Miksi työttömiä kuulustellaan jatkuvasti elämänsä käänteistä?

Eikös siltä nuuskijalta mene nuuskiminen ihan hukkaan jos

A) työntekijä ei tule heille töihin
B) päättää olla tahalleen huono työntekijä, mutta muualla hyvä

Mitä järkeä nuuskia, vakoilla, vainota vuosikymmeniä, että ”päätämme palkata tuon töihin”?

Koska. Päättämällä, että ”otamme tuon töihin” ei vielä tarkoita, että henkilö tulisi heille töihin. Se on aina kahden kauppa. Ei kukaan työnantaja voi omistaa ketään ja määrätä, että tuo tulee muuten just meille töihin. Ei välttämättä tule.

Täytyy olla aivan tekosyy tuo, että tarkkailemme ja nuuskimme vuosikymmeniä. Todellinen syy on jokin ihan toinen. Ei kukaan ole niin tyhmä, että alkaa etukäteen vuosikymmeniä etukäteen vailla mitään konkreettista keksimään omassa päässään, että tuo muuten tulee meille töihin. Meinaako työnantaja, että he ovat niin äärettömän paras työnantaja, että kukaan ei voi kieltäytyä tai olla hakematta heille töihin? Eikös tämmöiset työnantajat saa pyytämättäkin äärettömän runsaasti työhakemuksia joten ei heidän tarvitse kuluttaa vuosikymneniä aikaa ja rahaa nuuskimiseen ja vainoamiseen, että ”juuri tuo tulee meille töihin”

Esimerkiksi henkilö, joka ei ole koskaan hakenut kyseiselle työnantajalle töihin eikä tule koskaan hakemaankaan niin sellaiselta työnantajalta menee kyllä ihan harakoille koko nuuskiminen jos meinaa nuuskia vain sen takia, että ”tuo muuten tulee töihin just meille” varsinkin jos aloittaa nuuskimisen jo ennakkoon ennen kuin henkilö edes on hakemut heille töihin ja välttämättä semmoista päivää ei koskaan tule, että edes hakisikaan. Mistä muuten työnantaja tietää siis luulee tietävänsä, että henkilö tulee just heille töihin? Onko hän jokin ennustaja, meedio vai mikä?

Sitäpaitsi henkilö on voinut joskus olla hyvä työntekijä muualla tai jopa samalla työnantajalla, mutta ei se tarkoita välttämättä että olisi sitä myös jatkossa tulevaisuudessa. Henkilön käyttäytyminen vapaa-ajalla, musiikkivalinnat, harrastukset tms. eivät myöskään kerro mitään todellista henkilöstä työntekijänä.

Kaikilla terveillä ihmisillä on salattavaa ja sitä sanotaan yksityiselämäksi. Onko niin että työttömyysjakso ei olekaan yksityiselämää vaan jotenkin työttömyys tekee yksityiselämästäkin julkista riistaa. Työttömän pitää olla elämästään kuin avoin kirja. Työttömyys ei kerro mitään ihmisen oppimiskyvystä tai siitä millainen hän on ihmisenä ja työntekijänä.

Ainoastaan ammateissa joissa tarvitaan erityisosaamista ja tietyillä aloilla joissa ollaan vaikkapa lasten kanssa tekemisissä on ymmärrettävää perehtyä työnhakijan taustaan ja ammattitaitoon. On paljon hanttihommia joihin ei tarvita minkäänlaista osaamista etukäteen. Se mitä työnhakija tai - tekijä tekee vapaa- ajallaan tai on tehnyt työttömänä ollessaan ei kuulu työnantajalle tai rekrytoijalle. Hanttihommia voi tehdä jopa rikollinen. Niitähän tehdään yleensä yhdyskuntapalvelunakin. On se ihme juttu ettei kukaan kysele yhdyskuntapalvelua suorittavan rikollisen osaamista ja oppimiskykyjä, mutta työ kyllä kelpaa. Samaa ei taideta kysellä Henkan ja Maukan tehtailla joissa pienet alaikäisten lasten kätöset tekevät töitä, että onko osaamista ja mitä ovat vapaa- ajallaan tehneet.

Työntekijän oppimiskyvyistä ja osaamisesta ei työnantaja joka tapauksessa tiedä yhtään mitään ennen kuin työntekijä sitä työtä tekee. Työnhakija voi valehdella tai antaa itsestään paremman kuvan työhaastattelussa kuin mikä on todellisuus. Uuden työntekijän sopeutumiseen ja oppimiseen vaikuttaa myös työyhteisö ja sen perehdytyshalu. Se miten uusi työntekijä otetaan vastaan työyhteisöön. Sokkona se rekrytoija valintansa joka tapauksessa tekee. Ja mitä siitä jos hanttihommia tekevällä olisi jotakin repaleisempaa taustaa? Onko niin ettei ihmisille anneta uusia mahdollisuuksia jos on joutunut sivuraiteille jossakin vaiheessa elämäänsä?

Tämä tuntuu olevan suomalaisessa rekrytointikulttuurissa kaikki kaikessa päästä utelemaan ihmisten yksityisasioita.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikilla terveillä ihmisillä on salattavaa ja sitä sanotaan yksityiselämäksi. Onko niin että työttömyysjakso ei olekaan yksityiselämää vaan jotenkin työttömyys tekee yksityiselämästäkin julkista riistaa. Työttömän pitää olla elämästään kuin avoin kirja. Työttömyys ei kerro mitään ihmisen oppimiskyvystä tai siitä millainen hän on ihmisenä ja työntekijänä.

