Olisiko outoa laittaa viesti ja kertoa miten asiat on? Voiko tunteista kertominen olla virhe? Vai onko se vain positiivinen asia, jonka voi vastapuoli ottaa ainakin kehuna? Mitä itse ajattelisitte jos yllättäen saisitte tällaisen rehellisen viestin? Jotenkin ajatus, että tämä jää tähän, että hän ei koskaan saisi tietää, tuntuu kamalalta. Toinen puoli sanoo että kadun ikuisesti jos vaikenen tästä, toisaalta toinen puoli kysyy "mitähän sekin sitten ajattelee"... Hirveä ristiriita! Auttakaahan kertomalla omia kokemuksia ja mielipiteitä!
Nvm81
Nvm81
Vastaukset 41
Vanhimmat
Otsikkoon, voi olla.
Sinä voi menettää ystävyyden, puhumattakaan muista mahdollisista skenaarioista.
Menee kaikki vaikeeksi sen jälkeen, kun kertoo. Parempi olla kertomatta ja hiljaa, jollei toinenkin ole jo intopinkona.
Kertomisen jälkeen paluuta ei ole
Yym. Joo, munattu mikä munattu.
Niin, mutta ainakin on ollut rehellinen.
Sitä ei koskaan pidä hävetä.
Nojoo, mitä muuta voi olla kun ei osaa muuta ollakkaan. Mutta joka kolikolla on se toinenkin puoli.
Mitä ei tiedä, sitä ei pelkää tai osaa varoakaan. Äkkiä se tieto toisen tunteista tekee senkin, että varoo ettei vaan loukkaa ja luontevuus katoaa väliltä. Ihan samoin, kun se joka tunteilee helposti alkaa vältellä ettei vaan ahdista toista vahingossa tunteillaan. Tai innostu liikaa toisesta. Se yhteys menee ökkiä solmuun ja takkuilee, kun on tunteita mitä kumpikin varoo. Kumpikin omalla tavallaan.
Siksi, jos niistä tunteista ei olis puhuttu, ei ne olis kun sen toisen tiedossa, joka tunteilee jolloin se homma voisi toimia ainakin kaveripohjalla mukavemmin.
Palstakamu on joutunut kertomansa mukaan katkaisemaan välit tyystin tuollaisen tunteilijan takia. Joten eihän se ihan hyvä juttu ollut, se avoimuus.
Ei se mulla ainakaan kaveruutta ole tehnyt mahdottomaksi, vaikka toiselle oiskin kertonut tunteistaan, tai toinen sinulle. Siis vaikkei se suhteeseen ois johtanutkaan.
Onhan se aina imartelevaa, jos kuulee jonkun ihastuneen sinuun.
("imarteleva" on muuten sanana aika ruma, ja onhan sillä negatiivinenkin merkitys "imartelija". Sellainen ihminen on teeskentelevä. Ehkä silti ymmärsit mitä tarkoitan.)
Hyvä niin. Itse nyt kuitenkin ajattelen, että ei passaa puhua ääneen, jos kaveruuden menettämisen mahdollisuus on olemassa tai kaveeraamisesta tulee tiedon myötä ennakkoluuloisen vaikeaa tai tunteet käy kovilla kierroksilla, eikä ne asetu torjunnasta huolimatta kuin nappia painamalla. Jää äkkiä vaan paha mieli ja sekava sotku.
Enkä usuttaisi ketään puhumaan, ellei tilanne ole molemmin puolinen ja vastakaiku mahdollinen. Siinä vaan tulee helposti oletuksia ja vääriä tulkintoja jatkossa, sen tiedon valossa että toinen tunteilee ja toinen pakenee. Turhaa varovaisuutta ja empimistä, kun vuodattaa avoimesti.
Mutta virheistä pitänee ottaa opiksi ja uskoa vaan itseään, ettei puhu jos sille tuntuu ettei ehkä ole viisasta ja tietää mutkia matkaan vaan sen jälkeen. Ihan sama miten yllytetään puhumaan ja luvataan ymmärrystä.
Olen mä muutamasti ihastunut varattuun. Silloin olen kyllä ollut asiasta hyvin hiljaa.
Uskoisin että parempi niin.
