Verovarojen käytölle tultava loppu

Tuossapa vertailua kahden vetyauton (polttokennoauto, FCEV) välillä.
Hyundai Nexo ja Toyota Mirai.
https://youtu.be/3c6k_1ka-lY

Ei taloyhtiöt saa kokonaan ilmaiseksi sähköautojen latauspisteitä vaan joutuvat maksamaan itse vähintään puolet laskusta. Toisinsanoen ei taloyhtiöt ala rakentamaan ennenkuin useampi osakas alkaa kyselemään sähköautojen latauksen mahdollisuutta.

Halvimmillaan sen voi toteuttaa muuttamalla olemassa oleva lohkolämmitys pönttö tolpan nokassa toisenlaiseen sähköautolle soveltuvaan pönttöön. Maksaa noin 300e per pönttö töineen ja voi ladata max 16A hidaslatauksella, joka kyllä riittää suurimmalle osalle autoilijoita. Jos toteutetaan kohtuullinen 11kw latausteho, niin lasku taloyhtiölle saattaa olla päälle 1000e per paikka riippuen tehdäänkö se parkkihalliin vai asfalttiparkkikselle repien maata auki kun uusia paksumpia johtoja pitää vetää.

Jos vetytankkausasemia aletaan tukemaan, niin kokonaislasku on paljon suurempi kuin sähköautoilijoiden lasku (USA noin miljoona dollaria per asema, Saksa noin 4 miljoonaa euroa per asema). Lisäksi suuri riski että vety vielä floppaa kuten on merkkejä jo muista maista esim. California (USA) ja Saksa. Ei ollakkaan saatu myytyä vetyautoja tarpeeksi ja akkuteknologia kehittyy koko ajan, jolloin vetyauton nopeasta tankkauksesta ei olekkaan enään niin suurta valttikorttia kuin ennen. On järkevämpää ottaa opiksi jo toisten maiden kokemuksista ja katsoa sinne yli 10 vuoden päähän. Laskeppas meille kaikille kuinka paljon halvemmaksi tulee tukea täyssähköautoja kuin vetytankkausverkoston rakentaminen.

Polttokennoauto on parempi siinäkin mielessä ettei veronmaksajien tarvitse maksaa latausverkostojen rakentamista.
Akkusähköauto on tämän yhteiskunnan rahareikä.

Odotan sitä sijoittajaryhmää joka rakentaa suomeen vetyverkoston ilman veronmaksajien rahaa pohtien näitä asioita:

-Ei osaa laskea vedyn valmistamisen todellisia kustannuksia (iso tehdas turvamääräyksineen, tankkeineen ja isolla sähkön kulutuksella) ja vetyasemille jakelun kuluja (vetytankkiautolla ei mahdottomia määriä vetyä saa kuljetettua kerralla polttoaineisiin verrattuna eli useampia ajoja tarvitaan lisäten kustannuksia).
- Uskovat että ihmiset ostavat selvästi kalliimman vetyauton halvemman täyssähköauton sijaan koska vety on vain niin magee jutska että siitä imagosta kannattaa maksaa.
- Uskovat että muutama kymmentä vetyasemaa riittää suomessa ja se saa myös ihmiset ostamaan vetyautoja eli ehkä noin 100 miljoonaa asemiin riittää ja vetyasemien investointi saadaan kyllä kohtuu nopeasti kuoletettua, jolloin todellinen tuotto alkaa. Ja kyllähän nyt sijoittajaryhmältä helposti 100 miljoonaa löytyy (vakuutellen pankit omilla vakuuksillaan) eikä muita kilpailevia sijoitusmuotoja ole missä vähemmän myös riskejä. Ja myös pankit uskovat vetyyn antaen halpaa (oikeasti kallista) lainaa.
-Uskovat että ihmiset tyytyvät vain ajamaan vetyautoilla lähikuntiin eikä lomamatkoilla kauaksi eli vetyasemien rajallinen määrä ei haittaa autoilijoita.
- Vedyn haihtuminen tankkausasemien tankeista ei ole ongelma eikä merkittävä ongelma taloudellisesti vetytankkausasemien pitäjille (haistumista jopa 25% kuukaudessa vetyatomin pienen koon takia).
- Ovat varmoja että vety halpenee 2030 vuoteen mennessä (edes 5e/kg pumpulla kuluttajalle?) ja siitä voidaan myös saada sähköautoille kilpaileva energia (nyt 2,5e vs 10e /100km). Selvästi halvempi sähköautoilu ei ole ongelma koska vety nähdään seksikkäämpänä statuksena.
- Saadaan uskomaan että Etelä-Korean tappiolliset vetytankkausasemat ovat valhetta.
- Vetyasemia (eikä vetyautoja) juuri koskaan räjähtele eli selviä taloudellisia riskejä ei ole. Ulkomaiden kansalaisten huoli vedyn turvallisuudesta mielenosoituksineen ja mahdollinen vedyn boikotointi ei ole totta.
- Vedyn valmistamiseen ei niin paljoa mene sähköenergiaa eikä ole riskiä että nuoret (myöhemmin vetyautojen mahdolliset ostajat) boikotoivat vetyä sen energiatehottomuuden vuoksi näin ilmastomuutoshysterian aikaan.
-Vetyautojen arvonalennus kolmessa vuodessa noin -60% ei ole ongelma autokauppiaille vaan ihmiset ostavat niitä kuten muitakin autoja jolloin niiden arvo kyllä säilyy.
- Vihreätä sähköä riittää tulevaisuudessa todella paljon, jolloin likaisempaa kivihiilisähköä ei tarvita eikä huolta ympäristöaktivistien vedyn boitotoimisesta.
- Vanhojen vetyautojen vetyvuodot (hajuton, mauton, näkymätön vety) eivät ole ongelma eikä ihmiset mieti turvallisuus asioita esim. pieni lapsi kyydissä.
- Arvioidaan vetyautojen vetytekniikan kestävyys ei ole ongelma suomessa, josta on kovin vähän tietoa suomen oloissa. Uskotaan että se kyllä kestää eikä vetyautot menetä suosiotaan eli aina saadaan vetyä myytyä koska autoja käytetään. Ja jos ei kestä niin ei ainakaan ole kallista (on kallista) korjata/uusia polttokennoa.
- Täyssähköautot eivät kehity akkuteknologiassaan (nopeampi lataus, isompi kapasiteetti, kestävämpi akku) eikä mene vedystä ohitse ainakaan 20 vuoteen, jolloin vetyä vielä tarvitaan.
- Vety ei floppaa vaan sitä myydään ensisijaisena autoilun voimanlähteenä 2030 jälkeen ja ainakin 30 vuotta (2030-2060) saaden investoinnit kuoletettua ja selvää voittoa vaikkapa 2050 vuoden jälkeen. Vain alku on kivikkoista mutta kyllä vety voittaa! :D