Ainoastaan ammateissa joissa tarvitaan erityisosaamista ja tietyillä aloilla joissa ollaan vaikkapa lasten kanssa tekemisissä on ymmärrettävää perehtyä työnhakijan taustaan ja ammattitaitoon. On paljon hanttihommia joihin ei tarvita minkäänlaista osaamista etukäteen. Se mitä työnhakija tai - tekijä tekee vapaa- ajallaan tai on tehnyt työttömänä ollessaan ei kuulu työnantajalle tai rekrytoijalle. Hanttihommia voi tehdä jopa rikollinen. Niitähän tehdään yleensä yhdyskuntapalvelunakin. On se ihme juttu ettei kukaan kysele yhdyskuntapalvelua suorittavan rikollisen osaamista ja oppimiskykyjä, mutta työ kyllä kelpaa. Samaa ei taideta kysellä Henkan ja Maukan tehtailla joissa pienet alaikäisten lasten kätöset tekevät töitä, että onko osaamista ja mitä ovat vapaa- ajallaan tehneet.

Työntekijän oppimiskyvyistä ja osaamisesta ei työnantaja joka tapauksessa tiedä yhtään mitään ennen kuin työntekijä sitä työtä tekee. Työnhakija voi valehdella tai antaa itsestään paremman kuvan työhaastattelussa kuin mikä on todellisuus. Uuden työntekijän sopeutumiseen ja oppimiseen vaikuttaa myös työyhteisö ja sen perehdytyshalu. Se miten uusi työntekijä otetaan vastaan työyhteisöön. Sokkona se rekrytoija valintansa joka tapauksessa tekee. Ja mitä siitä jos hanttihommia tekevällä olisi jotakin repaleisempaa taustaa? Onko niin ettei ihmisille anneta uusia mahdollisuuksia jos on joutunut sivuraiteille jossakin vaiheessa elämäänsä?

Tämä tuntuu olevan suomalaisessa rekrytointikulttuurissa kaikki kaikessa päästä utelemaan ihmisten yksityisasioita.

Lue lisää

tottakait jokainen työhaastattelussa puhuu kotiinpäin. sekä työntekijä että työnantaja.
Työntekijä tietää työnantajasta monasti enemmän kuin työnantaja työntekijäehdokkaasta.
Esimerkki. Haet tokmanille töihin kassalle tai hyllyjen pakkaajaksi. Todennäkäisesti olet kyseisessä kaupassa asioinut monta kertaa. Tiedät silloin miltä paikka näyttää ja minkä näköisiä tulevat työkaverisi ovat. Työantaja ei hakijasta välttämättä tiedä mitään. Etenkin jos hakijoita on paljon. Ei kukaan työnantaja tee nettitiedusteluja perustyöhön hakeutujasta. Silloin työhaastattelu voi olla ainut paikka työnantajalle arvioida työntekijän työkuntoisuutta, ryhmään sopeutumista, älynlahjoja, asennetta ja jopa oppimiskykyä. Ikävä kyllä työhaastattelija joutuu tekemään kiusallisia killerikysymyksiä saadaksensa aavistuksen mitä tyynyliinan sisällä on. Tyynynpäällinen voi olla puhdas mutta itse tyyny umpihomeessa.

Anonyymi kirjoitti:

tottakait jokainen työhaastattelussa puhuu kotiinpäin. sekä työntekijä että työnantaja.
Työntekijä tietää työnantajasta monasti enemmän kuin työnantaja työntekijäehdokkaasta.
Esimerkki. Haet tokmanille töihin kassalle tai hyllyjen pakkaajaksi. Todennäkäisesti olet kyseisessä kaupassa asioinut monta kertaa. Tiedät silloin miltä paikka näyttää ja minkä näköisiä tulevat työkaverisi ovat. Työantaja ei hakijasta välttämättä tiedä mitään. Etenkin jos hakijoita on paljon. Ei kukaan työnantaja tee nettitiedusteluja perustyöhön hakeutujasta. Silloin työhaastattelu voi olla ainut paikka työnantajalle arvioida työntekijän työkuntoisuutta, ryhmään sopeutumista, älynlahjoja, asennetta ja jopa oppimiskykyä. Ikävä kyllä työhaastattelija joutuu tekemään kiusallisia killerikysymyksiä saadaksensa aavistuksen mitä tyynyliinan sisällä on. Tyynynpäällinen voi olla puhdas mutta itse tyyny umpihomeessa.

Lue lisää

"tottakait jokainen työhaastattelussa puhuu kotiinpäin. sekä työntekijä että työnantaja."

"Ikävä kyllä työhaastattelija joutuu tekemään kiusallisia killerikysymyksiä saadaksensa aavistuksen mitä tyynyliinan sisällä on. Tyynynpäällinen voi olla puhdas mutta itse tyyny umpihomeessa."

Ja millä killerikysymyksillä rekrytoija saa selville onko tyyny umpihomeessa kun ristikuulusteltava kuitenkin puhuu haastattelutilanteessa kotiinpäin? Eikö se vaatisi jo salapoliisityötä ja soittelua entisten työnantajien perään että kuinka paska työntekijä se työnhakija onkaan?

https://tse3.mm.bing.net/th?id=OIP.5G2pDmk4ieRP82H9UwQYjwHaHa&pid=Api&P=0&w=300&h=300

Anonyymi kirjoitti:

tottakait jokainen työhaastattelussa puhuu kotiinpäin. sekä työntekijä että työnantaja.
Työntekijä tietää työnantajasta monasti enemmän kuin työnantaja työntekijäehdokkaasta.
Esimerkki. Haet tokmanille töihin kassalle tai hyllyjen pakkaajaksi. Todennäkäisesti olet kyseisessä kaupassa asioinut monta kertaa. Tiedät silloin miltä paikka näyttää ja minkä näköisiä tulevat työkaverisi ovat. Työantaja ei hakijasta välttämättä tiedä mitään. Etenkin jos hakijoita on paljon. Ei kukaan työnantaja tee nettitiedusteluja perustyöhön hakeutujasta. Silloin työhaastattelu voi olla ainut paikka työnantajalle arvioida työntekijän työkuntoisuutta, ryhmään sopeutumista, älynlahjoja, asennetta ja jopa oppimiskykyä. Ikävä kyllä työhaastattelija joutuu tekemään kiusallisia killerikysymyksiä saadaksensa aavistuksen mitä tyynyliinan sisällä on. Tyynynpäällinen voi olla puhdas mutta itse tyyny umpihomeessa.

