Miten pelastaa parisuhde uusperheessä?

Olemme seurustelleet 2vuotta yhdessä mieheni kanssa, asuttu on yhdessä kohta 2 vuotta ja kihloihin mentiin kesällä miehen toimesta mikä oli minustakin ihana ja hyvä ajatus. Olimme alussa tosi rakastuneita ja olemme tunteneet lapsesta asti. Ongelma onkin nyt se että suhde on alkanut laimentua aika radigaalisti.
Minulla on 2 lasta edellisestä liitosta, miehellä ei ole omia. On sanonut suoraan alusta asti että ei ole leikkipuisto isä tyyppiä mikä on minustakin ok. Kotona ollessa auttaa lasten kanssa esim yöheräilyissä, ruuan laitossa, kotitöissä, katsoo lapsia jos käyn asioilla. Ei kuitenkaan tykkää tai osaa leikkiä, juttelee kuitenkin lasten kanssa ja vitsailee, voi olla kokemattomuuttakin. Hän ei kuitenkaan siedä lasten kiukuttelua ja meteliä, ei myöskään ole kovinkaan sosiaalinen. Lähtee vanhemmilleen evakkoon siksi aikaa kun on lasten synttäreitä tai sukulaiset käymässä, suku on tästä tykännyt aika huonoa. Haluaa olla kuitenkin minun kanssa ja tykkää lapsistani, ei vain viihdy isä roolissa.
Lisäksi meidän fyysinen kanssa käyminen on loppunut kokonaan 3kk sitten. Olen ottanut asian puheeksi mutta ei muutosta. Sanoo että johtuu itsestään ei minusta, on lihonut 20kg seurustelun aikana ja ei koe itseään siksi viehättäväksi, minun sanomiseni ei auta vaikka kehun ym. Iltaisin antaa kuitenkin hyvänyön suukon, halaa ja sanoo että rakastaa. Vapaa ajalla emme silti tee mitään yhdessä, mies joko näplää puhelinta tai pelaa tietokoneella, teki ssitä alkuaikoina jo mutta nyt kaikki vapaa aika menee siihen. Mietin että voisiko mies olla masentunut? Olen asiaa varovasti kysynyt, ja on myöntänyt että voi ehkä ollakkin kun ei ole asiaa tutkittu, silti ei suostu lääkärille lähtemään. Mitä asialle voisi tehdä? Tuntuu kuin olisin yksin parisuhteessa. Kyseessä on ihana ja rakas mies enkä halua heittää kirvestä kaivoon ennen kuin kaikki keinot on yritetty.
Nimimerkki yksin suhteessa