Miksi vaihtojännitteen keskiarvo ei ole myös tehollisarvo?
Vaihtosähkön keskiarvo ja tehollisarvo
Anonyymi
73
4477
Vastaukset
- Anonyymi
Googlesta löytyy
- Anonyymi
Vaihtojännitteen keskiarvo on nolla. Tehollisarvo on tavallisesti jotain muuta.
- Anonyymi
Riippuu vaihtojännitteestä. Sähköverkon vaihtojännitteen tapauksessa näin onkin. Vaihtojännite voidaan myös summata tasajännitteeseen.
- Anonyymi
Verkkojännitteen puolijakson huippujännite on 325,27 V ja keskiarvo on 207,07 V, se tehollisarvo on puolestaan 230 V.
Jos sinikäyrä pikselöitäisiin ja tasoiteltaisiin kanttiaalloksi, olisiko jännite mikä?- Anonyymi
Veikkaan että jos sinikäyrän poikkipinta tasoitettaisiin niin taso olisi 230 V eikä 207,07 V.
- Anonyymi
Jos verkkosähkön puolijaksosta otetaan vaikka 100 jännitemittausta 0,0005 sekunnnin välein, ja summataan ne, ja jaetaan sadalla, saadaanko todella 207,07 V vaiko 230 V?
Kuintenkin tuo keskiarvo on todellinen vaikuttava jännite.
- Anonyymi
Vaihtojännitteen TEHOllisarvo kertoo sen tasajännitteen, joka vastuksessa tuottaisi saman TEHOn kuin kyseinen vaihtojännite.
Teho = virta kertaa jännite = jännite toiseen potenssiin per vastus
Tehon kertoo jännitteen neliön keskiarvo ajan suhteen tarkasteltuna. Jännitteen tehollisarvon kertoo tuon keskiarvon neliöjuuri eli rms (root mean square).
Siksi.- Anonyymi
Tehollisarvossa taitaa olla mukana myös mahdollinen loisteho, jota ei tasajännitepiirissä esiinny.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tehollisarvossa taitaa olla mukana myös mahdollinen loisteho, jota ei tasajännitepiirissä esiinny.
"... joka vastuksessa tuottaisi"
Vastus ei välitä loistehosta. Se on kelojen ja konkkien oma juttu. - Anonyymi
No mikä se KESKIarvo on, ja mihin sitä KESKIarvoa tarvitaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mikä se KESKIarvo on, ja mihin sitä KESKIarvoa tarvitaan?
Riippuu vaihtojännitteestä. Keskiarvo ilmaisee keskimääräisen jännitteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mikä se KESKIarvo on, ja mihin sitä KESKIarvoa tarvitaan?
Se on toiselta nimeltään "tasasuuntauskeskiarvo".
Kun vaihtojännite kokoaaltotasasuunnataan, ja kuvitellaan saadun sykkivän tasajännitteen huiput "lanattavan" "monttujen" täytteeksi, saadaan jännitteen keskimääräinen taso.
Ur = û 2 / pii
Ueff = û / √2 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on toiselta nimeltään "tasasuuntauskeskiarvo".
Kun vaihtojännite kokoaaltotasasuunnataan, ja kuvitellaan saadun sykkivän tasajännitteen huiput "lanattavan" "monttujen" täytteeksi, saadaan jännitteen keskimääräinen taso.
Ur = û 2 / pii
Ueff = û / √2Halvat yleismittarit mittaavat vaihtojännitteen itseisarvon keskiarvoa eli juuri tuota tasasuuntauskeskiarvoa. Kunnolliset yleismittarit mittaavat vaihtojännitteen tehollisarvoa.
Toki sellainen havainto, että oltaessa mitta-alueen alareunassa voi itseisarvon keskiarvoa mittaava laite olla tarkempi kuin tehollisarvomittari. On havaintoja merkkilaitteista, joilla esimerkiksi virta-alueella tehollisarvomittauksen vuoksi näkyi jonkin verran pohjaa silloinkin, kun virta oikeasti oli nollassa.
Vaihtosähkön mittaamiseen tarvitaan sekä oskilloskooppi että yleismittari... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on toiselta nimeltään "tasasuuntauskeskiarvo".