Lue lisää

Työsopimuksiin voi sisällyttää koeajan jonka sisällä työsopimuksen voi purkaa jos työntekijä osoittautuu "umpihomeiseksi". Ja hyvin todennäköisesti osoittautuukin jos työnantajaosapuolella tai työyhteisöllä on jo etukäteen oletus että hänen täytyy olla umpihomeessa. Tosi kaunista puhetta. Ihmisillä on taipumus vastata odotuksiin. Kukaan itseään kunnioittava ihminen kuluta työpäiviensä energiaa työnantajien ja työyhteisöjen uuteen työntekijään kohdistavien negatiivisten ja paikkansa pitämättömien ennakko- oletusten vääräksi todistelemiseen.

Kukaan itseään kunnioittava ihminen ei myöskään myy omaa persoonaansa ja omaa itseään yhtään kenellekään. Se on se työpanos jota ollaan myymässä.

Anonyymi kirjoitti:

Työsopimuksiin voi sisällyttää koeajan jonka sisällä työsopimuksen voi purkaa jos työntekijä osoittautuu "umpihomeiseksi". Ja hyvin todennäköisesti osoittautuukin jos työnantajaosapuolella tai työyhteisöllä on jo etukäteen oletus että hänen täytyy olla umpihomeessa. Tosi kaunista puhetta. Ihmisillä on taipumus vastata odotuksiin. Kukaan itseään kunnioittava ihminen kuluta työpäiviensä energiaa työnantajien ja työyhteisöjen uuteen työntekijään kohdistavien negatiivisten ja paikkansa pitämättömien ennakko- oletusten vääräksi todistelemiseen.

Kukaan itseään kunnioittava ihminen ei myöskään myy omaa persoonaansa ja omaa itseään yhtään kenellekään. Se on se työpanos jota ollaan myymässä.

Lue lisää

työpanosta työnantaja haluaakin ensisijaisesti. Aina joutuu hieman persoonaansa myymään. Sitä ei voi välttää mitenkään. Roolihattu päähän. Näin se elämä menee. Ei työnantaja täydellistä työntekijää hae. Keskinkertaisuudet pärjäävät parhaiten perushommissa. Se porukka jota väestöstä on 2/3 osaa.

Anonyymi kirjoitti:

Työsopimuksiin voi sisällyttää koeajan jonka sisällä työsopimuksen voi purkaa jos työntekijä osoittautuu "umpihomeiseksi". Ja hyvin todennäköisesti osoittautuukin jos työnantajaosapuolella tai työyhteisöllä on jo etukäteen oletus että hänen täytyy olla umpihomeessa. Tosi kaunista puhetta. Ihmisillä on taipumus vastata odotuksiin. Kukaan itseään kunnioittava ihminen kuluta työpäiviensä energiaa työnantajien ja työyhteisöjen uuteen työntekijään kohdistavien negatiivisten ja paikkansa pitämättömien ennakko- oletusten vääräksi todistelemiseen.

Kukaan itseään kunnioittava ihminen ei myöskään myy omaa persoonaansa ja omaa itseään yhtään kenellekään. Se on se työpanos jota ollaan myymässä.

Lue lisää

Ajatelkaa kuinka karseassa sosialistisessa painajaisessa Suomi elää! Edes erään nimeltämainitsemattoman kotimaisen hampurilaisravintolan mainoksessa ei mainosteta hampurilaisia ja ranuja.

Mainoksessa mainostetaan hampurilaisravintolaa laupeudentyötä tarjoavana yrityksenä.

Hampurilaisravintola ei myy herkullisia kerroshamppareita ja rapeita rapsuja koska normaalit ihmiset haluavat nauttia hyvästä ruoasta. Se myy "Tärkeitä kohtaamisia" säälittäville, surkeille, yksinäisille, surullisille asiakkaille. Koska "Jollekin mä voin olla se päivän ainoa ihminen jonka kanssa se raukka parka, säälittävä asiakas juttelee". Hamppariravintola ei myy hamppareita koska asiakas haluaa hamppareita. Se myy "tärkeitä kohtaamisia" koska asiakkaat oletusarvoisesti tarvitsevat sosiaalisia kontakteja säälittäviin elämiinsä.

Nimeltä mainitsematon laupeudentyötä tarjoava hampurilaisravintola ehdottaa, että jos "tunnet samoin", hae meille töihin. Ei suinkaan "jos haluat tienata elantosi tällaisella liksalla x (numeroita) ja oppia tekemään siinä ohessa hyviä hamppareita ja ranuja ja myydä niitä normaaleille asiakkaille, tule meille töihin".

Minä en menisi edes asiakkaaksi tuollaiseen ravintolaan.


"The language of needs is the native tongue of socialists, therapists and paternalists of all sorts and is addressed to needy dependents. The language of wants is spoken by self- respecting adults and is addressed to other self- respecting adults."
- Thomas Szasz -

Anonyymi kirjoitti:

työpanosta työnantaja haluaakin ensisijaisesti. Aina joutuu hieman persoonaansa myymään. Sitä ei voi välttää mitenkään. Roolihattu päähän. Näin se elämä menee. Ei työnantaja täydellistä työntekijää hae. Keskinkertaisuudet pärjäävät parhaiten perushommissa. Se porukka jota väestöstä on 2/3 osaa.

