Ydinaseen omistaminen on yksi asia. Ydinaseesta jankuttaminen on toinen. Putinin toistuvasta ydinaseuhittelusta tulee mieleen murrosikäinen, joka koulun pihamaalla peittää huonon itsetuntonsa pullistelemalla pumpattuja lihaksiaan. Mutta tämä menee jo kyökkipsykologian puolelle.
GRIGORY DUKOR / REUTERS
Venäjän voitonpäivän paraatissa marssitettiin Topol-M -ohjusta toukokuussa 2014.
Venäjän voitonpäivän paraatissa marssitettiin Topol-M -ohjusta toukokuussa 2014.
Lisää kyökkipsykologiaa: asemahdin merkitystä saattaa korostaa se, ettei Venäjä ole koskaan elänyt pitkää ajanjaksoa turvautumatta asemahtiin. Jos käy läpi Venäjän historiaa, sieltä ei löydy yhtä ainutta vuosikymmentä, jolloin Venäjä ei olisi sotinut joko omalla alueellaan tai vieraassa maassa.
Laaditaanpa lyhennetty lista 1900-luvun alusta alkaen: Venäjän–Japanin-sota 1904–1905. Ensimmäinen maailmansota 1914–1918. Venäjän sisällissota 1918–1921. Puolaan tunkeutuminen 1939. Talvisota Suomea vastaan 1939–40. Viron, Latvian ja Liettuan miehitys 1940. Sota natsi-Saksaa vastaan 1941–45 ja sen liittolaista Suomea vastaan 1941–44. Korean sota 1950–53. Unkarin kansannousun murskaaminen 1956. Prahan kevään murskaaminen 1968. Afganistanin sota 1979–1989. Kaksi sotaa Tšetšeniassa alkaen 1994. Georgian sota 2008. Ukrainan sota 2014.
Tähän voidaan lisätä Syyrian sota sekä isku kemiallisella aseella Britanniaan
GRIGORY DUKOR / REUTERS
Venäjän voitonpäivän paraatissa marssitettiin Topol-M -ohjusta toukokuussa 2014.
Venäjän voitonpäivän paraatissa marssitettiin Topol-M -ohjusta toukokuussa 2014.
Lisää kyökkipsykologiaa: asemahdin merkitystä saattaa korostaa se, ettei Venäjä ole koskaan elänyt pitkää ajanjaksoa turvautumatta asemahtiin. Jos käy läpi Venäjän historiaa, sieltä ei löydy yhtä ainutta vuosikymmentä, jolloin Venäjä ei olisi sotinut joko omalla alueellaan tai vieraassa maassa.
Laaditaanpa lyhennetty lista 1900-luvun alusta alkaen: Venäjän–Japanin-sota 1904–1905. Ensimmäinen maailmansota 1914–1918. Venäjän sisällissota 1918–1921. Puolaan tunkeutuminen 1939. Talvisota Suomea vastaan 1939–40. Viron, Latvian ja Liettuan miehitys 1940. Sota natsi-Saksaa vastaan 1941–45 ja sen liittolaista Suomea vastaan 1941–44. Korean sota 1950–53. Unkarin kansannousun murskaaminen 1956. Prahan kevään murskaaminen 1968. Afganistanin sota 1979–1989. Kaksi sotaa Tšetšeniassa alkaen 1994. Georgian sota 2008. Ukrainan sota 2014.
Tähän voidaan lisätä Syyrian sota sekä isku kemiallisella aseella Britanniaan
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vain lapselliset ihmiset uhkailevat ydinaseilla.
Venäjä on ja on aina ollut inha roistovaltio. Mutta kommarit ennen ja natsit nyt tykkäävät tuosta imperialistisesta inhotuksesta.
Venäjä elää sotataloudesta. Jos ihmisillä olisi kerrankin kunnon elintaso, niin se muuttuisi demokratiaksi. Sitähän Venäjän päättäjät pelkäävät kuin ruttoa.