Hei, ennen kuin alan kirjoittaa enempää rakastan miestäni hyvin paljon tai ainankin luulen niin kovasti, mutta suhde on tylsää sohvalla istumista ja telkkarin katsomista, mitään romanttista emme tee jos en itse ehdota semmoisia asioita hänelle, olen luovuttamis pisteessä hänen kanssaan.
Alkuun ostin hänelle paljon lahjoja ja tuliaisia aina kun kävin jossain ilman häntä, koska halusin ostaa hänelle, kun asiasta mainitsin hänelle, että miten iloiseksi hän tuli vaikka bändipaidasta niin kerroin, että minäkin voisin tulla jostain yllättävistä lahjoista tulla, kuten hän tuli.... Hän aina siihen sanoi ''En ole pyytänyt sinulta lahjoja''... Kyse näissä eleissä ei ole mielestäni siinä, että niitä pitää pyytää.
Alussa paljon hieroin hänen hartioitaan ja jalkojaan, koska halusin ja välitin ja tiesin että ne ovat jumissa ja kipeät, kun vinkkaisen hänelle että vastapalvelus pyytämättä olisi myös kivaa niin ''Miksi et pyydä asiaa''... Huoh..
Olen myös miehelleni kertonut KAIKEN mitä tykkään tehdä ja silti tuntuu olevan liian vaikea ymmärtää ehdottaa edes niitä asioita, hän tietää kaikki vapaapäiväni ja kerron hänelle aina jos teen jotain muuta vapaapäivinäni.
Hän ei todellakaan tajua... Olen vihjannut miten romanttista olisi kynttilän valossa vain katsella ja kosketella toisiamme, koska hän valittaa kuitenkin kokoajan että meillä ei ole enää SITÄ meidän suhteessa, mutta miksi olisi jos en saa suhteessa itse irti mitään ja vain annan hänelle kaiken...
Hän ei edes näkisi minua, jos en hänelle kertoisi että tänään voisimme nähdä tai tulisiko hän tänne, hän ei ehdota näkemisiä, tekemisiä, ei yllätä ei mitään... Minä teen meille ruoat, minä hoidan suhdetta, minä teen kaiken romanttisen... Miksi jaksan tätä suhdetta edes?
Varmaan, koska hän on ensimmäinen mies joka ei hakkaa minua tai pettäisi minua, mutta riittääkö sekään loppuun asti, sentään hakkaavissa parisuhteissa on ollut romantiikkaa ja intohimoa ja ehdotettu tekemisiä ja näkemisiä ja minä en ole aina ollut vastuussa kaikista näistä asioista yksin, minulle on ostettu lahjoja ja elämä on ollut muutakin kuin sohvalla istumista ja television katsomista.
Alkuun ostin hänelle paljon lahjoja ja tuliaisia aina kun kävin jossain ilman häntä, koska halusin ostaa hänelle, kun asiasta mainitsin hänelle, että miten iloiseksi hän tuli vaikka bändipaidasta niin kerroin, että minäkin voisin tulla jostain yllättävistä lahjoista tulla, kuten hän tuli.... Hän aina siihen sanoi ''En ole pyytänyt sinulta lahjoja''... Kyse näissä eleissä ei ole mielestäni siinä, että niitä pitää pyytää.
Alussa paljon hieroin hänen hartioitaan ja jalkojaan, koska halusin ja välitin ja tiesin että ne ovat jumissa ja kipeät, kun vinkkaisen hänelle että vastapalvelus pyytämättä olisi myös kivaa niin ''Miksi et pyydä asiaa''... Huoh..
Olen myös miehelleni kertonut KAIKEN mitä tykkään tehdä ja silti tuntuu olevan liian vaikea ymmärtää ehdottaa edes niitä asioita, hän tietää kaikki vapaapäiväni ja kerron hänelle aina jos teen jotain muuta vapaapäivinäni.
Hän ei todellakaan tajua... Olen vihjannut miten romanttista olisi kynttilän valossa vain katsella ja kosketella toisiamme, koska hän valittaa kuitenkin kokoajan että meillä ei ole enää SITÄ meidän suhteessa, mutta miksi olisi jos en saa suhteessa itse irti mitään ja vain annan hänelle kaiken...
Hän ei edes näkisi minua, jos en hänelle kertoisi että tänään voisimme nähdä tai tulisiko hän tänne, hän ei ehdota näkemisiä, tekemisiä, ei yllätä ei mitään... Minä teen meille ruoat, minä hoidan suhdetta, minä teen kaiken romanttisen... Miksi jaksan tätä suhdetta edes?
Varmaan, koska hän on ensimmäinen mies joka ei hakkaa minua tai pettäisi minua, mutta riittääkö sekään loppuun asti, sentään hakkaavissa parisuhteissa on ollut romantiikkaa ja intohimoa ja ehdotettu tekemisiä ja näkemisiä ja minä en ole aina ollut vastuussa kaikista näistä asioista yksin, minulle on ostettu lahjoja ja elämä on ollut muutakin kuin sohvalla istumista ja television katsomista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.