Lue lisää

Juuri tällainen puhe on sosialistista painajaista.

"Ei työnantaja täydellistä työntekijää hae. Keskinkertaisuudet pärjäävät parhaiten perushommissa."

Kenen tulkinnan mukaan kuka on keskinkertaisuus? Sen jonka keskinkertaisten linssien läpi toista ihmistä tulkitaan. Keskinkertaisuudet ovat katsojan silmässä. Kommentoija olettaa että ongelma on se, että työnhakija on epävarma ja tuntee itsensä osaamattomaksi keskinkertaisuudeksi, olemattomalla itsetunnolla. Ja yrittää hyvää hyvyyttään lohduttaa että kyllä sä "pärjäät" vaikka oletkin vain keskinkertaisuus.

Sosialismi ei ole vain talousjärjestelmä vaan se on myöskin sosiaalisen kanssakäymisen tapa. Se perustuu asenteeseen joka oikeuttaa tavalliset kansalaiset, olivat he keitä tahansa, missä asemassa tahansa, jatkuvasti puuttumaan toistensa asioihin ja elämään. Mukaan lukien toistensa persoonallisuuden piirteisiin tarpeettomasti puuttuminen ikään kuin normaalina olemassaolon tapana, että se nokka on koko ajan tekemässä oletuksia toisten persoonoista.

Sosialistisen asenteen mukaan ihmisillä on joku ihmeen oikeutus ronkkia toistensa persoonallisuuksia ja elää ilman henkilökohtaisten rajojen kunnioitusta. Koska ollaan "sosiaalisia". Rajoja rikotaan yleensä nimenomaan auttamisen varjolla. Ei vain yksityiselämään puuttumalla, vaan toisten persoonoita raiskaamalla. Koko ajan kaikki ovat tekemässä ala- arvoista persoonallisuusanalyysia toisistaan. Joskus myös itsestään. Arvoitsemassa, analysoimassa, ronkkimassa toistensa ominaisuuksia mitä inhottavimmilla tavoilla. Suomalaisten normaali arkipäiväinen keskustelu perustuu siihen, että analysoidaan päivät pääskytysten sitä minkäLAINEN se joku kolmas osapuoli on joka ei itse ole läsnä paikan päällä puhumassa omasta puolestaan. Tai sitten joku sinua ennestään tuntematon selostaa sinulle millainen sinä olet, ikään kuin hän siitä jotain tietäisi.

Tavallinen sosiaalinen kanssakäyminen perustuu AINA alentaviin ennakko -oletuksiin toisista ihmisistä. Sosialistinen kanssakäyminen perustuu roolipeliin jossa kaikki yrittävät koko ajan päteä muiden kustannuksella. Oli tilanne sitten rekrytilanne jossa pitkäaikaistyöttömän oletetaan olevan huonon itsetunnon omaava pelokas ihmisraasu joka ei usko omiin kykyihinsä, ja jota pitää näin ollen tsempata jollakin typerillä "kyllä sä siihen pystyt!" ja "sussa on potentiaalia!" tsemppauksilla. Ja sitten työttömän pitäisi esittää olevansa tästä hämmästynyt ja kiitollinen koska ei hän ole koskaan tajunnut että hän on osaaja koska hänellä on huono itsetunto. Tai sitten työntekijäkaarti joka analysoi ala- arvoisesti tyhmän esimiehensä osaamatonta johtamistapaa. Ku se on sellainen ja tällainen. Ihmiset elävät jatkuvan tarkkailun ja persoonallisuusanalyysin alaisena. Ja ylläpitävät sitä itse kun eivät enää osaa olla muulla tavalla olemassa.

Ja sitten ihmetellään miksi täällä voidaan koko ajan niin pahoin. Miksi ahdistaa? Miksi on "sosiaalisten tilanteiden pelkoja"? Miksi?

Anonyymi kirjoitti:

Juuri tällainen puhe on sosialistista painajaista.

"Ei työnantaja täydellistä työntekijää hae. Keskinkertaisuudet pärjäävät parhaiten perushommissa."

Kenen tulkinnan mukaan kuka on keskinkertaisuus? Sen jonka keskinkertaisten linssien läpi toista ihmistä tulkitaan. Keskinkertaisuudet ovat katsojan silmässä. Kommentoija olettaa että ongelma on se, että työnhakija on epävarma ja tuntee itsensä osaamattomaksi keskinkertaisuudeksi, olemattomalla itsetunnolla. Ja yrittää hyvää hyvyyttään lohduttaa että kyllä sä "pärjäät" vaikka oletkin vain keskinkertaisuus.

Sosialismi ei ole vain talousjärjestelmä vaan se on myöskin sosiaalisen kanssakäymisen tapa. Se perustuu asenteeseen joka oikeuttaa tavalliset kansalaiset, olivat he keitä tahansa, missä asemassa tahansa, jatkuvasti puuttumaan toistensa asioihin ja elämään. Mukaan lukien toistensa persoonallisuuden piirteisiin tarpeettomasti puuttuminen ikään kuin normaalina olemassaolon tapana, että se nokka on koko ajan tekemässä oletuksia toisten persoonoista.

Sosialistisen asenteen mukaan ihmisillä on joku ihmeen oikeutus ronkkia toistensa persoonallisuuksia ja elää ilman henkilökohtaisten rajojen kunnioitusta. Koska ollaan "sosiaalisia". Rajoja rikotaan yleensä nimenomaan auttamisen varjolla. Ei vain yksityiselämään puuttumalla, vaan toisten persoonoita raiskaamalla. Koko ajan kaikki ovat tekemässä ala- arvoista persoonallisuusanalyysia toisistaan. Joskus myös itsestään. Arvoitsemassa, analysoimassa, ronkkimassa toistensa ominaisuuksia mitä inhottavimmilla tavoilla. Suomalaisten normaali arkipäiväinen keskustelu perustuu siihen, että analysoidaan päivät pääskytysten sitä minkäLAINEN se joku kolmas osapuoli on joka ei itse ole läsnä paikan päällä puhumassa omasta puolestaan. Tai sitten joku sinua ennestään tuntematon selostaa sinulle millainen sinä olet, ikään kuin hän siitä jotain tietäisi.

