Täällä muuan besserwisser olutlasin äärellä pohtii perinteisesti perjantaina maailmankaikkeutta ja ihmissuhteita. Kohdistan tämän pohdinnan vastakkaiseen sukupuoleen, sillä ajatusmaailmamme eivät aina välttämättä kohtaa.
Mistä siis muodostuvat arvon häntäheikit? Tiedätte varmaan sen luonteenpiirteen miehissä (ja naisissakin), kun jossain vaiheessa aloitettua parisuhdetta nurmikko on aidan toisella puolen vihreämpää. Muut alkavat kiinnostamaan enemmän kuin oma kulta.
Mikä ajaa ihmisen toimimaan näin? Isähahmon antama esimerkki? Väärä kumppanin valinta? Miksi itselle sopimattoman kumppanin kanssa jatketaan suhdetta, mikäli kiinnostaa enemmän nojailla vieraisiin pöytiin? Oman markkina-arvon testaaminen - miksi? =Huono itsetunto?
Evoluutio? Muutaman kerran hoideltu naaras vaihdetaan seuraavaan. Tosin eläinkunnalla syy taitaa olla jälkeläisten varmistaminen.
Ymmärrän about 30 vuoteen ikävuoteen erilaisten naisten hajuvesien haistelemisen, ja senkin jos (valitettavaa mutta totta) kumppanin ulkonäkö muuttuu radikaalisesti vuosien saatossa tai että parisuhde lakonisoituu.
Mutta mikä siinä kuviossa niin kiehtoo, että uusia kohteita haetaan vaikka on "löytänyt elämänsä naisen", kaikki pitäis olla kotona jees. Ja miksi juuri nämä häntäheikit toistavat saman kuvion, vierellä on ihana nainen, ollaan onnellisia muutama vuosi, mikään ei pitäisi olla pielessä, mutta sitten kuitenkin istutaan sormus sormessa baarissa - jospa nappais taas joku nainen koukkuun - ja ihan muuten vaan, vaikka hetkeks.
Mistä siis muodostuvat arvon häntäheikit? Tiedätte varmaan sen luonteenpiirteen miehissä (ja naisissakin), kun jossain vaiheessa aloitettua parisuhdetta nurmikko on aidan toisella puolen vihreämpää. Muut alkavat kiinnostamaan enemmän kuin oma kulta.
Mikä ajaa ihmisen toimimaan näin? Isähahmon antama esimerkki? Väärä kumppanin valinta? Miksi itselle sopimattoman kumppanin kanssa jatketaan suhdetta, mikäli kiinnostaa enemmän nojailla vieraisiin pöytiin? Oman markkina-arvon testaaminen - miksi? =Huono itsetunto?
Evoluutio? Muutaman kerran hoideltu naaras vaihdetaan seuraavaan. Tosin eläinkunnalla syy taitaa olla jälkeläisten varmistaminen.
Ymmärrän about 30 vuoteen ikävuoteen erilaisten naisten hajuvesien haistelemisen, ja senkin jos (valitettavaa mutta totta) kumppanin ulkonäkö muuttuu radikaalisesti vuosien saatossa tai että parisuhde lakonisoituu.
Mutta mikä siinä kuviossa niin kiehtoo, että uusia kohteita haetaan vaikka on "löytänyt elämänsä naisen", kaikki pitäis olla kotona jees. Ja miksi juuri nämä häntäheikit toistavat saman kuvion, vierellä on ihana nainen, ollaan onnellisia muutama vuosi, mikään ei pitäisi olla pielessä, mutta sitten kuitenkin istutaan sormus sormessa baarissa - jospa nappais taas joku nainen koukkuun - ja ihan muuten vaan, vaikka hetkeks.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyvä kysymys. Vastauksia odotellessa...
Äitihahmon antama esimerkki. Onneksi siitä pääsi eroon, kun näin isähahmon esimerkin sitoutua lopouelämäkseen rakkaaseensa.
Hyvä aloitus, olen joskus samaa miettinyt viinilasi edessäni, joskus sen oman kullan kanssa joskus itsekseni, elämän monimuotoisuus ja naiset ja arvoitus valmis. Hyvää viikonloppua itse kullekin.
Ehkä se elämänkumppani ei olekaan väärä.
