Miksi Suomessa ei saa puhua rahasta?
RAHA on kaikista olennaisin asia kun ihmisiä rekrytoidaan töihin. En ole koskaan asunut Yhdysvalloissa, mutta olen nähnyt siellä julkaistavia ilmoituksia, ja niissä on usein palkka ilmoitettu jo työpaikkailmoituksessa.
Suomessa kun työtön menee työhaastatteluun ja kysyy palkasta, menee rekrytoijan aivot solmuun. Köyhä pitkäaikaistyötön kun erehtyy rekrytilanteessa kysymään itsensä kannalta kaikista olennaisimman kysymyksen siitä, paljonko hän tulee saamaan palkkaa jos hän suostuu tulemaan teille töihin, haistattelija pöyristyy. Työtön köyhä on ahne ja itsekäs kun erehtyy kuvittelemaan että hänen työpanoksensa olisi jonkun palkan arvoista oikeaa työtä. Suomalainen rekrytoija ei ole edes TOTTUNUT puhumaan palkasta. Numeroista puhuminen kierretään puhumalla epämääräisistä tesseistä, ja palkkaluokista. Yhteiskunnallisessa työttömyys- ja työelämäkeskustelussa on aivan normaalia puhua alentavasti ja epäkunnioittavasti työntekijöistä ja varsinkin työttömistä. Keskustelussa puhutaan työnantajien ja yrittäjien traagisesta tilanteesta kuinka iso taloudellinen riski työntekijän palkkaaminen on yrittäjäpoloiselle. Kuinka kalliiksi se tulee työnantajalle kun se työntekijä on kuitenkin täysin paska.
Kukaan ei suomessa puhu siitä kuinka iso riski työnhakijalle on ostaa sika säkissä ja erehtyä kusettavalle työnantajalle töihin. Henkilökohtainen riski korostuu varsinkin pitkäaikaistyöttömien köyhien kohdalla. Moni pitkäaikaistyötön elää absoluuttisesti tukien varassa. Tällaiselle ihmiselle jo tukien katkaiseminen työsopimuksen allekirjoituksen vuoksi voi johtaa katastrofaalisiin taloudellisiin seurauksiin, jos työnantaja kusettaa palkanmaksussa. Aivan sama vaikka tuet saisi Kelasta myöhemmin taannehtivasti takaisin, ovat laskut ja vuokrat ehtineet jo siinä vaiheessa erääntyä, ja niistä pitää maksella myöhästymismaksuja. Se mikä keskipalkkaiselle tarkoittaa vain hetkellistä tiukempaa elämäntilannetta voi köyhälle merkitä jopa asunnottomaksi joutumista.
Rekrytoijalla katsotaan olevan oikeus nuuskia työnhakijan koko elämänhistoria sekä suoraan utelemalla että selän takana salapoliisityönä ja vaatia työnhakijaa todistelemaan todistelemasta päästyäänkin että hän on luotettava työntekijä ja osaaja. Hyvä tyyppi joka osaa nuoleskella kaikkien perseet loistavan hyvin ja osoittaa asianmukaista nöyryyttä ja omanarvontunnottomuutta. Kun työnantaja kusettaa palkanmaksuissa ja kohtelee työntekijöitään kuin alentavasti, työnantajan toiminnan seuraukset työntekijälle lasketaan työntekijän ja tulevan työttömän omaksi elämänhallinnan puutteeksi. Hän ei osaa hoitaa asioitaan. Työnantajien asennevammojen seuraukset lasketaan työntekijöiden ja tulevien työttömien henkilökohtaisiksi vajavaisuuksiksi.
RAHA on kaikista olennaisin asia kun ihmisiä rekrytoidaan töihin. En ole koskaan asunut Yhdysvalloissa, mutta olen nähnyt siellä julkaistavia ilmoituksia, ja niissä on usein palkka ilmoitettu jo työpaikkailmoituksessa.
Suomessa kun työtön menee työhaastatteluun ja kysyy palkasta, menee rekrytoijan aivot solmuun. Köyhä pitkäaikaistyötön kun erehtyy rekrytilanteessa kysymään itsensä kannalta kaikista olennaisimman kysymyksen siitä, paljonko hän tulee saamaan palkkaa jos hän suostuu tulemaan teille töihin, haistattelija pöyristyy. Työtön köyhä on ahne ja itsekäs kun erehtyy kuvittelemaan että hänen työpanoksensa olisi jonkun palkan arvoista oikeaa työtä. Suomalainen rekrytoija ei ole edes TOTTUNUT puhumaan palkasta. Numeroista puhuminen kierretään puhumalla epämääräisistä tesseistä, ja palkkaluokista. Yhteiskunnallisessa työttömyys- ja työelämäkeskustelussa on aivan normaalia puhua alentavasti ja epäkunnioittavasti työntekijöistä ja varsinkin työttömistä. Keskustelussa puhutaan työnantajien ja yrittäjien traagisesta tilanteesta kuinka iso taloudellinen riski työntekijän palkkaaminen on yrittäjäpoloiselle. Kuinka kalliiksi se tulee työnantajalle kun se työntekijä on kuitenkin täysin paska.
Kukaan ei suomessa puhu siitä kuinka iso riski työnhakijalle on ostaa sika säkissä ja erehtyä kusettavalle työnantajalle töihin. Henkilökohtainen riski korostuu varsinkin pitkäaikaistyöttömien köyhien kohdalla. Moni pitkäaikaistyötön elää absoluuttisesti tukien varassa. Tällaiselle ihmiselle jo tukien katkaiseminen työsopimuksen allekirjoituksen vuoksi voi johtaa katastrofaalisiin taloudellisiin seurauksiin, jos työnantaja kusettaa palkanmaksussa. Aivan sama vaikka tuet saisi Kelasta myöhemmin taannehtivasti takaisin, ovat laskut ja vuokrat ehtineet jo siinä vaiheessa erääntyä, ja niistä pitää maksella myöhästymismaksuja. Se mikä keskipalkkaiselle tarkoittaa vain hetkellistä tiukempaa elämäntilannetta voi köyhälle merkitä jopa asunnottomaksi joutumista.
Rekrytoijalla katsotaan olevan oikeus nuuskia työnhakijan koko elämänhistoria sekä suoraan utelemalla että selän takana salapoliisityönä ja vaatia työnhakijaa todistelemaan todistelemasta päästyäänkin että hän on luotettava työntekijä ja osaaja. Hyvä tyyppi joka osaa nuoleskella kaikkien perseet loistavan hyvin ja osoittaa asianmukaista nöyryyttä ja omanarvontunnottomuutta. Kun työnantaja kusettaa palkanmaksuissa ja kohtelee työntekijöitään kuin alentavasti, työnantajan toiminnan seuraukset työntekijälle lasketaan työntekijän ja tulevan työttömän omaksi elämänhallinnan puutteeksi. Hän ei osaa hoitaa asioitaan. Työnantajien asennevammojen seuraukset lasketaan työntekijöiden ja tulevien työttömien henkilökohtaisiksi vajavaisuuksiksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.