Tavallinen sosiaalinen kanssakäyminen perustuu AINA alentaviin ennakko -oletuksiin toisista ihmisistä. Sosialistinen kanssakäyminen perustuu roolipeliin jossa kaikki yrittävät koko ajan päteä muiden kustannuksella. Oli tilanne sitten rekrytilanne jossa pitkäaikaistyöttömän oletetaan olevan huonon itsetunnon omaava pelokas ihmisraasu joka ei usko omiin kykyihinsä, ja jota pitää näin ollen tsempata jollakin typerillä "kyllä sä siihen pystyt!" ja "sussa on potentiaalia!" tsemppauksilla. Ja sitten työttömän pitäisi esittää olevansa tästä hämmästynyt ja kiitollinen koska ei hän ole koskaan tajunnut että hän on osaaja koska hänellä on huono itsetunto. Tai sitten työntekijäkaarti joka analysoi ala- arvoisesti tyhmän esimiehensä osaamatonta johtamistapaa. Ku se on sellainen ja tällainen. Ihmiset elävät jatkuvan tarkkailun ja persoonallisuusanalyysin alaisena. Ja ylläpitävät sitä itse kun eivät enää osaa olla muulla tavalla olemassa.

Ja sitten ihmetellään miksi täällä voidaan koko ajan niin pahoin. Miksi ahdistaa? Miksi on "sosiaalisten tilanteiden pelkoja"? Miksi?

Lue lisää

tuotahan kapitalismi tarvitsee eli keskikertaisuuksia töihin. Saanto on silloin paras. Kelpo työntekijän saa kohtuuhinnalla ja työntekijä ei karkaa muualle. Työntekijän suorituskyky on helposti korvattavissa samantasoisella keskinkertaisuudella. Keksikertaisuus tulee toimeen kaltaistensa kanssa kohtuullisen hyvin. Kaltaistensa kollegojen ja kaltaistensa asiakkaiden kanssa. Sama älykkyystaso ja samat mieltymykset jne. Kapitalisti ei tarvitse töihin heikkotasoisia, tuottamattomia eikä myöskään joukkoon sopimattomia originelleja. Heidät kapitalisti antaa yhteiskunnan hoidettaviksi.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös siltä nuuskijalta mene nuuskiminen ihan hukkaan jos

A) työntekijä ei tule heille töihin
B) päättää olla tahalleen huono työntekijä, mutta muualla hyvä

Mitä järkeä nuuskia, vakoilla, vainota vuosikymmeniä, että ”päätämme palkata tuon töihin”?

Koska. Päättämällä, että ”otamme tuon töihin” ei vielä tarkoita, että henkilö tulisi heille töihin. Se on aina kahden kauppa. Ei kukaan työnantaja voi omistaa ketään ja määrätä, että tuo tulee muuten just meille töihin. Ei välttämättä tule.

Täytyy olla aivan tekosyy tuo, että tarkkailemme ja nuuskimme vuosikymmeniä. Todellinen syy on jokin ihan toinen. Ei kukaan ole niin tyhmä, että alkaa etukäteen vuosikymmeniä etukäteen vailla mitään konkreettista keksimään omassa päässään, että tuo muuten tulee meille töihin. Meinaako työnantaja, että he ovat niin äärettömän paras työnantaja, että kukaan ei voi kieltäytyä tai olla hakematta heille töihin? Eikös tämmöiset työnantajat saa pyytämättäkin äärettömän runsaasti työhakemuksia joten ei heidän tarvitse kuluttaa vuosikymneniä aikaa ja rahaa nuuskimiseen ja vainoamiseen, että ”juuri tuo tulee meille töihin”

Esimerkiksi henkilö, joka ei ole koskaan hakenut kyseiselle työnantajalle töihin eikä tule koskaan hakemaankaan niin sellaiselta työnantajalta menee kyllä ihan harakoille koko nuuskiminen jos meinaa nuuskia vain sen takia, että ”tuo muuten tulee töihin just meille” varsinkin jos aloittaa nuuskimisen jo ennakkoon ennen kuin henkilö edes on hakemut heille töihin ja välttämättä semmoista päivää ei koskaan tule, että edes hakisikaan. Mistä muuten työnantaja tietää siis luulee tietävänsä, että henkilö tulee just heille töihin? Onko hän jokin ennustaja, meedio vai mikä?

Sitäpaitsi henkilö on voinut joskus olla hyvä työntekijä muualla tai jopa samalla työnantajalla, mutta ei se tarkoita välttämättä että olisi sitä myös jatkossa tulevaisuudessa. Henkilön käyttäytyminen vapaa-ajalla, musiikkivalinnat, harrastukset tms. eivät myöskään kerro mitään todellista henkilöstä työntekijänä.

Lue lisää

Niimpä. Mutta, eikö ole ok, että työnantajataho tietää osapuilleen mihin sinusta on? Sinähän myyt osaamistasi sinne missä haastattelussa käyt.
Palkkasikin voidaan katsoa sillä perusteella, paikallisten sopimisten vuoksi, oletko sutjakka ammattihenkilö taidoiltasi, vai vähän jotain sinne päin.
Eikö ole parempi saada se kunnon ammattilaisen liksa?

