saattavat suurestikin erottautua omastani. Yksimielisyys varmaan on siileistä: mulla on kaksi tuhisijaa ollut pihapiirissä jo alkukesästä. Niille on rakennettu myös merivanerista kaksi pesäpönttöä talven kortteeriksi ja syötetty koko syyskesän ajan kalaa ja lihaa pääasiassa, mutt myös vedessä liotettua koirant. kissan kuivaruokaa.
Pesäpönttöön on kerätty kuivaa heinää ja lehtipuiden kuivia lehtiä. Asunnot näyttä olevan jo varattuja/kelpaavat, kummassakin on asukas. Saattavat näkyä vieläkin lämpiminä iltoina etsimässä pihapiiristä syötävää... lähinnä ruokintapaikalta. =)
Veljeltäni kuulin ett joutsenpariskunta on saanut 3 poikasen lisäksi nyt muitakin joutsenia salmeen, saaren ja mantereen välille. Joutsenet on alkaneet kerääntyä jo syysmuuttoaan varten. Parvi tulee vielä varmaan lisääntymään ihan lähipäivinä, nyt niitä on siinä 20-30 kpl vaihdellen päivästä ja osa ohikulkijoista on ruokkinut niitä leivällä, ja valokuvanneet samalla lintuja. Toivottavasti kukaan ei mene liian lähelle ruokkimaan lintuja, sillä aikuinen joutsen saattaa olla hyvinkin aggressiivinen yksilö, jos on ymmärtänyt väärin... sen ihmisen vaaralliseksi tunkeilijaksi.
Ja nyt sitten se kiistanalainen kysymys, minä olen menossa peurajahtiin, huomenna.
Minusta on ihan järkevää vähentää peurakantaa joka on ihan liian suuri ja siten myös monenkin lainen uhka. Niin liikenteessä, kuin metsän omistajalle, hirvien tapaan tuhoavat metsää syömällä taimistoa. Peurat varsinkin lehtipuita ja käyvät syömässä puutarhan antimia surutta... omenat ovat tähänaikaan ihan superhyviä valkohäntäpeuroista. Kiskottaessa niitä puusta pienine oksineen, omenapuutkin vahingoittuvat, joten kyse ei ole ainoastaan pelkistä menetetyistä omenista.
Mä olen ns. sekasyöjä, eli liha kuuluu ruokavaliooni. Minä aion täten ottaa monenkin laisen hyödyn, sen punaisenlihan lisäksi. Ampumalla muutaman peuran ruuaksi, myös taloudellisen ja inhimillisen hyödyn näkökannasta.
Eli ylisuuri peurakanta on vaarallinen liikenteelle ja inhimillisesti; raha ei korvaa ihmishenkeä. Eikä hirvieläinten tuhoista koskaan saa sellaisia korvauksia, mitä ne tosiasiassa tekevät pelloilla ja metsien taimikoissa. Näin se vaan on.
Olen myös tilannut 20kg hirvenlihaa metsästysseuralta, jos sitä myyntiin asti tulee.
Ps. En tulis tarvitsemaan naudanlihaa, jos saan tarpeeksi villieläinten lihaa.
Sana on vapaa ja toivon erilaisia kannanottoja... kuten esim. Wuwwelin.
terveisin; tr..likka
Pesäpönttöön on kerätty kuivaa heinää ja lehtipuiden kuivia lehtiä. Asunnot näyttä olevan jo varattuja/kelpaavat, kummassakin on asukas. Saattavat näkyä vieläkin lämpiminä iltoina etsimässä pihapiiristä syötävää... lähinnä ruokintapaikalta. =)
Veljeltäni kuulin ett joutsenpariskunta on saanut 3 poikasen lisäksi nyt muitakin joutsenia salmeen, saaren ja mantereen välille. Joutsenet on alkaneet kerääntyä jo syysmuuttoaan varten. Parvi tulee vielä varmaan lisääntymään ihan lähipäivinä, nyt niitä on siinä 20-30 kpl vaihdellen päivästä ja osa ohikulkijoista on ruokkinut niitä leivällä, ja valokuvanneet samalla lintuja. Toivottavasti kukaan ei mene liian lähelle ruokkimaan lintuja, sillä aikuinen joutsen saattaa olla hyvinkin aggressiivinen yksilö, jos on ymmärtänyt väärin... sen ihmisen vaaralliseksi tunkeilijaksi.
Ja nyt sitten se kiistanalainen kysymys, minä olen menossa peurajahtiin, huomenna.
Minusta on ihan järkevää vähentää peurakantaa joka on ihan liian suuri ja siten myös monenkin lainen uhka. Niin liikenteessä, kuin metsän omistajalle, hirvien tapaan tuhoavat metsää syömällä taimistoa. Peurat varsinkin lehtipuita ja käyvät syömässä puutarhan antimia surutta... omenat ovat tähänaikaan ihan superhyviä valkohäntäpeuroista. Kiskottaessa niitä puusta pienine oksineen, omenapuutkin vahingoittuvat, joten kyse ei ole ainoastaan pelkistä menetetyistä omenista.