Joo. Ylipäänsä kun vastapuoli syystä tai toisesta ei tee sillä tiedolla mitään. Ja silloin sillä tiedolla ei tee mitään, kun yksipuolisuus on todennäköisintä tai menee vaan vaikeeks, vaikkapa just että on varattu, seksuaalinen suuntautuminen eri ei ole kiinnostusta jne.
Nimenomaan, kerro vaan. Fiksu ihminen vastaa nätisti oli sitten samalla aaltopituudella tai ei.
Kyllä voi.
jäät vain lisää yksin vanhetessa
Kerroin harrastuksen parissa varatulle kerran yhdelle että olen ihastunut. Meni harrastus uusiksi kun olen aika herkkä ja kaikki alkoi pilkkaamaan siellä. En voinut enää mennä. Murtunut olo siitä.
Ehkä jos ei ole mitään yhteistä niin sitten uskaltaisi.
Voi jos keroo tunteista palstan naiselle.
Voi olla että siitä aiheutuu jotain epätoivottavaa joskus mutta ei se mielestäni silti virhe ole.
Aivan varmasti on virhe jos jossain yökerhoissa jotain satuilet tunteistasi, joissa tärkeys on se pimpin saanti miehillä heh.
Etenkin jos joku vierestä seurannut kaveri tai kaverin kaveri kartoo kuulemastaan satuilijan tyttöystävälle. :D
Toisaalta joskus humalaisilta (ja lapsilta) kuulee totuuden.
On noi kyllä aika koomisia noi kännisten satuilut tunteista, kun tarkoitus on vain saada pesää.
"Suoraan sanoen en itse ollut koskaan edes ajatellut sinusta sillä tavalla, mutta nyt kun kerroit, voisin ruveta ajattelemaan."
Olisiko hyvä vastaus: ei tyly, eikä heti nielaista niin syöttiä, koukkua kuin painoakin. ; )
Ääh, paskat.
Kerran täällä vaan eletään. Anna palaa.
-keinovaginamies-
Ei minusta. Tietenkin joku voi rasahtaa väliltä poikki, mutta toisaalta se taatusti harmittaa sitten joskus, jos ei ole tullut sanottua.
Elämä tuppaa olemaan liian lyhyt siihen, että pstoaa ja odottaa oikeaa aikaa kaikkeen. Ja toisaalta että pelkää menettävänsä jotain sen edessä, että voisi saada jotain upeaa.
Se on kuin siinä kummelivitsissä vähän, että heittää vaan kivellä ikkunaan ja huutaa, että pitäkää tunkkinne. Joutavaa arpomista... selkä suoraks ja suu auki. 😀👌
Et voi tietää onko virhe vai ei. Se riippuu toisesta ja myös sinusta. Kivalle tyypille voi ja kannaltakin kertoa, paskempi tyyppi alkaa pelaillen kustannuksellasi. Sit on miehiä, jotka ei kerro tunteita, ajattelee varmaan naisen arvaavat sen ja kun mikään ei etene tai nainen on ystävällinen, niin alkaa oleen tosivittumainen naiselle, joka ei edes tiedä tunteista ja vois nätisti ottaa ne huomioon, jos tietäis.
Kuunteles katri helenan miljoona ruusua eikös siinä sanota tunteet ja katseet ensirakkauden mut paras alla pugatsevan laulamana
Kun olen itse kertonut tunteistani, koskaan välit ei ole menneet vaikeiksi. Olen kirjoittanut asian maililla, jolloin vastapuoli voi rauhassa miettiä mitä vastaa. Yllätettynä lopputulos olisi voinut olla erilainen. Olen aina jättänyt kirjeessäni tilaa ei-vastaukselle ja sanonut etten itse aio olla nolona tai alkaa väitellä vastauksesta huolimatta, mikä luultavasti helpottaa vastapuolta. Olen myös sanonut, että en voi omille tunteilleni mitään ja ymmärrän myös että näissä tilanteissa, jos joutuu sanomaan ei-kiitos, ei tunteiden puuttumiselle voi mitään.
