hyvät neuvot

mut yleensä ne kyllä jää uhkailuiks. Et sä voi omaa elämääs uhrata vaan siks et toinen pysyis tolkuissaan.

Olisiko järjen ääntä ajatella että jokainen tekee itse omat ratkaisunsa? Sinä et ole painamassa asetta ohimolle.

Minuun tuollainen uhkailu vaikuttaa niin että haluan äkkiä pois kiristävän hullun luota. Tiedän kyllä että itsemurhalla uhkailu on vain uhoa, osa surutyötä, mutta kuitenkin... Ei tipu edes säälipisteitä.

vastuussa ex:si itensä vahingoittamisesta tai itsemurhasta. Näin sanoi oma terapeuttini mulle, kun ex:ni uhkaili itsemurhalla ja viileteli itseään.
Yritä kääntää selkäsi sille. Se on mennyttä elämää. Tuntuu ehkä julmalta sanoa näin, mutta et voi pilata omaa elämääsi.

hakee ja sitä kautte se kai aattelee jos sais sinut takasin..
Et vaan kiinnitä mitään huomiota sen uhkailuihin niin se loppuu..Jos rupee säälimään niin ei siitä loppua tuu..Aina on muka tappamas itseänsä jossain..
Ja jos ihminen haluaa oikeesti tappaa itsensä niin ei se siitä toisille kerro..
Itsekkin olin nuorempana niin loppu,että aattelin hypätä junan alle.En kertonut kellekkään mihkä oon menos,jos ois uskallusta riittänyt niin en ois enää hegis..
Ja aloin ajattelemaan perheeni surua jos kuolisin,itselläni ei olisi ollut väliä,mutta aattelin että kuinka he olisi selvinnyt surusta koska meillä sisaruksilla oli niin ainutlaatuiset välit..

niin ilmoita asiasta hänen vanhemmilleen ja läheisilleen. Kerro myös tälle uhkailijalle, että tämä tilanne ei muuta mitään!Onko tuo uhkailu syy eroonne, voisiko hän kärsiä masennuksesta?VOisitteko vielä jatkaa ilman sitä?

Tiedän omasta ja läheiseni kokemuksen myötä, että jätetty voi kokea niin hirveää epätoivoa tilanteessa ettei mikään muu kuin kuoleman ajatteleminen tuo helpotusta tilanteeseen. Läheiseni jätettiin, hän vaipui syvään masennukseen, ja se oli hirveä! Syvästi masentunut tarvitsee ns vahtikoiran. Olin hänen tukijansa ja pelastin muutaman kerran epäsuorasta itsemurhasta. Olen myös itse kokenut hylkäämisen kipuja, ja olen miettinyt itsariakin epätoivon hetkellä joka oli todellinen, eikä vain muiden ihmisten pelottelua. Kerroin näistä ajatuksista myös kumppanilleni, joka aiheutti hylkäämistä. Ei tietty kukaan ole vastuussa toisen itsarista, mut jos sellainen sit tapahtuu, niin ymmärtäköön tämä jättäjä, että hänen toiminta oli yksi edesauttajatekijä. Mutta tosiasia ihmiselämän suhteen on, että paljon puhutaan elämän suojelemisesta ja rakkaudesta, mutta itsekkyys, oman onnellisuuden tavoittelu hinnalla millä hyvänsä vie voiton!

mun äitikin on uhkaillu mulle ja isälle et ois parempi jos kuolis pois.. se tuntuu välillä tosi masentuneelta.. ei siihen hirveesti pysty mitään tekee.. mut vielä se on hengissä ja sillä on toinen mies, kai se on sen kanssa ihan onnellinenki..