Mitä te miehet ajattelette alistuvasta naisesta?

Alistuuko jokaiselle miehelle tarpeen tullen? Ei kovin vakuuttava partneri luonne...

Minä olen tottunut että nainen on pää sillä on ollut niin helliä naisia että olisivat jääneet jalkoihin, siksi on kiva kuunnella mitä toinen tahtoisi tehdä. Lisäksi omaan vahvan hoivavietin ☺️

Incelin fantasiakirjoitus selvästi, viimeistään tuo olkapää/tukiaspekti sen paljasti. Olet selvästi kyllä sen avun tarpeessa.

Jos olet varmasti sedälle alistuvainen ja haluaa saada itsensä vanhemman miehen käsiin niin olen tyytyväinen. En jätä mustelmia enkä haavoja mutta naisen pitää alistua täydellisesti siihen mitä sanon. Osaan palkita hyvin käyttäytyvää ja miellyttävää naista ja rankaisen huonosti käyttäytyvää... Missä menee ne rajat?
Antaako nainen todella miehen käskyttää vai pillahtaako itkuun heti kättelyssä? Minä teen alusta alkaen selväksi että minä olen se pomo. Nainen saa vinkua ja vikistä miten tykkää mutta minä teen hänelle sen mitä haluan. Rangaistuksena toimii raiskaus tai vaihtoehtoisesti piiskaus. Pysyviä jälkiä en jätä mutta…olen hoitanut työkseni naisia ja osaan ojentaa heitä tarvittaessa. Ennen muinoin erilaiset seksuaalihäiriöt olivat tavallisia jolloin oli lupa laittaa naiset kuuraamaan lattioita. Rankaisin heitä tarvittaessa ankarasti että oppivat mokomat! Nykyajan naisia kun ei kukaan pakota, katuluutina menevät ravintoloissa miesten pimppuliinoina.

En tykkää, nöyrä on eri asia kuin alistuvainen ja heikkotahtoinen. Nöyryys voi olla ihan jes kunha ei ole sillee että anteeksi kun olen olemassa.

Alistuva nainen, hmm, joskus ihan kohdallaan mutta tykkään yleensä jos nainen ottaa ohjat petileikeissä.

Minulle kyse ei ole ollut alistumisesta vaan siitä, että mies ottaa vastuun avioliiton jälkeisestä elämästämme.
Itse olen huono tekemään päätöksiä ja minusta on hienoa, että olen aina voinut turvautua mieheeni.
Hän ei ole koskaan kampittanut yhtään arkielämän mielitekoani.
Siitä huolimatta mieheni ei ole kontrolloinut tekemisiäni tai menemisiäni millään tapaa mutta hän tietääkin minun ymmärtävän vastuuni.

Avioliittomme 20:n vuoden tietämissä oli intiimiasioiden selvittelyn paikka.
Mieheni otti puheeksi minun aloitteettomuuteni.
Muutamassa viikossa löysimme tasapainon joka on näiden tuota seuranneiden 30:n vuoden aikana kehittynyt ja muuttanut muotoaan.
Tässä vaiheessa suuri osa nautintoani on nähdä mieheni nauttivan seksistä.