Paholainen

Paholaisella, kuten kaikilla Jumalan kuvaksi luoduilla olennoilla, on vapaa tahto. Paholainen oli luotu alunperin hyväksi siinä mielessä, että hänellä oli kyky empatiaan (asettua toisen asemaan), kyky rakastaa, sisäinen moraalitaju (omatunto) ja älyä erottaa paha ja hyvä toisistaan. Miten hänestä tuli se paha persoona, jollainen hän on tänään? Paholainen tuskin tuli pahaksi alkamalla haluta kaikenlaista mitä tiesi pahaksi. Paholainen alkoi olla eri mieltä Jumalan tavasta hoitaa asioita. Paholainen olisi voinut palauttaa itsensä oikeille raiteille ajattelemalla: "Viisauteni ja ymmärrykseni on vähäisempää kuin Jumalan, joten nämä asiat mitkä Jumalan toiminnassa loukkaa ymmärrystäni hyvästä, johtuu omasta rajallisuudestani." Paholainen sen sijaan vilpittömästi ajatteli, että hänen tapansa toimia olivat paremmat kuin Jumalan toimintatavat. Eli luoduille olisi parempi, he olisivat hyvinvoivampia ja onnelisempia, jos tottelisivat paholaisen ohjausta eikä Jumalan. Paholaisen lankeemus ei johtunut siis pahan tahtomisesta, vaan siitä, että ajatteli kapinan Jumalan hallitusvaltaa vastaan olevan hyvä asia. Joku saattaa sanoa, että tämä selittäisi kyllä lankeemuksen, mutta huomauttaa: "Eihän paholainen pyri olemaan Jumalaa kiltimpi." Totta. Jumala tappoi väkivaltaiset ihmiset vedenpaisumuksessa, koska sellaisesta toiminnasta oli vahinkoa luoduille. Paholainen sen sijaan mm. antoi tapattaa lain kuuliaisia ihmisiä saadakseen Jobin kiroamaan Jumalan, tapatti Betlehemin alle 2-vuotiaat viattomat vain saadakseen Jeesus-lapsen hengiltä ja hänen alaisuudessaan toimivat demonit (=enkeleitä, jotka liittyivät kapinaan) riivaavat ihmisiä hulluuteen. Paholainen ja demonit ovat muuttuneet huonompaan omien valintojensa seurauksena, valintojen, jotka he ovat oikeuttaneet itselleen väärällä järkeilyllä. Ihan tosi! Paholainen luultavasti ajatteli, ettei viattomien tappaminen Jobin nuhteettomuuden murtamiseksi ole paha juttu, koska hyvä päämäärä pyhittäisi keinot. Taaskin paholaisen pahuus ei johtunut pahan haluamisesta, vaan hyvän haluamisesta - keinoja kaihtamatta. Vähitellen Saatanasta ja demoneista on tullut läpeensä turmeltuneita, jotka eivät enää välitä edes perustella itselleen toimintansa oikeutusta. Heidän pahuutensa alkuperä on kuitenkin hyvän tahtomisessa (itselleen ja muille), Jumalan auktoriteetin halveksemisessa ja itsensä korottamisessa yli Jumalan. Tämä on opiksi ja varoitukseksi meille kaikille. Jos korkeassa asemassa olevat henkiolennot, jotka ovat saaneet olla "kaikkeinpyhimmässä" eli Jumalan läsnäolossa taivaassa, ovat voineet vajota niin alas, että pyysivät Jeesukselta saada mennä sikalaumaan. Noihin tyhmiin ja liassa viihtyviin eläimiin. Niin enkeleitä alhaisemmat ihmisolennotko olisivat immuuneja turmeltumiselle? Emme varmasti ole! Jokaisesta meistä voi tulla vaikka eläimeensekaantuja, jos emme pidä synnin suhteen nolla toleranssia. Hyvä ihminen ei toki välittömästi lankea sekaantumaan eläimeen, vaan hän lankeaa johonkin paljon vähäisempään. Mutta turmelus ei tapahdukaan yhdessä yössä. Se tapahtuu vähitellen pienten askelten kautta, huomaamattamme. Olit lukijani sitten suuri syntinen tai niin vähän syntinen, ettet koe olevasi parannuksen teon tarpeessa, sanon sinulle saman kuin itselleni: Tee parannus! Ei se, että pyrkii vieläkin parempaan, tee kenellekään huonoa. Kunhan ei anna oman erinomaisuuden nousta päähän.