Anonyymi kirjoitti:

Niimpä. Mutta, eikö ole ok, että työnantajataho tietää osapuilleen mihin sinusta on? Sinähän myyt osaamistasi sinne missä haastattelussa käyt.
Palkkasikin voidaan katsoa sillä perusteella, paikallisten sopimisten vuoksi, oletko sutjakka ammattihenkilö taidoiltasi, vai vähän jotain sinne päin.
Eikö ole parempi saada se kunnon ammattilaisen liksa?

Lue lisää

Ei työtä anneta. Työtä tehdään saatana. Mikä vittu tässäkään ei mene jakeluun?

Ei työnpanoksensa myyjällä välttämättä ole mitään erityistä osaamista mitä hän myy kun hän pyrkii myymään työpanostaan jollekin työn ostajalle työhön jonka voi oppia kunhan joku sen opettaa ensin. Eikä se ole mitään itsetunto- ongelmaa jos ei kaikkea osaa etukäteen. Se ei tarkoita etteikö hänestä ole mihinkään.

Mutta siitä, että joku suostuu kuluttamaan kallisarvoista elinaikaansa, fyysistä ja psyykillistä kyvykkyyttään siihen, että suostuu myymään työpanostaan jollekin, on tietysti hinta olemassa joka työn ostajan pitää maksaa. Ei ole mitään perustetta miksi kenenkään pitäisi tehdä yhtään mitään ilman asianmukaista korvausta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei työtä anneta. Työtä tehdään saatana. Mikä vittu tässäkään ei mene jakeluun?

Ei työnpanoksensa myyjällä välttämättä ole mitään erityistä osaamista mitä hän myy kun hän pyrkii myymään työpanostaan jollekin työn ostajalle työhön jonka voi oppia kunhan joku sen opettaa ensin. Eikä se ole mitään itsetunto- ongelmaa jos ei kaikkea osaa etukäteen. Se ei tarkoita etteikö hänestä ole mihinkään.

Mutta siitä, että joku suostuu kuluttamaan kallisarvoista elinaikaansa, fyysistä ja psyykillistä kyvykkyyttään siihen, että suostuu myymään työpanostaan jollekin, on tietysti hinta olemassa joka työn ostajan pitää maksaa. Ei ole mitään perustetta miksi kenenkään pitäisi tehdä yhtään mitään ilman asianmukaista korvausta.

Lue lisää

Mutta mikä on sellaisen ihmisen kohtalo joka ei osaa mitään, eikä koskaan opi mitään? Huono itsetunto, kaikessa huono? Ei osaa edes moppia käyttää oikein päin kun sitä opettajalta tai entiseltä työnantajalta kysytään. Mitä sellaiselle työttömälle pitää tehdä?

Anonyymi kirjoitti:

Juuri tällainen puhe on sosialistista painajaista.

"Ei työnantaja täydellistä työntekijää hae. Keskinkertaisuudet pärjäävät parhaiten perushommissa."

Kenen tulkinnan mukaan kuka on keskinkertaisuus? Sen jonka keskinkertaisten linssien läpi toista ihmistä tulkitaan. Keskinkertaisuudet ovat katsojan silmässä. Kommentoija olettaa että ongelma on se, että työnhakija on epävarma ja tuntee itsensä osaamattomaksi keskinkertaisuudeksi, olemattomalla itsetunnolla. Ja yrittää hyvää hyvyyttään lohduttaa että kyllä sä "pärjäät" vaikka oletkin vain keskinkertaisuus.

Sosialismi ei ole vain talousjärjestelmä vaan se on myöskin sosiaalisen kanssakäymisen tapa. Se perustuu asenteeseen joka oikeuttaa tavalliset kansalaiset, olivat he keitä tahansa, missä asemassa tahansa, jatkuvasti puuttumaan toistensa asioihin ja elämään. Mukaan lukien toistensa persoonallisuuden piirteisiin tarpeettomasti puuttuminen ikään kuin normaalina olemassaolon tapana, että se nokka on koko ajan tekemässä oletuksia toisten persoonoista.

Sosialistisen asenteen mukaan ihmisillä on joku ihmeen oikeutus ronkkia toistensa persoonallisuuksia ja elää ilman henkilökohtaisten rajojen kunnioitusta. Koska ollaan "sosiaalisia". Rajoja rikotaan yleensä nimenomaan auttamisen varjolla. Ei vain yksityiselämään puuttumalla, vaan toisten persoonoita raiskaamalla. Koko ajan kaikki ovat tekemässä ala- arvoista persoonallisuusanalyysia toisistaan. Joskus myös itsestään. Arvoitsemassa, analysoimassa, ronkkimassa toistensa ominaisuuksia mitä inhottavimmilla tavoilla. Suomalaisten normaali arkipäiväinen keskustelu perustuu siihen, että analysoidaan päivät pääskytysten sitä minkäLAINEN se joku kolmas osapuoli on joka ei itse ole läsnä paikan päällä puhumassa omasta puolestaan. Tai sitten joku sinua ennestään tuntematon selostaa sinulle millainen sinä olet, ikään kuin hän siitä jotain tietäisi.

Tavallinen sosiaalinen kanssakäyminen perustuu AINA alentaviin ennakko -oletuksiin toisista ihmisistä. Sosialistinen kanssakäyminen perustuu roolipeliin jossa kaikki yrittävät koko ajan päteä muiden kustannuksella. Oli tilanne sitten rekrytilanne jossa pitkäaikaistyöttömän oletetaan olevan huonon itsetunnon omaava pelokas ihmisraasu joka ei usko omiin kykyihinsä, ja jota pitää näin ollen tsempata jollakin typerillä "kyllä sä siihen pystyt!" ja "sussa on potentiaalia!" tsemppauksilla. Ja sitten työttömän pitäisi esittää olevansa tästä hämmästynyt ja kiitollinen koska ei hän ole koskaan tajunnut että hän on osaaja koska hänellä on huono itsetunto. Tai sitten työntekijäkaarti joka analysoi ala- arvoisesti tyhmän esimiehensä osaamatonta johtamistapaa. Ku se on sellainen ja tällainen. Ihmiset elävät jatkuvan tarkkailun ja persoonallisuusanalyysin alaisena. Ja ylläpitävät sitä itse kun eivät enää osaa olla muulla tavalla olemassa.

