Helsingin Sanomien kuukausiliite 8/2021 teemaili näyttävästi aiheesta isoviha. Tuo 1700-1721 kestänyt sotaisa ajanjakso jätti jälkensä suomalaisten historiaan ja varsinkin käsitykseen venäläisistä.
Tietenkin yksi syy aiheen ajankohtaisuuteen on pyöreä "juhlavuosi": sota päättyi rauhansopimukseen Ruotsin ja Venäjän välillä 1721, ja tuon rauhan muistoa kunnioitetaan Uudessakaupungissa tänä vuonna.
Tietenkin yksi syy aiheen ajankohtaisuuteen on pyöreä "juhlavuosi": sota päättyi rauhansopimukseen Ruotsin ja Venäjän välillä 1721, ja tuon rauhan muistoa kunnioitetaan Uudessakaupungissa tänä vuonna.
Vastaukset 21
Vanhimmat
1939 sai ensi-iltansa Kalle Kaarnan ohjaama elokuva "Isoviha". Pari kuukautta elokuva esittämisen jälkeen syttyi talvisota.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Isoviha_(elokuva)
Jatkosodan aikaan elokuvaa ei saanut venäläisvastaisuuden takia esittää. Viimeinen kopio siitä tuhoutui 1959 Adams-filmin varaston palossa. Myöhemmin tosin yksi versio siitä löytyi säilyneenä Ruotsista, ja restauroitu elokuva esitettiin mm televisiossa.
Nyt+mediadiktatuurin+aikana++sotarikos-Erkon++perua+oleva+r*ssäviha+lööppimediassa++jatkuu+ja+voi+hyvin.++Suomen+oikeisto+ideoiden+ja+tylevaisuudennäkymien+puutteessa+tiivistäytyy+20-30-lukulaisen+"pyhån+vihan"+lietsontaan.+Tällaiset+foorumit+ovat+oivallisia+kaikupohjia+loputtomaan+kiihotukseen,+tarttuvathan+mainosbannerit+paremmin+mieleen+kun+lukija+on+ärsyyntyneessä+tilassa.++Olen+tilastoinut+että+r*ssävihaa+mainostavista+teksteistä+yli+70+%+sisältää+linkkejä+Sanoma-yhtiön+julkaisuihin.++Sivuston+talouspuoli+voisi+kiinnittää+huomiota+tällaiseen+mainosalan+vapaamatkustajaan.+:)
HS:n kuukausiliitteen artikkelissa huomio kiinnittyi muutamaan seikkaan.
Isoviha oli rankkaa aikaa lähteidenkin mukaan ertoten Pohjanmaalle, josta Pietari Suuri oli päättänyt tehdä autioitetun "ei-kenenkään-maan", joka ei astinlautana Venäjää vastaan ainakaan pystyisi elättämään ruotsalaisia sotilaita. Sen sijaan käsitykseni mukaan itäinen Suomi välttyi pahimmilta julmuuksilta paikallisväestön mukautuessa venäläismiehitykseen.
Tämän huomion ei ole tarkoitus mitätöidä kauheuksia, joita Pohjanmaalla toki tehtiin.
Artikkelissa historiantutkija Kustaa H.J. Vilkuna esittää jännän heiton, että kuinka paljon Venäjältä löytyneekään isovihan aikana pakkosiirrettyjen suomalaisten jälkeläisiä. Asian paljastumiseksi hän esittää mahdollisuuden Alex Haleyn "Juuret"-sarjan mukaisesti, että suvussa joku olisi voinut säilyttää perimätietona tiedon esi-isänsä tulosta Suomesta kaapattujen orjien mukana. Omasta puolestani uskon pikemmin DNA-tutkimusten joskus näyttävän joissakin venäläisissä näitä geenejä.
Missä viipyvät stallarien puolustelut Isovihalle ja todistelut, että julmuudet olivat itse asiassa suomalaisten joukkojen työtä?
Kyllä teidän pitää puolustellavenäläistä isänmaatanne aikakaudesta riippumatta.
DNA:han perustuva sukututkimus on Venäjällä vielä vähäistä, mutta uskon sen tulemiseen.
Muu sukututkimus kärsii yhä neuvostoajasta, kun vainojen seurauksena moni pikemmin vaikeni kuin kehui aatelissuvuillaan ja kartanonomistuksillaan. Ulkomainen verenperintökin saattoi johtaa vakoiluepäilyihin Stalinin aikoina.
