1. Estetty Tshekkoslovakian länsiosien miehitys. Eli Englanti ja Ranska olisi hyökänneet Saksaan, jos Saksa olisi uhannut TS:n itsenäisyyttä.
2. Estetty Puolan kohtalo. Englanti ja Ranska turvanneet Puolan ja hyökänneet Saksaan.
3. Japani olisi hyökännyt N-liittoon 1941.
Mitä muuta?
2. Estetty Puolan kohtalo. Englanti ja Ranska turvanneet Puolan ja hyökänneet Saksaan.
3. Japani olisi hyökännyt N-liittoon 1941.
Mitä muuta?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Saksaan olisi voinut hyökätä jo paljon ennen Tshekkoslovakian miehitystä. Itse asiassa melko pian Hitlerin valtaannousun jälkeen alkoivat Versaillesin sopimuksen loukkaukset, joten casus belli olisi ollut olemassa jo v. 1933. Aivan aiheellisia hyökkäysperusteita olisivat olleet mm. Reininmaan miehitys, asevarustelu, yleinen asevelvollisuus, sekaantuminen Espanjan sisällissotaan, Itävallan Anschluss jne. jne. Aikaisessa hyökkäyksessä olisi ollut sekin hyvä puoli, että mitä aikaisemmin, sen heikompi vastus.
Jos ranskalaiset ja englantilaiset olisivat hyökänneet saksalaisten hyökätessä Puolaan olisivat he murtautuneet saksalaisten puolustuslinjojen läpi erittäin helposti sillä Saksalla ei tuolloin ollut länsirajallaan kuin nimellinen miehitys. Hyvin nopeasti olisivat ranskalais-englantilaiset joukot päässeet Ruhrin teollisuusaluelle ja vallattuaan sen Saksan sodankäyntimahdollisuudet olisivat loppuneet kuin seinään.
Ystäväni, joka on tätä asiaa tutkinut, on sanonut, että jos Tsekkoslovakkia olisi päättänyt puolustautua niin, Hitler olisi kaatunut. Tsekinmaa oli kuin Saksaan työntyvä vallinsarvi ja maa oli verrattain hyvin varustautunut.
Heikko, vanha ja rakkovikainen presidentti ei vain kestänyt Saksan psykologista sodankäyntiä.
Saksan sotakone ei vielä silloin ollut vireessä ja jos Tsekkoslovakkian puolelta olisi tavoittanut tykinkantaman sisään useita saksalle tärkeitä vesivoimaloita ja patoja.
Jos "heikko" Tsekkoslovakkia olisi kestänyt kuukauden, Hitler olisi ollut kusessa sisäpolitiikan suhteen ja vaikka olisikin selvinnyt siitä hänen olisi ollut vaikea houkutella maata enään sotaan Puolaa vastaan.
Saksan nopea eteneminen ja alueiden valtaus oli myös sen ansiota, ettei monikaan yrittänyt laittaa sille aluksi hanttiin. Saksa suurin piirtein marssi Hollannin, Belgian ja Tanskan läpi.
Jos kaikki maat joihin Saksa hyökkäsi olisivat tehneet kykyjensä mukaan vastarintaa, olisi Hitlerin ollut huomattavasti vaikeampi valloittaa Eurooppaa. Lisäksi, jos Ranska olisi tajunnut vahtia kunnolla Belgian rajaa olisi sen ollut mahdollista estää saksalaisten eteneminen.
kyllä kai länsivallat olisivat sen hyökkäyksen tehneetkin, jos olisi ollut onnistumisen mahdollisuuksia.
mutta ne eivät olleet valmiit vielä täysimittaiseen sotaan.
keväällä 1940 nähtiinkin, että ne eivät olleet vielä silloinkaan valmiit, mutta venäläisten avustuksella ja jenkkien ilmavoimilla saatiin sitten sellainen ylivoima, että Saksan kohtalo oli sinetöity.
Britannian sotakabinettihan suunnitteli syyskuussa 1939 3-vuotista sotaa.
Miksi ihmeessä Saksaan olisi pitänyt hyökätä sen vuoksi, että se tuki avoimesti Francon puolta?