Ja sitten ihmetellään miksi täällä voidaan koko ajan niin pahoin. Miksi ahdistaa? Miksi on "sosiaalisten tilanteiden pelkoja"? Miksi?

Lue lisää

Pitää erottaa käsitteet sosialismi (kommunismi, marxismi, vapaus, veljeys, tasa-arvo, orjuutus) ja sosiaalisuus (vuorovaikutustaidot muiden ihmisten kanssa).

Anonyymi kirjoitti:

Pitää erottaa käsitteet sosialismi (kommunismi, marxismi, vapaus, veljeys, tasa-arvo, orjuutus) ja sosiaalisuus (vuorovaikutustaidot muiden ihmisten kanssa).

Juuri sitähän tuossa täsmennetään että sosialismi ei ole vain talousjärjestelmä vaan se sisältää myös yhteisöllisyyden ihanteen eli tietynlaisen sosiaalisen kanssakäymisen idean. Siihen perustuu sosialismiin liittyvä holhousmentaliteetti.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää erottaa käsitteet sosialismi (kommunismi, marxismi, vapaus, veljeys, tasa-arvo, orjuutus) ja sosiaalisuus (vuorovaikutustaidot muiden ihmisten kanssa).

Oletko sitä mieltä ettei siis vaikkapa kommunismi vaikuta mitenkään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen? Eli siihen millä tavoin ihmiset käsittävät sen mikä on normaalia sosiaalista kanssakäymistä. Eli siihen millä tavoin ihmiset toteuttavat sosiaalisuuttaan myös arkielämässä?

Yhteiskuntajärjestelmä on suoraan verrannollinen siihen mikä on ihmisten käsitys normaalista sosiaalisuudesta. Kun ihminen kasvaa sosialismissa vaikuttaahan se silloin myöskin siihen millaisiksi hänen sosiaaliset taitonsa kehittyvät. Sosialismissa isovelivalvoo ja naapuri valvoo ja holhoo naapuria. Yhteishenkee on niin että yököttää ja yksityisyyden rajoja ei kunnioiteta. Ja tämä ajattelu normaaliudesta ulottaa lonkeronsa ihmisten "oikeuteen" ronkkia toisia ihmisiä kaikin tavoin aina persoonallisuuksia myöten. Kaikkea sävyttää rajojen tajun puute. Kaikenlaisten rajojen. Ihmisistä tulee sokeita sekä omalle että toistensa loukkaamattomuudelle.

Terveiden rajojen taju ei ole sosiaalisten taitojen puutetta, vaan päinvastoin.

Maksaja kuvittelee, että on vain yksi maksaja, vain yksi työnantaja maailmassa. Tällainen ”maksaja” ei edes ole oikea maksaja vaan huijari, vedättäjä, ylimielinen jopa. Hyvä työnantaja ei luule omistavansa koko maailmaa ja ihmisiä kuin pelinappuloita. Hyvä työnantaja ei ruikuta eikä ruinaa kenenkään perään . Hyvälle työnantajalle riittää aina hakijoita ja tekijöitä. Huono työnantaja joutuu niitä tekijöitä vainoamaan, manipuloimaan, huijaamaan, ruikuttamaan perään, ruinaamaan. Olisiko työnantajassa jotain itsessä vikaa kun ei voi käsittää miksi työntekijät eivät ole juuri heillä töissä? Ja kuka käskee olemaan juuri heillä töissä?

Anonyymi kirjoitti:

Maksaja kuvittelee, että on vain yksi maksaja, vain yksi työnantaja maailmassa. Tällainen ”maksaja” ei edes ole oikea maksaja vaan huijari, vedättäjä, ylimielinen jopa. Hyvä työnantaja ei luule omistavansa koko maailmaa ja ihmisiä kuin pelinappuloita. Hyvä työnantaja ei ruikuta eikä ruinaa kenenkään perään . Hyvälle työnantajalle riittää aina hakijoita ja tekijöitä. Huono työnantaja joutuu niitä tekijöitä vainoamaan, manipuloimaan, huijaamaan, ruikuttamaan perään, ruinaamaan. Olisiko työnantajassa jotain itsessä vikaa kun ei voi käsittää miksi työntekijät eivät ole juuri heillä töissä? Ja kuka käskee olemaan juuri heillä töissä?

Lue lisää

Huono maksaja, huono työnantaja on vähän niin kuin huono, sairaalloisen mustasukkainen ja lapsellisen omistushaluinen exä. ”Sä et saa olla muualla töissä kuin meillä, yhyy yhyy!” Vähän niin kuin ”Sä et saa seurustella kenenkään muun kanssa, yhyy yhyy!” ja ”MINÄMINÄ omistan sut. Sä teet niin kuin MINÄMINÄ haluun ja sanon!”. Sitten vielä parit lapselliset itkupotkuraivarit perään.

Kuka puhui ettei joku halua hakeutua töihin? Jos joku ei halua hakeutua juuri teille töihin, ei siitä seuraa etteikö halua hakeutua jonnekin muualle töihin. Ehkä se joku toinen maksaa enemmän eikä harrasta sosiaalipornoilua ja kohtelee työntekijöitään muutenkin kunnioittavasti toisin kuin teillä tehdään. Ehkä siellä jossain toisessa työpaikassa on mukava normaaleista ihmisistä koostuva työyhteisö eikä sellaista tavanomaista itsetunto- ongelmaista itsestään epävarmaa työyhteisöä joka menee hysteeriseen tilaan ja saa slaagin heti kun uusi naama astelee ovesta sisään ja sen kanssa pitäisi kyetä osata alkaa tekemään yhdessä töitä.

