Harjavaltaan rakennetaan vihreän vedyn tuotantolaitos

Se tukiraha tulee takaisin moninkertaisesti yrityksen maksamina veroina ja työllistävää vaikutusta ei voi myöskään väheksyä.

Anonyymi kirjoitti:

Se tukiraha tulee takaisin moninkertaisesti yrityksen maksamina veroina ja työllistävää vaikutusta ei voi myöskään väheksyä.

Tuulivoimaloiden rakentamista ei enää tarvitse tukea. Suomessa maksettiin tuulisähköstä "takuuhintaa" (syöttötariffijärjestelmä, joka takasi tulot sähkön pörssihinnasta riippumatta) vain 2011-2017 eli 6 vuoden ajan. Tavoite saavutettiin - tuulivoima seisoo jo omilla jaloillaan eli rakentaminen on kaupallisesti kannattavaa ilman tukia. JA SE VARSINAINEN POINTTI: EI NÄITÄ TUKIA TARKOITUS OLE IKUISESTI MAKSAA!

Vety/polttokennokiima alkoi jo vuosituhannen alussa. Muutamia kaupunkibusseja käyttöön ym. On vaan nämä projektit jo ajettu alas ja unohdettu, joten 10-15 vuotta myöhemmin voi taas aloittaa puhtaalta pöydältä. 15 vuotta on jo tukirahaa poltettu eikä kannattavuudesta tietoakaan.

Elektrolyysillä tuotettu vety maksaa (ns. pumppuhinta) noin kympin per kilo, mikä tekee siitä selvästi maa- ja biokaasua kalliimman polttoaineen. Hinnan *toivotaan* laskevan kilpailukykyiseksi 2030 mennessä.

Tankkausaseman rakentaminen maksaa 2 miljoonasta ylöspäin eikä aseman kuluja saa katettua polttoaineen myynnillä edes silloin, kun valtio maksoi koko lystin (tämä havainto Etelä-Koreasta).

USA:ssa poltettiin julkista tukirahaa miljoona dollaria per asema. Saatiin 50 asemaa, joiden ylläpitoon on pitänyt kaataa lisää rahaa. Tähän mennessä rahaa on palanut 125 miljoonaa.

Ja nyt on hyvä huomata, että paikasta riippuen vedyn kanssa on askarreltu jo 5-15 vuotta.... ja taloudellinen kannattavuus siintele e edelleen jossain yli 10 vuoden päässä tulevaisuudessa.

Vedyn kanssa horisontti siirtyy koko ajan kauemmas. 20-30 vuotta sitten sen tulemista luvattiin 30 vuoden päähän. Nyt puhutaan, että vedyn aika alkaa 2050-2070 haarukassa eli noin 40 vuoden päästä. Ja tosiaan se taloudellinen kannattavuuskin kaukana tulevaisuudessa eli käsi olisi syvällä veronmaksajien taskussa seuraavat 20 vuotta!

Porin Tahkoluoto melko varmasti...

Vedyn varastointi ja vaikeaa eikä sille ola jakeluverkkoja eikä käyttökohteita.

Tämä idea on 20 vuoden takaa ja fiksummat ovat jo älynneet, ettei homma toimi. Toki kuolleen hevosen piiskaajia riittää ja vedyn kanssa pelleilyyn haaskataan satoja miljoonia.... esim. USAssa julkista rahaa poltettu 125 miljoonaa, millä saatu vaivaiset 50 epäluotettavasti toimivaa tankkausasemaa koko maahan. Saksassa käynnissä 450 M€ projekti, jolla saatu 90 tankkausasemaa palvelemaa reilua tuhatta autoa. Niitä autoja pitäisi jo olla melkein 50 000, mutku ei kuluttajia ole kiinnostanut maksaa 80 000 € hintaa... samalla rahalla kun saa jo melkein 2 täyssähköautoa.