Ei silti liene yllätys, että DNA-tutkimus Venäjällä tulee paljastamaan liettualais-puolalaista, suomalaisugrilaista sekä tataarilaista verenperintöä. Nyky-Venäjän ylhäältä johdetussa kansallistarinassa ei ole tosin sellaiselle näkemykselle vielä minkäänlaista tilausta.
” Isoviha oli rankkaa aikaa lähteidenkin mukaan ertoten Pohjanmaalle, josta Pietari Suuri oli päättänyt tehdä autioitetun "ei-kenenkään-maan", joka ei astinlautana Venäjää vastaan ainakaan pystyisi elättämään ruotsalaisia sotilaita. ”
Näin ”yleviä” tavotteita sodassa gharvoin oli. Artikkelin mukaan sodassa venäläisen sotajoukon ensisijainen tavoite oli ryöstely ja kun aika oli julmaa niin kidutukset olivat yleisiä ja niillä pyrittiin uhrit saamaan paljastamaan ”talon aarteet”, jotka yleensä oli kätketty jollakin tapaa ennen vihollisn saapumista! Ihmishenki oli halpaa ja jotkut paikkakunnat aitioituivat kokonaan!
Kärsitkö fennofobiasta?
Oli se hesarin juttu rankkaa luettavaa. Miten venäläiset olivat julmia siviilliväestöä kohtaan. En suosittele iltalukemistoksi ennen nukkumaan menoa.
Jäi mieleen yksikin henkiin jäänyt nainen jolle nuorena valutettiin kuumaa steariinia silmiin. Oli loppuelämän sokeana, ja kidutettiin monin tavoin senkin jälkeen.
Ainoa keino pelastua oli paeta Ruotsiin. Siihenkin vain harvoilla oli mahdollisuus.
Siviiliväestöä kohtaan venäläiset ovat kohdistaneet julmuuksia monesti ennenkin, mutta Isonvihan ajat lyövät kyllä kaikki ennätykset. Viipurin historiasta julmuuksia löytyy monelta vuosisadalta, ja olihan partisaanien teotkin raukkamaisia, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa.
"Ainoa keino pelastua oli paeta Ruotsiin. Siihenkin vain harvoilla oli mahdollisuus."
No mikset sano asiaa suoraan?
Ruotsiin paenneet olivat ruotsalaisia, suomalaisilla siihen ei ollut mahdollisuuksia.
Emämaa Ruotsia puolustettiin, sensijaan Suomen puolustus laiminlyötiin törkeällä tavalla.
Suomalainen sotaväki vietiin Suomesta pois, jäljelle jäi vain nostoväkeä, eli Ruotsi jätti Suomen täysin miehittäjän armoille.
"Ruotsiin paenneet olivat ruotsalaisia, suomalaisilla siihen ei ollut mahdollisuuksia."
En käyttäisi tuota ilmausta. Ruotsiin paenneet olivat kyllä tavanomaisimmin säätyläisiä: aatelistoa ja papistoa, joilla äidinkieli tavallisimmin oli ruotsi. Talonpojista harvemmilla oli Pohjanlahden länsipuolelle siirtymiseen varaa, Itä-Suomen asukkaat jäivät pääosin paikoilleen.
Sukututkijana olen törmännyt ilmiöön, että 1700-luvun alussa on monen pitäjän kirkonkirjoissa aukko, koska papit olivat paenneet eikä väestökirjanpitoa tehty. 1720-luvun rippikirjoissa putkahtaa uudelleen esiin aiemmin tuttuja nimiä tai heidän jälkeläisikseen tunnistettavia henkilöitä. Autiotiloja asutettiin myös ihan uusilla tulokkailla.
" Ainoa keino pelastua oli paeta Ruotsiin."
Olen tuosta eri mieltä. Sillä siihen aikaan oli myös piilopirteiksi sanottuja tupia, joita oli rakennettu metsiin juuri piiloutumista varten. Joten osa kansasta saatoi välttää venäläisten hirmuteot myös muulla tavoin kuin Pohjan lahtea ylitämällä,
Kyllä Suomea puolustettiin 1710-14.
Venäläiset joukot vain olivat määrältään ja tasoltaan ylivoimaisia.
Useiden tappioiden jälkeen joukkojen rippeet vedettiin pois.
Ne suunnattiin sitten Norjaan,jossa loputkin tuhoutuivat paluumatkan lumimyrskyssä.
Ruotsi laiminlöi Suuressa pohjansodassa myös Viron puolustuksen.
Suomessa muistellaan Ruotsin karoliiniarmeijan loistavaa voittoa Narvassa vuonna 1700, mutta sen jälkeisistä tapahtumista vaietaan.