Kun vaihtojännite kokoaaltotasasuunnataan, ja kuvitellaan saadun sykkivän tasajännitteen huiput "lanattavan" "monttujen" täytteeksi, saadaan jännitteen keskimääräinen taso.
Ur = û 2 / pii
Ueff = û / √2Esimerkiksi
-huippuarvo 325 V
-tehollisarvo 230 V
-tasasuuntausarvo 207 V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esimerkiksi
-huippuarvo 325 V
-tehollisarvo 230 V
-tasasuuntausarvo 207 VJoku tässä mättää!!!
Kun vaihtojännite ajetaan siltatasasuuntaan läpi, siinähän vain negatiiviset ja positiiviset puolijaksot käännetään samalle viivalle, ei siinä pitäisi 230 V tehollisarvo miksikään muuttua. Eikä nyt takerruta tasasuuntaajan diodejen kynnysjännitteisiin. Miten 230 VACrms voi muuttua 207 VDC jännitteeksi, joka DC:llä on pakosti myös tehollinen arvo?
Selittäkää viisaat tämä!!! Anonyymi kirjoitti:
Halvat yleismittarit mittaavat vaihtojännitteen itseisarvon keskiarvoa eli juuri tuota tasasuuntauskeskiarvoa. Kunnolliset yleismittarit mittaavat vaihtojännitteen tehollisarvoa.
Toki sellainen havainto, että oltaessa mitta-alueen alareunassa voi itseisarvon keskiarvoa mittaava laite olla tarkempi kuin tehollisarvomittari. On havaintoja merkkilaitteista, joilla esimerkiksi virta-alueella tehollisarvomittauksen vuoksi näkyi jonkin verran pohjaa silloinkin, kun virta oikeasti oli nollassa.
Vaihtosähkön mittaamiseen tarvitaan sekä oskilloskooppi että yleismittari...Jos mittari näyttäisi itseisarvon keskiarvo, huomaisi heti, että se näyttää puuta heinää. Minulla on halvin yleismittari mitä löysin ja se näyttää 230 V.
Anonyymi kirjoitti:
Joku tässä mättää!!!
Kun vaihtojännite ajetaan siltatasasuuntaan läpi, siinähän vain negatiiviset ja positiiviset puolijaksot käännetään samalle viivalle, ei siinä pitäisi 230 V tehollisarvo miksikään muuttua. Eikä nyt takerruta tasasuuntaajan diodejen kynnysjännitteisiin. Miten 230 VACrms voi muuttua 207 VDC jännitteeksi, joka DC:llä on pakosti myös tehollinen arvo?
Selittäkää viisaat tämä!!!Tasasuuntauksessa saadaan nimenomaan huippuarvo, kun jännite tasataan kondensaattorilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joku tässä mättää!!!
Kun vaihtojännite ajetaan siltatasasuuntaan läpi, siinähän vain negatiiviset ja positiiviset puolijaksot käännetään samalle viivalle, ei siinä pitäisi 230 V tehollisarvo miksikään muuttua. Eikä nyt takerruta tasasuuntaajan diodejen kynnysjännitteisiin. Miten 230 VACrms voi muuttua 207 VDC jännitteeksi, joka DC:llä on pakosti myös tehollinen arvo?
Selittäkää viisaat tämä!!!Selitys on jo annettu. Tehollisarvo on neliöjuuri otettuna jännitteen toisen potenssin keskiarvosta. Tasasuuntauskeskiarvo on jännitteen itseisarvon keskiarvo. Nämä kaksi ovat samat vain sellaiselle vaihtosähkölle, jossa jännite olisi aina joko U tai -U ja jonka tasasähkökomponentti (jännitteen keskiarvo ilman tasasuuntausta) olisi nolla. Esimerkkinä symmetrinen kanttiaalto.
Kokeile itse laskea yksinkertaisella aaltomuodolla, jossa jännite on yhden sekunnin ajan 5 volttia ja toisen sekunnin ajan 10 volttia.