Itse asiassa Saksan armeija oli myöskin varsin heikko syksyllä 1939 eikä se olisi pystynyt puolustautumaan länsivaltojen joukkoja vastaan samalla kun kävivät sotaa Puolassa. Sitäpaitsi saksalaiset eivät olisi ennen kevättä 1940 siirtää joukkojaan torjumaan länsivaltoja jos he olisivat hyökänneet.
... en näe asiaa aivan näin.
Saksan sisälinjaetu ja hyvä rautatieverkko olisivat turvanneet joukkojen siirron. Se, ettei Saksa hyökännyt esim. Tammikussa 1940 johtuu paljossa sääoloista, jotka estivät moottoroitujen voimien syvät läpimurrot.
Britit eivät olleet vielä talvella 1939-40 kunnon iskussa ja sotataloudenkin tilanteesta kertonee jotain se, että maassa oli ensimmäisen sotatalven aikana suurtyöttömyys joka vasasi lukumääräisesti Suomen tämän päivän tilannetta!
Ranskan tilanne oli sekin huono ja armeijan moraali heikohko. Varusteluissa jouduttiin tukeutumaan pajossa I Maailmansodan kalustoon.
Yllämainituista syistä Liittoutuneet päättivätkin ryhtyä näännytyssotaan ja hyökätä vasta Saksan heikennyttyä. Näin jo siksikin, että Siegfried-Linja oli tuolloin todellinen peloite.
Saksa selvitti Puolan muutamassa viikossa ja saattoi siirtää pääosan joukoistaan Länteen talvimajoitukseen ja se hyötyi siitä, että Ribbentropsopimuksen kylkiäisenä solmittu kauppasopimus piti huolta sen raaka-ainetuonnista.
Tässä tapauksessa historiaan yleensä kuulumaton jossittelu on perusteltua.
Mielestäni selvin Ison Kakkosen syy on rauhansopimus, joka Saksalle ennen kaikkea Ranskan toimesta pakkosyötettiin ensimmäisen maailmansodan päätteeksi.
Nöyryytys nosti Hitlerin valtaan ja sopimus syöksi myös maailmantalouden kriisiin. Hitler ja taloustieteilijä J.M. Keynes olivat yhdestä asiasta samaa mieltä. Se oli tämä.
Toisaalta II maailmansodan jälkeen Saksa kyykytettiin vielä ehdottomammin. Sama olisi ilmeisesti pitänyt tehdä jo v. 1919, niin olisi vältytty jälkinäytökseltä. Tai ainakin voittajien olisi pitänyt pakottaa Saksa noudattamaan sopimusta.
Saksaa ei kyykytetty II ms:n jälkeen yhtä pahasti kuin ensimmäisen. Päin vastoin, läntistä puolta tuettiin voimakkaastikin.
I ms:n rauha jätti saksalaisille hampaankoloon jotain, mikä puhkesi kukoistukseen oikeiston suosion kasvussa. On myös syytä muistaa 1920-luvun lopun kansainvälinen talouslama, joka aiheutti USA:n pääomasijoitusten paon Saksasta (kuten myös muualtakin). Tämä aiheutti pankkilaitosten kaatumisen sekä yleisen valuuttapulan kaupassa. Tästä, sekä yleisestä kv-taloustilanteesta johtuen rahaa ei ollut enää liikkeellä entiseen malliin. Työttömyys kasvoi. Oikeisto voitti vaaleissa lähinnä työllisyyslupaustensa ansiosta.
Niin, Saksaa ei kyykytetty, vaan se lyötiin kerta kaikkiaan matalaksi - ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa oli kuitenkin olemassa toimivana valtiona.
Saksan ja ehkä Itävallankin olisi pitänyt jäädä I maailmansodan jälkeen keisarikunnaksi. Weimarin tasavallan hallinnon vetelyys sekä talouskriisi olivat Hitlerille oivia työkaluja. Tuskin Hitlerkään olisi pystynyt kukistamaan valtaistuimella ollutta keisaria.