Mä olen ns. sekasyöjä, eli liha kuuluu ruokavaliooni. Minä aion täten ottaa monenkin laisen hyödyn, sen punaisenlihan lisäksi. Ampumalla muutaman peuran ruuaksi, myös taloudellisen ja inhimillisen hyödyn näkökannasta.
Eli ylisuuri peurakanta on vaarallinen liikenteelle ja inhimillisesti; raha ei korvaa ihmishenkeä. Eikä hirvieläinten tuhoista koskaan saa sellaisia korvauksia, mitä ne tosiasiassa tekevät pelloilla ja metsien taimikoissa. Näin se vaan on.
Olen myös tilannut 20kg hirvenlihaa metsästysseuralta, jos sitä myyntiin asti tulee.
Ps. En tulis tarvitsemaan naudanlihaa, jos saan tarpeeksi villieläinten lihaa.
Sana on vapaa ja toivon erilaisia kannanottoja... kuten esim. Wuwwelin.
terveisin; tr..likka
Vastaukset 37
Vanhimmat
Ei asiallisesti toteutetussa ja runsaslukuiseen lajiin kohdistetussa metsästyksessä ole musta mitään väärä. Vaikkapa peurojen kohdalla niillä ei ole riitävästi luontaisia vihollisia, jotta kanta pysyisi terveenä (ja kurissa). Jos kantaa ei pidetä kurissa niin kyllä luonto sen lopulta hoitaisi ja tulisi jokin tauti, joka korjaisi heikot yksilöt pois. Ehkä tarkaan tähdätty luoti on inhimillisempi tapa lähteä, kuin kitua taudissa. Toinen vaihtoehto olisivat tietysti ne luontaiset viholliset, mutta harva varmaan vilpittömästi haluaa kasvattaa suurpetokantaa ihmisasutusten lähistöllä.
Itse pidän riistalihaa parempana vaihtoehtona, kuin tehokasvatettua karjaa. Ongelma tietysti on se, että riistaa ei riitä tyydytämään kaikkea lihankulutusta. Itse näen myös tietyllä tavalla ongelmalliseksi kaatolupien jakamisen. Luvat menevät maanomistusten ja muiden mukaan ja valtaosalla väestöstä ei ole mahdollisuutta saada edes pientä suikaletta, vaikka metsästettäisiin valtion mailla. Porukoihin ei myöskään ole mahdollisuutta päästä noin vaan mukaan, vaan ne ovat monin paikoin hyvin nurkkakuntaista hommaa. Itse saan joka vuosi jonkun palan, kun perikunnan maille on annettu metsästysporukalle oikeus. Ilman maanomistusta olisi ihan turha haaveillakaan. Niihin porukoihin ei pääse mukaan kuin suhteilla.
Olen samaa mieltä, kaikesta mitä kirjoitit. Mulla itselläni on onni olla pienen maanomistajan tytär ja veljeni kuluvat nykyään metsästysseuraan.
Isäni on jo vanha mies, eikä ammunta ole sujunut enää kuten nuorempana, joten hän luopui suosiolla metsästyksestä.
Mä pääsen suhteiden avulla porukkaan, koska toinen veljistäni on merellä työtehtävis.
Sain onneksi ampumakokeet tehtyä nyt syksyn aikana, joten homma rulaa siltäkin osin lain ja asetusten mukaan.
Eiköhän valtiolla olisi tarpeeksi metsästysmaata Itä-Suomessa jaettavaksi myös maattomille, jotta sellaisia voitaisiin perustaa. Se olisi oikeus ja kohtuus.
Ihan samoilla säännöillä tulisi toimia, eli nimetty henkilö olis metsästysseuran johdossa ja vastaisi kaikesta; ett metsästys suoritetaan turvallisesti ja lupien mukaisesti. Ei metsästys harrasteena niin kalliiksi tule, jos kaatoja tulee esim. hirvestä/hirvistä riittää jo monelle osakkaalle lähes ilmaista lihaa ruokapöytään.
Yhdestä valkohäntäpeurast tai kuusipeurast, ei paljon jaettavaa riitä, joten niitä olis ammuttava useampi, ett omilleen pääsisi.
Huhut kyllä kertoo ettei jokaiseen peuraan ole edes lupaa hankittu... salakaatoja on ilmeisesti paljon, mutt silti peurakanta on aivan liiansuuri.
Salakaatakoot; ne jotka sitä leivän jatkeeksi itseleen ruuaksi hankkivat. Eli tavallaan elävät luontaistaloudessa, keräten myös marjat ja sienetkin itselleen ravinnoksi.
tr..likka
Monesti kuulee myös valitusta metsästusporukoiden ukkontumisesta, eli keski-ikä nousee ja nuoria on vaikea saada mukaan. Itse taas tunnen useammankin nuoremman, jotka haluaisivat porukoihin mukaan. Vaan kun maata ei ole omistuksessa niin ei huolita. Ensiksi pitää ostaa metsää, että edes harkittaisiin ja sittenkin on vähän niin ja näin. Paitsi jos satut olemaan jonkun jäsenen sukulainen. Silloin pääsee helposti mukaan.