Tasasuuntauskeskiarvo on ( itseisarvo(5V)*1s itseisarvo(10V)*1s)/2s
=( 5V*1s 10V *1s )/2s
= (15/2) V
= 7.5 V
Tehollisarvo on neliöjuuri luvusta (5V *5V*1s 10V*10V*1s)/2s
= neliöjuuri(125 V²/2)
= neliöjuuri(62.5) V
= 7.9 V - Anonyymi
okaro kirjoitti:
Tasasuuntauksessa saadaan nimenomaan huippuarvo, kun jännite tasataan kondensaattorilla.
Ei siinä kondensaattoreita oleteta olevan, nehän vääristää virran käyrää siten ettei virtakäyrä seuraa tarkasti jännitekäyrää.
- Anonyymi
Vaverage = 2Vm/π
RMS Voltage, Vrms = Vm/√2
Eli 230 voltin systeemissä keskijännite on 146 volttia ja tehollinen jännite 163 volttia.
https://mechatrofice.com/circuits/rectifier-half-wave-full-wave- Anonyymi
230 V on tehollisarvo.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
230 V on tehollisarvo.
Ok, sitten huippuarvo on tuo 230V * √2 = n.325V.
Keskiarvo olisi nolla. Teho on suhteessa jännitteen neliöön: P = U²/R. Siksi tehollisarvo lasketaan RMS arvona: Root Mean Square.
- Anonyymi
Tehollinen arvo voidaan laskea sinin puolikkaasta aallosta.
Sinin integraali välillä 0...pii on 2.
Mikä on sellaisen tasajännitteen arvo, joka on 2 samalla 0...pii väillä?
No se on tietysti 2/pii, koska pii 2/pii kerrottuna piillä on 2.
(2/pii) * 230V on n. 146V.- Anonyymi
Kun kerran 230 volttia on tehollisarvo, niin huippujännite on 325 volttia, josta seuraa tehollisarvo 207 volttia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun kerran 230 volttia on tehollisarvo, niin huippujännite on 325 volttia, josta seuraa tehollisarvo 207 volttia.
Tai siis keskijännite. Tai jotain. Nyt meni sekasin.
- Anonyymi
Näinhän se menisi, jos jännitteen huippuarvo olisi 230. Vaan kun ei ole.
- Anonyymi
"keskijännite on 146 volttia ja tehollinen jännite 163 volttia."
Kyllä nyt on huru-ukot ihan sekaisin laskelmissaan.- Anonyymi
Älä hikoile. Tuo oli vain laskelma, kun huippujännitteeksi arveltiin 230 volttia. Myöhemmin selvisi, että se 230 volttia on tehollinen jännite.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä hikoile. Tuo oli vain laskelma, kun huippujännitteeksi arveltiin 230 volttia. Myöhemmin selvisi, että se 230 volttia on tehollinen jännite.
Yllättäen selvisi että onkin verkkojännite 230V, ihan alkeista se onkin aloitettava :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yllättäen selvisi että onkin verkkojännite 230V, ihan alkeista se onkin aloitettava :)
Aiheena on vaihtosähkö, ja sitä käsiteltiin tässä tapauksessa sini-aallon muodossa, ei minään erillisenä "verkkojännitteenä". Eikä verkkojännite terminä edes suoraan kerro onko kyseessä huippujännite, tehollinen jännite vai keskijännite.
Hymiösi voit survoa perseeseen.
- Anonyymi
Tämä pähkäily tiivistettynä yksiselitteiseen kysymykseen:
Kun 230 V:n tehollisarvoinen verkkojännite kokoaaltotasasuunnataan ja johdetaan lämmitysvastukseen, niin lämpeneekö vastus kuten 230 voltilla, vai niin kuten 207 voltilla?- Anonyymi
No sen ainakin voi sanoa ettei kummallakaan.
- Anonyymi
Jos kokoaaltotasasuunnataan ideaalisella sillalla, niin kuten 230V:lla.
Symmetrisen vaihtojännitteen tehollisarvo on integraali puolijakson yli, eli pinta-ala joka jää normalisoidun puolijakson alle kun jakso alkaa arvosta T=0 ja päättyy arvoon T=1. Siitä seuraa että sinimuotoiselle jännitteelle: tehollisarvo = huippujännite / sqr(2). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kokoaaltotasasuunnataan ideaalisella sillalla, niin kuten 230V:lla.