Nyt puhaltaa uudet tuulet. Tätä vetytalous oikeasti tarkoittaa
https://www.st1.fi/lut-wartsila-ja-st1-power-to-x-ratkaisut-tulee-nostaa-suomen-energia-ja-ilmastoratkaisujen-ytimeen

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/power-to-x-p2x-–-mita-se-tarkoittaa-ja-miten-se-mullistaa-energian-ja-ruoantuotannon-

Vantaan Energialla parhaillaan harkinnassa synteettisen metaanin tuottamiseen perustuvan energiavaraston rakentaminen. Kas kun metaanin on vetyä turvallisempi ja helpommin käsiteltävä polttoaine ja sille on jo käyttökohteet ja jakeluverkot (maakaasuputkist, voimalaitokset, 14000 metaanikäyttöistä ajoneuvoa) olemassa.

https://www.vantaanenergia.fi/suomen-suurin-power-to-gas-laitos-wartsila-ja-vantaan-energia-ovat-sopineet-suunnittelun-jatkamisesta-kohti-investointipaatosta/

Harjavallankin projektissa häärää P2X niminen yritys, joten kyseessä on selkeästi jokin power-to-x sovellus. Eli tehdään joko raaka-ainetta teollisuudelle tai metaania polttoaineeksi tai nestemäisten ns. E-polttoaineiden raaka-aineeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Vedyn varastointi ja vaikeaa eikä sille ola jakeluverkkoja eikä käyttökohteita.

Tämä idea on 20 vuoden takaa ja fiksummat ovat jo älynneet, ettei homma toimi. Toki kuolleen hevosen piiskaajia riittää ja vedyn kanssa pelleilyyn haaskataan satoja miljoonia.... esim. USAssa julkista rahaa poltettu 125 miljoonaa, millä saatu vaivaiset 50 epäluotettavasti toimivaa tankkausasemaa koko maahan. Saksassa käynnissä 450 M€ projekti, jolla saatu 90 tankkausasemaa palvelemaa reilua tuhatta autoa. Niitä autoja pitäisi jo olla melkein 50 000, mutku ei kuluttajia ole kiinnostanut maksaa 80 000 € hintaa... samalla rahalla kun saa jo melkein 2 täyssähköautoa.

Nyt puhaltaa uudet tuulet. Tätä vetytalous oikeasti tarkoittaa
https://www.st1.fi/lut-wartsila-ja-st1-power-to-x-ratkaisut-tulee-nostaa-suomen-energia-ja-ilmastoratkaisujen-ytimeen

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/power-to-x-p2x-–-mita-se-tarkoittaa-ja-miten-se-mullistaa-energian-ja-ruoantuotannon-

Vantaan Energialla parhaillaan harkinnassa synteettisen metaanin tuottamiseen perustuvan energiavaraston rakentaminen. Kas kun metaanin on vetyä turvallisempi ja helpommin käsiteltävä polttoaine ja sille on jo käyttökohteet ja jakeluverkot (maakaasuputkist, voimalaitokset, 14000 metaanikäyttöistä ajoneuvoa) olemassa.

https://www.vantaanenergia.fi/suomen-suurin-power-to-gas-laitos-wartsila-ja-vantaan-energia-ovat-sopineet-suunnittelun-jatkamisesta-kohti-investointipaatosta/

Harjavallankin projektissa häärää P2X niminen yritys, joten kyseessä on selkeästi jokin power-to-x sovellus. Eli tehdään joko raaka-ainetta teollisuudelle tai metaania polttoaineeksi tai nestemäisten ns. E-polttoaineiden raaka-aineeksi.

Lue lisää

Eli lyhyesti: vedyn tulemista on rummutettu jo 40 vuotta. Laihoin tuloksin.

Vuosituhannen alussa uusi villitys - polttokennot. Muualla maailmassa käyttöön muutamia polttokennobusseja ja yritettiin Suomeenkin kalustoa tuoda. Tänne rakennettiin jopa 2 tankkausasemaa. Pari henkilöautoakin roudattiin esittelyyn, mutta kaupaksi saatiin 0 bussia ja 0 henkilöautoa. Kiima meni ohi ja tankkausasemat on ajettu alas käytön puutteessa.

Enempää rahaa ei tähän haihatteluun ole tarkoitus kaataa - vety liikennepolttoaineena EI sisälly vuoteen 2045 ulottuvaan liikenteen tiekartta -suunnnitelmaan. Tavoitteena on siirtyä mahd pitkälti sähköautoihin, mutta tätä lajiahan ei rahtiliikenteeseen ole vielä lainkaan tarjolla, joten välivaiheena myös metaani. Siis makaasu, biokaasu ja pian myös synteettisesti tuotettava metaani. Kas kun tälle on jo jakeluverkot ja käyttökohteet (mm. 14000 metaanikäyttöistä ajoneuvoa) ja tähän panostetaan. Alkuvuodesta myönnettiin tukea 18 uuden tankkausaseman rakentamiseen.