Metsästysporukan ukkoutuminen täällä Itä-suomessa aiheuttaa usein sen, että nuoremmat ei enää halua jatkaa sitä eteenpäin.
Vanhemmilla miehillä on ollut aikaa ja on yhä, mutta nuoremmilla on jo muitakin haasteita ja harrasteita, ettei se joku hirvenmetsästys enää maistu, kun lunta on maassa ja räntää sataa passissa korvaan. Vanhoilla miehillä tietenkin on se nauttiminen siitä yhdessä tekemisestä, mutta nuoremmat ei jaksaisi sitä viikko/kuukausi tolkulla. Sitten alkaa kato käymään....ajat ja tavat kun muuttuu.
Tosin metsästyskin alkaa muuttumaan hirvienkin kohdalta siihen, että nyt koira ajaa sen hirven ja metsästäjå ampuu sen siihen...ei tarvita enää ajoporukkaa erikseen.
Entisestä joukkuelajista tulee yksilölaji.
Niin, kun niiden pitää olla just niitä "omia" nuoria, jotka "jatkavat". Itse tunnen tosiaan useammankin "muualta tulleen", jotka kyllä rupeaisivat jatkamaan. Vaan kun ei kelpaa, kun on väärää sukua, eikä ole suvun maita ja mantuja. Ne kuviot on monissa paikoissa TODELLA nurkkakuntaset.
No minä en tiedä tuosta, mutta ehkä tuollaiset nurkkakuntaiset metsästysseurat sitten aikanaan kuihtuu siihen omaan "näppäryyteensä". Oon mä huomannut, että porukka perustaa "maattomien" porukoita ja nauttivat samasta touhusta ilman jumittunutta olan yli katsomista.
Ajat muuttuu ja ne muuttuu, vaikka jotka jäpittävät vastaan....luulen, että menee vuosikymmen ja metsästysseuroissa on paljon rennompaa menoa, kun vanhoista pieruista aika jättää. :o)
Ja jos joskus itse omistan maata, niin annan luvan paikalliselle seuralle metsästää metsässä. Ei tarvitse kantaa lihaa, kutsua voi peijaisiin, mutta muuta velvollisuutta tai ehtoa en anna, kuin että siinä metsässä kunnioitetaan elämää ja maastoa. Roskia ei jätetä tai muuta eläviä eläimiä haittaavaa, jos siellä ollaan.
Jos tehdään hirvitorni, niin siihen ei raavi kukaan itseään ja kun se lahoaa, niin naulat ja muut maatumattomat haetaan metsästysporukan toimesta pois.
No siis tuossa yllä sanoinkin, että meillä on perikunnan maille lupa annettu. Sen verran siellä on taimikkoa, että jo ihan senkin takia parempi antaa. Kyllä ne usein tuntuvat sieltä kaatavankin, kun heillä on tapana se "isännän paisti" aina niistä kaadoista maanomistajalle tuoda. Sen lisäksi se tuo mahdollisuuden ostaa, lihaa, jos sattuu ylimäärästä olemaan ja aina sieltä koirille luita saa.
No mielellään mä antaisin luvan jollekin maattomien porukallekin, mutta taitaa olla niin pienet läänit mulla, jos joskus saan hommattua, että siinä niiten ympärillä olevilla maanomistajilla on se porukka, mihin luvat antaisin. Ois vähän hölmöäkin, että siellä joku yks porukka pärrää mun maat läpi ja sit sotkee toisten "kuvion". Tiedän, että ne käydään tietyllä jo opitulla tavalla läpi, että saa sen mitä koittaakin saada.
Todella nurkkakuntaiset ja koko Etelä-Suomessa on mahdotonta päästä metsästysseuraan, vaikka halukkaita olisi.
Teet hienoa hommaa ainakin siilien kanssa:
https://yle.fi/uutiset/3-12101228
-harmiseikirj-
Kiitos, mä tykkään niistä tuhisijoista ja niiden määrä ainakin kaupungeissa ja niiden lähistöissä on viime vuosina kuulemma vähentynyt roimasti. Vanhemmat ihmiset ovat sen panneet merkille jo 20 vuotta sitten ja vähentyminen on vaan kiihtynyt.
Mulla on iso tontti, joka sopii puutarhaharrasteelle ja omakotitalokin rakennettu sinne.
Sen ensimmäisen siilin oli nähnyt Faija ja kertoi siitä mulle. Meni hieman aikaa kunnes itse törmäsin siihen illalla sen etsiessä itselleen ruokaa, mun kalanperkaus paikan luota.
Hain sille sopivaa syötävää ja siili alkoi viihtyä iltaisin mun pihapiirissäni ja ainakin ruokailu paikallaan ilmaisen yöpalan haussa.
Sitt se katosi joksikin aikaa, ja mä olin surullinen, koska ajattelin sen kuolleen auton alle, tai ketun napanneen sen eväkseen. Niitäkin täällä näkee melkein viikottain, minä asun hieman kaupungin laitamilla... kilometrejä Turun keskustaan.