Symmetrisen vaihtojännitteen tehollisarvo on integraali puolijakson yli, eli pinta-ala joka jää normalisoidun puolijakson alle kun jakso alkaa arvosta T=0 ja päättyy arvoon T=1. Siitä seuraa että sinimuotoiselle jännitteelle: tehollisarvo = huippujännite / sqr(2).Tuota vähän epäilinkin ettei tasasuuntaaminen tehoja noin paljoa hävitä.
Jatkokysymys, mihin ihmeen käytännön laskelmaan tätä tasasuuntauskeskiarvoa sitten tarvitaan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kokoaaltotasasuunnataan ideaalisella sillalla, niin kuten 230V:lla.
Symmetrisen vaihtojännitteen tehollisarvo on integraali puolijakson yli, eli pinta-ala joka jää normalisoidun puolijakson alle kun jakso alkaa arvosta T=0 ja päättyy arvoon T=1. Siitä seuraa että sinimuotoiselle jännitteelle: tehollisarvo = huippujännite / sqr(2).Joo. Silloin tasasuunnatussa jännitteessä on rippelit mukana.
Jos lasketaan keskiarvoon asti suodatettua jännitettä käyttäen, niin lämpenee vähemmän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo. Silloin tasasuunnatussa jännitteessä on rippelit mukana.
Jos lasketaan keskiarvoon asti suodatettua jännitettä käyttäen, niin lämpenee vähemmän.Edellä olevassa linkissä on näytetty, että kokoaaltotasasuuntauksen hyötysuhde on korkeintaan 81 %, jos kuormavastusta ajetaan keskiarvojännitteellä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edellä olevassa linkissä on näytetty, että kokoaaltotasasuuntauksen hyötysuhde on korkeintaan 81 %, jos kuormavastusta ajetaan keskiarvojännitteellä.
Asettuuko tasasuunnattu jännite tehollisarvoon vai keskiarvoon, kun rippelit tasataan kondensaattoreilla/ jollain suodatuksilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edellä olevassa linkissä on näytetty, että kokoaaltotasasuuntauksen hyötysuhde on korkeintaan 81 %, jos kuormavastusta ajetaan keskiarvojännitteellä.
Ei ole näytetty.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asettuuko tasasuunnattu jännite tehollisarvoon vai keskiarvoon, kun rippelit tasataan kondensaattoreilla/ jollain suodatuksilla.
Tuo 81,2 % hyötysuhde johtaa kyllä siihen että saman vastuksen teho on vain 81.2 % keskiarvojännitteellä syötettynä, siitä mitä se olisi tehollisarvojännitteellä syötettynä.
- Anonyymi
Jos tietokoneen virtalähteen hyötysuhteeksi luvataan 90 %, niin mitä tämä oikeasti tarkoittaa.
- Anonyymi
Että korkeintaan 10 prosenttia virtalähteeseen syötetystä sähköenergiasta muuttuu lämmöksi.
- Anonyymi
Että myyjä todennäköisesti puhuu muunnettua totuutta.
- Anonyymi
Kelataan nyt tämä yksinkertaisuus nippuun.
Lähtökohtana on teoreettinen tilanne, jossa jännite noudattaa sinimuotoista käyrää.
Jos jännitteen tehollisarvo on 230 V, se tarkoittaa että keskimääräinen teho on 230 V vastaava teho.
Kun teho on U²/R, ja U =U1sin(x), integrointi antaa tuloksen että huipputeho on 2 kertaa keskimääräinen teho, ja jännitteen osalta se vastaa sqrt(2), ja maksimi jännite on silloin 325.3 V.
Jännite siis kasvaa sinimuotoisena 90 > 325 V, josta keskimääräinen arvo on 2/pii, eli 207,1 V.
Jännitteen keskiarvon suhde maksimiin on 2/pii, ja tehollisen jännitteen suhde sqrt(2).- Anonyymi
Näyttää tulleen lyöntivirhe, jännite kai kasvaa 0 ...325 V.
- Anonyymi
Oletetaan siis ideaalinen, häviötön tasasuuntaussilta. Tällöin tasasuunnatun "rippelijännitteen" tehollinen arvo on sama kuin alkuperäisen vaihtojännitteen tehollinen arvo. OK.