II maailmansodan jälkeen Saksa oli myös maahan lyöty mutta sotilaallisen tappion lisäksi kansan niskassa oli maailman halveksunta natsihallinnon tekojen johdosta. Niissä olosuhteissa oli mahdotonta lietsoa uutta kostosotaa. Siinä ero I ja II sotien jälkeen.
Ei saksalaisilla erityisen hempeää mainetta maailmalla ollut I sodan jälkeenkään.
Toinen juttu olisikin ollut sitten se... minkä ihmeen vuoksi Japani olisi hyökännyt Neukkuihin?
Ei olisi välttämättä tarvinnut edes hyökätä. Olisi riittänyt, jos Japani olisi pitänyt tarpeeksi suurta sodanuhkaa yllä ja sitonut N-liiton joukkoja divisioonittain Aasiassa. Japanille N-liitto oli uhka joka tapauksessa ja strategisessa mielessä on hyvä päästä uhasta eroon niin, ettei se sido omia resursseja.
Todellisuudessahan NL:lla olikin koko sodan ajan runsain määrin joukkoja Kaukoidässä. Eihän se nyt itärajaansa varmistamatta jättänyt missään tapauksessa, kun toisella puolella oli jopa USA:ta vastaan hyökännyt sotajoukko.
N-liitolla oli idässä vain pieniä määriä joukkoja varmistuksena. Stalin sai luotettavaa tiedustelutietoa, että Japani ei tule hyökkäämään, vaan keskittyy konfliktiin Usan kanssa. Eli kaikki kynnelle kykenevät joukot kuskattiin Saksaa vastaan. Lue faktat Paul Carrellin kirjasta Marssi Venäjälle.
Minun ei todellakaan, ei todellakaan, tarvitse lukea mitään faktoja mistään kirjoistasi, joita et itse suostu siteeraamaan. Tiedän faktat muutenkin:
http://www.google.fi/search?q="33 divisions and 5 brigades
Siis 33 divisioonaa 5 prikaatia NL:n Kaukoidässä. Talvisodan alussa NL hyökkäsi 20 divisioonalla, joten sinun logiikallasi se oli "vain pieni määrä joukkoja varmistuksena".
Japanillahan kävi omaa sotaansa mm. Kiinassa, Korean-niemimaalla ja Manchuriassa. Japanilla tosin oli ollut selkkauksia Venäläisten kanssa. Yhdyvallat olivat uhkana mm. Japanilaisten öljyn saannille, joten yllätyshyökkäys Pearl Harboriin muutti sodankulkua aikalailla.
Ehei. Jäätävää hiljaisuutta rajan molemmin puolin, ei suoranaisia selkkauksia. Vasta 1945 Neuvostoliitto julisti sodan Japanille, koska oli sitoutunut siihen.
1904-05 sota Japanin ja Venäjän välillä.
Nimittäin 1938 Hasanissa ja 1939 isossa mittakaavassa Halhin Golilla.
Mongolia oli jo tuolloin NL:n satelliitti ja Puna-armeijan voimia (mm. 500 panssaria) johti Zukov. Hänellä oli muutenkin käytössään huomattavan ylivoimaiset joukot, joten japanilaiset kärsivät pahoja tappioita.
Tuo on tietoa kesäkuulta 41. Mutta eikös Stalin siirrättänyt 200 000 miestä vuoden vaihteeksi 41-42 kaukoidästä Moskovan rintamalle saatuaan tiedon ettei Japani tule hyökkäämään NL:oon???
Tämän jälkeen ei Japanin rajalle jäänyt kuin jotain 15 divisioonaa, koitan etsiä lähteitä tälle.
Saksan antauduttua Stalinhan tarvitsi 2-3 kuukautta (menikin sit vähän enemmän) ennen kuin sanoi olevansa valmis liittymään Japanin vastaiseen sotaan, joten tämän tiedon valossa kaukoidässä ei todellakaan ollut muuta kuin puolustusjoukkoja.
Liittoutuneet olisivat voineet heti aluksi pommittaa Kaukasuksen öljykenttiä. Olisi ollut ainakin osittain ratkaisevaa...