Yhtenä iltana Poju nosti kauhean äläkän, kun oltiin pihalla sen iltapissalla ja syykin selvisi nopeasti... siili oli palannut kotiruokintaan. Jonkin ajan kuluttua niitä oli jo kaksi kpl, kiistelemässä ruokailuvuorostaan.
Emon kanssa jutellessa mä sain kuulla häneltä paljon näistä piikikkäistä uusista ystävistäni, ja lisätietoa hain netistä, kuten noiden talvipesien rakentamisesta niin ett ne pysyy kuivina vaikka vesisateessa ja keväisin lumen sulaessa (jos sitä edes näille seuduille sataa)
Mä esittelin ideoitani Faijalle ja tämä broideilleni. Yhdessä he rakensivat siileille omat talvikodit, kierrätystavaraa noi vesivanerin palaset, saatu sieltä&täältäja paali kuivia heiniä maatalosta ostin, lehtiä oon haravoinut tontiltani.
Eli elossa ollaan ja päiväkerrallaan eteenpäin pyrin menemään, pinistä vastoinkäymisistä huolimatta. Mimmi on se minun aurinkoni, sadepäivinäkin!
tr..likka
Siili söpöläiset. Lehtikasoja on tehtynä, mutta siilimökki idea ei ehkä ole hullumpi.
Joo siilit ovat söpöläisiä, mutta en minä siilimökkiä alkaisi rakentamaan sentään.
Muuten siitä, että sinä laitoit omat kasvot innostuin minäkin laittamaan pärstäni. Profiilista nyt näkee jatkossa sen, minkä näköinen olen. Mitäs päivään on kuulunut?
On ne kyllä niin ihastuttavia pieniä olentoja. Mulla ei ole oikein sopivaa mökkiainestakaan mistä rakentaa. Kaikki jämälaudatkin isäni kahmi maalle poltettavaksi, osan nikkarointiinkin. Muuten voisin mökin pari joutessani tehdäkin tuonne kuusipuiden suojiin.
Huomaan, hyvä kuva sinusta. Kivan näköinen mies. :)
Päivä on mennyt hujauksessa, kaupassa kävin, apteekissa ja pyörälenkillä lapsen kanssa. Äkkiä tulee jo pimeä, niin piti melkein juosta pimeän alta pois. :D
Kävin sitten kurillani puntarissakin ja 5 kg on tippunut elopaino. Olen vähän kituuttanut ja ollut ketoosissa. Asetonin haju hengityksessä ja runsaasti toiminut aineenvaihdunta.
Suatana: "Huomaan, hyvä kuva sinusta. Kivan näköinen mies. :) "
Kiitos kommenteista. Kun sinä olit rehellinen omalla kuvallasi niin minäkin kaivoin edustavan kuvan itsestäni.
"Päivä on mennyt hujauksessa, kaupassa kävin, apteekissa ja pyörälenkillä lapsen kanssa. Äkkiä tulee jo pimeä, niin piti melkein juosta pimeän alta pois. :D"
Joo, se on syksyn ongelma, että kesällä tottui valoisuuteen, mutta syksyllä tulee pimeä jo kello 19 jälkeen. Kaipaan takaisin kesään! :)
"Kävin sitten kurillani puntarissakin ja 5 kg on tippunut elopaino. Olen vähän kituuttanut ja ollut ketoosissa. Asetonin haju hengityksessä ja runsaasti toiminut aineenvaihdunta."
Onneksi olkoon painontippumisesta. Itsekin mittasin aamulla 101,7 kiloa, mikä ei ole lähes 2 metriselle kauhea ylipaino.
Hyvää yötä, sillä minua väsyttää jo alan nukkumaan ennen kello 22:ta.
Mulla nyt ei enää ole ollut pitkään aikaan pitkiä hiuksia, eikä mustia. Enkä käytä enää meikkiä. Joten lyhyet on hiukset ja omalla värillä, naturellilla meikittömällä naamalla kälpin vastaan, kun vastaan kälpin.
Kasvatan kyllä vikings tukan, pitkän päältä, undercut muuten tai kalju. Että pituutta voi vielä hiuksiin tulla runsaamminkin, jos vaan jaksan kasvattaa.
Aamutkin on jo pimeämpiä ja viileitä. :(
Kiitos, hiukan olen ottanut koppia ettei paino pääse nousemaan hillittömäksi. Helposti lihoo, kun kotona vaan hengaa, jos ei laita syömisiä kuriin. Makeannälkä on kokolailla pois ja selätetty. Pari viikkoa oli hervoton himo makeaan. Nyt ostin toisille munkit ja itselleni salaattia ja kanaa. :)
Eikä tee edes karkkia mieli, niitäkin ostin muksuille. Jätin itselleni ostamatta. Muutenkaan osta kun yleensä askin tai kaksi salmiakkia.
Hyvät yöt!
Suatana: "Mulla nyt ei enää ole ollut pitkään aikaan pitkiä hiuksia, eikä mustia. Enkä käytä enää meikkiä. Joten lyhyet on hiukset ja omalla värillä, naturellilla meikittömällä naamalla kälpin vastaan, kun vastaan kälpin."