Kun rippelijännite tasoitetaan suodattimilla, niin maallikon oletus olisi, että keskiarvotasajännitteelläkin vastukseen saadaan sama teho. Kaavojen mukaan se on kuitenkin 19 % pienempi. Mihin energiaa "hukkuu" tuossa välissä ? - Anonyymi
Jotta energiaa ei häviäisi, niin suodatetun tasajännitteen tulisi "asettua" tehollisen arvon tasolle. Käykö näin todellisuudessa ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotta energiaa ei häviäisi, niin suodatetun tasajännitteen tulisi "asettua" tehollisen arvon tasolle. Käykö näin todellisuudessa ?
Jos ei käy, niin tällöin virtalähteen hyötysuhde on teoreettisesti korkeintaan 81 %. Käytännössä mennään vielä selvästi sen alle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletetaan siis ideaalinen, häviötön tasasuuntaussilta. Tällöin tasasuunnatun "rippelijännitteen" tehollinen arvo on sama kuin alkuperäisen vaihtojännitteen tehollinen arvo. OK.
Kun rippelijännite tasoitetaan suodattimilla, niin maallikon oletus olisi, että keskiarvotasajännitteelläkin vastukseen saadaan sama teho. Kaavojen mukaan se on kuitenkin 19 % pienempi. Mihin energiaa "hukkuu" tuossa välissä ?Maallikko näköjään unohtaa sen, että suodattimen vuoksi kytkentä ottaa suuremman virran kuin ilman suodatinta. Lisäksi tuo suurempi virta on pulssimuotoinen ja tapahtuu vaihtojännitteen huippuarvojen kohdalla.
Muuntajalla voi nostaa ja laskea jännitettä. Jos muuntaja on ideaalinen niin se nostaa tai laskee jännitettä 100% hyötysuhteella virran käyttäytyessä juuri päinvastoin. Tasasuuntaajaa seuraava suodatin on myös eräänlainen muuntaja tai impedanssinsovitin, jonka ulostulossa virta on pienempi ja jännite suurempi kuin sisääntulossa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotta energiaa ei häviäisi, niin suodatetun tasajännitteen tulisi "asettua" tehollisen arvon tasolle. Käykö näin todellisuudessa ?
Väärin. Jotta energiaa ei häviäisi on suodattimen sisääntulon otettava enemmän virtaa kuin mitä sen ulostulosta saa, jos siis ulostulossa on suurempi jännite kuin sisääntulossa.
Teho on virta kertaa jännite mahdollinen vaihe-ero huomioiden.
- Anonyymi
Onko suodatuksella joku "hinta" hyötysuhteen kautta.
- Anonyymi
Älkää sotkeko tasasuuntaajan tai muidenkaan hyötysuhteita tähän, kysymys oli, "Miksi vaihtojännitteen keskiarvo ei ole myös tehollisarvo?, ja asia lienee jo useaan otteeseen, eri tavoin selvitetty.
Vaihtojännitteen keskiarvo ei siis ole sama kuin tehollisarvo, siitä syystä, että keskiarvo määräytyy jännitteen itseysarvon mukaa, ja tehollisarvo jännitteen itseisarvon neliön mukaan. (P=U²/R).- Anonyymi
Älä hikeenny, keskustelu etenee.
Sitä paitsi sen keskiarvon toinen nimitys "tasasuuntauskeskiarvo", siksi se on mukana keskustelussa.
Sitä tässä vaan ihmetellään että kun vaihtojännitteen negatiiviset puolijaksot vain käännetään positiivisten puolijaksojen väleihin, niin mikä siinä sähköä niin närästää että heti tippuu 20 prossaa tehosta pois. Luulisi olevan sähkön paremmin hollilla kun ei tarvitse edestakaisin vatkata. - Anonyymi
Niin. Kyse on siitä, että onko virtalähteestä suodatuksen jälkeen ulos saatava jännite tehollisarvoa vastaava vaiko aritmeettinen keskiarvo.
Jos se on tehollisarvoa vastaa, ei mitään ongelmaa ole.