Tulee mieleen pitkä parisuhde, jossa puolisoiden ikääntyminen voi olla syynä syrjähyppyihin.
Suhteessa saattaa olla ajoittain jotain sanatonta(kin) ongelmaa. Tunteista puhuminen ei ole aina helppoa.
Mies testaa markkina-arvoaan nostaakseen egoaan. Vanheneminen on kova juttu miehellekin. Kokee olevansa vielä haluttu, kun onnistuu iskemään vieraan, tai vieras nainen iskee silmänsä häneen.
Mies testaa mieskuntoaan vieraan kanssa, jos oman siipan kanssa ei ota onnistuakseen.
Oma siippa on liian tuttu, eikä jaksa kiinnostaa seksuaalisesti.
Osittain varmasti totta monen kohdalla.
Tylsä vastaus ehkä, mutta syitä ei ole vain yhtä.
1. Vaihtelunhalu. Aika harvoja juttuja on, joiden haluaa pysyvän muuttumattomana läpi elämän. Ai halua syödä samaa ruokaa vuodesta toiseen, kävellä samaa lenkkiä, olla samassa työpaikassa, käyttää samaa autoa.
2. Oma ego. On mukava tuntea olevansa haluttu.
3. Parisuhde. Mielikuvitukseton seksi, seksittömyys.
4. Kumppanin muuttuminen
5. ...
Omalla kohdalla se on tuo ykkönen.
Varmaan myöskin ikäkriisi. Oma isäni vaihtoi auton, naisen ja talon kun 60 täytti. Että kyllä se varmaan tuo ikä on se yksi suurimmista syistä.
Olen umpihomo, ja näin ollen usean naisen uskottu ja paras poikaystävä.
Tunnen jopa kolmen aviomiehet, ja yksi sanoi mulle saunassa että hänestä on kivaa kun vaimolla on mieskaveri joka ei pyri vaimon pöksyihin.
Mutta nyt vastaukseen:
Heteromiehet ja homomiehet ovat yllättävän lähellä toisiaan, eroa on lähinnä aikakaaressa.
Kun homo rakastuu ja aloittaa parisuhteen, se alkaa väljähtymään alle vuodessa.
Heteroilla siihen menee useita vuosia.
Ja sitten aletaan katselemaan muita.
Avioliitossa, varsinkin jos on lapsia, yhteiskunnan paine estää hyppäämästä heti sänkyyn.
Homoilla se on vain suoraa panemista uuden kundin kanssa.
Lopputulos on kuitenkin sama, lusikat jakoon.
Näin se vaan menee.
Voi kamalaa, mitä yleistämistä. Kai homotkin ovat yksilöitä, heteroista puhumattakaan.
Myös parisuhteet ovat hyvin erilaisia ja sitä väljähtymistä ei tapahdu läheskään kaikissa parisuhteissa vaan suhde muuttaa muotoaan ja arvot muuttuvat.
On paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät rakastamisen ja sen vaikeuden, eivätkä silti eroa. Näillä ihmisillä on parisuhdetaitoja, jotka kehittyvät vain pitkässä parisuhteessa, ei siis jatkuvasti paria vaihtamalla tai pettämällä
No, yksi selitys on on heikko seksuaali-identiteetti ja ylipäätään heikko itsearvostus ja sitä pitää sitten lähteä todistelemaan pettämällä ja kuvittelemalla, että se on jotenkin hienoa kun pystyy/uskaltaa/voi pettää sitä ihmistä, joka luottaa. Tällainen kierrehän vain vahvistaa (alitajuntaista) itseinhoa.
Yleisesti ottaen tapapettäjät eivät arvosta kenenkään parisuhdetta, ei omaansa eikä muiden, heillä ei ole minkäänlaista arvomaailmaa vaan heille ihmissuhteet ovat käyttötavaraa ja maksumiehenä aina muut; elämä ja ajatusmaailma pyörii yleensä oman navan ympärillä.
JOstain kumman syystä täälläkin joskus hehkutetaan sitä, miten on käynyt vieraissa ja "kerranhan täällä vain eletään" -ajatuksia. Näinhän se on, kerran kukainenkin elää ja harva onneksi haluaa ryssiä sen ainoan elämän olemalla häntäheikki eli olemalla raukkarukka, jonka toimintaa tuskin kukaan ihailee.