No mullakin kuva oli muutaman vuoden vanha, 41- vuotiaan kuva. Tykkäsin siitä enemmän sillä sen kuvan aikoihin painoin alle 90 kiloa. Kiitos kun laitoit kuvan tänne, sillä uskallisin laittaa oma kuvani myös. Nyt laitoin värikkään kuvan takaisin, joka oli aikaisemmin. Se näyttää minusta nickissä paremmalta kuin kasvokuva.
Onnea painonpudotukseen! Hyvät päivät! :)
Joo. Jotenkin itse tykkään, että profiilissa on ihminen, niinpä käytän kuviani eri aikausilta, muokattuina ja ei muokattuina.
En niinkään painoa vartavasten pudota, mutta koitan pitää ylärajaa lihomiselle ja karsia vatsarasvaa. Se kun on mun kropassa juuri se seutu mihin pahiten kertyy ylipainoa jos mihin kertyy. Yli 85 kg ei saa elopaino mennä. 75-70 kg olis varsin mainio. Normaalivartaloinen, ei liian hoikkanen eikä liian paksunen. :)
Niin ja hyvät päivät! :)
Suatana: "En niinkään painoa vartavasten pudota, mutta koitan pitää ylärajaa lihomiselle ja karsia vatsarasvaa. Se kun on mun kropassa juuri se seutu mihin pahiten kertyy ylipainoa jos mihin kertyy. Yli 85 kg ei saa elopaino mennä. 75-70 kg olis varsin mainio. Normaalivartaloinen, ei liian hoikkanen eikä liian paksunen. :) "
Itse pudotan nyt maaliskuuhun mennessä painon alle 90 kiloon. Päätin nyt, sillä ärsyynnyin siitä, että vielä diabeteshoitajan sokeriarvojenseuranta jatkuu maaliskuulla 2022. Arvot olivat ihan hyvät, mutta koska aikaisemmin oli koholla niin vielä seurataan. Lisään liikuntaa ja vähennän sokerinsyöntiä. Hyvät päivät vielä kerran! :)
Jokin tässä nyt ei täsmää. Ensin kasvatetaan ruokinnalla hirvi- ja peurakantoja, ja sitten niitä pitää tappaa mukamas liikennehaittojen takia.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.557227
Olen nähnyt myös valitusta siitä kuinka susia pitäisi tappaa enemmän, sillä ne tappavat liikaa peuroja ja hirvieläimiä. Eli miten se nyt on?
Nurinkurista noiden eläinten syöttäminen, en minäkään ymmärrä sitä.
Enkä varsinkaan ett järjestetään ruokintapaikkoja (ansoja) joista sitt ammutaan eläimiä väijyksistä suorastaan raukkamaista. Silloin ei tarvita pahemmin koiria tai ajomiehiäkään. Sitäkin nimittäin tapahtuu, kuulemani mukaan! Kolmen miehen porukka ja yhteensä kolme kaatoa samana päivänä, kahdelta ruokintapaikalta, puista pudonneilla omenilla.
No, on vain ajankysymys milloin sattuu susivahinko, koska määrätyillä alueilla täälläkin on jo monta laumaa, liian pienellä alueella. Ei ne nälkään kuole petoeläimet, nyt on mennyt koiria, kissoja ja joiltakin viljelijöiltä lampaitakin. Kyllä mä suvaitsen ihan normaalin luonnonmukaisen metsästyksen susille, metsäseuduilla. Mutt ne kiertelee jo asuin taajamien joukossa etsien syötävää. Jolloin mahdollinen ihmisuhrikin on mahdollinen, yksinäinen heikkokuntoinen vanhus tai pieni koululainen koulumatkallaan. Kyllä ne osaavat ihan vaistojensa varassa katsoa sen vähäisimmän mahdollisen vastuksen.
Minä osallistun peuran tai peurojen metsästykseen ihan hyvällä omalla tunnolla, ilman tunnontuskia ja vippaskonsteja.
Kiitos ajatuksistasi, jokaisella on oikeus omanlaisensa mielipiteeseen.
Minusta metsästys on ihan ok, kunhan siinä arvostetaan sitä saalista sillä, että se saalistetaan syömistarkoituksessa.
Minusta kalastajat, jotka kalastaa ilman väkäsiä olevilla koukuilla ja päästävät kaiken vapaaksi takaisin, on turhamaisuuden turhamaisuutta.
Samoin kuin Färsaarilla tapahtunut delfiinien joukkoteurastus. Ihan päätöntä touhua.
Luonto karsii itsekin kantoja aikoinaan, jotain peuroja ja muuta on niin pitkään kun niillä on tarpeeksi syömistä ja sielläpäin se on taattu, kun peltoja on niin valtoimenaan, että menee vaan ja syö kuin herraskainen...eli siksi niitä siellä on niin paljon. Vastapainona niitä pitääkin harventaa, tai muuten ne vaikuttaa liikaa muuhun eläimistöön.
Samoin niillä hanhilla ja merimetsoilla on sielläpäin ruokaa yllinkyllin, joten populaatio on iso...ja jos niitä ei harvenneta ihmisen toimesta, niin ne vie tilan pienemmiltään.