Jos se on aritmeettista keskiarvoa vastaava, minne häviää 19 % tehosta. - Anonyymi
Maallikon intuitiivinen oletus on, että se olisi aritmeettinen keskiarvo. Tällöin kuitenkin 19 % tehosta "haihtuu" jonnekin. Tuskin suodatus nyt niin paljon "syö".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä hikeenny, keskustelu etenee.
Sitä paitsi sen keskiarvon toinen nimitys "tasasuuntauskeskiarvo", siksi se on mukana keskustelussa.
Sitä tässä vaan ihmetellään että kun vaihtojännitteen negatiiviset puolijaksot vain käännetään positiivisten puolijaksojen väleihin, niin mikä siinä sähköä niin närästää että heti tippuu 20 prossaa tehosta pois. Luulisi olevan sähkön paremmin hollilla kun ei tarvitse edestakaisin vatkata.Ikävä todeta, että olet hirttäytynyt asiaan, josta et näytä ymmärtävän mitään.
Ei niitä negatiivisia komponentteja tarvitse käännellä mihinkään, itsesisarvoista on kyse, ja jos hieman tunnet tekniikkaa, niin 100 % hyötysuhde on kovin harvinainen esiintyjä, ja sähkövirran, kuten niin monien muidenkin osalla lämpö on se mihin se hukka tehoa muuttaa.
Asian ymmärtäjyytesikö nyt johti sinut harhailemaan kysymyksen ulkopuolelle, vai pelkkä provoiluvietti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maallikon intuitiivinen oletus on, että se olisi aritmeettinen keskiarvo. Tällöin kuitenkin 19 % tehosta "haihtuu" jonnekin. Tuskin suodatus nyt niin paljon "syö".
Maallikko on ihan oikeassa, kyse on aritmeettisesta keskiarvosta.
Sinimuotoisessa ja sen toiseen potenssiin olevassa muodossa aritmeettinen keskiarvo ei ole sama kuin alku- ja loppuarvon keskiarvo, joten mitään ei katoa mihinkään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maallikko on ihan oikeassa, kyse on aritmeettisesta keskiarvosta.
Sinimuotoisessa ja sen toiseen potenssiin olevassa muodossa aritmeettinen keskiarvo ei ole sama kuin alku- ja loppuarvon keskiarvo, joten mitään ei katoa mihinkään.Vaihtojännitteestä ei voi oikeasti mitata muuta jännitettä kuin sen keskiarvon, muut jännitteet ovat hetkellisiä arvoja jotka saa esiin vain oskilloskoopilla. Tehollisarvo 230V on täysin laskennallisnen arvo, joka tietenkin esiintyy 4 kertaa hetkellisesti jakson aikana.
Se että onko ne puolijaksot vaihtosähkönä, vai tasasuunnattuna ei muuta tilannetta miksikään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikävä todeta, että olet hirttäytynyt asiaan, josta et näytä ymmärtävän mitään.
Ei niitä negatiivisia komponentteja tarvitse käännellä mihinkään, itsesisarvoista on kyse, ja jos hieman tunnet tekniikkaa, niin 100 % hyötysuhde on kovin harvinainen esiintyjä, ja sähkövirran, kuten niin monien muidenkin osalla lämpö on se mihin se hukka tehoa muuttaa.
Asian ymmärtäjyytesikö nyt johti sinut harhailemaan kysymyksen ulkopuolelle, vai pelkkä provoiluvietti.Eipä tuo oma ymmärtämisesikään ole hääviä, kun et mitään osaa asiasta sanoa.
- Anonyymi
Onko tämä taas "avustusanomus?" Avustusta on nyt annettu koko rahan edestä mutta avustettava ryhtyy taas vänkäämään kun ei ymmärrä saamiaan vastauksia.
- Anonyymi
Eipä ole trolleista mitään apuja ollut :D :D :D
- Anonyymi
Keskustelu jatkuu toisessa säikeessä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17076044/tasasuuntauksen-hyotysuhde
Keskustelija ei huomaa sitä, että tasasuunnatun vaihtojännitteen suodattaminen muuttaa paitsi ulostulojännitettä niin myös tasasuuntaimen ottovirtaa.- Anonyymi
Kuka tähän on jonkin suodatuksenkin sotkenut mukaan???