Siitä vain sijoittajat vakuuttamaan että kyllä vetybisnes kannattaa! On myös todellista tyhmyyttä aliarvioida sijoittajia jos joutuvat satsaamaan bisnekseen omaa henkilökohtaista rahaa. He kyllä tutkivat ja tekevät eri asiantuntijoiden voimin riskianalyysejä... ja vety ei vain kestä vielä toistaiseksi raakoja lukuja ja riskejä, niin että investointi on aidosti kannattavaa. Väitän että kun sitä TIETOA sijoittajille saadaan, niin moni vetäytyykin hypetyksen jälkeen pois ja etsii helpomman sijoituskohteen rahoilleen.

Woikoski yritti jo aiemmin mahdollisesti vuonna 2015.... ja floppasi vetytankkausasemien rakentamisessa. Ilmeisesti sijoittajia hypetyspuheista huolimatta ei löydetty. Sijoittajat haluavat suht nopeasti tuotta myös sijoitukselleen ja ilmeisesti vetäytyivät projektista kun tajusivat oikean elämän haasteet (=surkea tuotto).

"Mäntyharjulainen Woikoski Oy luopuu toistaiseksi vetyautojen tankkausverkoston rakentamissuunnitelmista. Suomeen suunniteltiin kaksi vuotta sitten jopa 20–30 tankkauspistettä ja Woikoski oli rakentamissuunnitelmissa vahvasti mukana. Yhtiön toimitusjohtaja Clas Palmberg kertoo, että nyt miljoonaprojekti on päätetty laittaa toistaiseksi jäihin. Syynä on kysynnän puute.

– Kaikki ovat olleet valtavan kiinnostuneita tästä projektista, mutta kukaan ei ole halukas maksamaan siitä mitään, Palmberg summaa."

https://www.pitajanuutiset.fi/paikalliset/4072469

Jopa Woikoski yli 100 vuoden vetykokemuksella sen myöntää että kovin hankalaa on:

"Meiltä on usein kysytty myös, mikä on Woikosken rooli tankkausasemissa, jos ne viimein Suomeen saadaan. Vastauksena kysyjille toteamme, että itse tankkausinfran rakentaminen ei ole pk-yrityksen, jollainen Woikoski on, tehtävä, mutta toimimme mielellämme kehitysprojekteissa asiantuntijoina ja vedyn toimittajina mahdolliseen infraan, mehän hoidamme mittavasti vetylogistiikkaa omalla kuljetuskalustollamme kaiken aikaa, meillä on iso fleet ja osaamme sen loistavasti. Teemme myös paljon asiakasprojekteja, joissa vedyn toimituksen lisäksi suunnittelemme ja rakennamme verkostoratkaisuja, sekä ylläpidämme ja huollamme niitä. Näiden lisäksi toimimme asiantuntijoina erilaisissa foorumeissa vetyyn liittyen, ja olemme mukana useissa mittavissa vetyprojekteissa. Tämä on luonteva rooli Woikoskelle, olemmehan kotimaisia vedyn asiantuntijoita."

Eli vetyasiantuntija näkee ettei kannata omalla rahalla vetytankkausasemia rakentaa, koska ovat kalliita ja liikaa riskejä ettei vetyautot lyö läpi laajamittaisesti eli vetyä ei saada tarpeeksi myytyä vetyaseman (lainojen) kuolettamiseen?

https://www.woikoski.fi/woikoski/uutiset-ja-tapahtumat/woikoski-vedyn-edellakavijana-suomessa.html

Japanista sais halpoja nissaneita johdon päähän, vety vehkeet voi unohtaa tällä kertaa!

Joka ainoassa paikassa, joissa vetyasemia on hieman rakennettu niin ne on rakennettu pitkälti valtion tuilla. Ilman tukia mitään vetyasemia ei ikinä tule. Kaikki vetyasemat tuottavat reilusti tappiota ja edes täysin tuella vetyaseman tekeminen ei tee sen ylläpidosta kannattavaa.

Väitteesi siitä, että tankkausasemiin ei muka käytetä veronmaksajien varoja on jo pienellä googlaamisella todettavissa valheeksi. Monissa maissa on vetyasemien rakentamista jo tuettu sadoilla miljoonilla, vaikka asemia on vain vähän. Yritykset eivät ilman tukea missään maailmassa rakentaisi vetyasemia.

Ja jos kerran yritykset rakentavat vetyasemia omilla rahoilla ja ne ovat kannattavia niin missä ovat veyasemat? Kukaan ei niiden rakentamista ole estänyt, se vain ei kannata.