Jos vastapuoli on fiksu aikuinen ja arvostaa sinua, ja osaat itse huomioida toisen kun kerrot tunteistasi, ei välit välttämättä huonone. Oma kokemus on, että vaikka vastaus on ollut ei-kiitos… ja joskus vaikka vastapuoli on samalla myöntänyt samalla omia tunteitaankin, meidän välinen flirtti ja vuorovaikutus on säilynyt, Korkeintaan eka kohtaaminen oli vähän vaikeampaa, mutta kun itse osoitin että kestän vastauksen, tilanne normalisoitui.
Ei ollenkaan huono. 😁👌
Propsit tästä! 😁
Ihmiset on erilaisia
Vastaukset on helppo kestää, mutta omia tunteita ei aina saa sammumaan silti ja sehän siitä vaikeeta tekee.
No. Järkiperäinen olento ajattelee niin, että jos toistakin sattui kiinnostamaan niin hyvä, mutta jos toinen ilmoittaa ettei sillä tavalla kiinnosta, niin sekin on hyvä, koska silloin sen omien tunteiden käsittelyn ja unohtamisen voi aloittaa heti kun asiaan on saatu selvyys.
Tunnehörhöilijät ilmeisesti haluaakin jäädä näihin vellomaan. Ihme vatvojia.
Hörhöilijä sana kuvaa hyvin sitä, että ymmärrys puuttuu. Se on niin helppo sanoa sellaisen, jonka tunteet elää vain jos saa vastakaikua.
No jos tuollaisen viestin saisin niin vastaisinko että haluatko puhua kasvokkain. Siinä ehtii itse miettiä vastauksen sekä antaa toiselle mahdollisuuden sitten kertoa sen mikä ei viestiin mahdu mutta pitää sisällään.
Lisäksi toivon sen kertovan arvostuksesta kertojan tunteita kohtaan ja lisäksi voidaan pohtia muuttaako tämä meidän välejä ja mihin suuntaan.
Arvostaako ihmiset toisten tunteita?
Vai tekeekö pilaa ystävineen selän takana?
Molempia löytyy.
Särkyä sun anna mä en..
Joskus ois kiva jos joku kertois.
Kerran, on tästä ny aikaa enkä sitä vatvo, yks nainen kertoi mulle ett oli tosi ihastunut muhun joskus, mut sit hän ajatteli et tykkään varmaan enemmän pojista kun en ole kukkoilemassa kaikille naisille. Pidän tunteet vähän helposti vähän piilossa toisinaan. Enkä ainakaan halua niitä typeriä iskuyrityksiä. Vaikka olin mä tätä naista katsonut monestikin "sillä silmällä".
Oltiin myöhemmin kyllä kavereita, ja sit hän kertoi tän. Silloin oli jo vähän myöhäistä (hällä oli jo poikaystävä), mut mä oisin kyllä silloin ollu heti mukana jos hän ois silloin kertonut.
" hän ajatteli et tykkään varmaan enemmän pojista kun en ole kukkoilemassa kaikille naisille. "
Oho, olipa oudosti sanottu 🤔 Miten joku nainen onnistuu tapaamaan vain kukkoilevia hetero miehiä?
- Sheena
No oli siinä se vanha Pahkasika-sarjakuva myös. Vanhat herrat.
"Kylläpä kahvikulta nyt maistukin" "Ja aina sormi pystyssä".
Emmä tajunnu ton olevan joku homomerkki.
pikkusormi siis
Riippuu täysin tilanteesta missä mennään ja siitä tietysti myös millainen persoona olet itse ja millainen tuo, jolle viestiä laittaisit sekä molempien elämäntilanne. Toki vielä paljon siitäkin mitä sanot viestissäsi ja erityisesti miten.
Miksi laittaisit viestiä? Mikset sanoisi asiaa tavatessanne?
- Sheena
Jos tunnet hänet, kenelle tahdot tunteistasi kertoa, mietipä onko hän inhimillisyyteen taipuvainen, vai sisältääkö juoruisia piirteitä. Itse en pahastuisi, enkä missään nimessä ilkkuisi tai levittelisi ko. uutisista, olisivatpa ne keneltä tahansa. Se on totta, minkä jätät kertomatta, se kaduttaa enemmän, kun se minkä kerrot. Tsemppiä sinulle päätökseesi.
Olisin maailman onnellisin mies, jos niin kävisi. Ja siitä se keskustelu voisi vasta alkaa...