Kyse on ollut ihan vaan pelkästä kokoaaltotasasuuntauksen raakajännitteestä, ja sen mahdollisesta vaikutukseta jännitteen keskiarvoon ja tehollisarvoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuka tähän on jonkin suodatuksenkin sotkenut mukaan???
Kyse on ollut ihan vaan pelkästä kokoaaltotasasuuntauksen raakajännitteestä, ja sen mahdollisesta vaikutukseta jännitteen keskiarvoon ja tehollisarvoon.Kai ymmärrät että palstalle tunkee aina välillä henkilöitä, joiden mielestä paikka on mainio esiintymisalusta.
Nämä kirjoittelevat laveasti asian vierestä, tarkoituksenaan osoittaa omaa erinomaisuuttaan, ja linkitellen ahkerasti entisiin kirjoitelmiinsa lisätehosteena.
Joka palstalle näitä "alipainehitsareita" näyttää löytyvän huomiota kerjäämään. - Anonyymi
Sen toisen säikeen aloittaja haluaa keskustella siiä mikä on vaikutus kun tasasuuntaajan perään lisätään suodatus(konkka).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen toisen säikeen aloittaja haluaa keskustella siiä mikä on vaikutus kun tasasuuntaajan perään lisätään suodatus(konkka).
Niin juuri. Siksi avasin sitä varten oman ketjun. Ei kannata kommentoida, jos aihe ei kiinnosta.
- Anonyymi
Testasin simulaattorilla mitä eroa on jos vastusta syöttää vaihtosähköllä, tai siten tasasuunnatulla sähköllä.
https://aijaa.com/3Kwjtw
Eipä ole maittavaa eroa, mitä nyt vähän diodien kynnysjännitteet alentaa jännitettä ja virtaa.- Anonyymi
Saatiin viimein lopppupiste tällekin väännölle.
Tasasuuntaaminen ei muuta jännitteen tehollis- eikä keskiarvoa mitenkään vaihtosähköön verrattuna.
Myöskin vastuksen ottaman virran tehollisarvo, sama vaihtosähköllä ja tasasuunnatulla sähköllä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saatiin viimein lopppupiste tällekin väännölle.
Tasasuuntaaminen ei muuta jännitteen tehollis- eikä keskiarvoa mitenkään vaihtosähköön verrattuna.
Myöskin vastuksen ottaman virran tehollisarvo, sama vaihtosähköllä ja tasasuunnatulla sähköllä.Vaihtojännitteen keskiarvo on edelleenkin nolla, eli se poikkeaa tehollisarvosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaihtojännitteen keskiarvo on edelleenkin nolla, eli se poikkeaa tehollisarvosta.
Älä jaksa samaa vitsiä vääntää...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä jaksa samaa vitsiä vääntää...
Trolli leikkii tyhmää, keskiarvojännitteellä tarkoitetaan tietenkin puolijakson keskiarvoa, sitä vaikuttavaa jännitettä.
- Anonyymi
Kun simulaatioon lisää konkan tasurin perään alkaakin saada mienkiintoisia tuloksia.
Vaikka se miten 2,2 kW lämmitysvastuksesta saadaan 3,3 kW lämmitysteho?
No tietenkin laittaamalla vastuksen syöttöön tasasuuntaussilta ja 2000 µF kondensaattori.
Vähän kyllä nyhtää virtaa verkosta epätasaisen piikikkäästi.
https://aijaa.com/fmO5BU
- Anonyymi
Jos vastataan vain aloittajan kysymykseen, niin riippuu siitä kuinka pitkä on tarkastelujakso. Puolijakson ajalta voidaan laskea jännitteelle aritmeettinen keskiarvo, mutta se ei ole kuitenkaan jännitteen vaikuttava tehollinenarvo sinimuotoisella jännitteellä. Jos kyse olisi kanttiaaltoisesta vaihtojännitteestä, niin silloin kaikilla jännitteen arvoilla; kesiarvo, tehollisarvo ja huippuarvo, olisi sama lukuarvo.
Sinimuotoisen vaihtojännitteen puolijakson keskiarvo on vain laskennallinen, sitä ei oikeasti vaikuttavana ole olemassa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387785Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381985Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251930- 911643
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801575Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071030- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4919Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34812