Loppukaneetti jäi puuttumaan: "aina voi sanoa että "Ei kiitos, menen nyt kotiin" ja olla saamatta niitä tukirahoja". Ja kuolla nälkään ja viluun.

Selittelyjä vaaditaan rekrytointitilanteessa aina. Lopeta valehtelu.

Anonyymi kirjoitti:

Loppukaneetti jäi puuttumaan: "aina voi sanoa että "Ei kiitos, menen nyt kotiin" ja olla saamatta niitä tukirahoja". Ja kuolla nälkään ja viluun.

Metsästä sieniä ja marjoja ilmaiseksi.

jos olet eläkkeellä ja saat samanaikaisesti työttömyyskorvausta olet voinut syyllistyä petokseen.

Mitä työnhakijan siis pitäisi tuohon sanoa?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä työnhakijan siis pitäisi tuohon sanoa?

työnhakija yksilönä päättää sen itse. Siinäpä se. Ymmärrät varmaan sen. Muiden vastaukset, kertomiset ja sanomiset eivät ole hänen vastauksiansa.

Jos minun pääseminen työhön jonka muutaman vuoden päästä tekee robotti, on riippuvainen siitä mitä vastaan tuohon kysymykseen joka ei edes liity työn tekemiseen...No enpä tahtoisi siihen yritykseen edes päästä. Aika huono rekrytoija.

Anonyymi kirjoitti:

Jos minun pääseminen työhön jonka muutaman vuoden päästä tekee robotti, on riippuvainen siitä mitä vastaan tuohon kysymykseen joka ei edes liity työn tekemiseen...No enpä tahtoisi siihen yritykseen edes päästä. Aika huono rekrytoija.

Lue lisää

työnhakija: "niin sellainen pikku juttu että minulla on käytössäni tilava pakettiauto. Voin tarvittaessa kuljettaa, hakea ja tuoda tarvikkeita joita rakennustyömaalla tarvitaan. "
Työhaastattelija: "työpaikka on sinun. Milloin voit aloittaa"
Työnhakija :"välittömästi vaikka nyt tässä hetI"
Työhaastattelija "Tervetuloa taloon. Ilmoitan muille hakijoille, että valitettavasti valinta ei nyt kohdistunut teihin "

Anonyymi kirjoitti:

työnhakija: "niin sellainen pikku juttu että minulla on käytössäni tilava pakettiauto. Voin tarvittaessa kuljettaa, hakea ja tuoda tarvikkeita joita rakennustyömaalla tarvitaan. "
Työhaastattelija: "työpaikka on sinun. Milloin voit aloittaa"
Työnhakija :"välittömästi vaikka nyt tässä hetI"
Työhaastattelija "Tervetuloa taloon. Ilmoitan muille hakijoille, että valitettavasti valinta ei nyt kohdistunut teihin "

Lue lisää

työnhakija: "ja olen niin hyvä ihminen ettei minulle tarvitse maksaa edes palkkaa. itseasiassa voin itse maksaa työnantajalle siitä hyvästä että saan tulla ilmaiseksi tekemään teille töitä, ajaan omalla pakullani omilla bensoillani työnantajan tarvikkeita ja samalla nukkua yöni samassa pakettiautossa koska ei ole varaa asua edes vuokra- asunnossa."
työhaastattelija: "työpaikka on sinun. milloin voit aloittaa?"

Anonyymi kirjoitti:

työnhakija: "ja olen niin hyvä ihminen ettei minulle tarvitse maksaa edes palkkaa. itseasiassa voin itse maksaa työnantajalle siitä hyvästä että saan tulla ilmaiseksi tekemään teille töitä, ajaan omalla pakullani omilla bensoillani työnantajan tarvikkeita ja samalla nukkua yöni samassa pakettiautossa koska ei ole varaa asua edes vuokra- asunnossa."
työhaastattelija: "työpaikka on sinun. milloin voit aloittaa?"

Lue lisää

fiksu saa myös hyvän palkan. tyhmä ei siis kannata olla.

Kehtaavatki saatanat, oisivat tyytyväisiä työhönsä. Saavat vielä palkan päälle kaikki vuokratuet ja toimeentulotukiakin!

Kyllä se kysely jatkuu siellä työelämässäkin ihan samanlaisena.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se kysely jatkuu siellä työelämässäkin ihan samanlaisena.

Huomaa ettet ole ollut työelämässä :D

Anonyymi kirjoitti:

Huomaa ettet ole ollut työelämässä :D

Päinvastoin. Huomaa, että olen ollut työelämässä niin siksipä tiedän, että vainoaminen jatkuu siellä työelämässä ja kahta kovempana.

Millä pitäisi maksaa jos ei saa palkkaa eikä tukia? Ehdotatko rikollisuutta?

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin. Huomaa, että olen ollut työelämässä niin siksipä tiedän, että vainoaminen jatkuu siellä työelämässä ja kahta kovempana.

Eipäs vaan ei jatku vainoominen, kun et ole työelämässä ollut niin et tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Eipäs vaan ei jatku vainoominen, kun et ole työelämässä ollut niin et tiedä.

Mä huomaan vaikka mitä teistä.

Anonyymi kirjoitti:

Mä huomaan vaikka mitä teistä.

Ikityöttömällä aikaa huomata vaikka mitä.

En ole kysynyt mitään ja silti vain vainotaan.

myydyistä kalafileistä et tietenkään maksa senttiäkään veroja. On sinulla ainakin rahoissansa olevia asiakkaita ja tuttuja kun ovat valmiita maksamaan 15-20 euro/kg ahvenfileistäsi. Miksi kehut työnantajille että harrastat pimeitä töitä.