haluan kertoa vanhemmilleni että olen rakastunut erimaalaisen tyttöön ku minä ja tiedän että ne sanoo en saa seurustella sellaisen kans.. ja minä en aio jättää sitä vanhempieni takia ja olen ajatellut lähteä kotoa mutta pelkään että en sit pysty elättämään itseäni.. vai riittääkö?? en tiedä paljoo asuntotukista tai opintotuesta joten voitteko auttaa mua? ja jos me mennään naimisiin voidaanko me elää meidän kummankin rahoilla joita saadaan kelasta ja ehkä muualtakin? kiitos kaikista kommenteista jotka on asianmukaisia
haluaisin
juuh:(
4808
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaipaatko kommentteja, joissa sinua kannustetaan lähtemään kotoa ja menemään naimisiin vaan.
Vai haluaisitko tietää, miten sinun käy, jos ilman työtä ja toimeentuloa perustat perheen?
Millaista tulevaisuutta ajattelit Kelan tuella itsellesi ja perheellesi?
Kuinka moneksi vuodeksi luulet meneväsi naimisiin? Ennen muinoin avioliitot kestivät kuolemaan saakka, joka sinun kodallasi on varmaan aikaisintaan puolen vuosisadan päässä, kuten erimaalaisen tyttösikin. Kestääkö rakkautenne niin kauan?
Miksi arvelet, etteivät vanhempasi pidä tytöstä? Jos hän on sinulle rakas ja on hyväkäytöksinen tyttö, miksi eivät vanhempasi oppisi hänestä pitämään? Pitäähän sinunkin oppia pitämään tytön vanhemmista.
Mieti vielä mitä tulevaisuudeltasi tahdot.
Miten niin ihmisten TÄYTYY oppia pitämään jostakusta väkisin vaikkeivat oikeasti pidäkkään? Eivät ne hyvät käytöstavat tai mikään mukaan aina vaikuta siihen miten appivanhemmat suhtautuvat vävyyn tai miniään. Monet appivanhemmathan vain omilla ennakkoluuloillaan, toiveillaan ja asenteillaan torjuvat lastensa kumppanit. Kumppanin "väärä" ammatti, sosiaalinen tausta, perimä, kotimaa, opiskelupaikka, ulkonäkö, vaatteet, pituus, lyhyys ja vaikka mitkä muut seikat tahansa voivat aiheuttaa torjuntaa.
Rakkaudestahan ei kukaan voi mennä etukäteen vannomaan miten kauan se kestää. Ennen ei erottu koska naiset olivat taloudellisesti riippuvaisia miehistään eivätkä olisi pystyneet elättämään itseään ja lapsiaan eron tultua. Naiset kestivät miestensä alistamista ja valtaa mukisematta, koska muuta eivät voineet. Nythän eletään nykyaikaa eikä menneessä. Naiset ovat itsenäisempiä omine töineen ja omine rahoineen. Erotaan jos suhteessa ei kestetä olla ja mitäpä siinä on muilla asiaan sanomista. Ei ole häpeä jos ero kuitenkin tulee.
Kyllä minun mielestäni lähdetään siitä ajatuksesta, että aviopuoliso on lopun elämää sama.
Nuori mies kysyy mielipidettä meiltä, perustaakko perhe Kelan rahoilla ja vielä opiskeluikäisenä. Tuskin hän nyt oitis olisi alistamassa vaimoaan mitenkään, mutta pelkää, ettei hänen vanhempansa pidä morsianehdokkaasta hänen muunmaalaisuutensa takia.
Ketä kirjoituksesi moittii: minua, joka varoittelen alkamasta elämää ilman omia tuloja ja ns. sossun rahoilla, vai pojan vanhempia, jotka ehkä eivät hyväksy tyttöä luettelemistasi syistä?
Minusta kuitenkin on syytä keskustella nuoren miehen kanssa ja sanoa hänelle, että ei pidä tuomita itseään ja perhettään köyhyyteen ja avustuksilla elämiseen, vaan käydä ensi koulut ja hankkia toimeentulo. Vanhempienkin hyväksyntä niin morsiamelle kuin liitollekin on varmempi kun olosuhteet ovat kunnossa.
Mitä tulee ihmisiin yleensä, niin vieraasta henkilöstä opitaan pitämään, kunhan häneen on ensin tutustuttu. Kyllä siihen ulkonainen käytös vaikuttaa. Älä mene tuomitsemaan kysyjän vanhempia ennakkoluuloisiksi tai asenteellisiksi. Eihän sen ollenkaan tarvitse pitää paikkaansa. Nuori mies vain arkailee morsmaikun esittelemistä kotona.
Uskon, että tilanne on monessa perheessä sama, monta kertaa ihan turhaan.
Minkä ikäisiä olette tyttöystäväsi kanssa eli oletteko jo täysi-ikäisiä? Mikä kiire on päästä naimisiin? Olisiko se kostoa tai uhmaa vanhempien hallitsevuutta vastaan?
Käytkö töissä koulun ohella ja paljonko on koulua jäljellä? Onko tyttöystäväsi töissä tai opiskeleeko hän (tai molempia)?
Kaupungiltako haluaisitte kämpän (halvempi, mutta hitaampi saada ts.jopa vuosia!) vai vapailta markkinoilta (huomattavasti kalliimpi, mutta nopeampi saada)? Oletko tehnyt laskelmia mitä eläminen (ruoka, taloustarvikkeet,huonekalut,vaatteet,sähkö,vesi,matkustaminen,opiskelu,vapaa-aika,hygienia,sairastaminen,kodinkoneet..)tulisi maksamaan?
Sehän on aina hyvä ja tervehenkistä jos haluaa muuttaa pois kotoa ja itsenäistyä! Harkitsethan kuitenkin tarkaan miten homman toteutat ja laskeskelet huolella tuloja ja menoja. Kelan sivuilta varmaan löytyy tietoa tuista. Niiden varaan on kuitenkin tosi riskiä eläämäänsä rakentaa. Suomen ja kuntien talous on nyt niin heikossa jamassa, että sen seurauksena tuet vain vähenevät ja pienenevät koko ajan. Oma työ, vaikka vähän huonopalkkaisempikin, kannattaa aina. Työ kuin työ antaa hyvän ponnahduslaudan tuleville töille, koska työnantajat ottavat mielellään henkilöitä jolla on ollut edes jonkunlainen kosketus työelämään eikä ole ollut työttömänä.