1701 ryöstöretket Viroon ja Liivimaahan
Narvan alla tapahtuneen tappion jälkeen venäläiset joukot pitivät puolustuslinjaa Volkhov-jokilinjalla, ja molemmilla puolilla tapahtui vain pieniä sotaretkiä vihollisen alueelle. Ainoastaan Wolmar Anton von Schlippenbachin 8000 hengen kenttäjoukot Tarton alueella ja Abraham Cronhjortin kenttäjoukot Inkerinmaalla ja Karjalassa jäivät suojaamaan Viroa n Liivinmaata . Hyödyntämällä Kaarle XII: n ja Ruotsin armeijan osallistumista Puolan sota, jossa yritettiin kaataa August II, venäläiset joukot hyökkäsivät Viroon ja Liivinmaalle. Venäläisten joukkojen ryöstö vuosina 1701–1703 osui nykyisiin Võrun ja Tarton lääniin , Viljandiin ja Kaakkois- Pärnun lääniin, siis melkein koko Etelä-Viroon. Kaarlen takana Venäjän armeija kukisti kahdesti pienen ruotsalaisen joukon, joka jäi jäljelle Baltian provinssien suojaamiseksi. Vuodesta 1702 Venäjä hallitsi Viroa ja Liivinmaata lukuun ottamatta Ruotsin linnoituksia.
Erastveren taistelu.
Joulukuussa 1701 Boris Šeremetjevin johdolla noin 25 000 venäläisen joukko hyökkäsi jäätyneen Peipsijärven ja osittain myös Irboskan kautta Liivimaahan, Wolmar Anton von Schlippenbachin johtamat ulkomaiset joukot keskittyivät Erastveren kartanon alueelle .
Taistelussa Venäjän joukot Boris Šeremetjevin johdolla pakottivat Wolmar Anton von Schlippenbachin ruotsalaisen ulkomaisen armeijan vetäytymään, mutta taistelun jälkeen vetäytyivät myös Pihkovaan , Venäjälle , jatkamatta uutta hyökkäystä Tarton suuntaan.
Ruotsalaiset menettivät taistelussa lähes 2000 miestä. Erastveren taistelu oli Venäjän joukkojen ensimmäinen merkittävä voitto Pohjan sodassa .
Hummulin taistelu.
Venäläiset joukot siirtyivät ruotsalaisia kenttäjoukkoja vastaan Sangastessa , joka vetäytyi 28. heinäkuuta (17. heinäkuuta; 18. heinäkuuta) Väikse Emajõelle Hummulin kartanoon. Saman päivän iltana venäläiset pystyivät vahvistamaan itseään joen länsipuolella 4000 miehellä.
Seuraavan päivän taistelussa ruotsalaiset joukot eivät pystyneet voittamaan pääjoukkoa, joka oli liittynyt Venäjän etenemiseen, ja venäläiset kukistettiin vastahyökkäyksessä, jonka seurauksena ruotsalaiset joukot pakenivat Pärnuun .
Ruotsalaiset menettivät taistelussa 3500 miestä, venäläiset 1500.
Mitä me oikein koulussa opimme, kun tätä ei opetettu. Kysyn vaan....
YYA-Suomessa vain ohimennen käsiteltiin isovihaa, inkeriläisvainoja, partisaanien hyökkäyksiä ym.
Mahtoiko johtua ison ja mahtavan naapurissa olo, ja nöyristely. Olihan naapuri niin usein kurittanut pienempäänsä, että oli opittu hiljaiseksi.
Ja vasta Neuvostoliiton romahdus 1991 palautti tilanteen normaaliksi, jolloin historiaa ei ollut enää pakko ”kaunstella” naapurille sopivaksi! Nyt Venäjä hoitaa ’kaunistelut’ oman maan sisällä ja ikävien asioiden tutkijalle kootaan tekaistuja ongelmia!
Sellainen on kaalimaa!
Taitaa lapuanliikkeen henki elää nuorissa toimittajissa.
Taitaa aito uskollisuus neuvostovallalle elää palstan stallareissa!
Ainakin jaksetaan loputtomiin ylistää seniilejä neuvostojohtajia Stalinista nyt puhumattakaan.
Eiköhän se pääasiallinen syy isovihakirjoitteluun ole "juhlavuodesssa". Uudenkaupungin rauhasta 1721 tuli tänä vuonna pyöreät 300 vuotta. Ahvenanmaa julkaisi aiheesta postimerkinkin.
Ei ole venäläisten silmitön raivo ja viha muuttunut miksikään muutamassa vuosisadassa. https://yle.fi/uutiset/3-11860922