Ladattavan sähköauton omistajalla on ikuinen paukkupakkas talvi. Nimittäin sähköpiuhan kanssa pellehtimistä joka lähdössä ja tulemisessa. Luulisi alkavan ärsyttämään vuodesta toiseen, kesät talvet samaa piuha pelleilyä. Muka jotain säästää. Todellisuudessa ei mitään.Kokonaisvaltaisesti saastuttaa ilmastoa pahemmin kuin diisseli kuorma auto, työntää piki mustaa savua ilmaan.
Miksi eivät tee kuten TOYOTA.On pitkälle kehitelty , taitaa olla jo valmis markkinointiin , VETYAUTO. Vettä tulee pakoputken päästä, eikä tarvii mitään piuha sekoiluja yhtenään.. Tankkaus kuin nyky bensalla esim..
Näin on tosiasiat laumasieluiset nenästä vedettävät höhlät.
Miksi eivät tee kuten TOYOTA.On pitkälle kehitelty , taitaa olla jo valmis markkinointiin , VETYAUTO. Vettä tulee pakoputken päästä, eikä tarvii mitään piuha sekoiluja yhtenään.. Tankkaus kuin nyky bensalla esim..
Näin on tosiasiat laumasieluiset nenästä vedettävät höhlät.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Takakontti täynnä piuha kasoja . Töpseli Einoilla on puuhastelua ja yhtä töpseli pisteiden hakemista. Pitemmälle jos lähtee , kylmä rinki perseen ympärillä pääsenkö seuraavan pistokkeen viereen odottelemaan pari tuntia taas. Polttoaine tankilliset autot on ollut jo perillä tuntikausia sitten vähänkin pitemmällä matkalla. Talvella se saa olla hyppynarut mukana ,ettei kylmä tule latausta odellessa 100km välein.
Auton vieminen erikseen jonnekin asemalle tankattavaksi on niin eilistä päivää. Aivan sama kuin jotkut vajakit käyvät maksamassa laskunsa pankissa. Kotona kaikki on helpompaa.
Ja kun muistaa että bensan maksaa siellä asemalla maksaa viisi kertaa enemmän kuin sähkö niin mikä järki? Lähteä erikseen jonnekin tankkaamaan ja maksaa siitä vieläpä viisi kertaa enemmän.
Järjenköyhyyttä.
Vetypommiauton tankkiin menee 5 kg vetyä. Tai menisi, jos jostain löytyisi tankkausasema. Niitä on Suomessa 0 kpl.
Vetyä kuluu seka-ajossa 1,0-1,5 kg/100 km Teknavin 2016 Mirai -kammotuksella tekemän koeajon perustella. Maantiellä voi kulutuksen painaa 0,8 kg/100 km lukemiin, kun kihnuttaa tojopappojen tyylillä
- moottoritiellä peesataan rekkoja
- maantiellä ajetaan 80 mittarissa ja tasakaasulla eli annetaan auton puutua ylämäkiin
Nämä lauhalla kesäkelillä mitattuja = ei ilmastointia käytössä, ei tarvetta lämmittää. Aivan varmasti kulutus kasvaa talvipakkasilla/hangessa kahlaten. Eli keskari menee yli 1 kg/100 km ja heikoimmillaan varmaan 2 kg/100 km lukemissa.
Vetyasemia ei koskaan tulla rakentamaan syrjäseuduille - ne ovat niin kalliita. Juuri äsken osui silmiin VTT:n laskelma siitä, miten 20-30 vetypommiasemaa riittäisi koko valtakuntaan. Eli 1-2 asemaa suurimpiin kaupunkeihin ja se on siinä? Ei haittaa, vaikka isolla osalla väestöä lähin asema löytyisi reilun 100 km/parin tunnin ajomatkan päästä?
Vrt. henkilöautoon saa tankattua metaania noin 50 asemalta (joita on pääkaupunkiseudulla tusina ja muun maan suurimmissa kaupungeissa 1-2) eikä tämäkään riitä siihen, että voisi kaasulla pöristellä huoletta ympäri valtakuntaa. Autoilu kyllä sujuu, mutta varapolttoaineesen (bensa) turvautuen.
Vetypommiautolla siis reaalimaailman toimintamatka kelistä yms. riippuen 200-500 km. Jos ei ole tavoitteena ajaa tankkia liki tyhjäksi = ottaa riskiä hyytymisestä tienposkeen. Ei syrjäseuduilla ole kivaa ajaa bensavehkeelläkään, jos polttoaine riittää alle 100 km ajomatkaan. Aina on hyvä varautua siihen, että asema, jolta oli tarkoitus tankata, onkin pois pelistä (rikki/remontissa). Joten polttoaineen pitäisi riittää myös seuraavalle asemalle.
Vrt, miten kävi Mirai-kammotuksen koeajossa? Tukholmassa ainokainen tankkausasema rikki -> matka jatkui peräkärryssä.
OK eli vetypommiautolla ei uskalla juuri 150 km kauempana tankkausasemalta käydä pyörähtämässä, jos ei ole asemia myös reitin varrella tai lähellä määränpäätä. Samaa rasitetta ei ole täyssähköautoilla, joita voi "tankata" vaikka kesämökin pihalla, eikä kaasuautoilla (50 kaasuasemaa 1800 bensa-asemaa palveluksessa).
Vetypommiautojen hinnat ovat olleet Saksassa 70-80 tonnia. Sillä rahalla saa melkein 2 täyssähköautoa tai 3 kaasuautoa.
Vety maksaa (Saksassa) 9,50 €/kg ja jos sitä kuluu vaikka 1,2 kg/100 km, PA kulu on 11,40 €/100 km. Vajaa kymppi enemmän kuin sähköauton polttoaine.
Biokaasu 1,44 ja bensa noin 1,70 €/l. Näitä mennyt minulla keskimäärin 3,6 1,8 per satku, joten kustannus 8,44 €/100 km.
Tilastoista kun vilkaisee suomalaisten keskimääräisen autoilun vuorokaudessa, niin moni pärjää kerta viikossa latauksella. Lopuistakin lähes kaikki parillalatauksella viikko.
Se on sitä todellisuutta autoilussa.
Päivittäinen keskimääräinen ajo on 50 km. huruttelua.
Eläkeläiset ovat rikkainkansanosa ja ensimmäisten joukossa hankkivat sähköauton.
Kotona pitää olla latausasema.
Siitä niitä sähköautoja tulee sitten käytettynä myyntiin ja hinta on halvempi.
Näin se maailma menee eteenpäin ja kehitys on vääjäämätön.
Kuten kännykästä siirtymä älypuhelin.
Sitten ei onnistu talvella illalla ajelut esim klo 20:00-22:00 välillä jos tullaan töistä kotiin akku tyhjä ja ollaan kotona joitakin tunteja ja ajatellaan että pitäisi lähteä käymään vaikka klo 20 kaupassa. Itse käynyt illallalla silloin tällöin 40-50km päässäkin isossa marketissa, kova lumipyry ja tiellä paljon lunta. Takaisin kotiin ja aamulla liikenteeseen.
Ei onnistu akkuautoilla
Puhut sontaa. Miksei onnistuisi? Kuka käy töissä 200km päässä? Jos tuo tilanne niin ei ole tehnyt kovin fiksuja päätöksiä.