Toinen konsti siellä olisi pistää peltoja metsittymään ja palata siihen, että pellot on pieniä plänttejä siellä täällä jne. Mutta se ei taida olla niin vaan tehty.
Eli vaikka ne peurat aiheuttaa liikenteelle onelmia, aiheuttaa ne myös ongelmia pienemmille samanlaisen ruokavalion eläimille, jos niitä on liikaa. Ja toinen on myös se, että sitten alkaa pedotkin tulla perässä sinne ruuan vuoksi. On vaan ajan kysymys kun sielläkin luikkii enemmän susia ja karhuja...ja ne noin tiuhaan ihmisasutussa seudussa on varmaan jo haaste...
Kiitti kommenteistasi, mä olen ihan samaa mieltä asioista, paitsi noista pikkuruisista pelloista.
Kyllä me tapetaan maanviljelys kokonaan, jos pellot pienennetään. Maanviljelijät ovat nytkin tavallaan palkoollisia, velkaisia yksityisyrittäjiä jotka sinnittelee pankkien ja maalouden keskusliiton käskyjen välissä.
Siihen kun lisätään vielä verottaja ja EU:n direktiivit, mitä saat viljellä ja milloin!
Jos myyt maatilasi, jokainen taho haluaa saatavansa, ett taatusti saa käytetyistä työkoneista käypää hintaa, siitä pitää huolen myyjätaho, sillä velkaista konetta et ominpäin saa myydä, koska se on myyjänomaisuutta, aina viimeiseen osamaksuun asti. Ei kateeksi käy!
Niin syvällä suossa ovat suurimmaksi osaksi suomalaiset maanviljelijät, vaikka ulospäin saattaa näyttää hyvinkin kadehdittavalta elintasolta. Kaikki eivät kuitenkaan ole Wahlrooseja ja pysty siirtämään edes muro-osaa ansioistaan ruotsiin verottajalta piiloon.
Saamaan valtion tukirahoja kartanon kunnostukseen... jne.
trollikka
No siis en mä viljelijöitä tässä tarkoita sormella osoittaa... Kyllä noi suuret pellot on ihan jonkun maailman globalisaation tulosta... On pakko pitää mahdollisimman isoa...mutta siihen isoon pellon osalla vaan törmätään siihen, että kaikille eläimille siinä on suuri ruoka-aitta. Toinen on vesistöihin valuvat aineet....isot pinta-alat=isot valumavedet...
Sanoin vaan, että vaihtoehto olisi pienentää peltoja, mutta nyt tuo metsästys on eläimien kohdalla se toimiva laastari. Valumisvesien kohdalla voisi olla se, että alettaisiin käyttää täsmälannoituksia ja puhditettaisiin vesi, joka tulee pelloilta. Luomuhommat unohdettais ja opeteltais nappasee tehokkaammin se tarvittava vilja pellosta.
Ois näihin moneen asiaan ihan hyviä konsteja, kunhan turha politikointi jäis välistä. :o)
Terveisiä saunasta! Meni saunominen vähän myöhään tänään, kun oli muita puuhia tehtävänä ennen huomista.
No tuli näköjään tehtyä liian nopeita johtopäätöksiä, siitä mitä sä kirjoitit. Sorry, nyt!
Käsitin asian niin ett ajattelit maanviljelijöiden olevan yksistään ahneita.
Asia on tosiaan juuri niinkuin sanoit: "Kyllä noi suuret pellot on ihan jonkun maailman globalisaation tulosta... "
- Sitäpä juuri.
Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille! Nyt minä liukenen omaan sänkyyni, Mimmin viereen. Likka nukkuu seinänpuolella ettei pääse vahingossakaan kierimään sängystä alas. Sänky kyllä noin on ihan hassun näköinen ovelta katsottuna, mutt neljältä kantilta on putoamisvaara poistettu ja mä olen esteenä siinä viimeisellä laidalla. Hyvää yötä!
trollikka
Joo, mä olen katsonut täällä susirajalla paljon maanviljelystä ja oon mättänyt "virtasta" aumaan ja viskonut paaleja unohtamatta kuivaheinän kepitystä seipäälle. :o)
Tiedän mistä se ruoka tulee. :o)
Hyvää yötä kummallekin mimmille. :o)
Kiitos, yö nyt meni jotenkuten nukkuessa, kun Mimmi oli hiukan kitisevä. Aamulla sitten maailma repes! Imi aamumaitonsa ihan normaalisti ja yhtäkkiä pulautti kaiken nielemänsä maidon ulos. Oltiin molemmat vatsassa käyneen maidon kastelimia. Likka oli jostain saanut ripulin ja rusautti vielä vetelät siinä samassa. Siihen loppui mun kiireeni jotta oisin mihinkään lähtenyt kotoa.
Nyt ollaan tiistaissa ja Mimmi on jälleen oma naureskeleva pikku likka. Tarttuu jo sormineen pehmo leluun, vetää unirievun naamalleen ja koittaa potkaista itsensä kyljelleen lattialla tai sängyssäni. Joten ei häntä voi enää yksin jättää mun sänkyyni päikkäreille, kehittyy niin nopeaa vauhtia ett mulla kiire pysyä noissa asioissa mukana.
