Haluan erota miehestäni

Kysehän ei ole siitä mitä me ulkopuoliset olemme tehneet tai teemme.
Sinun parisuhde on sinun ja miehesi välinen suhde.
Olet ilmeisesti jo päättänyt lopullisesti että te kaksi eroatte.

20- 30 vuotta yhdessä oleminen, ei siis vaikuta sinuun sen vertaa, että puhuisit miehellesi vielä kerran - kaksi -kolme kertaa, suoraan tunteistasi.
Siitä mitä haluat tulevaisuudessa tehdä ja miten haluaisit miehen olevan osa elämääsi vielä vuoden tai kahdenkin päästä.

Jos olet jo tässä vaiheessa vakaasti sitä mieltä, että et enää halua elää yhdessä miehesi kanssa, niin rehellisempää olisi sanoa se jo nyt ääneen, eikä odottaa viimeisenkin lapsen lähtemistä.
Jos epäröit vielä, niin puhu, mutta puhu jo tänään eikä vastavuoden tai kahden päästä.

Niin minä tekisin jos olisin sinä.

Eihän naiset puhu, eikä etenkään kuuntele. sitten ne valittaa kun mies ei puhu. Mies joutuu käyttämään suhteen korvikkeena telkkaria ja tietokonetta. Nainen sitten kehtaa vielä syyllistää.

Miehelläsi on täysi oikeus ja velvollisuuskin keskustella lastensa kanssa. Hän ei tosiaankaan ole niistä tilivelvollinen sinulle.

Miksi miehesi puhuisi sinulle mistään, koska et kuitenkaan kuuntelisi? Hän on todennut sen turhaksi. Tietenkin sinä syyllistät miestäsi.

Miehesi tulee onnelliseksi kun vapautuu pirttihirmusta ja voi etsiä itselleen kunnollisen rakastavan kumppanin. Hän ei sitä ehkä vielä usko, mutta juuri 50 v kunnolliset miehet ovat kovaa valuuttaa.

Eikö ole mielestäsi törkeää, pelaa tollasta peliä miehesi selän takana? Itse voit valmistautua eroon kaikessa rauhassa raukkamaisesti. Miehesi pitää kerätä palaset sitten nopeasti elämäänsä. Ymmärräthän että olet kuvottava.

Toimiiko keskustelunnekin niin? Pureksit mielessäsi asian valmiiksi ja miehesi pitäisi siltä istumalta antaa oma näkemyksensä. heittäessäsi pienessä päässäsi pureksitun asian ikään kuin valmiina. Miehesi jättää vastaamatta, koska pystyy käymään mielessään keskustelun, todeten sen turhaksi.

Toivottavasti et ole pahuuttasi siirtänyt lapsiisi. Eikö olisi hyvä kasvattaa lapsista edes vastuuntuntoisia, toisia ihmisiä huomioiden?

Kun lähdet, ota mukaasi vain mitä sinulla oli tullessasi. Tiedät itsekin sisimmässäsi ettet ole muuta ansainnut.

Toivottavasti et koskaan mene uuteen parisuhteeseen pilaamaan kenenkään elämää. Tiedät itsekin, jos vain uskallat myöntää, sinusta ei ole parisuhteeseen. Avioliittosi *ongelmat* on siitä kiistaton todiste.

Tuo lasten asioista puhuminen on tietyllä tavalla kakspiippunen juttu, johon on vaikea ottaa tarkasti kantaa, kun ei tiedä yksityiskohtia. Vaan jos itse kerroin jotain toiselle vanhemmalle luottamuksella niin ei hän todellakaan mennyt siitä toiselle puhumaan. Se toisellekin kertominen oli minun asiani, mutta siihen toki kannustettiin. sitten olivat erikseen ne asiat, joitaerikseen oikein pyysin kertomaan.

Olen mies ja eronnut muutama vuosi sitten, pitkästä 30v avioliitosta, ei pettämisiä, mutta en eron syitä tässä kerro. Otin eron puheeksi yli kaksivuotta aikaisemmin jo kunnes erosimme, en silloin tietenkään tiennyt että aikaa menee yhdessä vielä kaksi vuotta, mutta hyvää siinä oli se että pystyimme työstämään eromme valmiiksi yhdessä ja riidatta. Nuorin lapsistamme muutti kotoa pois vain 4 kuukatta eromme jälkeen, mikä oli myöskin jo tiedossa silloin, muutti tyttöystävänsä kanssa yhteen. Meillä meni näin hyvin ei tullut riitaa osituksista ym. Nykyäänkin exään hyvät välit. Tietenkin kaikki erot ja parisuhteet ovat yksilöllisiä, ei ole valmiita kaavoja, eli harkitset ja punnitse että päätät itse tietenkin. Et missään nimessä mielestäni toimi huonosti kun kyselet täällä, älä välitä negatiivisita kommenteista, he ehkä itse katkeria ja siksi ilkeitä. Avioliitto neuvonta voi olla myös yksi keino. Tsemppiä sinulle ja voimia valitsemallasi tielläsi.

Mitäpä jos olisit aloitteellinen? Otat härkää sarvista ja kerrot että tämä on tässä ja suunnittelette miten hoidatte eron mallikkaasti minimivaurioin ja jatkatte elämää tahoillanne ystävinä, jos se on suinkin mahdollista.

Seksin loppu kyllä kertoo minun mielestä jotain parisuhteesta ja sen tilasta: polttoaine on vain nyt loppu.

50% 50v Suomi naisista haluaa erota. 50% 50v naisista on miehestään taloudellisesti riippuvainen.

Onneksi meille miehille on muualla kunnollisia rakastavia naisia.

Syökää nyt sitä viekraa!Saavat vaimonne edes liikettä jos raukkautta ei olisikaan.
TK: lääkärit kirjoittavat.Vaimonne kärsii selvästi puutetta,josta saavat kärsiä läheisetkin jatkossa.50 elämä on eletty,Dänejä on turha matkia,vanhassa on aina vara parempi,yhdessä leikkiä lasten/lapsien kanssa.Ei sitä koskaan tiedä eteenpäin ,mitä elämä tuo tullessaan/eletään yhdessä.Viekraa saa myös vaimotkin,on kumma jos ei alaa makuukammarissa tapahtumaan.On aivan turhaa erota,tulee tämä arki uudessakin liitossa,vähän vain eri paketissa.

Itsellä pari vuotta sitten samankaltainen tilanne. Olin jo mielessäni suunnitellut eroavani mutta sitten kohtalo puuttui peliin. Elämääni astui yllättäen ihana, minua 12-v nuorempi mies.
Olemme siis molemmat tahoillamme avioliitossa. Aloitimme seksisuhteen joka on siis jatkunut jo yli 3 vuotta, tämä suhde tavallaan pelasti avioliittoni kun saan tältä salasuhteeltani seksiä, juttuseuraa ja ystävyyttä. Suosittelen lämpimästi kaikille naisille joiden puolisot eivät huomioi.

Joo-o pienet on sulla murheet... ajatteles nyt vähä muitakin kun ittees