Olen parisuhteessani niin turhautunut. Seksiä on ehkä pari kertaa kuukaudessa jos aina sitäkään, eikä suhdetta kuitenkaan ole kestänyt vielä edes kahta vuotta. Olen lopettanut aloitteen tekemisen koska tuntuu pahalta saada aina pakit. Ainoastaan mieheni aloitteesta siis harrastamme ne harvat kerrat seksiä, joka kestää pari minuuttia ilman esileikkejä tai mitään muutakaan jännää. Eikä mitään muutakaan läheisyyttä ole arjessa, minä joskus yritän vähän edes halailla tai pussailla mutta mies lähes tulkoon juoksee karkuun tai valittaa kun ei häntä nyt kiinnosta mikään halailu. Olen yrittänyt keskustella hänen kanssaan asiasta mutta kuten kaikessa muussakin, kun häntä ei kiinnosta eikä hän halua niin mun pitää vaan ymmärtää.
En ole pettävää tyyppiä, enkä ikinä lähtisi miestäni pettämään. Mutta on todella häiritsevää kun nykyään havahdun koko ajan siihen miten istun fantasioimassa muista miehistä ja seksuaalisista kohtaamisista heidän kanssaan. Töissä tulin onnelliseksi ja hymyilin varmaan puoli tuntia jälkeenpäin, kun erään miespuolisen kollegan kanssa jutellessani, huomasin hänen katseensa viipyvän hieman liian pitkään rinnoissani. Aivan mitätön asia, josta ehkä normaali tilanteessa olisin ennemmin jopa hieman närkästynyt tai nolostunut, mutta nyt se pelasti päiväni
Olen yrittänyt olla seksikäs ja viettelevä mieheni silmissä, pukeutua nätisti, keskustella hänen kanssaan, antaa vain olla... Mutta mikään ei auta, tunnen itseni enemmän ystäväksi kuin avopuolisoksi. Tiedän että sekin on ehkä väärin, mutta tällä hetkellä saan hakea sitä huomiota muualta. Vaikken mitään koskaan kenenkään muun miehen kanssa tekisikään, niin tuntuu silti hyvältä kun huomaa että joku huomaa minut, sen viipyvän katseen povessani tai hieman flirttailevan hymyn. Voin sitten vain omassa mielikuvituksessani mennä hieman pidemmälle.
En ole pettävää tyyppiä, enkä ikinä lähtisi miestäni pettämään. Mutta on todella häiritsevää kun nykyään havahdun koko ajan siihen miten istun fantasioimassa muista miehistä ja seksuaalisista kohtaamisista heidän kanssaan. Töissä tulin onnelliseksi ja hymyilin varmaan puoli tuntia jälkeenpäin, kun erään miespuolisen kollegan kanssa jutellessani, huomasin hänen katseensa viipyvän hieman liian pitkään rinnoissani. Aivan mitätön asia, josta ehkä normaali tilanteessa olisin ennemmin jopa hieman närkästynyt tai nolostunut, mutta nyt se pelasti päiväni
Olen yrittänyt olla seksikäs ja viettelevä mieheni silmissä, pukeutua nätisti, keskustella hänen kanssaan, antaa vain olla... Mutta mikään ei auta, tunnen itseni enemmän ystäväksi kuin avopuolisoksi. Tiedän että sekin on ehkä väärin, mutta tällä hetkellä saan hakea sitä huomiota muualta. Vaikken mitään koskaan kenenkään muun miehen kanssa tekisikään, niin tuntuu silti hyvältä kun huomaa että joku huomaa minut, sen viipyvän katseen povessani tai hieman flirttailevan hymyn. Voin sitten vain omassa mielikuvituksessani mennä hieman pidemmälle.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ettei se vaan pettäs sua. Tai sit ootte erilaisia. Mulle on tärkeintä, että halailua ja läheisyyttä riittää puolin ja toisin. Siksi en vaihtaisi. 😍 Vaikka seksissä ois joskus hiljaisempaa niin ainakin hellyyttä on niin paljon kuin ikinä jaksaa. Yli viisi vuotta takana.
Keskustele vakavasti hänen kanssaan. Ero voi olla ratkaisu hyvissä ajoin.
Aloittaja voisi keskustella miehen kanssa mikä on vialla eli nostaa kissa pöydälle.