Ens viikolla rontti isänsä tulee katsomaan häntä tänne, suostuin siihen pitkin hampain.
Puoleks tunniksi, eikä yhtään pitempään, mä olen ent. kotitoimistossani sen ajan.
Systeri ja vanhempani ovat läsnä tapaamisessa, meidän tupakeittiössä sen ajan.
Jos ei ymmärrä poistua sen puolentunnin jälkeen, heitän hänet pihalle vaikka itse.
Broidi oli keskustellut aika äkäisesti hänen kanssaan mun masennuksestani ja ett mä tarvitsen aikaa olla rauhassa.
Broidi sai tuon jonkin laisen sopimuksen aikaiseksi ja soitti ett suostunko mä antamaan hänen tulla katsomaan TYTÄRTÄÄN!
Rontilla on kotonaan noin vuoden vanhempi tytär, jossa kyllä varmaan katsomista enemmänkin riittäisi. Siis tuon ikäinen varmaan jo kävelee! (vaikka horjuen)
Käsittääkseni sä taidat vedellä vielä unia, jos oikein ymmärsin niin teit pari ylimääräistä yövuoroa. Joten nuku rauhassa ett palaudut taas jotenkin, tämän päivän maailmaan!
tr..likka
Tuohon aikaan olin jo menossa. Ja kävin tuossa panoreissullakin. 😂
Mulla on yks aika ronskisanainen naisystävä, minkä kasvattikissakolki käytiin viemässä yhteen kissakotiin ”hommiin”. Samalla sai turista niitä näitä. Hältäkin kuoli isä tässä keväällä. Eli kyse oli oikeastaan vertaistuesta. Hän tarjosi aikaa ja reissun, mä sapuskat Absilla. Oikeastan sopi tähän kaaokseen. Hän saa mut nauramaan. 😁
Sotkeennun näillä ”heikoilla hetkillä” ylitöihinkin... tein huollot tänään ja kävin rautakaupasta taloustarvikkeita töihin...
Tää ”panoreissu” sopi tähän loppuun enemmän kuin hyvin.
Seurustelukaveri ei tuu mieleen nyt yhtään...minusta tuntuu, että hän jää nyt hiljaa taakse... 🤔
Hyvä broidi sulla. Sopivasti jeesaa välissä. Ja se on hyvä.
Ja koita itse, itsesi vuoksi ottaa tapaaminen rennosti. Ei sinun tarvitse nostella niskavilloja suotta. Osaat kyllä sanoa asiallisestikin, että sika täynnä ja osaat myös sanoa ääneen, että haluat tästä hyvän jutun, etkä vääntöä, vaikka siihenkin kykenet, että saa vastapuolikin luvsn ottaa iisisti ja ottaa tään kaiken vastaan hyvänä huomiona ja välittämisenä Mimmistä.
Kärsivällisyyttä sun kannattaakin opetella... nimittäin se rimpuileva paketti tulee haastamaan sinut vielä niin, ettet tiedäkään. Siinä on sinua itseäsi, et voi nyt tietääkään mihin se sut vielä pistää. 😄
Vuosien päästä säkin tajuut nämä hommat tärkeinä, vaikka nyt v.tuttais...
Ilvesten metsästystä en kertakaikkiaan ymmärrä enkä oikeastaan muiden vesilintujen kuin sinisorsien ammuskelua. Lintuja ruokin itse innolla mutta en pidä sitä oikeastaan luonnonsuojeluna vaan ihan omana lohtunani. Linnunpönttöjen rakentelu on kyllä ihan kelpo luonnonsuojelua, kuten myös hyönteisystävällinen puutarhanhoito.
Siis eihän ilveksen metsästyksessä ole mitään järkeä, jollei se terrorisoi jotakin maalaistaloa.
Tarkoitan ett jos tappaa kissoja tai koiria säännöllisesti... sellaisenkin tapauksen olen kuullut.
Maalaispitäjässä, kävi metsästysretkillään talojen pihassa asti, iltahämärissä ja silloin kissat olivat lähinnä saalistus kohteena. Kaks tai kolme pienikokoista koiraa kans oli päässyt ilveksen ruokalistalle, jäänyt ainoastaan vain turkin palasia tai tassu.
3 vuoden jälkeen miehet järjesti jahdin, koska pelkäsivät pienten lasten takia, ja myös viha oli noussut tuota poikkeuksellista elukkaa kohtaan.
Olihan siellä suon laidassa ennenkin ilveksiä asustellut, mutt ryöstö retkillä ne eivät koskaan olleet ollu talojen lähistöllä. Vaikka muutama kissa joskus olikin kadonnut, niin ilvestä ei kukaan ollut koskaan syyttänyt. Kissahan voi jäädä auton alle, leikkupuimurin kitaan tai kuolla johonkin muuhun, vaikka tautiin.
Luonnonvarainen ilves ei ole ihmiselle vaarallinen, se on arka eläin ja vain harvat ovat sen luonnossa edes nähneet. Ilves metsästää yleensä pienriistaa, jäniksiä, rottia, hiiriä, kanalintuja kuten teeriä kanervikosta, kun niillä on lentokyvyttömiä poikasia.
