Elämää vain kultaseni

Oke

Elämää vaan .
Elämiseen kuuluu kaikki tai jotain sellaistakin mistä ei pidä.

Kaikki me se tiedetään, mutta kun parisuhde alkaa kaatumaan , päällisin puolin toimiva ja hyväkin sellainen ; hyvä pari, ei enään ole hyvä.
Kun painetta ja jotain parempaa pitäisi olla kun muillakin on, vaikka vaan oma sänky , ja suhde josta jotain tulisi, pitää olla kun etäsuhde ei sitten olekaan kuin minun juttu !
Mutta ensin historiaa että tietää nykyisyyden.

Kun parikolmikymppisenä jää pois parisuhde kiemuroista luvaten olla ikinä menemättä naimisiin,
jäät sinkkuna, vaikka seurustelevana sellaisena pois avioparien seurasta.
Kun heille tulee lapsia jäät taatusti pois kuvioista.

Ja vallankin kun ei pidä pienistä kitisevistä lapsista.
.
Sitten jäät pois kun avioparit rakentavat ja ostelevat omakotitaloja , remontteihin tulee perhetutut, sinkku seurustelevakin, jää kutsumatta.

Seuraavaksi olet ihmettelemässä muiden ruuhkavuosia ja muuta asiaan kuuluvaa kiirettä, siihen tulee mökki reissut ja perhe tapaamiset, ulkona olet entisenä kaverina.

Sitten löytyy nelikymppisenä leski-ihminen johon ihastut äkkiä jonka perheen arkeen toimintaan pääset ja vaikka lapset ovat murros iän parhaassa tai pahimmassa ajassa , selviät helposti olemalla oma itsesi , olet jotain.

Sitä seurustelua sitten kestää sen seitsemäntoista vuotta oikeastaan kaikkia kokemuksia kivoja asioita kertyy ja ihminen on hyvin minun mieleiseni , mutta kuten sanoin etäsuhde on se minun juttu, molemmilla oma asunnot.

Sitten tulee se pahan olon tulppa ulos ketsuppi pullosta.
Kun tuntee sen muiden , ihmissuhteen ja ihan yhteisön paineen,
eikä ratkaisua tunnu olevan kuin ero.

Tulee se totaali kyllästyminen , masentunut voimaton olo ja sitä ei todellakaan auta se muiden ikäisten menestyminen ihmissuhteissa ja perheen ja vaikka ostetun kesämökin suhteen,
kaikki se mitä itsellä ei ole. eikä mitenkään edes aio ikinä hankkia ,eikä pankin velkaa siedä.

Sitten pulssi hakkaa tuhatta ja sataa , pahaa oloa ja itkua tulee ajoittain ihan helposti ja kun iskelmien sanat iskee tajuntaan paremmin kuin koskaan
Se kun päätät erota, musta painava palkki tuntuu lähtevän sisuksista,
hengität vapaammin , katsot huomiseen vaikka kun olen joulun ihan yksin.

Siinä menee tovi ja uudestaan kipu ja kaipuu , tunteet seilaa surua ja iloa , toivoa toiselle kaikki hyvä ja parempi näin uskottelee järjelleen, kun on kuitenkin rakastanut.

Nyt on jo parivuotta kulunut erosta ja vaikka tapailenkin yhtä eikä sieniretkien, yhteisten ruoan laittohetkien tai teneriffan reissujen veroista enään tule, kaikki oli kuitenkin niin hyvin, niin hyvin.