Välttelevä puoliso on todella ikävä asia. Halailu, pussailu ja läheisyys kuuluu rakkauteen ja parisuhteeseen. Tän sa on kymmenien vuosien kokemuksella hellyys ja läheisyys on paras rakkaudenosoitus. Älä syytä itseäsi, koska miehelläsi on ongelma ja hänen pitäisi selvittää mikä.
Sul on surkea mies joten lähde kävelee ei se siitä parane. Jos ei halua nyt niin ei se halua myöhemminkään seksiä eikä läheisyyttä.
"Tiedän että sekin on ehkä väärin, mutta tällä hetkellä saan hakea sitä huomiota muualta. Vaikken mitään koskaan kenenkään muun miehen kanssa tekisikään, niin tuntuu silti hyvältä kun huomaa että joku huomaa minut, sen viipyvän katseen povessani tai hieman flirttailevan hymyn. Voin sitten vain omassa mielikuvituksessani mennä hieman pidemmälle."
Tuosta voi lukea, että olet noin puolikkaan silmäripsen päässä uskottomuudesta, vaikka mitä muuta sanoisit.
Otapa sitä miestäsi korvasta kiinni ja kerro miltä sinusta todella tuntuu, myös tuo että olet alkanut nauttimaan muiden miesten antamasta huomiosta.
Soon homo.
Normiparisuhde, teillä se normi iski päälle vaan aika nopsaan.
Mikä sinua sitten pidättelee tuossa suhteessa? Jos ei keskustelu auta, niin pois vaan. Kokemuksesta voin sanoa, että ei kannata turhaan pitkittää, jo miestä ei tunnu kiinnostavan. Itse löysin miehen, jota kyllä kiinnostaa. Nykyään seksiä ja hellittelyä joka päivä. Etsiköön haluttomat jonkun muun tai olkoon yksin
Ja samaa tunsin exän kanssa, että kun huomiota saa enemmän muilta miehiltä, niin miksi olen hänen kanssaan
No ihan luonnollista että alkuhuuma tasaantuu, miehesi on varmaan luonnostaan vähemmän läheisyyttä kaipaava. Ei kai siinä muuta voi ku esittää sille asia niin kuin se on, että sulle se ei riitä. Ja sitten joko mies ottaa lusikan kauniiseen käteen ja muuttuu edes jonkin verran tai laitatte lusikat jakoon. Ja anna sen miehes vaikka ottaa ohjat, ehkä sillä jotain salattuja toiveita, mitä ei ole uskaltanut tuoda esiin, pidättelee itteensä. Menkää vaikka johonkin vieraaseen ympäristöön, siinä omassanne voitte olla jo liian poteroituneita asemiinne.
Onko seksinne joskus ollut hyvää ja kestänyt pitkään?
Jos teillä ei ole lapsia, niin mikä estää lähteä etsimään seksiä muualta, muu kuin oma viitsimättömyys.
Onhan tuo aika nopeasti väljähtänyt tunnelmat. Meillä oli 2 vuoden kohdalla melkein joka päivä seksiä. Ei se kyllä ajan kanssa parane jos ette nyt saa kuntoon. Oisko että teillä ei vaan halut kohtaa tai miehellä jotain muita murheita josta et tiedä puhumalla selviää mutta tuo ettei muutenkaan ole läheisyyttä kuulostaa aika pahalta. Oletko täysin varma miehen tunteista sinua kohtaan?
Miehelläni on masennusta, johon sai vuosi sitten lääkkeet ja se paransi tilannetta. Mutta uskon, ja niin hänkin sanoo, että haluttomuus johtuu lääkkeistä ja ennen lääkkeitä johtui masennuksesta.
Lähtemisestä vaikeaa tekee se että tiedän miehen kuitenkin rakastavan minua valtavasti, ja hän on todella kiltti ja hauska. Pelkään pahentavani hänen masennustaan jos lähtisin. Pettämistä en edes epäile, koska mieheni ei oikeasti käy koskaan missään. Hän käy töissä, tulee sieltä suoraan kotiin ja pysyy kotona. Pettäisikin niin olisi lähteminen helpompaa 😅
Parasta jättää vertailut, ihmiset siinä kuin paritkin eri laisia, kaikki.
Runkkari, homostelia ei ole normaalia tuollainen nuorella miehellä.
M53Tku