Metsäkauris on loisto saalis ilvekselle, siinä sille jo on syömistä vähäksi aikaa.
Metsäkauriita luonnossa kyllä riittää, niistä meillä on ihan ylitarjontaa; koska aika harvoin sitä metsästäjä lähtee saalistamaan pienen kokonsa vuoksi. Valkohäntäpeura tai kuusipeura ovat ne metsästetyimmät peurat, suuremman kokonsa takia, täysikasvuiset 40 -60 kg.
Kelpais mullekin, vaan en jaksa metsästä yksinäni tuollaista ulos kantaa... joten miks ampuisin eläimen, jos ruhoa en pysty kokonaan käyttämään. Ei mitään järkeä appaa eläin ja ottaa vain takaraaja tai takaraajat. Silloinkin vain toinen takaraaja ja ase pitää ensin kantaa metsästä pois talteen. Toinen raaja on pitänyt kiskoa puun oksaan riippumaan, siks aikaa kun reissua tekee edestakaisin! Kyllä mä olen asiaa harkinnut monelta kantilta, ja siks peurat ovat tähän asti jääneet metsästämättä!
Rusakko t. jänis ja vaikka molemmat, jos tuuria on.. ei olisi mitenkään mahdoton urakka. tr..likka
"Ja nyt sitten se kiistanalainen kysymys, minä olen menossa peurajahtiin, huomenna.
"
Tuliko saalista? Mä en tuon lähipiiirin kanssa ole oikein koskaan oppinut täysin ymmärtämään metsästystä. Koska joskus muka mentiin hirvijahtiin ja kotiin tuotiin ämpärillinen suppilovahveroita. Joskus taas muka oltiin linnustamassa ja "saalis" oli ämpäri karpaloita. Että miten voi lajien tunnistaminen olla niin vaikeaa? Hirvellä on neljä jalkaa ja suppilovahverolla yksi. Sorsa ui suolammessaa tai lentää sen yllä eikä kellu sammaleen päällä. ;P
En mä lähtenyt jahtiin mukaan, mun tyttöni sairastui ripuliin ja hänen lohduttamisensa oli mulle tärkeämpi kuin metsästys. Boidi meni ja se jahtiporukka sai 3 peuraa kaadettua aamupäivän ja illan aikana. Pitivät keskipäivän taukoa, ruokaillen ja leväten hiukan; tietääkseni... niin ainakin broidi kertoi.
Mulle tosta saaliista ei varmaan riitä edes ostettavaa, jakavat ihan keskenään lihat.
Hyväslykys saan broidilta ns. roiskeita koiralle, josta Poju taatusti olis onnellinen.
Siihenkin menee aikaa, sillä ne peurat ovat nyt riippumassa jonkin aikaa ennen kuin ne paloitellaan.
No, sullahan on onnistuneita metsästysretkiä ollut, sienethän ovat varsin hyvä saalis. Kannattihan metsästys, lisäksi sait samalla liikuntaa ja puhdasta raikasta ulkoilmaa.
Jaa ett sorsastus, mä en ole sitä oikein harrastanut, vaikka toisten ampumia sinisorsia mä kyllä olen käyttänyt hyödyksi. Mä olen enemmänkin ampunut kyyhkysiä, teeriä ja muutaman fasaanin.
Kävin Paimiossa suolla... sieltä ei ainakaan karpaloita tänä vuonna löytynyt. Eikä mulla ole ollut liikoja aikoja metsästää niitä tänä vuonna... 3 h vapaahetkiä käytännössä silloin tällöin.
Tällä hetkellä toista vuorokautta 2-4 lunnin torkkuja; jos Mimmi nukkuu niin minäkin, tänään hän on jo paremmassa kunnossa... jaksaa jo hymyilläkin eikä ritise vatsanpurujaan.
Niin ett varmaan huomenna hän on jo ihan kunnossa, uskoakseni.
Sun kanssa mä muuten en olekkaan aikoihin turissut. Oli kiva kuulla (lukea) sinustakin jotain. hyvät päivänjatkot!
trollika
Trollika, miksi olet tehnyt tyhmän virheen kun menit panemaan miehen kanssa jolla oli kotonaan parin kuukauden ikäinen lapsi? Olet yksi osapuoli suhteen rikkoutumisessa, se ulkopuolinen vai miten se nyt menisi?
Moraali ennen ja nyt, sitä kannattaa pohtia?!
AV
Luonnonsuojelusta on turha puhua niin kauan kun Suomi on metsätalousmaa.
Hirvieläimiä tappamalla ei suojella metsiä vaan pienen pientä metsän omistajien tulojen pienenemistä.
Ei maapallo ihmisten omaisuutta ole, kaasujalkaa pitää höllätä jos ei muuten törmäämättä pysty ajamaan.
Suomen tiedotetoimiston tiedotteita.
Syksyllä on suuri hirvikolarin vaara kun hirvet pakenevat vauhkoontuneita metsästäjien luoteja.