Mistä tiedän?

Helpointa kun kysäset, muuten menee arpomiseksi.

Pahempi kysymys jos joku vaarallinen juttu pitää itseäsi vihollisena niin huomaat sen sitten kuolleena eli ehkä seuraavassa elämässä jos sellaista on.

Tähän voisi heittää jonkun Johnny Cashin sanonnan, älä laske rahojasi ennen kuin jako on loppu pelissä, eli kun olet kuollut itse silloin alat vasta laskemaan rahojasi...

Oletko tehnyt jotain sellaista jollekin?

Läheskään kaikilla ihmisillä ei ole vihollisia.

Kuolema kertoo.

Eipä ksikists tiedäkään. Kaikila ei ole munaa sanoo suoraan, vaan ennemmin puukottaa selkään. Elämätä sekin...

Työkaveri puukotti selkään, kesti kolme vuotta, ennen kuin kuulin sen toiselta kaverilta.
Että sellaista taklausta.

Kuolema opettaa.

Hän puhuu kuin vihollinen, hän toimii kuin vihollinen, hän näyttää viholliselta, hän tuoksuu viholliselta, hänen nimensä mainitaan wikipediassa vihollisen kohdalla, hän pitää sinua lähellään. Tässä pari vinkkiä

Tiedätkö mikä on paras kosto tuollaisessa tilanteessa. Pidä sinä häntä ystävänäsi.

Vaikka siitä, että joku yrittää sysätä jotain sellaista niskoille, mikä ei sinne kuulu🤔

Herkkyyttä, herkkyyttä
https://m.youtube.com/watch?v=qLrC1UEuZtc

Itsellä on ilmeisesti edelleen koulukiusatun ja epäsuositun ihmisen identiteetti, koska en jaksa edelleenkään uskoa, että joku voisi olla juuri minusta mustasukkainen. Ajatuskin tuntuu huvittavalta. Mutta näin ilmeisesti aina joskus käy; joku pitää minua suorastaan "vihollisena".

Tässä ehkä vuosi sitten keksin yhtäkkiä katsoa mitä teini-iän "poikaystävälle" kuuluu, kun törmäsin hänen vaimoonsa netissä. Lainausmerkit siksi, että en koe häntä ihan edes poikaystävänä, ei meillä ollut mm. seksiä eikä suhde kestänyt kuin kuukausia. Tapailin mukavaa itseäni nuorempaa poikaa ja hengailimme yhdessä viikonloppuisin. Tiesin, että hän meni nuorena naimisiin ja bongasin somesta siis hänen vaimonsa. "Poikaystävä" ei ollut somessa. Heillä näytti olevan melkein aikuinen lapsi ja ulospäin näytti, että mukavasti menee, onnellinen on, edelleen naimisissa saman naisen kanssa. Olin iloinen hänen puolestaan. Hän oli oikein mukava poika, silloin joskus. Aikuisena en osaa häntä edes mielikuvitella, saati ikäisenäni viisikymppisenä :D Vuotta myöhemmin tuli joku asia, mistä piti tarkistaa, oliko tämä "ex:äni "vaimo yksi kaverin kaveri (ei ollut), kun tajusin, että vaimo oli _estänyt_ mut somessa :D Olin varmaan sitten tykännyt hänen jostain kuvastaan vahingossa ja vaimo oli ottanut selvää, kuka olen. Tämä sai mut todella yllättymään. Oliko vaimo ollut peräti mustasukkainen ja luullut, että vanha suola janottaa? :D Ymmärrän kyllä tavallaan, että jos on nuoresta asti ollut yhdessä, niin nämä teini-iän ihastuksetkin voivat olla uhka, mutta silti.. Itse olisin vain ollut uteliaan yllättynyt ja imarreltu, jos joku mun miehen nuoruuden ex olisi stalkannut mua.

Joskus on käynyt myös niin, että joku nainen, jota olen pitänyt kaverina ja puolituttuna, on jossain tilaisuudessa saanut hepulin, kun olen mennyt kysymään häneltä kuulumisia. Myöhemmin vasta olen tajunnut,(kun joku vierestä seurannut on vääntänyt sen mulle rautalangasta), että nainen on ollut mustasukkainen, johtuen seurassa olleesta miehestä (jota en ole edes noteerannut siinä tilanteessa).

Nää mustasukkaisuusjutut on mulle ihan hepreaa. En tajua, mitä järkeä on olla mustasukkainen jostain miehestä, jos sillä miehellä ja naisella ei ole mitään vipinää keskenään. En vaan tajua. Muun tyyppisiä "vihollisuuksia" mulla ei kai ole. Tai mistä sitäkään tietää, kun olen niin puusilmä.

Astral -TV kertoo kaiken:):)

Olet tietenkin hänen salaisessa kerhovihkossaan listattuna sivulla "viholliset&muut ällötykset". Vaan kuinka tuon salaisen kerhovihkon saisi haltuunsa ja sitä pääsisi lukemaan? Kenties vihkon kansissa on myös lukko ja avain on jossain piilotettuna. Tämä vaatii nyt tarkkaa ja huolellista suunnittelua.

Tässä vaiheessa emme edes tiedä, kenenkä vihko meidän tulisi siepata, koska se salaisuus selviää vasta siitä vihkosta, kenenkä vihko meidän pitää näpistää. Todella ongelmallinen pulma, jonka vain mestari salapoliisi voi selvittää.

Kenties voisimme siepata sattumanvaraisesti eri ihmisten salaisia kerhovihkoja kuten NSA sähköposteja niin, että lopulta jonkun vihkosta paljastuisi myös kaikkien muidenkin salaliittolaisten ja vihaajien nimet siististi omassa listassaan. Mutta tuollainen järjestelmällinen vihkojen sieppaaminen vaatisi oman organisaationsa kuten KGB, CIA tai NSA. Organisaatiot taas tarvitsevat resursseja, joita meillä ei ole. Olemme jälleen lähtöpisteessä.

Ehkä voisimme valeasussa sanoa jotain sellaista, mikä saisi vihollisemme paljastamaan itsensä. Voisimme kehua itseämme tekoparrassa julkisella paikalla: "Minä olen kuullut, että X on tosi reilu ja kiva, eikä hänellä ole ollenkaan vihollisia". Kun joku vastaa, että X on mulkku, hän on vihollinen. Se voisi toimia!

Jaa, no varmaankin jos se kohdistaa suhun jotain vihamielisiä eleitä tai tekoja. Noita päänsisäisiä antipatioita ei sitte kannata liikoja miettiä, kukin ajatelkoon tykönään mitä lystää. Omia tekemisiään voi sitten kans tutkailla, että onko jotain sodanjulistuksen tapaista tullut tehneeksi.