20 vuotta kului

Jotenkin sitä nyt syyskuun 11. päivän tienoilla on tullut ajateltua tavallista voimakkaammin mennyttä. Enpä olisi silloin 20 vuotta sitten, 19-vuotiaana, osannut aavistaa, etten olisi seurustellut kunnolla vielä 20 vuotta myöhemminkään. Jotain säätöjä ja hmm, läheisyyttä on kyllä vuosien varrella ollut, mutta sellaista kunnon seurustelua/parisuhdetta ei vaan koskaan tullut.

Kai sitä tässä iässä, 4-kympin kolkutellessa ovelle, pitää vaan myöntää, että nuoruus oli ja meni, ja samoin sekin, ettei sitä kunnollista rakkaussuhdetta välttämättä koskaan tule. Ehkä oli hyvä, etten silloin aikoinaan nähnyt tulevaisuuteen. Kenties olisin silloin, herkkänä nuorena miehenä särkynyt. Tässä iässä sitä on jo aika tavalla tottunut, vaikka tämä suru ja vaille jäämisen tunne taitavat silti seurata mukana loppuun asti.

Meitä on paljon: luin jostain jonkin tilaston, että jopa 10 % ikäisistäni miehistä on vailla seurustelukokemusta. En siis ole yksin, vaikka tämä kohtalo onkin silti kannettava yksin.

Ei elämäni muuten ole mitenkään kamalaa: minulla on koulutus, vakituinen työ, ystäviä ja harrastuksia. Ehkä elämässä ei vaan saa kaikkea. Hassua, että silti useimmat saavat tämän palan. No, kaltaiseni poikkeus vahvistaa säännön.

Ikisinkkumies 39 v.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Jotenkin sitä nyt syyskuun 11. päivän tienoilla on tullut ajateltua tavallista voimakkaammin mennyttä. Enpä olisi silloin 20 vuotta sitten, 19-vuotiaana, osannut aavistaa, etten olisi seurustellut kunnolla vielä 20 vuotta myöhemminkään. Jotain säätöjä ja hmm, läheisyyttä on kyllä vuosien varrella ollut, mutta sellaista kunnon seurustelua/parisuhdetta ei vaan koskaan tullut.

Kai sitä tässä iässä, 4-kympin kolkutellessa ovelle, pitää vaan myöntää, että nuoruus oli ja meni, ja samoin sekin, ettei sitä kunnollista rakkaussuhdetta välttämättä koskaan tule. Ehkä oli hyvä, etten silloin aikoinaan nähnyt tulevaisuuteen. Kenties olisin silloin, herkkänä nuorena miehenä särkynyt. Tässä iässä sitä on jo aika tavalla tottunut, vaikka tämä suru ja vaille jäämisen tunne taitavat silti seurata mukana loppuun asti.

Meitä on paljon: luin jostain jonkin tilaston, että jopa 10 % ikäisistäni miehistä on vailla seurustelukokemusta. En siis ole yksin, vaikka tämä kohtalo onkin silti kannettava yksin.

Ei elämäni muuten ole mitenkään kamalaa: minulla on koulutus, vakituinen työ, ystäviä ja harrastuksia. Ehkä elämässä ei vaan saa kaikkea. Hassua, että silti useimmat saavat tämän palan. No, kaltaiseni poikkeus vahvistaa säännön.

Ikisinkkumies 39 v.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu