Synkronisiteetti- ilmiö saattaa pelastaa kuolevan kristinuskon

En itse pidä Jungin elämäkertaa niinkään "hauskana kirjana", mutta onhan siinä paljon hauskojakin kohtia ja sattumuksia. Yksi lempikirjojani.

Muistan myös tuon kirkon päälle ulostamis-tapahtuman, ja eikös se ollut Jungin unen tulkinnan jälkeen jollain lailla positiivinenkin asia. Ulostaminen, ulostus, on symbolisella tasolla konkreettista ulos tuontia, asioiden julki tuontia, jne.
Ylipäätänsäkin unien kieli on aina parhaimmillaan brutaalia, peittelemättömän häpeämätöntä. Esimerkkinä voisi ottaa "isänmurha"- käsitteen, jos siis yleensä nuori mies näkee unen jossa harkitusti murhaa unessa jollain lailla isänsä(ja saattaa jopa sekstata äitinsä kanssa, heh, (Jim Morrisonin The End-laulu) ) se tulkittuna siis tarkoittaa nuoren miehen riittistä siirtymistä miehen maailmaan, eikä mitään väkivaltaista asiaa.

Yksi Unia, ajatuksia, muistikuvia- kirjan tapahtumista oli Septem Sermones ad Mortuos- opuksen kirjoittamisen alku, jossa Jung perheineen koki paljon yliluonnollisia tapahtumia, kun "7 aavetta Jerusalemista" tuli kylään Jungin kotitaloon. Ensin Jungin kodin ovikello alkoi soida vimmatusti vaikka ovella ei näkynyt ketään, sitten seuraavana yönä Jungin poika näki unta jossa paholainen lensi pää tulessa joen yli poikaa kohti huutaen, että "Jung on varastamassa hänen omaisuutensa!"
Taisi kaikki Jungin lapset joutua todistamaan silloin paljon yliluonnollisia asioita, esim. sänkyjen peittoja vedettiin pois lasten sängyistä heidän nukkuessaan vaikkei ketään muita ollut huoneissa, jne. Ja ilmapiiri talossa oli paksuna jotain, kun "henget" saapuivat sisälle taloon, asettuen taloksi.

Näistä tapahtumista Jung sitten kirjoitti ylös kirjasen "Septem Sermones ad Mortuos"-kirjasen, muistaakseni 7 päivässä ja yössä. Teksti on uskomattoman kaunista, syvällistä, runollista. Ylimaallista. Jollain lailla ihan jumalallista. Kannattaa tutustua, ellei jo ole. Jung itse piti 'vaatimattomasti' kirjoitustaan edellisestä "nuoruudensyntinään", kokiko paljastaneensa liian paljon, liian varhain? Ehkä. https://en.wikipedia.org/wiki/Seven_Sermons_to_the_Dead

Itse olen saanut sellaisen käsityksen Jungin suhteesta kristinuskoon, ettei hän koskaan elämänsä aikana sylkenyt KR:n suuntaan, vaan päinvastoin hänen tutkimuksensa usein kohdistuivat juuri varhaiseen kristinuskoon, esim. "Aion"-kirja.

Ja aloituksessa mainittu Synkronisiteetti mielestäni selittää nykykielellä juuri Raamatussa tapahtuvia yliluonnollisia ilmiöitä sillä lailla, että nykyihminenkin pystyy käsittämään yliluonnolliset ilmiöt olemassa oleviksi tapahtumiksi.

Yksi parhain esimerkki Jungin synkronisiteetista on Kultakuoriaisen tapaus, jossa hänen potilaansa kertoo hänen vastaanotolla nähneensä edellisenä yönä unta Skarabee-kultakuoriaisesta, ja juuri silloin kuuluu kopsahdus huoneen ikkunasta jossa Jung potilaansa kanssa on, ja kun Jung menee katsomaan mikä kopsahduksen aiheutti, niin siellä on juuri kyseinen kultakuoriainen.

Merkitsevä yhteensattuma.

Näitähän "tapahtumia" juuri Raamattu on täynnä, Jeesuksen ympärillä juuri todistamassa ja vahvistamassa, että "ihmeitä" tapahtuu, kun vaan uskoo riittävän vahvasti.

Käsittääkseni juuri nykyajan uskon puute saa aikaiseksi ilmiön olemattomaksi kauivumisen.

Jos siis jaksaisimme uskoa, enemmän, vahvemmin, Jeesuksen sanojen mukaan, niin mielestäni ehkä voisimme saada enemmän elämäämme näitä tällaisia synkronisiteettisiä ilmiöitä.
Jotka sitten edelleen vahvistaisi uskoamme yliluonnollisen Jumalan olemassaoloon.

Anonyymi kirjoitti:

En itse pidä Jungin elämäkertaa niinkään "hauskana kirjana", mutta onhan siinä paljon hauskojakin kohtia ja sattumuksia. Yksi lempikirjojani.

Muistan myös tuon kirkon päälle ulostamis-tapahtuman, ja eikös se ollut Jungin unen tulkinnan jälkeen jollain lailla positiivinenkin asia. Ulostaminen, ulostus, on symbolisella tasolla konkreettista ulos tuontia, asioiden julki tuontia, jne.
Ylipäätänsäkin unien kieli on aina parhaimmillaan brutaalia, peittelemättömän häpeämätöntä. Esimerkkinä voisi ottaa "isänmurha"- käsitteen, jos siis yleensä nuori mies näkee unen jossa harkitusti murhaa unessa jollain lailla isänsä(ja saattaa jopa sekstata äitinsä kanssa, heh, (Jim Morrisonin The End-laulu) ) se tulkittuna siis tarkoittaa nuoren miehen riittistä siirtymistä miehen maailmaan, eikä mitään väkivaltaista asiaa.

Yksi Unia, ajatuksia, muistikuvia- kirjan tapahtumista oli Septem Sermones ad Mortuos- opuksen kirjoittamisen alku, jossa Jung perheineen koki paljon yliluonnollisia tapahtumia, kun "7 aavetta Jerusalemista" tuli kylään Jungin kotitaloon. Ensin Jungin kodin ovikello alkoi soida vimmatusti vaikka ovella ei näkynyt ketään, sitten seuraavana yönä Jungin poika näki unta jossa paholainen lensi pää tulessa joen yli poikaa kohti huutaen, että "Jung on varastamassa hänen omaisuutensa!"
Taisi kaikki Jungin lapset joutua todistamaan silloin paljon yliluonnollisia asioita, esim. sänkyjen peittoja vedettiin pois lasten sängyistä heidän nukkuessaan vaikkei ketään muita ollut huoneissa, jne. Ja ilmapiiri talossa oli paksuna jotain, kun "henget" saapuivat sisälle taloon, asettuen taloksi.

Näistä tapahtumista Jung sitten kirjoitti ylös kirjasen "Septem Sermones ad Mortuos"-kirjasen, muistaakseni 7 päivässä ja yössä. Teksti on uskomattoman kaunista, syvällistä, runollista. Ylimaallista. Jollain lailla ihan jumalallista. Kannattaa tutustua, ellei jo ole. Jung itse piti 'vaatimattomasti' kirjoitustaan edellisestä "nuoruudensyntinään", kokiko paljastaneensa liian paljon, liian varhain? Ehkä. https://en.wikipedia.org/wiki/Seven_Sermons_to_the_Dead

Itse olen saanut sellaisen käsityksen Jungin suhteesta kristinuskoon, ettei hän koskaan elämänsä aikana sylkenyt KR:n suuntaan, vaan päinvastoin hänen tutkimuksensa usein kohdistuivat juuri varhaiseen kristinuskoon, esim. "Aion"-kirja.

Ja aloituksessa mainittu Synkronisiteetti mielestäni selittää nykykielellä juuri Raamatussa tapahtuvia yliluonnollisia ilmiöitä sillä lailla, että nykyihminenkin pystyy käsittämään yliluonnolliset ilmiöt olemassa oleviksi tapahtumiksi.

Yksi parhain esimerkki Jungin synkronisiteetista on Kultakuoriaisen tapaus, jossa hänen potilaansa kertoo hänen vastaanotolla nähneensä edellisenä yönä unta Skarabee-kultakuoriaisesta, ja juuri silloin kuuluu kopsahdus huoneen ikkunasta jossa Jung potilaansa kanssa on, ja kun Jung menee katsomaan mikä kopsahduksen aiheutti, niin siellä on juuri kyseinen kultakuoriainen.

Merkitsevä yhteensattuma.

Näitähän "tapahtumia" juuri Raamattu on täynnä, Jeesuksen ympärillä juuri todistamassa ja vahvistamassa, että "ihmeitä" tapahtuu, kun vaan uskoo riittävän vahvasti.

Käsittääkseni juuri nykyajan uskon puute saa aikaiseksi ilmiön olemattomaksi kauivumisen.

Jos siis jaksaisimme uskoa, enemmän, vahvemmin, Jeesuksen sanojen mukaan, niin mielestäni ehkä voisimme saada enemmän elämäämme näitä tällaisia synkronisiteettisiä ilmiöitä.
Jotka sitten edelleen vahvistaisi uskoamme yliluonnollisen Jumalan olemassaoloon.

Lue lisää

Nuo tapahtumat, jotka edelsivät Jungin Septem Sermones- kirjoituksia, ovat sen verran mielenkiintoisia että kopsaan ne Unia, ajatuksia, muistikuvia- kirjasta tänne, itsellenikin nettiin käytettäväksi.

Sivuilta 209 - 210.
"Hyvin hitaasti minussa alkoi ilmetä muutoksen merkkejä. Vuonna 1916 tunsin että minun oli annettava muoto jollekin: minut tavallaan sisäisesti pakotettiin muotoilemaan ja ilmaisemaan se, mitä Filemon olisi voinut sanoa. Sillä tavalla syntyivät Seitsemän saarnaa kuolleille, "Septem Sermones ad Mortuos" omalaatuisine kielineen. (2)

Se alkoi siitä, että tunsin levottomuutta mutten tiennyt mitä se merkitsi tai mitä "ne" halusivat minusta. Ympärilläni oli oudon latautunut ilmapiiri, ja minusta tuntui siltä kuin ilma olisi ollut täynnä aavemaisia olioita. Sitten talossani alkoi kummitella: vanhin tyttäreni näki valkoisen hahmon kulkevan huoneen poikki. Toinen tyttäreni kertoi - sisarestaan täysin riippumatta - että jokin oli yöllä kaksi kertaa vetänyt peiton pois hänen päältään, ja yhdeksänvuotias poikani oli nähnyt painajaisunen. Aamulla poika pyysi äidiltään värikyniä ja piirsi unensa vaikkei hän muuten yleensä koskaan piirtänyt. Hän antoi piirrokselleen nimeksi "Kalastajan kuva". Kuvan keskellä virtaa joki, rannalla seisoo kalastaja onkivapa kädessään. Hän on saanut kalan. Kalastajan päässä on takka, josta tulee liekkejä ja kohoaa savua. Rannan toiselta puolelta tulee paholainen ilmassa lentäen. Se kiroaa ja huutaa että siltä on varastettu kalat. Mutta kalastajan päällä leijuu enkeli, joka sanoo: "Sinä et voi tehdä hänelle mitään: hän pyydystää vain pahoja kaloja!" Tällaisen kuvan poikani piirsi eräänä lauantaiaamuna.

Sunnuntaina kello viiden maissa iltapäivällä ovikello alkoi soida raivokkaasti. Oli kirkas kesäpäivä, ja molemmat palvelustytöt olivat keittiössä, josta näkee aukion ulko-oven edessä. Minä istuin ovikellon lähellä, kuulin sen soivan ja näin kuinka sen kieli liikkui. Kaikki riensivät heti ovelle katsomaan kuka siellä oli, mutta siellä ei ollut ketään! Me katsoimme toisiamme. Ilmapiiri oli todella tiheä, sen voin vakuuttaa! Silloin minä tiesin, että nyt täytyi tapahtua jotain. Koko talo tuntui olevan täynnä kuin siellä olisi ollut suuri joukko väkeä, se oli ääriään myöten täynnä henkiä. Niitä oli pakkautunut ovelle asti, ja tuntui siltä että ilmaa saattoi tuskin hengittää. Tietenkin minua poltti kysymys: "Mitä tämä Jumalan tähden oikein on?" Silloin henget huusivat kuorossa: "Me palaamme takaisin Jerusalemista, mistä emme löytäneet sitä mitä etsimme."

Nämä ovat Seitsemän saarnan alkusanat.

Silloin sanat alkoivat virrata minusta, ja kolmessa illassa olin kirjoittanut kaiken. Heti kun olin laskenut kynän kädestäni, koko aavejoukko haihtui. Kummittelu oli päättynyt. Huone muuttui rauhalliseksi ja ilmapiiri puhdistui. Seuraavaan iltaan mennessä ilmapiiri oli kuitenkin jälleen tihentynyt ja silloin sama toistui. Tämä tapahtui vuonna 1916."

2) Katso liite ss. 407.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo tapahtumat, jotka edelsivät Jungin Septem Sermones- kirjoituksia, ovat sen verran mielenkiintoisia että kopsaan ne Unia, ajatuksia, muistikuvia- kirjasta tänne, itsellenikin nettiin käytettäväksi.

Sivuilta 209 - 210.
"Hyvin hitaasti minussa alkoi ilmetä muutoksen merkkejä. Vuonna 1916 tunsin että minun oli annettava muoto jollekin: minut tavallaan sisäisesti pakotettiin muotoilemaan ja ilmaisemaan se, mitä Filemon olisi voinut sanoa. Sillä tavalla syntyivät Seitsemän saarnaa kuolleille, "Septem Sermones ad Mortuos" omalaatuisine kielineen. (2)

Se alkoi siitä, että tunsin levottomuutta mutten tiennyt mitä se merkitsi tai mitä "ne" halusivat minusta. Ympärilläni oli oudon latautunut ilmapiiri, ja minusta tuntui siltä kuin ilma olisi ollut täynnä aavemaisia olioita. Sitten talossani alkoi kummitella: vanhin tyttäreni näki valkoisen hahmon kulkevan huoneen poikki. Toinen tyttäreni kertoi - sisarestaan täysin riippumatta - että jokin oli yöllä kaksi kertaa vetänyt peiton pois hänen päältään, ja yhdeksänvuotias poikani oli nähnyt painajaisunen. Aamulla poika pyysi äidiltään värikyniä ja piirsi unensa vaikkei hän muuten yleensä koskaan piirtänyt. Hän antoi piirrokselleen nimeksi "Kalastajan kuva". Kuvan keskellä virtaa joki, rannalla seisoo kalastaja onkivapa kädessään. Hän on saanut kalan. Kalastajan päässä on takka, josta tulee liekkejä ja kohoaa savua. Rannan toiselta puolelta tulee paholainen ilmassa lentäen. Se kiroaa ja huutaa että siltä on varastettu kalat. Mutta kalastajan päällä leijuu enkeli, joka sanoo: "Sinä et voi tehdä hänelle mitään: hän pyydystää vain pahoja kaloja!" Tällaisen kuvan poikani piirsi eräänä lauantaiaamuna.

Sunnuntaina kello viiden maissa iltapäivällä ovikello alkoi soida raivokkaasti. Oli kirkas kesäpäivä, ja molemmat palvelustytöt olivat keittiössä, josta näkee aukion ulko-oven edessä. Minä istuin ovikellon lähellä, kuulin sen soivan ja näin kuinka sen kieli liikkui. Kaikki riensivät heti ovelle katsomaan kuka siellä oli, mutta siellä ei ollut ketään! Me katsoimme toisiamme. Ilmapiiri oli todella tiheä, sen voin vakuuttaa! Silloin minä tiesin, että nyt täytyi tapahtua jotain. Koko talo tuntui olevan täynnä kuin siellä olisi ollut suuri joukko väkeä, se oli ääriään myöten täynnä henkiä. Niitä oli pakkautunut ovelle asti, ja tuntui siltä että ilmaa saattoi tuskin hengittää. Tietenkin minua poltti kysymys: "Mitä tämä Jumalan tähden oikein on?" Silloin henget huusivat kuorossa: "Me palaamme takaisin Jerusalemista, mistä emme löytäneet sitä mitä etsimme."

Nämä ovat Seitsemän saarnan alkusanat.

Silloin sanat alkoivat virrata minusta, ja kolmessa illassa olin kirjoittanut kaiken. Heti kun olin laskenut kynän kädestäni, koko aavejoukko haihtui. Kummittelu oli päättynyt. Huone muuttui rauhalliseksi ja ilmapiiri puhdistui. Seuraavaan iltaan mennessä ilmapiiri oli kuitenkin jälleen tihentynyt ja silloin sama toistui. Tämä tapahtui vuonna 1916."

2) Katso liite ss. 407.

Lue lisää

Tarkoitin hauskalla lähinnä viihdyttävää ja kiinnostavaa, en koomista tai huvittavaa. Freudista Jung varsinkin kertoo kiinnostavia juttuja.

Siitä on kauan, kun kirjan luin. En muista tarkasti, mitä Jung siitä kirkon päälle ulostamisesta kirjoitti, mutta sellainen muistikuva minulla kuitenkin on, että hän olisi siihen aikaan pohdiskellut Jumalaa lähinnä kristillisestä perspektiivistä ja tämä uni olisi sitten ikään kuin laajentanut perspektiiviä.

"Me palaamme takaisin Jerusalemista, mistä emme löytäneet sitä mitä etsimme."

Eikö tämä tarkoittanut sitä, että nämä henget olivat eläessään olleet kristittyjä ja olivat kuoleman jälkeen saaneet tietää, ettei kristinusko olekaan oikea tie?

herrens_tiggare kirjoitti:

Tarkoitin hauskalla lähinnä viihdyttävää ja kiinnostavaa, en koomista tai huvittavaa. Freudista Jung varsinkin kertoo kiinnostavia juttuja.

Siitä on kauan, kun kirjan luin. En muista tarkasti, mitä Jung siitä kirkon päälle ulostamisesta kirjoitti, mutta sellainen muistikuva minulla kuitenkin on, että hän olisi siihen aikaan pohdiskellut Jumalaa lähinnä kristillisestä perspektiivistä ja tämä uni olisi sitten ikään kuin laajentanut perspektiiviä.

"Me palaamme takaisin Jerusalemista, mistä emme löytäneet sitä mitä etsimme."

Eikö tämä tarkoittanut sitä, että nämä henget olivat eläessään olleet kristittyjä ja olivat kuoleman jälkeen saaneet tietää, ettei kristinusko olekaan oikea tie?

Lue lisää

"Tarkoitin hauskalla lähinnä viihdyttävää ja kiinnostavaa, en koomista tai huvittavaa. Freudista Jung varsinkin kertoo kiinnostavia juttuja."

Jung teki Freudin kanssa "isänmurhat" kuuluisan yhteenoton jälkeen jossain psykiatrien kokouksessa, jossa Freud sai pyörtymiskohtauksen Jungin syliin. Jung piti Freudia sylissään kuin pikkulasta, ja molemmat ymmärsivät tilanteen. Tästä alkoi selvä ero Jungin ja Freudin näkemyksissä esim. Freudin ylikorostamaan seksiin suhteessa kaikkeen ihmisen psyykeeseen.
Kuuluisa yhteenotto J:n ja F:n välillä oli se kiväärinlaukausta muistuttava ääni joka kuului sen huoneen kaapista kaksi kertaa, huoneessa jossa Jung ja Freud väittelivät. Kiusallisen painostavan hiljaisuuden rikkoi tämä paranormaali ääni, jonka Jung sanoi toistuvan, niin ääni kajahti heti uudelleen kaapista Freudin yllätykseksi. Jung ymmärsi heti mitä toistuva laukaus tarkoitti, se oli hänen mukaansa "katalyyttinen ulkoistamisilmiö". Freudhan  halusi kieltää koko tapahtuman, mikä juuri on tyypillistä ihmisille, jotka kieltävät kaiken yliluonnollisen olemassaolon.
Sivulta 174.

" "Me palaamme takaisin Jerusalemista, mistä emme löytäneet sitä mitä etsimme." "

"Eikö tämä tarkoittanut sitä, että nämä henget olivat eläessään olleet kristittyjä ja olivat kuoleman jälkeen saaneet tietää, ettei kristinusko olekaan oikea tie?"

Itse käsitin nämä henget niin, että ne olivat lähteneet Jungin luota joskus aikoinaan, etsimään totuutta Jerusalemista, sieltä sitä löytämättä. Tulivat siis sieltä sitten takaisin, tivaamaan totuutta Jungilta. Ja Jung kirjoitti vastaukset ylös tässä mainitussa Septem Sermones ad Mortuosissa.
(Voin kirjoittaa enemmän siitä miten Jung itse analysoi tätä tapahtumaa, hänen myöhemmät kirjoituksensa perustuvat aika paljon juuri tähän hänen suurimpaan kokemaansa "katalyyttiseen ulkoistamisilmiöön". )

Sivu 210 - jatkuu, tuolta ylempää ...
"Tämä kokemus on otettava sellaisena mikä se oli tai mitä se näytti olevan. Todennäköisesti se oli yhteydessä minun tunnetilaani, joka oli suotuisa parapsykologisille ilmiöille. Oli kysymyksessä piilotajuinen konstellaatio, ja tuollaisen konstellaation omalaatuinen ilmapiiri oli minulle varsin tuttu arkkityypin ilmauksena, sen numenina. "Saat enteet, merkit: näin..." 1 )
Äly tietenkin haluaisi vaatia siitä jotakin luonnontieteellistä selitystä tai vielä mieluummin pyyhkiä koko kokemuksen yli sääntöjenvastaisena. Mutta kuinka lohduton maailma olisikaan ellei sääntöjä joskus rikottaisi!
Hiukan ennen tätä kokemusta olin kirjoittanut muistiin kuvitelmani, että sieluni oli lentänyt pois minusta. (Lisäys: tämähän sielun poismeno viittaisi juuri tähän niiden henkien lähtemiseen sinne Jerusalemiin, ja sitten takaisin.) Se oli minulle merkitsevä tapahtuma: sielu, anima, luo yhteyden piilotajuntaan. Tietyssä mielessä se on samalla myös yhteys kuolleiden kokonaisuuteen, sillä piilotajunta vastaa myyttistä kuolleiden maata, esivanhempien maata. Kun ihminen siis kuvittelee että hänen sielunsa katoaa, se merkitsee sitä että sielu on vetäytynyt piilotajuntaan tai "kuolleiden maahan". Tämä vastaa niin sanottua sielunmenetystä, joka on alkukantaisilla heimoilla suhteellisen usein tavattu ilmiö. "Kuolleiden maassa" sielu saa aikaan mystisen elpymisen ja antaa hahmon esivanhempien jäljille, piilotajunnan kollektiivisille sisällöille. Meedion tavoin se antaa "kuolleille" mahdollisuuden manifestoitua. Sen vuoksi "kuolleet" ilmestyivät luokseni hyvin pian sielun katoamisen jälkeen, ja tuloksena oli "Septem Sermones ad Mortuos".

Silloin ja siitä lähtien kuolleet ovat olleet minulle yhä selvemmin ääniä, jotka edustavat sitä, mihin ei ole vielä löydetty vastausta, mitä ei ole vielä ratkaistu eikä vapahdettu, sillä ne kysymykset ja vaatimukset, joihin kohtaloni haastoi minut vastaamaan, eivät tulleet minuun ulkoapäin vaan nimenomaan sisäisestä maailmasta. Niin saivat muotonsa keskustelut kuolleiden kanssa, nuo Seitsemän saarnaa, jotka olivat eräänlainen esinäytös sille mitä minun oli viestittävä maailmalle piilotajunnasta, ne muodostivat jonkinlaisen jäsentävän kaavan ja piilotajunnan yleisten sisältöjen tulkinnan.

1 [Faust II, Suom. Otto Manninen.]

Anonyymi kirjoitti:

"Tarkoitin hauskalla lähinnä viihdyttävää ja kiinnostavaa, en koomista tai huvittavaa. Freudista Jung varsinkin kertoo kiinnostavia juttuja."

Jung teki Freudin kanssa "isänmurhat" kuuluisan yhteenoton jälkeen jossain psykiatrien kokouksessa, jossa Freud sai pyörtymiskohtauksen Jungin syliin. Jung piti Freudia sylissään kuin pikkulasta, ja molemmat ymmärsivät tilanteen. Tästä alkoi selvä ero Jungin ja Freudin näkemyksissä esim. Freudin ylikorostamaan seksiin suhteessa kaikkeen ihmisen psyykeeseen.
Kuuluisa yhteenotto J:n ja F:n välillä oli se kiväärinlaukausta muistuttava ääni joka kuului sen huoneen kaapista kaksi kertaa, huoneessa jossa Jung ja Freud väittelivät. Kiusallisen painostavan hiljaisuuden rikkoi tämä paranormaali ääni, jonka Jung sanoi toistuvan, niin ääni kajahti heti uudelleen kaapista Freudin yllätykseksi. Jung ymmärsi heti mitä toistuva laukaus tarkoitti, se oli hänen mukaansa "katalyyttinen ulkoistamisilmiö". Freudhan  halusi kieltää koko tapahtuman, mikä juuri on tyypillistä ihmisille, jotka kieltävät kaiken yliluonnollisen olemassaolon.
Sivulta 174.

" "Me palaamme takaisin Jerusalemista, mistä emme löytäneet sitä mitä etsimme." "

"Eikö tämä tarkoittanut sitä, että nämä henget olivat eläessään olleet kristittyjä ja olivat kuoleman jälkeen saaneet tietää, ettei kristinusko olekaan oikea tie?"

Itse käsitin nämä henget niin, että ne olivat lähteneet Jungin luota joskus aikoinaan, etsimään totuutta Jerusalemista, sieltä sitä löytämättä. Tulivat siis sieltä sitten takaisin, tivaamaan totuutta Jungilta. Ja Jung kirjoitti vastaukset ylös tässä mainitussa Septem Sermones ad Mortuosissa.
(Voin kirjoittaa enemmän siitä miten Jung itse analysoi tätä tapahtumaa, hänen myöhemmät kirjoituksensa perustuvat aika paljon juuri tähän hänen suurimpaan kokemaansa "katalyyttiseen ulkoistamisilmiöön". )

Sivu 210 - jatkuu, tuolta ylempää ...
"Tämä kokemus on otettava sellaisena mikä se oli tai mitä se näytti olevan. Todennäköisesti se oli yhteydessä minun tunnetilaani, joka oli suotuisa parapsykologisille ilmiöille. Oli kysymyksessä piilotajuinen konstellaatio, ja tuollaisen konstellaation omalaatuinen ilmapiiri oli minulle varsin tuttu arkkityypin ilmauksena, sen numenina. "Saat enteet, merkit: näin..." 1 )
Äly tietenkin haluaisi vaatia siitä jotakin luonnontieteellistä selitystä tai vielä mieluummin pyyhkiä koko kokemuksen yli sääntöjenvastaisena. Mutta kuinka lohduton maailma olisikaan ellei sääntöjä joskus rikottaisi!
Hiukan ennen tätä kokemusta olin kirjoittanut muistiin kuvitelmani, että sieluni oli lentänyt pois minusta. (Lisäys: tämähän sielun poismeno viittaisi juuri tähän niiden henkien lähtemiseen sinne Jerusalemiin, ja sitten takaisin.) Se oli minulle merkitsevä tapahtuma: sielu, anima, luo yhteyden piilotajuntaan. Tietyssä mielessä se on samalla myös yhteys kuolleiden kokonaisuuteen, sillä piilotajunta vastaa myyttistä kuolleiden maata, esivanhempien maata. Kun ihminen siis kuvittelee että hänen sielunsa katoaa, se merkitsee sitä että sielu on vetäytynyt piilotajuntaan tai "kuolleiden maahan". Tämä vastaa niin sanottua sielunmenetystä, joka on alkukantaisilla heimoilla suhteellisen usein tavattu ilmiö. "Kuolleiden maassa" sielu saa aikaan mystisen elpymisen ja antaa hahmon esivanhempien jäljille, piilotajunnan kollektiivisille sisällöille. Meedion tavoin se antaa "kuolleille" mahdollisuuden manifestoitua. Sen vuoksi "kuolleet" ilmestyivät luokseni hyvin pian sielun katoamisen jälkeen, ja tuloksena oli "Septem Sermones ad Mortuos".

Silloin ja siitä lähtien kuolleet ovat olleet minulle yhä selvemmin ääniä, jotka edustavat sitä, mihin ei ole vielä löydetty vastausta, mitä ei ole vielä ratkaistu eikä vapahdettu, sillä ne kysymykset ja vaatimukset, joihin kohtaloni haastoi minut vastaamaan, eivät tulleet minuun ulkoapäin vaan nimenomaan sisäisestä maailmasta. Niin saivat muotonsa keskustelut kuolleiden kanssa, nuo Seitsemän saarnaa, jotka olivat eräänlainen esinäytös sille mitä minun oli viestittävä maailmalle piilotajunnasta, ne muodostivat jonkinlaisen jäsentävän kaavan ja piilotajunnan yleisten sisältöjen tulkinnan.

1 [Faust II, Suom. Otto Manninen.]

Lue lisää

"Eikö tämä tarkoittanut sitä, että nämä henget olivat eläessään olleet kristittyjä ja olivat kuoleman jälkeen saaneet tietää, ettei kristinusko olekaan oikea tie?"

Pointti mielestäni koko kristinuskon suhteessa Jungiin ja hänen elämäänsä on, että yleensäkin Jung halusi aina elämässään selvittää totuuden koko sen laajuudessaan. Ja halusi laajentaa myös kristinuskon käsittämään esim. kaiken psykologian, psykologiset alueet.

Jos voisi verrata väreihin kristinuskoa, niin mielestäni kristinusko vielä nykyiselläänkin on käsitetty erittäin mustavalkoisesti(fundamentalistiset piirit erityisesti), ja Jungin kaltaiset henkilöt tuovat siihen mukaan värit. Tarvittavat värit.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo tapahtumat, jotka edelsivät Jungin Septem Sermones- kirjoituksia, ovat sen verran mielenkiintoisia että kopsaan ne Unia, ajatuksia, muistikuvia- kirjasta tänne, itsellenikin nettiin käytettäväksi.

Sivuilta 209 - 210.
"Hyvin hitaasti minussa alkoi ilmetä muutoksen merkkejä. Vuonna 1916 tunsin että minun oli annettava muoto jollekin: minut tavallaan sisäisesti pakotettiin muotoilemaan ja ilmaisemaan se, mitä Filemon olisi voinut sanoa. Sillä tavalla syntyivät Seitsemän saarnaa kuolleille, "Septem Sermones ad Mortuos" omalaatuisine kielineen. (2)

Se alkoi siitä, että tunsin levottomuutta mutten tiennyt mitä se merkitsi tai mitä "ne" halusivat minusta. Ympärilläni oli oudon latautunut ilmapiiri, ja minusta tuntui siltä kuin ilma olisi ollut täynnä aavemaisia olioita. Sitten talossani alkoi kummitella: vanhin tyttäreni näki valkoisen hahmon kulkevan huoneen poikki. Toinen tyttäreni kertoi - sisarestaan täysin riippumatta - että jokin oli yöllä kaksi kertaa vetänyt peiton pois hänen päältään, ja yhdeksänvuotias poikani oli nähnyt painajaisunen. Aamulla poika pyysi äidiltään värikyniä ja piirsi unensa vaikkei hän muuten yleensä koskaan piirtänyt. Hän antoi piirrokselleen nimeksi "Kalastajan kuva". Kuvan keskellä virtaa joki, rannalla seisoo kalastaja onkivapa kädessään. Hän on saanut kalan. Kalastajan päässä on takka, josta tulee liekkejä ja kohoaa savua. Rannan toiselta puolelta tulee paholainen ilmassa lentäen. Se kiroaa ja huutaa että siltä on varastettu kalat. Mutta kalastajan päällä leijuu enkeli, joka sanoo: "Sinä et voi tehdä hänelle mitään: hän pyydystää vain pahoja kaloja!" Tällaisen kuvan poikani piirsi eräänä lauantaiaamuna.

Sunnuntaina kello viiden maissa iltapäivällä ovikello alkoi soida raivokkaasti. Oli kirkas kesäpäivä, ja molemmat palvelustytöt olivat keittiössä, josta näkee aukion ulko-oven edessä. Minä istuin ovikellon lähellä, kuulin sen soivan ja näin kuinka sen kieli liikkui. Kaikki riensivät heti ovelle katsomaan kuka siellä oli, mutta siellä ei ollut ketään! Me katsoimme toisiamme. Ilmapiiri oli todella tiheä, sen voin vakuuttaa! Silloin minä tiesin, että nyt täytyi tapahtua jotain. Koko talo tuntui olevan täynnä kuin siellä olisi ollut suuri joukko väkeä, se oli ääriään myöten täynnä henkiä. Niitä oli pakkautunut ovelle asti, ja tuntui siltä että ilmaa saattoi tuskin hengittää. Tietenkin minua poltti kysymys: "Mitä tämä Jumalan tähden oikein on?" Silloin henget huusivat kuorossa: "Me palaamme takaisin Jerusalemista, mistä emme löytäneet sitä mitä etsimme."

Nämä ovat Seitsemän saarnan alkusanat.

Silloin sanat alkoivat virrata minusta, ja kolmessa illassa olin kirjoittanut kaiken. Heti kun olin laskenut kynän kädestäni, koko aavejoukko haihtui. Kummittelu oli päättynyt. Huone muuttui rauhalliseksi ja ilmapiiri puhdistui. Seuraavaan iltaan mennessä ilmapiiri oli kuitenkin jälleen tihentynyt ja silloin sama toistui. Tämä tapahtui vuonna 1916."

2) Katso liite ss. 407.

Lue lisää

Kirjoitetaan nyt Septem Sermones ad Mortuosia tänne myös, kun kerran tuli puhetta siitä. Netistä sitä ei näytä löytyvän Suomen kielellä, joten on hyvä saada se vihdoinkin myös nettiin luettavaksi.

Unia, ajatuksia, muistikuvia, s. 407
Septem Sermones ad Mortuos ( 1916 )

Jung julkaisi "Septem Sermones ad Mortuos" (Seitsemän saarnaa kuolleille) yksityisesti kirjasena. Joskus hän antoi kirjasen lahjaksi ystävilleen. Kirjakaupasta sitä ei ole koskaan ollut saatavissa. Myöhemmin hän sanoi kirjaa nuoruudensynnikseen ja katui sen julkaisemista.

Kieli vastaa suurin piirtein Jungin "Punaisen kirjan" kieltä. Päin vastoin kuin "Punaisen kirjan" loputtoman pitkät keskustelut sisäisten hahmojen kanssa "Septem sermones" muodostavat kuitenkin itsenäisen kokonaisuuden. Sen vuoksi olemme valinneet ne tähän esimerkiksi. Ne välittävät ainakin jonkinlaisen vaikkakin vain katkelmallisen käsityksen siitä, mitä Jung kävi läpi vuosina 1913-1917 ja mitä hän sinä aikana mielessään hahmotteli.

Nämä saarnat sisältävät vertauskuvallisessa muodossa viittauksia tai ennakointia ajatuksiin, joilla myöhemmin oli osansa Jungin tieteellisissä kirjoituksissa, ennen muuta ajatuksen psyyken, elämän ja psykologisten ilmausten vastakohtaluonteesta. Paradokseissa ajattelun Jung oli omaksunut gnostikoilta. Sen vuoksi hän tässä samaistuu gnostikko Basilidesiin ( joka eli 2. vuosisadalla jKr. ) ja pitäytyy osaksi myös tämän terminologiassa , esimerkiksi käyttää Jumalasta ilmaisua ABRAXAS. Se oli hänelle tarkoituksellista mystifiointileikkiä.

Jung antoi luvan näiden saarnojen julkaisemiseen muistelmakirjassaan epäröiden ja vain "rehellisyyden takia". Lopussa olevan anagrammin ratkaisua hän ei koskaan paljastanut.

VII SERMONES AD MORTUOS
Seitsemän opetusta kuolleille. Kirjoittanut Basilides Aleksandriassa, kaupungissa missä itä koskettaa länttä.

Sermo I

Kuolleet palasivat takaisin Jerusalemista, mistä he eivät löytäneet sitä mitä etsivät. He anoivat että ottaisin heidät vastaan ja pyysivät minua opettamaan heitä.

Niin minä opetin heille:

Kuulkaa: minä aloitan olemattomuudesta. Olemattomuus on samaa kuin täyteys. Loputtomuudessa täysi on yhtä hyvä kuin tyhjä. Olemattomuus on tyhjä ja täysi. Yhtä hyvin te voitte sanoa olemattomuudesta jotakin muuta, esimerkiksi että se on valkoinen tai musta tai että se on tai ei ole. Loputtomalla ja ikuisella ei ole ominaisuuksia, koska sillä on kaikki ominaisuudet.

Tätä olemattomuutta tai täyteyttä me nimitämme PLEROMAKSI. Siellä päättyy sekä ajatteleminen että oleminen, sillä ikuisella ja loputtomalla ei ole ominaisuuksia. Siinä ei ole mitään olentoa, sillä hän olisi erillään pleromasta ja hänellä olisi ominaisuuksia, jotka tekisivät hänet erilliseksi pleromasta.

Pleromassa ei ole mitään ja on kaikki: pleromaa ei kannata ajatella, sillä se merkitsisi itsensä hajoittamista.

LUOTU ei ole pleromassa vaan itsessään. Pleroma on luotujen alku ja loppu. Se tunkeutuu niiden läpi ja täyttää ne niinkuin auringonvalo täyttää ilman kaikkialla. Vaikka pleroma tunkeutuu kaiken lävitse, ei luoduilla ole siinä osaa kuten täysin läpinäkyvä kappale ei tule sen enempää valoisaksi kuin pimeäksikään kun valo kulkee sen läpi.

Mutta me olemme itse pleroma, sillä me olemme osa ikuista ja loputonta. Meillä ei kuitenkaan ole osuutta siinä, vaan me olemme loputtoman etäällä pleromasta, emme tilassa tai ajassa, vaan o l e m u k s e s s a, sillä me eroamme pleroman olemuksesta luotuina, jotka ovat rajoitettuina aikaan ja tilaan.

Mutta koska me olemme pleroman osia, pleroma on myös meissä. Pienimmässäkin pisteessä pleroma on loputon, ikuinen ja kokonainen, sillä pieni ja suuri ovat ominaisuuksia, jotka sisältyvät siihen. Se on olemattomuus, ei-mikään, joka on kaikkialla kokonainen ja loppumaton. Sen vuoksi minä puhun luoduista pleroman osina vain vertauskuvallisesti, sillä pleroma ei tosiasiassa ole mihinkään jakautunut, koska se on ei-mikään. Me olemme myös koko pleroma, sillä vertauskuvallisesti pleroma on pienin, vain oletettu, ei näkyvä. Se on piste meissä ja loputon taivaankaari ympärillämme. Miksi me sitten yleensä puhumme pleromasta, jos se kuitenkin on kaikki ja ei-mitään?

Minä puhun siitä aloittaakseni jostakin ja myös vapauttaakseni teidät siitä harhakuvitelmasta että jossakin ulkopuolella tai sisäpuolella olisi alusta alkaen jotakin varmaa tai jollakin tavalla määrättyä. Kaikki niin sanottu varma tai määrätty on vain suhteellista. Vain muuttuvainen on varmaa ja määrättyä.

Mutta muuttuvainen on luotu, ja se on siis ainoa varma ja määrätty, sillä sillä on ominaisuuksia, se itse on ominaisuus.

Me kysymme: kuinka luotu on syntynyt? Luodut ovat syntyneet mutta ei luotu, sillä hän on itse pleroman ominaisuus, yhtä hyvin kuin ei-luotu, ikuinen kuolema. Luotu on aina ja kaikkialla, kuolema on aina ja kaikkialla. Pleromassa on kaikki, erilaisuus ja ei-erilaisuus.

(jatkuu ... )





(jatkuu...)

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitetaan nyt Septem Sermones ad Mortuosia tänne myös, kun kerran tuli puhetta siitä. Netistä sitä ei näytä löytyvän Suomen kielellä, joten on hyvä saada se vihdoinkin myös nettiin luettavaksi.

Unia, ajatuksia, muistikuvia, s. 407
Septem Sermones ad Mortuos ( 1916 )

Jung julkaisi "Septem Sermones ad Mortuos" (Seitsemän saarnaa kuolleille) yksityisesti kirjasena. Joskus hän antoi kirjasen lahjaksi ystävilleen. Kirjakaupasta sitä ei ole koskaan ollut saatavissa. Myöhemmin hän sanoi kirjaa nuoruudensynnikseen ja katui sen julkaisemista.

Kieli vastaa suurin piirtein Jungin "Punaisen kirjan" kieltä. Päin vastoin kuin "Punaisen kirjan" loputtoman pitkät keskustelut sisäisten hahmojen kanssa "Septem sermones" muodostavat kuitenkin itsenäisen kokonaisuuden. Sen vuoksi olemme valinneet ne tähän esimerkiksi. Ne välittävät ainakin jonkinlaisen vaikkakin vain katkelmallisen käsityksen siitä, mitä Jung kävi läpi vuosina 1913-1917 ja mitä hän sinä aikana mielessään hahmotteli.

Nämä saarnat sisältävät vertauskuvallisessa muodossa viittauksia tai ennakointia ajatuksiin, joilla myöhemmin oli osansa Jungin tieteellisissä kirjoituksissa, ennen muuta ajatuksen psyyken, elämän ja psykologisten ilmausten vastakohtaluonteesta. Paradokseissa ajattelun Jung oli omaksunut gnostikoilta. Sen vuoksi hän tässä samaistuu gnostikko Basilidesiin ( joka eli 2. vuosisadalla jKr. ) ja pitäytyy osaksi myös tämän terminologiassa , esimerkiksi käyttää Jumalasta ilmaisua ABRAXAS. Se oli hänelle tarkoituksellista mystifiointileikkiä.

Jung antoi luvan näiden saarnojen julkaisemiseen muistelmakirjassaan epäröiden ja vain "rehellisyyden takia". Lopussa olevan anagrammin ratkaisua hän ei koskaan paljastanut.

VII SERMONES AD MORTUOS
Seitsemän opetusta kuolleille. Kirjoittanut Basilides Aleksandriassa, kaupungissa missä itä koskettaa länttä.

Sermo I

Kuolleet palasivat takaisin Jerusalemista, mistä he eivät löytäneet sitä mitä etsivät. He anoivat että ottaisin heidät vastaan ja pyysivät minua opettamaan heitä.

Niin minä opetin heille:

Kuulkaa: minä aloitan olemattomuudesta. Olemattomuus on samaa kuin täyteys. Loputtomuudessa täysi on yhtä hyvä kuin tyhjä. Olemattomuus on tyhjä ja täysi. Yhtä hyvin te voitte sanoa olemattomuudesta jotakin muuta, esimerkiksi että se on valkoinen tai musta tai että se on tai ei ole. Loputtomalla ja ikuisella ei ole ominaisuuksia, koska sillä on kaikki ominaisuudet.

Tätä olemattomuutta tai täyteyttä me nimitämme PLEROMAKSI. Siellä päättyy sekä ajatteleminen että oleminen, sillä ikuisella ja loputtomalla ei ole ominaisuuksia. Siinä ei ole mitään olentoa, sillä hän olisi erillään pleromasta ja hänellä olisi ominaisuuksia, jotka tekisivät hänet erilliseksi pleromasta.

Pleromassa ei ole mitään ja on kaikki: pleromaa ei kannata ajatella, sillä se merkitsisi itsensä hajoittamista.

LUOTU ei ole pleromassa vaan itsessään. Pleroma on luotujen alku ja loppu. Se tunkeutuu niiden läpi ja täyttää ne niinkuin auringonvalo täyttää ilman kaikkialla. Vaikka pleroma tunkeutuu kaiken lävitse, ei luoduilla ole siinä osaa kuten täysin läpinäkyvä kappale ei tule sen enempää valoisaksi kuin pimeäksikään kun valo kulkee sen läpi.

Mutta me olemme itse pleroma, sillä me olemme osa ikuista ja loputonta. Meillä ei kuitenkaan ole osuutta siinä, vaan me olemme loputtoman etäällä pleromasta, emme tilassa tai ajassa, vaan o l e m u k s e s s a, sillä me eroamme pleroman olemuksesta luotuina, jotka ovat rajoitettuina aikaan ja tilaan.

Mutta koska me olemme pleroman osia, pleroma on myös meissä. Pienimmässäkin pisteessä pleroma on loputon, ikuinen ja kokonainen, sillä pieni ja suuri ovat ominaisuuksia, jotka sisältyvät siihen. Se on olemattomuus, ei-mikään, joka on kaikkialla kokonainen ja loppumaton. Sen vuoksi minä puhun luoduista pleroman osina vain vertauskuvallisesti, sillä pleroma ei tosiasiassa ole mihinkään jakautunut, koska se on ei-mikään. Me olemme myös koko pleroma, sillä vertauskuvallisesti pleroma on pienin, vain oletettu, ei näkyvä. Se on piste meissä ja loputon taivaankaari ympärillämme. Miksi me sitten yleensä puhumme pleromasta, jos se kuitenkin on kaikki ja ei-mitään?

Minä puhun siitä aloittaakseni jostakin ja myös vapauttaakseni teidät siitä harhakuvitelmasta että jossakin ulkopuolella tai sisäpuolella olisi alusta alkaen jotakin varmaa tai jollakin tavalla määrättyä. Kaikki niin sanottu varma tai määrätty on vain suhteellista. Vain muuttuvainen on varmaa ja määrättyä.

Mutta muuttuvainen on luotu, ja se on siis ainoa varma ja määrätty, sillä sillä on ominaisuuksia, se itse on ominaisuus.

Me kysymme: kuinka luotu on syntynyt? Luodut ovat syntyneet mutta ei luotu, sillä hän on itse pleroman ominaisuus, yhtä hyvin kuin ei-luotu, ikuinen kuolema. Luotu on aina ja kaikkialla, kuolema on aina ja kaikkialla. Pleromassa on kaikki, erilaisuus ja ei-erilaisuus.

(jatkuu ... )





(jatkuu...)

Lue lisää

(jatkuu...)

Erilaisuus on luotu. Se on erilainen. Erilaisuus on sen olemus, sen vuoksi se on myös erotettavissa. Sen vuoksi ihminen on erilainen, koska hänen olemuksensa on erilaisuus. Sen vuoksi hän myös erottaa pleroman ominaisuudet, joita ei ole.

Te sanotte: mitä tästä puhuminen hyödyttää? Sinähän sanoit itsekin, ettei pleromaa kannata ajatella.

Minä sanoin niin vapauttaakseni teidät siitä harhakuvitelmasta, että pleromaa voisi ajatella. Kun me erotamme pleroman ominaisuudet, niin me puhumme omasta erilaisuudestamme käsin ja omasta erilaisuudestamme emmekä ole sanoneet mitään pleromasta. Mutta meidän erilaisuudestamme puhuminen on välttämätöntä, jotta voisimme olla riittävän erilaisia. Ellemme ole tälle olemuksellemme uskollisia, me emme eroa riittävästi. Sen vuoksi meidän on tehtävä eroja ominaisuuksien välillä.

Te kysytte: mitä vahinkoa on siitä ettei erota itseään?

Jos me emme erota itseämme me joudumme oman erilaisuutemme ulkopuolelle, luodun ulkopuolelle ja vaivumme erottamattomuuteen, joka on pleroman toinen ominaisuus. Me vaivumme itse pleromaan ja luovumme olemasta luotuja. Me hajoamme olemattomuuteen.

Se on luodun kuolema. Me siis kuolemme siinä määrin kuin emme ole erilaisia. Sen vuoksi luodun luonnollinen pyrkimys suuntautuu erilaisuuteen, taisteluun alkuperäistä, vaarallista samanlaisuutta vastaan. Sitä kutsutaan nimellä p r i n c i p i u m i n d i v i d u a t i o n i s. Tämä prinsiippi on luodun olemus. Nyt te näette miksi epäerilaisuus ja ei-eriraisuus ovat luodulle suurena vaarana.

Se vuoksi meidän on erotettava pleroman ominaisuudet. Nämä ominaisuudet ovat v a s t a k o h t a p a r e j a, kuten:
tehokas ja tehoton
täyteys ja tyhjyys
elävä ja kuollut
erilainen ja samanlainen
valoisa ja pimeä
kuuma ja kylmä
voima ja aine
aika ja tila
hyvä ja paha
kaunis ja ruma
yksi ja moni jne.

Vastakohtaparit ovat pleroman ominaisuuksia, joita ei ole, koska ne tasoittavat toisensa.

Koska me olemme pleroma itse, meillä on myös kaikki nämä ominaisuudet itsessämme; koska meidän olemuksemme perusta on erilaisuus, niin meillä on nämä ominaisuudet erilaisuuden nimissä ja merkeissä, mikä tarkoittaa:

ensiksi: ominaisuudet ovat meissä erossa toisistaan ja erillisiä, sen vuoksi ne eivät kumoa toinen toisiaan vaan vaikuttavat. Sen vuoksi me olemme vastakohtaparien uhreja. Meissä pleroma on rikkinäinen.

toiseksi: ominaisuudet kuuluvat pleromalle, ja me voimme ja meidän pitää omistaa tai elää ne vain erilaisuuden merkeissä ja nimissä. Meidän on erottauduttava ominaisuuksista. Pleromassa ne kumoavat toisensa, meissä eivät. Niissä erottuminen vapahtaa.

Kun me pyrimme hyvään tai kauniiseen, niin me unohdamme olemuksemme, joka on erilaisuus, ja me lankeamme pleroman ominaisuuksiin, jotka ovat vastakohtapareja. Me ponnistelemme saavuttaaksemme hyvän ja kauniin, mutta samalla me tartumme myös pahaan ja rumaan, sillä ne ovat pleromassa yhtä hyvän ja kauniin kanssa. Mutta jos me pysymme uskollisina olemuksellemme, toisin sanoen erilaisuudelle, silloin me erotamme itsemme hyvästä ja kauniista ja siten myös pahasta ja rumasta emmekä vaivu pleromaan, toisin sanoen olemattomuuteen ja hajoamiseen.

Te sanotte: Sinä sanot että erilainen ja samanlainen ovat myös pleroman ominaisuuksia. Kuinka on, jos me pyrimme erilaisuuteen? Emmekö me silloin ole uskollisia olemuksellemme? ja onko meidän silloin myös vaivuttava samanlaisuuteen, kun me pyrimme erilaisuuteen?

Teidän ei pidä unohtaa, että pleromalla ei ole mitään ominaisuuksia. Me luomme ne ajattelemalla. Kun te siis pyritte erilaisuuteen tai samanlaisuuteen tai muihin ominaisuuksiin, niin te pyritte ajatuksiin, jotka virtaavat teihin pleromasta, nimittäin ajatuksiin pleroman ei-olemassaolevista ominaisuuksista. Tavoitellessanne näitä ajatuksia te vaivutte jälleen pleromaan ja saavutatte samalla erilaisuuden ja samanlaisuuden. Eivät teidän ajatuksenne vaan teidän olemuksenne on erilaisuus. Sen vuoksi teidän ei pidä pyrkiä erilaisuuteen kuten te uskotte, vaan o m a a n o l e m u k s e e n n e. Sen vuoksi on pohjimmiltaan olemassa vain yksi pyrkimys, pyrkimys omaan olemukseen. Jos te pyrkisitte siihen, teidän ei tarvitsisi tietää mitään pleromasta eikä sen ominaisuuksista ja te saapuisitte silti oikeaan päämäärään oman olemuksenne ansiosta. Mutta koska ajatteleminen vieraannuttaa olemuksesta, minun on opetettava teidät tietämään se niin että voitte pitää ajatuksenne aisoissa.

Anonyymi kirjoitti:

(jatkuu...)

Erilaisuus on luotu. Se on erilainen. Erilaisuus on sen olemus, sen vuoksi se on myös erotettavissa. Sen vuoksi ihminen on erilainen, koska hänen olemuksensa on erilaisuus. Sen vuoksi hän myös erottaa pleroman ominaisuudet, joita ei ole.

Te sanotte: mitä tästä puhuminen hyödyttää? Sinähän sanoit itsekin, ettei pleromaa kannata ajatella.

Minä sanoin niin vapauttaakseni teidät siitä harhakuvitelmasta, että pleromaa voisi ajatella. Kun me erotamme pleroman ominaisuudet, niin me puhumme omasta erilaisuudestamme käsin ja omasta erilaisuudestamme emmekä ole sanoneet mitään pleromasta. Mutta meidän erilaisuudestamme puhuminen on välttämätöntä, jotta voisimme olla riittävän erilaisia. Ellemme ole tälle olemuksellemme uskollisia, me emme eroa riittävästi. Sen vuoksi meidän on tehtävä eroja ominaisuuksien välillä.

Te kysytte: mitä vahinkoa on siitä ettei erota itseään?

Jos me emme erota itseämme me joudumme oman erilaisuutemme ulkopuolelle, luodun ulkopuolelle ja vaivumme erottamattomuuteen, joka on pleroman toinen ominaisuus. Me vaivumme itse pleromaan ja luovumme olemasta luotuja. Me hajoamme olemattomuuteen.

Se on luodun kuolema. Me siis kuolemme siinä määrin kuin emme ole erilaisia. Sen vuoksi luodun luonnollinen pyrkimys suuntautuu erilaisuuteen, taisteluun alkuperäistä, vaarallista samanlaisuutta vastaan. Sitä kutsutaan nimellä p r i n c i p i u m i n d i v i d u a t i o n i s. Tämä prinsiippi on luodun olemus. Nyt te näette miksi epäerilaisuus ja ei-eriraisuus ovat luodulle suurena vaarana.

Se vuoksi meidän on erotettava pleroman ominaisuudet. Nämä ominaisuudet ovat v a s t a k o h t a p a r e j a, kuten:
tehokas ja tehoton
täyteys ja tyhjyys
elävä ja kuollut
erilainen ja samanlainen
valoisa ja pimeä
kuuma ja kylmä
voima ja aine
aika ja tila
hyvä ja paha
kaunis ja ruma
yksi ja moni jne.

Vastakohtaparit ovat pleroman ominaisuuksia, joita ei ole, koska ne tasoittavat toisensa.

Koska me olemme pleroma itse, meillä on myös kaikki nämä ominaisuudet itsessämme; koska meidän olemuksemme perusta on erilaisuus, niin meillä on nämä ominaisuudet erilaisuuden nimissä ja merkeissä, mikä tarkoittaa:

ensiksi: ominaisuudet ovat meissä erossa toisistaan ja erillisiä, sen vuoksi ne eivät kumoa toinen toisiaan vaan vaikuttavat. Sen vuoksi me olemme vastakohtaparien uhreja. Meissä pleroma on rikkinäinen.

toiseksi: ominaisuudet kuuluvat pleromalle, ja me voimme ja meidän pitää omistaa tai elää ne vain erilaisuuden merkeissä ja nimissä. Meidän on erottauduttava ominaisuuksista. Pleromassa ne kumoavat toisensa, meissä eivät. Niissä erottuminen vapahtaa.

Kun me pyrimme hyvään tai kauniiseen, niin me unohdamme olemuksemme, joka on erilaisuus, ja me lankeamme pleroman ominaisuuksiin, jotka ovat vastakohtapareja. Me ponnistelemme saavuttaaksemme hyvän ja kauniin, mutta samalla me tartumme myös pahaan ja rumaan, sillä ne ovat pleromassa yhtä hyvän ja kauniin kanssa. Mutta jos me pysymme uskollisina olemuksellemme, toisin sanoen erilaisuudelle, silloin me erotamme itsemme hyvästä ja kauniista ja siten myös pahasta ja rumasta emmekä vaivu pleromaan, toisin sanoen olemattomuuteen ja hajoamiseen.

Te sanotte: Sinä sanot että erilainen ja samanlainen ovat myös pleroman ominaisuuksia. Kuinka on, jos me pyrimme erilaisuuteen? Emmekö me silloin ole uskollisia olemuksellemme? ja onko meidän silloin myös vaivuttava samanlaisuuteen, kun me pyrimme erilaisuuteen?

Teidän ei pidä unohtaa, että pleromalla ei ole mitään ominaisuuksia. Me luomme ne ajattelemalla. Kun te siis pyritte erilaisuuteen tai samanlaisuuteen tai muihin ominaisuuksiin, niin te pyritte ajatuksiin, jotka virtaavat teihin pleromasta, nimittäin ajatuksiin pleroman ei-olemassaolevista ominaisuuksista. Tavoitellessanne näitä ajatuksia te vaivutte jälleen pleromaan ja saavutatte samalla erilaisuuden ja samanlaisuuden. Eivät teidän ajatuksenne vaan teidän olemuksenne on erilaisuus. Sen vuoksi teidän ei pidä pyrkiä erilaisuuteen kuten te uskotte, vaan o m a a n o l e m u k s e e n n e. Sen vuoksi on pohjimmiltaan olemassa vain yksi pyrkimys, pyrkimys omaan olemukseen. Jos te pyrkisitte siihen, teidän ei tarvitsisi tietää mitään pleromasta eikä sen ominaisuuksista ja te saapuisitte silti oikeaan päämäärään oman olemuksenne ansiosta. Mutta koska ajatteleminen vieraannuttaa olemuksesta, minun on opetettava teidät tietämään se niin että voitte pitää ajatuksenne aisoissa.

Lue lisää

Sermo II

Kuolleet seisoivat yöllä muurin edessä ja huusivat:
Jumalasta me haluamme tietää. Missä on Jumala? Onko Jumala kuollut?

"Jumala ei ole kuollut, hän elää kuten aina. Jumala on luotu, sillä hän on jotakin määrättyä ja siksi eri asia kuin pleroma. Jumala on pleroman ominaisuus, ja kaikki mitä olen sanonut luodusta, pitää paikkansa myös häneen.

Hän eroaa luodusta kuitenkin siinä että hän on paljon epäselvempi ja epämääräisempi kuin luotu. Hän on vähemmän erilainen kuin luotu, sillä hänen olemuksensa perusta on vaikuttava täyteys, ja vain sikäli kuin hän on määrätty ja erilainen, hän on luotu, ja sikäli hän on pleroman vaikuttavan täyteyden selvennös.

Kaikki, mitä me emme erota, vaipuu pleromaan ja kumoutuu vastakohdallaan. Ellemme me siis erota Jumalaa, vaikuttava täyteys kumoutuu meidän kohdallamme.

Jumala on myös pleroma itse, kuten myös jokainen pieninkin piste kaikessa luodussa ja luomattomassa on pleroma itse.

Vaikuttava tyhjyys on paholaisen olemus. Jumala ja paholainen ovat ensimmäisiä selvennöksiä olemattomuudesta, jota me kutsumme pleromaksi. On yhdentekevää onko pleroma vai ei, sillä se kumoaa itsensä kaikessa. Mutta luotu ei. Sikäli kuin Jumala ja paholainen ovat luotuja, he eivät kumoa toisiaan vaan ovat olemassa toisiaan vastassa vaikuttavina vastakohtina. Me emme tarvitse mitään todistetta heidän olemassaolostaan, riittää että meidän täytyy yhä uudelleen puhua heistä. Vaikka kumpaakaan ei olisi, niin luotu oman olemuksensa erilaisuuden takia yhä uudelleen erottaisi heidät pleromasta.

Kaikki mikä voidaan erottaa pleromasta, on vastakohtapari, sen vuoksi Jumalaan kuuluu aina myös paholainen.

Tämä yhteenkuuluvaisuus on läheinen, ja kuten itse olette kokeneet elämässänne, yhtä erottamaton kuin pleroma itse. Tämä sen takia, että molemmat ovat hyvin lähellä pleromaa, jossa kaikki vastakohtaparit tasoittuvat ja ovat yksi.

Jumala ja paholainen eroavat toisistaan täyden ja tyhjän, luomisen ja hävittämisen kautta. V a i k u t t a m i n e n on heille yhteistä. Vaikuttaminen yhdistää heidät. Sen vuoksi vaikuttaminen on molempien yläpuolella ja on Jumala Jumalan yläpuolella, koska se vaikutuksessaan yhdistää täyteyden ja tyhjyyden.

Tämä on Jumala, josta te ette tiedä, sillä ihmiset unohtavat hänet. Me annamme hänelle nimen ABRAXAS, sillä se on hänen nimensä. Hän on vielä epämääräisempi kuin Jumala ja paholainen.

Erottaaksemme Jumalan hänestä nimitämme Jumalaa H e l i o k s e k s i tai Auringoksi.

Abraxas on vaikutus, sitä vastassa ei ole mitään paitsi vaikuttamaton, sen vuoksi sen vaikuttava luonne kehittyy vapaasti. Vaikuttamatonta ei ole eikä se siksi pane vastaan. Abraxas on Auringon yläpuolella ja Paholaisen yläpuolella. Se on epätodennäköinen todennäköinen, vaikuttamaton vaikuttava. Mikäli pleromalla olisi olemus, Abraxas olisi sen ilmenemismuoto.

Se tosin on itse vaikuttava, muttei mikään määrätty vaikutus, vaan vaikutus yleensä.

Se on epätodellinen vaikuttava, koska sillä ei ole mitään määrättyä vaikutusta.

Se on myös luotu, koska se on pleromasta erillinen.

Auringolla on määrätty vaikutus ja niin on paholaisellakin. Sen vuoksi ne vaikuttavat meistä vaikuttavammilta kuin epämääräinen Abraxas.

Hän on voima, kesto, muutos."

Kuolleet nostivat nyt suuren metelin, sillä he olivat kristittyjä.

Anonyymi kirjoitti:

Sermo II

Kuolleet seisoivat yöllä muurin edessä ja huusivat:
Jumalasta me haluamme tietää. Missä on Jumala? Onko Jumala kuollut?

"Jumala ei ole kuollut, hän elää kuten aina. Jumala on luotu, sillä hän on jotakin määrättyä ja siksi eri asia kuin pleroma. Jumala on pleroman ominaisuus, ja kaikki mitä olen sanonut luodusta, pitää paikkansa myös häneen.

Hän eroaa luodusta kuitenkin siinä että hän on paljon epäselvempi ja epämääräisempi kuin luotu. Hän on vähemmän erilainen kuin luotu, sillä hänen olemuksensa perusta on vaikuttava täyteys, ja vain sikäli kuin hän on määrätty ja erilainen, hän on luotu, ja sikäli hän on pleroman vaikuttavan täyteyden selvennös.

Kaikki, mitä me emme erota, vaipuu pleromaan ja kumoutuu vastakohdallaan. Ellemme me siis erota Jumalaa, vaikuttava täyteys kumoutuu meidän kohdallamme.

Jumala on myös pleroma itse, kuten myös jokainen pieninkin piste kaikessa luodussa ja luomattomassa on pleroma itse.

Vaikuttava tyhjyys on paholaisen olemus. Jumala ja paholainen ovat ensimmäisiä selvennöksiä olemattomuudesta, jota me kutsumme pleromaksi. On yhdentekevää onko pleroma vai ei, sillä se kumoaa itsensä kaikessa. Mutta luotu ei. Sikäli kuin Jumala ja paholainen ovat luotuja, he eivät kumoa toisiaan vaan ovat olemassa toisiaan vastassa vaikuttavina vastakohtina. Me emme tarvitse mitään todistetta heidän olemassaolostaan, riittää että meidän täytyy yhä uudelleen puhua heistä. Vaikka kumpaakaan ei olisi, niin luotu oman olemuksensa erilaisuuden takia yhä uudelleen erottaisi heidät pleromasta.

Kaikki mikä voidaan erottaa pleromasta, on vastakohtapari, sen vuoksi Jumalaan kuuluu aina myös paholainen.

Tämä yhteenkuuluvaisuus on läheinen, ja kuten itse olette kokeneet elämässänne, yhtä erottamaton kuin pleroma itse. Tämä sen takia, että molemmat ovat hyvin lähellä pleromaa, jossa kaikki vastakohtaparit tasoittuvat ja ovat yksi.

Jumala ja paholainen eroavat toisistaan täyden ja tyhjän, luomisen ja hävittämisen kautta. V a i k u t t a m i n e n on heille yhteistä. Vaikuttaminen yhdistää heidät. Sen vuoksi vaikuttaminen on molempien yläpuolella ja on Jumala Jumalan yläpuolella, koska se vaikutuksessaan yhdistää täyteyden ja tyhjyyden.

Tämä on Jumala, josta te ette tiedä, sillä ihmiset unohtavat hänet. Me annamme hänelle nimen ABRAXAS, sillä se on hänen nimensä. Hän on vielä epämääräisempi kuin Jumala ja paholainen.

Erottaaksemme Jumalan hänestä nimitämme Jumalaa H e l i o k s e k s i tai Auringoksi.

Abraxas on vaikutus, sitä vastassa ei ole mitään paitsi vaikuttamaton, sen vuoksi sen vaikuttava luonne kehittyy vapaasti. Vaikuttamatonta ei ole eikä se siksi pane vastaan. Abraxas on Auringon yläpuolella ja Paholaisen yläpuolella. Se on epätodennäköinen todennäköinen, vaikuttamaton vaikuttava. Mikäli pleromalla olisi olemus, Abraxas olisi sen ilmenemismuoto.

Se tosin on itse vaikuttava, muttei mikään määrätty vaikutus, vaan vaikutus yleensä.

Se on epätodellinen vaikuttava, koska sillä ei ole mitään määrättyä vaikutusta.

Se on myös luotu, koska se on pleromasta erillinen.

Auringolla on määrätty vaikutus ja niin on paholaisellakin. Sen vuoksi ne vaikuttavat meistä vaikuttavammilta kuin epämääräinen Abraxas.

Hän on voima, kesto, muutos."

Kuolleet nostivat nyt suuren metelin, sillä he olivat kristittyjä.

Lue lisää

Sermo III

Kuolleet nousivat kuin sumu suosta ja huusivat: Puhu vielä meille ylimmästä Jumalasta.

"Abraxas on vaikeasti tunnistettava Jumala. Hänen valtansa on suurin, sillä ihminen ei näe sitä. Auringosta hän näkee korkeimman hyvän, s u m m u m - b o n u m, paholaisesta alimman pahan, i n f i m u m - m a l u m, mutta Abraxasista kaikissa suhteissa epämääräisen e l ä m ä n, joka on hyvän ja pahan äiti.

Elämä näyttää olevan pienempi ja heikompi kuin s u m m u m - b o n u m, minkä takia on myös vaikea ajatella, että Abraxas olisi vielä Aurinkoakin mahtavampi, joka kuitenkin on kaiken elinvoiman säteilevä lähde.
Abraxas on Aurinko ja samalla tyhjyyden, vähättelevän ja hajoittavan Paholaisen ikuisesti imevä kurimus.

Abraxasin mahti on kaksinainen. Te ette kuitenkaan näe sitä, sillä teidän silmissänne tämän mahdin vastakkaiset voimat kumoavat toisensa.

Se mitä Jumala Aurinko puhuu elämää,
se mitä Paholainen puhuu on kuolema.

Mutta Abraxas puhuu kunnioitettavia ja kirottuja sanoja, jotka ovat yhtä aikaa elämä ja kuolema.

Abraxas siittää totuuden ja valheen, hyvän ja pahan, valon ja pimeyden samassa sanassa ja samassa teossa.
Siksi Abraxas on hirvittävä.

Hän on komea kuin leijona sinä hetkenä kun se lyö uhrinsa maahan. Hän on kaunis kuin kevätpäivä.
Niin, hän on itse Suuri Pan ja pieni. Hän on Priapos.
Hän on manalan hirviö, tuhatlonkeroinen polyyppi, siivekäs käärmeensikiö, raivo.
Hän on varhaisimman alun hermafrodiitti.
Hän on vedessä asuvien ja maalle nousevien, keskipäivällä ja keskiyöllä kuorossa laulavien rupisammakoiden ja sammakoiden herra.

Hän on täyteys joka yhtyy tyhjyyteen.
Hän on pyhä siitos.
Hän on rakkaus ja sen surma.
Hän on pyhä ja sen pettäjä.
Hän on päivän kirkkain valo ja hulluuden syvin yö.
Hänen näkemisensä on sokeutta,
Hänen tuntemisensa on sairautta,
Hänen palvomisensa on kuolema,
Hänen pelkäämisensä on viisautta,
Hänen vastustamatta olemisensa on vapahdus.

Jumala asuu Auringon takana, Paholainen asuu yön takana. Sen minkä Jumala tuo valoon sen Paholainen imee yöhön. Mutta Abraxas on maailma, sen syntyminen ja sen tuhoutuminen. Jokaiseen Jumala Auringolta tulevaan lahjaan Paholainen panee kirouksensa.
Kaikki, mitä te pyydätte Jumala Auringolta, siittää paholaisen teon.
Kaikki, mitä te teette Jumala Auringon kanssa, antaa vaikuttavan voiman Paholaiselle.
Tämä on hirvittävä Abraxas.

Hän on mahtavin luotu, ja hänessä luotu kauhistuu itseään.
Hän on luodun ilmitullut vastalause pleromaa ja sen olemattomuutta vastaan
Hän on pojan kauhu äitiä kohtaan.
Hän on äidin rakkaus poikaan.
Hän on maan ilo ja taivaan julmuus.
Ihminen jäykistyy hänen kasvojensa edessä.
Hänen edessään ei ole kysymystä eikä vastausta.
Hän on luodun elämä.
Hän on erilaisuuden vaikutus.
Hän on ihmisen rakkaus.
Hän on ihmisten puhe.
Hän on ihmisen ulkokuori ja varjo.
Hän on pettävä todellisuus."

Tässä kohtaa kuolleet ulvoivat ja raivosivat, sillä he olivat epätäydellisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Sermo III

Kuolleet nousivat kuin sumu suosta ja huusivat: Puhu vielä meille ylimmästä Jumalasta.

"Abraxas on vaikeasti tunnistettava Jumala. Hänen valtansa on suurin, sillä ihminen ei näe sitä. Auringosta hän näkee korkeimman hyvän, s u m m u m - b o n u m, paholaisesta alimman pahan, i n f i m u m - m a l u m, mutta Abraxasista kaikissa suhteissa epämääräisen e l ä m ä n, joka on hyvän ja pahan äiti.

Elämä näyttää olevan pienempi ja heikompi kuin s u m m u m - b o n u m, minkä takia on myös vaikea ajatella, että Abraxas olisi vielä Aurinkoakin mahtavampi, joka kuitenkin on kaiken elinvoiman säteilevä lähde.
Abraxas on Aurinko ja samalla tyhjyyden, vähättelevän ja hajoittavan Paholaisen ikuisesti imevä kurimus.

Abraxasin mahti on kaksinainen. Te ette kuitenkaan näe sitä, sillä teidän silmissänne tämän mahdin vastakkaiset voimat kumoavat toisensa.

Se mitä Jumala Aurinko puhuu elämää,
se mitä Paholainen puhuu on kuolema.

Mutta Abraxas puhuu kunnioitettavia ja kirottuja sanoja, jotka ovat yhtä aikaa elämä ja kuolema.

Abraxas siittää totuuden ja valheen, hyvän ja pahan, valon ja pimeyden samassa sanassa ja samassa teossa.
Siksi Abraxas on hirvittävä.

Hän on komea kuin leijona sinä hetkenä kun se lyö uhrinsa maahan. Hän on kaunis kuin kevätpäivä.
Niin, hän on itse Suuri Pan ja pieni. Hän on Priapos.
Hän on manalan hirviö, tuhatlonkeroinen polyyppi, siivekäs käärmeensikiö, raivo.
Hän on varhaisimman alun hermafrodiitti.
Hän on vedessä asuvien ja maalle nousevien, keskipäivällä ja keskiyöllä kuorossa laulavien rupisammakoiden ja sammakoiden herra.

Hän on täyteys joka yhtyy tyhjyyteen.
Hän on pyhä siitos.
Hän on rakkaus ja sen surma.
Hän on pyhä ja sen pettäjä.
Hän on päivän kirkkain valo ja hulluuden syvin yö.
Hänen näkemisensä on sokeutta,
Hänen tuntemisensa on sairautta,
Hänen palvomisensa on kuolema,
Hänen pelkäämisensä on viisautta,
Hänen vastustamatta olemisensa on vapahdus.

Jumala asuu Auringon takana, Paholainen asuu yön takana. Sen minkä Jumala tuo valoon sen Paholainen imee yöhön. Mutta Abraxas on maailma, sen syntyminen ja sen tuhoutuminen. Jokaiseen Jumala Auringolta tulevaan lahjaan Paholainen panee kirouksensa.
Kaikki, mitä te pyydätte Jumala Auringolta, siittää paholaisen teon.
Kaikki, mitä te teette Jumala Auringon kanssa, antaa vaikuttavan voiman Paholaiselle.
Tämä on hirvittävä Abraxas.

Hän on mahtavin luotu, ja hänessä luotu kauhistuu itseään.
Hän on luodun ilmitullut vastalause pleromaa ja sen olemattomuutta vastaan
Hän on pojan kauhu äitiä kohtaan.
Hän on äidin rakkaus poikaan.
Hän on maan ilo ja taivaan julmuus.
Ihminen jäykistyy hänen kasvojensa edessä.
Hänen edessään ei ole kysymystä eikä vastausta.
Hän on luodun elämä.
Hän on erilaisuuden vaikutus.
Hän on ihmisen rakkaus.
Hän on ihmisten puhe.
Hän on ihmisen ulkokuori ja varjo.
Hän on pettävä todellisuus."

Tässä kohtaa kuolleet ulvoivat ja raivosivat, sillä he olivat epätäydellisiä.

Lue lisää

Sermo IV

Kuolleet täyttivät napisten huoneen ja sanoivat: Puhu meille Jumalista ja Paholaisista, sinä kirottu.

"Jumala Aurinko on korkein hyvä, Paholainen sen vastakohta. Teillä on siis kaksi Jumalaa.

Mutta on paljon korkeita hyviä asioita ja paljon suuria pahoja, ja niiden joukossa on kaksi jumalapaholaista, toinen on P a l a v a ja toinen on K a s v a v a.

Palava on Eros liekin hahmossa. S e valaisee kuluttaessaan.
Kasvava on E l ä m ä n - p u u, se viheriöi kerätessään kasvaessaan elävää ainetta.
Eros liekehtii ja sammuu, mutta elämänpuu kasvaa hitaasti ja vakaasti mittaamattomien aikojen halki.
Hyvä ja paha yhtyvät liekissä.
Hyvä ja paha yhtyvät puun kasvussa.
Elämä ja rakkaus ovat jumalisuudessaan vastakkain.
Mittaamaton kuin tähtien joukko on jumalien ja paholaisten luku.
Jokainen tähti on jumala ja jokainen tila, joka täyttää tähden, on paholainen. Mutta kaiken tyhjyys on pleroma.
Kaiken vaikutus on Abraxas, jota vastassa on vain epävaikuttava.

Neljä on pääjumalien lukumäärä, sillä neljä on maailman mittojen luku.

Yksi on alku, Jumala Aurinko.

Kaksi on Eros, sillä se yhdistää kaksi ja levittäytyy valaisten.

Kolme on elämänpuu, sillä se täyttää tilan kappaleilla.

Neljä on paholainen, sillä se avaa kaiken suljetun, se hajoittaa kaiken millä on muoto ja ruumis, se on tuhoaja, jossa kaikki tulee olemattomaksi.

Hyvä on minun, jonka on annettu tietää jumalien moninaisuus ja erilaisuus. Voi teitä, jotka korvaatte tämän yhdistettäväksi mahdottoman moninaisuuden yhdellä Jumalalla. Niin tehdessänne te hankitte itsellenne ymmärtämättömyyden tuskan ja typistätte luodun, jonka olemus ja perusta on erilaisuus. Kuinka te voitte olla omalle olemuksellenne uskollisia, kun te tahdotte vaihtaa monta yhteen? Se mitä te teette jumalille, tapahtuu myös teille itsellenne. Teistä kaikista tulee samanlaisia ja niin teidän olemuksenne typistyy.

Ihmisten takia hallitkoon samanlaisuus muttei jumalten takia, sillä jumalia on monta, mutta ihmisiä vähän. Jumalat ovat vahvoja ja sietävät moninaisuutensa, sillä kuten tähdet ne seisovat yksin ja valtavien etäisyyksien päässä toisistaan. Ihmiset ovat heikkoja eivätkä kestä moninaisuuttaan, sillä he asuvat lähellä toisiaan ja tarvitsevat yhteisyyttä voidakseen kestää erikoisuutensa. Vapahduksen takia minä opetan teille hylättävän, jonka takia minut hylättiin.

Jumalten luku vastaa ihmisten lukuisuutta.
Lukemattomat jumalat odottavat ihmiseksi tulemista. Lukemattomat jumalat ovat olleet ihmisiä. Ihmisellä on osansa jumalten olemuksesta, hän tulee jumalista ja menee Jumalan luokse.

Kuten ei hyödytä pohtia pleromaa ei siis myöskään kannata palvoa jumalten moninaisuutta. Korkeintaan kannattaa kunnioittaa ensimmäistä Jumalaa, vaikuttavaa täyteyttä ja korkeinta hyvää. Me emme voi rukouksellamme lisätä siihen mitään emmekä ottaa siitä mitään pois, sillä vaikuttava tyhjyys nielaisee kaiken itseensä. Valoisat jumalat muodostavat taivaan valtakunnan, ne ovat moninaisia ja loputtomasti laajenevia ja suurenevia. Niiden ylin herra on Jumala Aurinko.

Pimeät jumalat muodostavat maa-maailman. Ne ovat yksinkertaisia ja loputtomasti pieneneviä ja väheneviä. Niiden alin herra on Paholainen, kuunhenki, maan seuralainen, pienempi ja kylmempi ja kuolleempi kuin maa.

Taivaallisten ja maallisten jumalien vallassa ei ole mitään eroa. Taivaalliset suurentavat, maalliset pienentävät. Kummankin liike on mittaamaton.

Anonyymi kirjoitti:

Sermo IV

Kuolleet täyttivät napisten huoneen ja sanoivat: Puhu meille Jumalista ja Paholaisista, sinä kirottu.

"Jumala Aurinko on korkein hyvä, Paholainen sen vastakohta. Teillä on siis kaksi Jumalaa.

Mutta on paljon korkeita hyviä asioita ja paljon suuria pahoja, ja niiden joukossa on kaksi jumalapaholaista, toinen on P a l a v a ja toinen on K a s v a v a.

Palava on Eros liekin hahmossa. S e valaisee kuluttaessaan.
Kasvava on E l ä m ä n - p u u, se viheriöi kerätessään kasvaessaan elävää ainetta.
Eros liekehtii ja sammuu, mutta elämänpuu kasvaa hitaasti ja vakaasti mittaamattomien aikojen halki.
Hyvä ja paha yhtyvät liekissä.
Hyvä ja paha yhtyvät puun kasvussa.
Elämä ja rakkaus ovat jumalisuudessaan vastakkain.
Mittaamaton kuin tähtien joukko on jumalien ja paholaisten luku.
Jokainen tähti on jumala ja jokainen tila, joka täyttää tähden, on paholainen. Mutta kaiken tyhjyys on pleroma.
Kaiken vaikutus on Abraxas, jota vastassa on vain epävaikuttava.

Neljä on pääjumalien lukumäärä, sillä neljä on maailman mittojen luku.

Yksi on alku, Jumala Aurinko.

Kaksi on Eros, sillä se yhdistää kaksi ja levittäytyy valaisten.

Kolme on elämänpuu, sillä se täyttää tilan kappaleilla.

Neljä on paholainen, sillä se avaa kaiken suljetun, se hajoittaa kaiken millä on muoto ja ruumis, se on tuhoaja, jossa kaikki tulee olemattomaksi.

Hyvä on minun, jonka on annettu tietää jumalien moninaisuus ja erilaisuus. Voi teitä, jotka korvaatte tämän yhdistettäväksi mahdottoman moninaisuuden yhdellä Jumalalla. Niin tehdessänne te hankitte itsellenne ymmärtämättömyyden tuskan ja typistätte luodun, jonka olemus ja perusta on erilaisuus. Kuinka te voitte olla omalle olemuksellenne uskollisia, kun te tahdotte vaihtaa monta yhteen? Se mitä te teette jumalille, tapahtuu myös teille itsellenne. Teistä kaikista tulee samanlaisia ja niin teidän olemuksenne typistyy.

Ihmisten takia hallitkoon samanlaisuus muttei jumalten takia, sillä jumalia on monta, mutta ihmisiä vähän. Jumalat ovat vahvoja ja sietävät moninaisuutensa, sillä kuten tähdet ne seisovat yksin ja valtavien etäisyyksien päässä toisistaan. Ihmiset ovat heikkoja eivätkä kestä moninaisuuttaan, sillä he asuvat lähellä toisiaan ja tarvitsevat yhteisyyttä voidakseen kestää erikoisuutensa. Vapahduksen takia minä opetan teille hylättävän, jonka takia minut hylättiin.

Jumalten luku vastaa ihmisten lukuisuutta.
Lukemattomat jumalat odottavat ihmiseksi tulemista. Lukemattomat jumalat ovat olleet ihmisiä. Ihmisellä on osansa jumalten olemuksesta, hän tulee jumalista ja menee Jumalan luokse.

Kuten ei hyödytä pohtia pleromaa ei siis myöskään kannata palvoa jumalten moninaisuutta. Korkeintaan kannattaa kunnioittaa ensimmäistä Jumalaa, vaikuttavaa täyteyttä ja korkeinta hyvää. Me emme voi rukouksellamme lisätä siihen mitään emmekä ottaa siitä mitään pois, sillä vaikuttava tyhjyys nielaisee kaiken itseensä. Valoisat jumalat muodostavat taivaan valtakunnan, ne ovat moninaisia ja loputtomasti laajenevia ja suurenevia. Niiden ylin herra on Jumala Aurinko.

Pimeät jumalat muodostavat maa-maailman. Ne ovat yksinkertaisia ja loputtomasti pieneneviä ja väheneviä. Niiden alin herra on Paholainen, kuunhenki, maan seuralainen, pienempi ja kylmempi ja kuolleempi kuin maa.

Taivaallisten ja maallisten jumalien vallassa ei ole mitään eroa. Taivaalliset suurentavat, maalliset pienentävät. Kummankin liike on mittaamaton.

Lue lisää

Sermo V

Kuolleet pilkkasivat ja huusivat: opeta meille, hullu, kirkosta ja pyhästä yhteydestä.

"Jumalten maailma ilmenee henkisyydessä ja sukupuolisuudessa. Taivaalliset ilmenevät henkisyydessä, maalliset sukupuolisuudessa.

Henkisyys ottaa vastaan ja tarttuu kiinni. Se on naisen kaltainen ja sen vuoksi me olemme antaneet sille nimen taivaallinen äiti, M a t e r - C o e l e s t i s. Sukupuolisuus siittää ja synnyttää. Se on miehen kaltainen ja sen vuoksi me olemme antaneet sille nimen P h a l l o s, maallinen isä.

Miehen sukupuolisuus on maallisempaa, naisen sukupuolisuus henkisempää. Miehen henkisyys on taivaallisempaa, se etsii suurempaa.

Naisen henkisyys on maallisempaa, se etsii pienempää.
Valheellista ja pirullista on naisen henkisyys, joka etsii suurempaa.
Jokainen menköön omalle paikalleen.

Mies ja nainen tulevat toinen toisilleen paholaisiksi, elleivät he erota henkisiä teitään, sillä luodun olemus on erilaisuus.
Miehen sukupuolisuus on suuntautuu maalliseen, naisen sukupuolisuus henkiseen. Mies ja nainen tulevat toinen toiselleen paholaisiksi, elleivät he erota sukupuolisuuttaan.

Mies tulkoon tuntemaan pienemmän, nainen suuremman.
Ihminen erottautukoon henkisyydestä ja sukupuolisuudesta.

Nimittäköön hän henkisyyden äidiksi ja asettakoon sen taivaan ja maan väliin. Nimittäköön hän sukupuolisuuden phallokseksi ja asettakoon sen itsensä ja maan väliin, sillä äiti ja phallos ovat yli-inhimillisiä demoneja ja jumalmaailman ilmenemismuotoja. Ne vaikuttavat meihin enemmän kuin jumalat, koska ne ovat läheistä sukua meidän olemuksellemme. Ellette te erota itseänne sukupuolisuudesta ja henkisyydestä ettekä pidä niitä itsenne yläpuolella ja ympärillänne olevana olemuksena niin te lankeatte niihin pleroman ominaisuuksina. Henkisyys ja sukupuolisuus eivät ole teidän ominaisuuksianne, eivät asioita, jotka te omistatte ja suljette sisäänne vaan ne omistavat ja sulkevat sisäänsä teidät, sillä ne ovat vahvoja demoneja, jumalten ilmenemismuotoja, ja sen vuoksi asioita, jotka ulottuvat teidän ylitsenne ja ovat itsessään olemassa. Ihmisellä ei ole itsessään henkisyyttä eikä sukupuolisuutta vaan hän on henkisyyden ja sukupuolisuuden lain alainen. Sen vuoksi kukaan ei voi välttää näitä demoneja. Teidän on pidettävä niitä demoneina ja yhteisenä asiana ja vaarana, yhteisenä taakkana, jonka elämä on sälyttänyt päällenne. Niin on myös elämä teille yhteinen asia ja vaara kuten myös jumalat ja ennen kaikkea muuta pelottava Abraxas.

Ihminen on heikko, sen vuoksi yhteisyys on välttämätön, ellei tämä yhteys ole äidin merkeissä niin se on phalloksen merkeissä. Ilman yhteyttä oleminen on kärsimystä ja sairautta. Yhteys kaikessa on rikkinäisyyttä ja hajoamista.

Erilaisuus johtaa erikseen olemiseen. Erikseen oleminen on vastoin yhteyttä. Mutta koska ihminen on heikko jumalia ja demoneja ja niiden voittamattomia lakeja vastaan, yhteys on välttämätön. Sen takia olkoon niin paljon yhteyttä kuin on välttämätöntä, ei ihmisten takia vaan jumalten takia. Jumalat pakottavat teidät yhteyteen. Niin paljon kuin he teitä pakottavat, niin paljon yhteyttä on tarpeen, enempi on pahasta.

Yhteydessä jokainen ihminen alistukoon toiselle jotta yhteys säilyisi, sillä te tarvitsette sitä.
Erikseen olemisessa yhden on oltava toisen yläpuolella jotta jokainen tulee itsekseen ja välttää orjuuden.

Yhteydessä olkoon pidättyvyyttä,
Erikseen olemisessa olkoon tuhlausta.

Yhteys on syvyys,
erikseen oleminen korkeus.

Oikea määrä yhteydessä puhdistaa ja säilyttää.
Oikea määrä yksin olemisessa puhdistaa ja lisää.

Yhteys antaa meille lämmön,
yksin oleminen antaa meille valon."

Anonyymi kirjoitti:

Sermo V

Kuolleet pilkkasivat ja huusivat: opeta meille, hullu, kirkosta ja pyhästä yhteydestä.

"Jumalten maailma ilmenee henkisyydessä ja sukupuolisuudessa. Taivaalliset ilmenevät henkisyydessä, maalliset sukupuolisuudessa.

Henkisyys ottaa vastaan ja tarttuu kiinni. Se on naisen kaltainen ja sen vuoksi me olemme antaneet sille nimen taivaallinen äiti, M a t e r - C o e l e s t i s. Sukupuolisuus siittää ja synnyttää. Se on miehen kaltainen ja sen vuoksi me olemme antaneet sille nimen P h a l l o s, maallinen isä.

Miehen sukupuolisuus on maallisempaa, naisen sukupuolisuus henkisempää. Miehen henkisyys on taivaallisempaa, se etsii suurempaa.

Naisen henkisyys on maallisempaa, se etsii pienempää.
Valheellista ja pirullista on naisen henkisyys, joka etsii suurempaa.
Jokainen menköön omalle paikalleen.

Mies ja nainen tulevat toinen toisilleen paholaisiksi, elleivät he erota henkisiä teitään, sillä luodun olemus on erilaisuus.
Miehen sukupuolisuus on suuntautuu maalliseen, naisen sukupuolisuus henkiseen. Mies ja nainen tulevat toinen toiselleen paholaisiksi, elleivät he erota sukupuolisuuttaan.

Mies tulkoon tuntemaan pienemmän, nainen suuremman.
Ihminen erottautukoon henkisyydestä ja sukupuolisuudesta.

Nimittäköön hän henkisyyden äidiksi ja asettakoon sen taivaan ja maan väliin. Nimittäköön hän sukupuolisuuden phallokseksi ja asettakoon sen itsensä ja maan väliin, sillä äiti ja phallos ovat yli-inhimillisiä demoneja ja jumalmaailman ilmenemismuotoja. Ne vaikuttavat meihin enemmän kuin jumalat, koska ne ovat läheistä sukua meidän olemuksellemme. Ellette te erota itseänne sukupuolisuudesta ja henkisyydestä ettekä pidä niitä itsenne yläpuolella ja ympärillänne olevana olemuksena niin te lankeatte niihin pleroman ominaisuuksina. Henkisyys ja sukupuolisuus eivät ole teidän ominaisuuksianne, eivät asioita, jotka te omistatte ja suljette sisäänne vaan ne omistavat ja sulkevat sisäänsä teidät, sillä ne ovat vahvoja demoneja, jumalten ilmenemismuotoja, ja sen vuoksi asioita, jotka ulottuvat teidän ylitsenne ja ovat itsessään olemassa. Ihmisellä ei ole itsessään henkisyyttä eikä sukupuolisuutta vaan hän on henkisyyden ja sukupuolisuuden lain alainen. Sen vuoksi kukaan ei voi välttää näitä demoneja. Teidän on pidettävä niitä demoneina ja yhteisenä asiana ja vaarana, yhteisenä taakkana, jonka elämä on sälyttänyt päällenne. Niin on myös elämä teille yhteinen asia ja vaara kuten myös jumalat ja ennen kaikkea muuta pelottava Abraxas.

Ihminen on heikko, sen vuoksi yhteisyys on välttämätön, ellei tämä yhteys ole äidin merkeissä niin se on phalloksen merkeissä. Ilman yhteyttä oleminen on kärsimystä ja sairautta. Yhteys kaikessa on rikkinäisyyttä ja hajoamista.

Erilaisuus johtaa erikseen olemiseen. Erikseen oleminen on vastoin yhteyttä. Mutta koska ihminen on heikko jumalia ja demoneja ja niiden voittamattomia lakeja vastaan, yhteys on välttämätön. Sen takia olkoon niin paljon yhteyttä kuin on välttämätöntä, ei ihmisten takia vaan jumalten takia. Jumalat pakottavat teidät yhteyteen. Niin paljon kuin he teitä pakottavat, niin paljon yhteyttä on tarpeen, enempi on pahasta.

Yhteydessä jokainen ihminen alistukoon toiselle jotta yhteys säilyisi, sillä te tarvitsette sitä.
Erikseen olemisessa yhden on oltava toisen yläpuolella jotta jokainen tulee itsekseen ja välttää orjuuden.

Yhteydessä olkoon pidättyvyyttä,
Erikseen olemisessa olkoon tuhlausta.

Yhteys on syvyys,
erikseen oleminen korkeus.

Oikea määrä yhteydessä puhdistaa ja säilyttää.
Oikea määrä yksin olemisessa puhdistaa ja lisää.

Yhteys antaa meille lämmön,
yksin oleminen antaa meille valon."

Lue lisää

Sermo VI

"Sukupuolisuuden demoni tunkee sieluumme kuin käärme. Se on puoliksi ihmissielu ja sen nimi on ajatustoive.

Henkisyyden demoni laskeutuu sieluumme kuin valkoinen lintu. Se on puoliksi ihmissielu ja sen nimi on toiveajatus.

Käärme on maallinen sielu, puoliksi demoninen, se on henki ja sukua kuolleiden hengille. Kuten ne sekin kiertelee ympäriinsä maallisissa asioissa saaden aikaan että me joko pelkäämme niitä tai että ne herättävät meissä himoa. Käärmeellä on naisen luonne ja se etsii aina niiden kuolleiden seuraa, joita maa pitää lumouksessaan, niiden jotka eivät ole löytäneet tietä sen yli yksinolemiseen. Käärme on huora ja harjoittaa haureutta paholaisen ja pahojen henkien kanssa, se on ilkeä tyranni ja kiusanhenki ja viettelee aina huonoimpaan seuraan.

Valkoinen lintu on puoliksi taivaallinen ihmisen sielu. Se viipyy äidin luona ja laskeutuu joskus alas. Linnulla on miehen luonne ja se on vaikuttava ajatus. Se on siveä ja yksinäinen, äidin lähettiläs. Se lentää korkealla maan yläpuolella. Se vaatii yksin olemista. Se tuo tietoa kaukaisilta, jotka ovat menneet edeltä ja tulleet täydellisiksi. Se vie sanamme äidin luokse. Se rukoilee puolestamme, se varoittaa, mutta sillä ei ole minkäänlaista valtaa jumalia vastaan.
Se on auringon astia.

Käärme menee alas ja viekkaudellaan se lamauttaa fallisen demonin tai kiihottaa sitä. Se tuo esiin maallisten ovelaa ovelammat asiat, jotka tunkeutuvat jokaiseen koloon ja imeytyvät kaikkialle. Käärme ei tosin halua sitä, mutta sen on oltava meille hyödyksi. Se pakenee meidän otteestamme ja näyttää meille siten tien, jota me emme ihmisjärjellämme löytäneet."

Kuolleet katsoivat minua pilkallisesti ja sanoivat: Lakkaa puhumasta jumalista, demoneista ja sieluista. Sen me pohjimmiltamme olemme jo kauan tienneet.

Anonyymi kirjoitti:

Sermo VI

"Sukupuolisuuden demoni tunkee sieluumme kuin käärme. Se on puoliksi ihmissielu ja sen nimi on ajatustoive.

Henkisyyden demoni laskeutuu sieluumme kuin valkoinen lintu. Se on puoliksi ihmissielu ja sen nimi on toiveajatus.

Käärme on maallinen sielu, puoliksi demoninen, se on henki ja sukua kuolleiden hengille. Kuten ne sekin kiertelee ympäriinsä maallisissa asioissa saaden aikaan että me joko pelkäämme niitä tai että ne herättävät meissä himoa. Käärmeellä on naisen luonne ja se etsii aina niiden kuolleiden seuraa, joita maa pitää lumouksessaan, niiden jotka eivät ole löytäneet tietä sen yli yksinolemiseen. Käärme on huora ja harjoittaa haureutta paholaisen ja pahojen henkien kanssa, se on ilkeä tyranni ja kiusanhenki ja viettelee aina huonoimpaan seuraan.

Valkoinen lintu on puoliksi taivaallinen ihmisen sielu. Se viipyy äidin luona ja laskeutuu joskus alas. Linnulla on miehen luonne ja se on vaikuttava ajatus. Se on siveä ja yksinäinen, äidin lähettiläs. Se lentää korkealla maan yläpuolella. Se vaatii yksin olemista. Se tuo tietoa kaukaisilta, jotka ovat menneet edeltä ja tulleet täydellisiksi. Se vie sanamme äidin luokse. Se rukoilee puolestamme, se varoittaa, mutta sillä ei ole minkäänlaista valtaa jumalia vastaan.
Se on auringon astia.

Käärme menee alas ja viekkaudellaan se lamauttaa fallisen demonin tai kiihottaa sitä. Se tuo esiin maallisten ovelaa ovelammat asiat, jotka tunkeutuvat jokaiseen koloon ja imeytyvät kaikkialle. Käärme ei tosin halua sitä, mutta sen on oltava meille hyödyksi. Se pakenee meidän otteestamme ja näyttää meille siten tien, jota me emme ihmisjärjellämme löytäneet."

Kuolleet katsoivat minua pilkallisesti ja sanoivat: Lakkaa puhumasta jumalista, demoneista ja sieluista. Sen me pohjimmiltamme olemme jo kauan tienneet.

Lue lisää

Sermo VII

Yöllä kuolleet kuitenkin tulivat takaisin surullisen näköisinä ja sanoivat: On vielä yksi asia, josta unohdimme puhua. Opeta meille ihmisestä.

"Ihminen on portti, jonka kautta te astutte jumalien, demonien ja sielujen ulkoisesta maailmasta sisäiseen maailmaan, suuremmasta maailmasta pienempään maailmaan. Pieni ja mitätön on ihminen, hän on jo teidän takananne, ja te olette jälleen loputtomassa tilassa, pienemmässä eli sisäisessä loputtomuudessa.

Mittaamattoman kaukana yksi tähti on taivaan lakipisteessä.

Se on tämän yhden ihmisen yksi Jumala, se on hänen maailmansa, hänen pleromansa, hänen jumaluutensa.
Tässä maailmassa ihminen on Abraxas, joka luo tai nielaisee oman maailmansa.

Tämä tähti on ihmisen Jumala ja päämäärä,
Tämä on hänen ainoa opastava Jumalansa,
hänessä ihminen pääsee rauhaan,
hänen luokseen johtaa sielun pitkä matka kuoleman jälkeen, hänessä loistaa valona kaikki, mitä ihminen tuo mukanaan suuremmasta maailmasta.
Tätä yhtä ihminen rukoilkoon.
Rukous lisää tähden valoa,
se luo sillan kuoleman yli,
se valmistaa pienemmän maailman elämän
ja vähentää suuremman maailman toivottomia haluja.
Kun suurempi maailma tulee kylmäksi, tähti loistaa.
Mitään ei ole ihmisen ja hänen ainoan Jumalansa välissä sikäli kuin ihminen voi kääntää katseensa pois Abraxasin liekehtivästä näystä.
Ihminen täällä, Jumala siellä.
Heikkous ja olemattomuus täällä, ikuinen luomisvoima siellä.
Täällä pelkkää pimeyttä ja kosteaa kylmyyttä,
siellä pelkkää aurinkoa."

Tämän jälkeen kuolleet vaikenivat ja kohosivat ylös kuin savu yöllä laumaansa vartioivan paimenen nuotiosta.

ANAGRAMMI

NAHTRIHECCUNDE
GAHINNEVERAHTUNIN
ZEHGESSURKLACH
ZUNNUS.

Anonyymi kirjoitti:

En itse pidä Jungin elämäkertaa niinkään "hauskana kirjana", mutta onhan siinä paljon hauskojakin kohtia ja sattumuksia. Yksi lempikirjojani.

Muistan myös tuon kirkon päälle ulostamis-tapahtuman, ja eikös se ollut Jungin unen tulkinnan jälkeen jollain lailla positiivinenkin asia. Ulostaminen, ulostus, on symbolisella tasolla konkreettista ulos tuontia, asioiden julki tuontia, jne.
Ylipäätänsäkin unien kieli on aina parhaimmillaan brutaalia, peittelemättömän häpeämätöntä. Esimerkkinä voisi ottaa "isänmurha"- käsitteen, jos siis yleensä nuori mies näkee unen jossa harkitusti murhaa unessa jollain lailla isänsä(ja saattaa jopa sekstata äitinsä kanssa, heh, (Jim Morrisonin The End-laulu) ) se tulkittuna siis tarkoittaa nuoren miehen riittistä siirtymistä miehen maailmaan, eikä mitään väkivaltaista asiaa.

Yksi Unia, ajatuksia, muistikuvia- kirjan tapahtumista oli Septem Sermones ad Mortuos- opuksen kirjoittamisen alku, jossa Jung perheineen koki paljon yliluonnollisia tapahtumia, kun "7 aavetta Jerusalemista" tuli kylään Jungin kotitaloon. Ensin Jungin kodin ovikello alkoi soida vimmatusti vaikka ovella ei näkynyt ketään, sitten seuraavana yönä Jungin poika näki unta jossa paholainen lensi pää tulessa joen yli poikaa kohti huutaen, että "Jung on varastamassa hänen omaisuutensa!"
Taisi kaikki Jungin lapset joutua todistamaan silloin paljon yliluonnollisia asioita, esim. sänkyjen peittoja vedettiin pois lasten sängyistä heidän nukkuessaan vaikkei ketään muita ollut huoneissa, jne. Ja ilmapiiri talossa oli paksuna jotain, kun "henget" saapuivat sisälle taloon, asettuen taloksi.

Näistä tapahtumista Jung sitten kirjoitti ylös kirjasen "Septem Sermones ad Mortuos"-kirjasen, muistaakseni 7 päivässä ja yössä. Teksti on uskomattoman kaunista, syvällistä, runollista. Ylimaallista. Jollain lailla ihan jumalallista. Kannattaa tutustua, ellei jo ole. Jung itse piti 'vaatimattomasti' kirjoitustaan edellisestä "nuoruudensyntinään", kokiko paljastaneensa liian paljon, liian varhain? Ehkä. https://en.wikipedia.org/wiki/Seven_Sermons_to_the_Dead

Itse olen saanut sellaisen käsityksen Jungin suhteesta kristinuskoon, ettei hän koskaan elämänsä aikana sylkenyt KR:n suuntaan, vaan päinvastoin hänen tutkimuksensa usein kohdistuivat juuri varhaiseen kristinuskoon, esim. "Aion"-kirja.

Ja aloituksessa mainittu Synkronisiteetti mielestäni selittää nykykielellä juuri Raamatussa tapahtuvia yliluonnollisia ilmiöitä sillä lailla, että nykyihminenkin pystyy käsittämään yliluonnolliset ilmiöt olemassa oleviksi tapahtumiksi.

Yksi parhain esimerkki Jungin synkronisiteetista on Kultakuoriaisen tapaus, jossa hänen potilaansa kertoo hänen vastaanotolla nähneensä edellisenä yönä unta Skarabee-kultakuoriaisesta, ja juuri silloin kuuluu kopsahdus huoneen ikkunasta jossa Jung potilaansa kanssa on, ja kun Jung menee katsomaan mikä kopsahduksen aiheutti, niin siellä on juuri kyseinen kultakuoriainen.

Merkitsevä yhteensattuma.

Näitähän "tapahtumia" juuri Raamattu on täynnä, Jeesuksen ympärillä juuri todistamassa ja vahvistamassa, että "ihmeitä" tapahtuu, kun vaan uskoo riittävän vahvasti.

Käsittääkseni juuri nykyajan uskon puute saa aikaiseksi ilmiön olemattomaksi kauivumisen.

Jos siis jaksaisimme uskoa, enemmän, vahvemmin, Jeesuksen sanojen mukaan, niin mielestäni ehkä voisimme saada enemmän elämäämme näitä tällaisia synkronisiteettisiä ilmiöitä.
Jotka sitten edelleen vahvistaisi uskoamme yliluonnollisen Jumalan olemassaoloon.

Lue lisää

<<Raamatussa tapahtuvia yliluonnollisia ilmiöitä sillä lailla, että nykyihminenkin pystyy käsittämään yliluonnolliset ilmiöt olemassa oleviksi tapahtumiksi.<<

Minusta tämä kuulostaa erikoiselta, jos nykyihmiselle pitäisi selittää yliluonnollisia ilmiöitä Raamatun tekstin kautta, kun jo tieteessä yliluonnolliset ilmiöt ovat olleet 100 vuotta luonnollisia ilmiöitä.

Tämä johtuu siitä, että jo tuolloin tutkimusten edettyä tiedettiin, että mitään faktoiksi luulemiamme luonnonlakeja ei ole olemassakaan, vaan kaikki ilmiöt ovat vain tilastollisia todennäköisyyksiä.

Sanotaan determinististen lakien korvautuneen vain tilastollisiksi todennäköisyyksillä.

Tämä liittyy usein puhumaani atomiytimen reaktion seurauksen valintaan, josta Einstein totesi eläessään, ettei hän usko Jumalan heittävän universumilla noppaa. Ja nyt tutkimusten edettyä tietoon, että kaiken materian perustana on vain henkinen tietoisuuden taso, jossa kaikki atomeista (materia) koostuva on yhtä ja samaa tietoisuuden kenttää, joka toimii vuorokaikutuksessa kaiken ja kaikkien kesken.

Tämä on nyt tieteellinen fakta tämän päivän 'todellisuuden' (materia) perustasta, ja puhutaan koko paradigman muutoksesta, johon kaikki tiede on uudelleen tarkasteltava. Ja tämä koskee nyt myös aloitusviestin mainittua ilmiötä.

Anonyymi kirjoitti:

<<Raamatussa tapahtuvia yliluonnollisia ilmiöitä sillä lailla, että nykyihminenkin pystyy käsittämään yliluonnolliset ilmiöt olemassa oleviksi tapahtumiksi.<<

Minusta tämä kuulostaa erikoiselta, jos nykyihmiselle pitäisi selittää yliluonnollisia ilmiöitä Raamatun tekstin kautta, kun jo tieteessä yliluonnolliset ilmiöt ovat olleet 100 vuotta luonnollisia ilmiöitä.

Tämä johtuu siitä, että jo tuolloin tutkimusten edettyä tiedettiin, että mitään faktoiksi luulemiamme luonnonlakeja ei ole olemassakaan, vaan kaikki ilmiöt ovat vain tilastollisia todennäköisyyksiä.

Sanotaan determinististen lakien korvautuneen vain tilastollisiksi todennäköisyyksillä.

Tämä liittyy usein puhumaani atomiytimen reaktion seurauksen valintaan, josta Einstein totesi eläessään, ettei hän usko Jumalan heittävän universumilla noppaa. Ja nyt tutkimusten edettyä tietoon, että kaiken materian perustana on vain henkinen tietoisuuden taso, jossa kaikki atomeista (materia) koostuva on yhtä ja samaa tietoisuuden kenttää, joka toimii vuorokaikutuksessa kaiken ja kaikkien kesken.

Tämä on nyt tieteellinen fakta tämän päivän 'todellisuuden' (materia) perustasta, ja puhutaan koko paradigman muutoksesta, johon kaikki tiede on uudelleen tarkasteltava. Ja tämä koskee nyt myös aloitusviestin mainittua ilmiötä.

Lue lisää

<<Jos siis jaksaisimme uskoa, enemmän, vahvemmin, Jeesuksen sanojen mukaan, niin mielestäni ehkä voisimme saada enemmän elämäämme näitä tällaisia synkronisiteettisiä ilmiöitä. Jotka sitten edelleen vahvistaisi uskoamme yliluonnollisen Jumalan olemassaoloon.<<

Tiede kutsuu nyt tuota 'yliluonnollista Jumalaa' ylimaalliseksi älyksi, joka tuon 'tilastollisen' atominytimen reaktion seurauksen kautta tuottaa meidän kohtalomme, mutta pointti onkin siinä, että minkä lakien ja sääntöjen puitteissa. Vastaus tähän Michio Kakun esittämään väittämään 'uskokaa minua, kyse ei ole mistään sattumasta' ei riitä pelkkä sana 'usko'.

Anonyymi kirjoitti:

<<Jos siis jaksaisimme uskoa, enemmän, vahvemmin, Jeesuksen sanojen mukaan, niin mielestäni ehkä voisimme saada enemmän elämäämme näitä tällaisia synkronisiteettisiä ilmiöitä. Jotka sitten edelleen vahvistaisi uskoamme yliluonnollisen Jumalan olemassaoloon.<<

Tiede kutsuu nyt tuota 'yliluonnollista Jumalaa' ylimaalliseksi älyksi, joka tuon 'tilastollisen' atominytimen reaktion seurauksen kautta tuottaa meidän kohtalomme, mutta pointti onkin siinä, että minkä lakien ja sääntöjen puitteissa. Vastaus tähän Michio Kakun esittämään väittämään 'uskokaa minua, kyse ei ole mistään sattumasta' ei riitä pelkkä sana 'usko'.

Lue lisää

Ja tämän päivän tiedemies puhuu:

<<"Kun maailmankuulu teoreettinen fyysikko Michio Kaku väitti löytäneensä todisteita siitä, että Jumala on olemassa, hänen päättelynsä aiheuttivat sekaannusta tiedeyhteisössä."

''Yksi säiteorian kehittäjistä Michio Kaku kertoo, että "Olen päätellyt, että olemme maailmassa, jonka säännöt ja lait ovat älyn luomia ” ja jatkaa "Uskokaa minua, kaikki, mitä kutsumme sattumaksi tänään, ei enää ole järkevää. Minulle on selvää, että meillä on sellainen suunnitelma, jota ohjaavat säännöt, jotka ylimaallinen äly on luonut eikä mikään sattuma".<<

Myöskään Jeesus ei itse korostanut vain uskon merkitystä, vaikka plasebouskon voima tunnetaan tietysti myös tieteessä.

Jeesus sanoi näin: <<"Lähtekää liikkeelle siitä, mikä ei näy, ja pyrkikää löytämään näkyvän päämäärä. Silloin ajatus virtaa esiin ja paljastaa teille, kuinka usko näkymättömiin on ollut niissä, jotka ovat näkyviä, mutta kuuluvat syntymättömälle Isälle. Jolla on korvat, se kuulkoon!"<<

Anonyymi kirjoitti:

Ja tämän päivän tiedemies puhuu:

<<"Kun maailmankuulu teoreettinen fyysikko Michio Kaku väitti löytäneensä todisteita siitä, että Jumala on olemassa, hänen päättelynsä aiheuttivat sekaannusta tiedeyhteisössä."

''Yksi säiteorian kehittäjistä Michio Kaku kertoo, että "Olen päätellyt, että olemme maailmassa, jonka säännöt ja lait ovat älyn luomia ” ja jatkaa "Uskokaa minua, kaikki, mitä kutsumme sattumaksi tänään, ei enää ole järkevää. Minulle on selvää, että meillä on sellainen suunnitelma, jota ohjaavat säännöt, jotka ylimaallinen äly on luonut eikä mikään sattuma".<<

Myöskään Jeesus ei itse korostanut vain uskon merkitystä, vaikka plasebouskon voima tunnetaan tietysti myös tieteessä.

Jeesus sanoi näin: <<"Lähtekää liikkeelle siitä, mikä ei näy, ja pyrkikää löytämään näkyvän päämäärä. Silloin ajatus virtaa esiin ja paljastaa teille, kuinka usko näkymättömiin on ollut niissä, jotka ovat näkyviä, mutta kuuluvat syntymättömälle Isälle. Jolla on korvat, se kuulkoon!"<<

Lue lisää

<< "Uskokaa minua, kaikki, mitä kutsumme sattumaksi tänään, ei enää ole järkevää. Minulle on selvää, että meillä on sellainen suunnitelma, jota ohjaavat säännöt, jotka ylimaallinen äly on luonut.''<<

Ja nyt jos onnistumme toteuttamaan tuota suunnitelmaa kyseisten sääntöjen ohjaamana, niin sitä varmemmin ilmenee tuota aloittajan puhumaa synkronisiteettia kertomaan meille, että olemme oikealla tiellä. Ja tähän vasta tarvitaan sitten sitä uskoa edetä.

Anonyymi kirjoitti:

Sermo VII

Yöllä kuolleet kuitenkin tulivat takaisin surullisen näköisinä ja sanoivat: On vielä yksi asia, josta unohdimme puhua. Opeta meille ihmisestä.

"Ihminen on portti, jonka kautta te astutte jumalien, demonien ja sielujen ulkoisesta maailmasta sisäiseen maailmaan, suuremmasta maailmasta pienempään maailmaan. Pieni ja mitätön on ihminen, hän on jo teidän takananne, ja te olette jälleen loputtomassa tilassa, pienemmässä eli sisäisessä loputtomuudessa.

Mittaamattoman kaukana yksi tähti on taivaan lakipisteessä.

Se on tämän yhden ihmisen yksi Jumala, se on hänen maailmansa, hänen pleromansa, hänen jumaluutensa.
Tässä maailmassa ihminen on Abraxas, joka luo tai nielaisee oman maailmansa.

Tämä tähti on ihmisen Jumala ja päämäärä,
Tämä on hänen ainoa opastava Jumalansa,
hänessä ihminen pääsee rauhaan,
hänen luokseen johtaa sielun pitkä matka kuoleman jälkeen, hänessä loistaa valona kaikki, mitä ihminen tuo mukanaan suuremmasta maailmasta.
Tätä yhtä ihminen rukoilkoon.
Rukous lisää tähden valoa,
se luo sillan kuoleman yli,
se valmistaa pienemmän maailman elämän
ja vähentää suuremman maailman toivottomia haluja.
Kun suurempi maailma tulee kylmäksi, tähti loistaa.
Mitään ei ole ihmisen ja hänen ainoan Jumalansa välissä sikäli kuin ihminen voi kääntää katseensa pois Abraxasin liekehtivästä näystä.
Ihminen täällä, Jumala siellä.
Heikkous ja olemattomuus täällä, ikuinen luomisvoima siellä.
Täällä pelkkää pimeyttä ja kosteaa kylmyyttä,
siellä pelkkää aurinkoa."

Tämän jälkeen kuolleet vaikenivat ja kohosivat ylös kuin savu yöllä laumaansa vartioivan paimenen nuotiosta.

ANAGRAMMI

NAHTRIHECCUNDE
GAHINNEVERAHTUNIN
ZEHGESSURKLACH
ZUNNUS.

Lue lisää

Näistä Jungin runoiluista näkyy selvästi, että miten hyvin hän on lukenut Paavalinsa ja ymmärtää hyvin, jos Einstein ja Freud, jonka oppilas Jung oli, eivät olleet mitään sydänystäviä. Einsteinin helppous yksinkertaisuudessa aforismeineen on vedetty niin monelle mutkalle, että vähemmästäkin voisi pää seota. Totuus kun Einsteinin mukaan ei ole kummassakaan ääripäässä, vaan kaaren puolivälissä, eikä janakaan ole kahden pisteen lyhyin välimatka, vaan kaari. Liekö lukenut Jungia ja päätynyt siitä tuohon johtopäätökseen.

Anonyymi kirjoitti:

En itse pidä Jungin elämäkertaa niinkään "hauskana kirjana", mutta onhan siinä paljon hauskojakin kohtia ja sattumuksia. Yksi lempikirjojani.

Muistan myös tuon kirkon päälle ulostamis-tapahtuman, ja eikös se ollut Jungin unen tulkinnan jälkeen jollain lailla positiivinenkin asia. Ulostaminen, ulostus, on symbolisella tasolla konkreettista ulos tuontia, asioiden julki tuontia, jne.
Ylipäätänsäkin unien kieli on aina parhaimmillaan brutaalia, peittelemättömän häpeämätöntä. Esimerkkinä voisi ottaa "isänmurha"- käsitteen, jos siis yleensä nuori mies näkee unen jossa harkitusti murhaa unessa jollain lailla isänsä(ja saattaa jopa sekstata äitinsä kanssa, heh, (Jim Morrisonin The End-laulu) ) se tulkittuna siis tarkoittaa nuoren miehen riittistä siirtymistä miehen maailmaan, eikä mitään väkivaltaista asiaa.

Yksi Unia, ajatuksia, muistikuvia- kirjan tapahtumista oli Septem Sermones ad Mortuos- opuksen kirjoittamisen alku, jossa Jung perheineen koki paljon yliluonnollisia tapahtumia, kun "7 aavetta Jerusalemista" tuli kylään Jungin kotitaloon. Ensin Jungin kodin ovikello alkoi soida vimmatusti vaikka ovella ei näkynyt ketään, sitten seuraavana yönä Jungin poika näki unta jossa paholainen lensi pää tulessa joen yli poikaa kohti huutaen, että "Jung on varastamassa hänen omaisuutensa!"
Taisi kaikki Jungin lapset joutua todistamaan silloin paljon yliluonnollisia asioita, esim. sänkyjen peittoja vedettiin pois lasten sängyistä heidän nukkuessaan vaikkei ketään muita ollut huoneissa, jne. Ja ilmapiiri talossa oli paksuna jotain, kun "henget" saapuivat sisälle taloon, asettuen taloksi.

Näistä tapahtumista Jung sitten kirjoitti ylös kirjasen "Septem Sermones ad Mortuos"-kirjasen, muistaakseni 7 päivässä ja yössä. Teksti on uskomattoman kaunista, syvällistä, runollista. Ylimaallista. Jollain lailla ihan jumalallista. Kannattaa tutustua, ellei jo ole. Jung itse piti 'vaatimattomasti' kirjoitustaan edellisestä "nuoruudensyntinään", kokiko paljastaneensa liian paljon, liian varhain? Ehkä. https://en.wikipedia.org/wiki/Seven_Sermons_to_the_Dead

Itse olen saanut sellaisen käsityksen Jungin suhteesta kristinuskoon, ettei hän koskaan elämänsä aikana sylkenyt KR:n suuntaan, vaan päinvastoin hänen tutkimuksensa usein kohdistuivat juuri varhaiseen kristinuskoon, esim. "Aion"-kirja.

Ja aloituksessa mainittu Synkronisiteetti mielestäni selittää nykykielellä juuri Raamatussa tapahtuvia yliluonnollisia ilmiöitä sillä lailla, että nykyihminenkin pystyy käsittämään yliluonnolliset ilmiöt olemassa oleviksi tapahtumiksi.

Yksi parhain esimerkki Jungin synkronisiteetista on Kultakuoriaisen tapaus, jossa hänen potilaansa kertoo hänen vastaanotolla nähneensä edellisenä yönä unta Skarabee-kultakuoriaisesta, ja juuri silloin kuuluu kopsahdus huoneen ikkunasta jossa Jung potilaansa kanssa on, ja kun Jung menee katsomaan mikä kopsahduksen aiheutti, niin siellä on juuri kyseinen kultakuoriainen.

Merkitsevä yhteensattuma.

Näitähän "tapahtumia" juuri Raamattu on täynnä, Jeesuksen ympärillä juuri todistamassa ja vahvistamassa, että "ihmeitä" tapahtuu, kun vaan uskoo riittävän vahvasti.

Käsittääkseni juuri nykyajan uskon puute saa aikaiseksi ilmiön olemattomaksi kauivumisen.

Jos siis jaksaisimme uskoa, enemmän, vahvemmin, Jeesuksen sanojen mukaan, niin mielestäni ehkä voisimme saada enemmän elämäämme näitä tällaisia synkronisiteettisiä ilmiöitä.
Jotka sitten edelleen vahvistaisi uskoamme yliluonnollisen Jumalan olemassaoloon.

Lue lisää

Unet tulevat alitajunnasta ja kertovat sinusta itsestäsi. Jos kymmenen ihmistä näkee unta lentämisestä, ei heille voida vain lukea jostain unien tulkkaus kirjasta mitä tämä ilmiö merkitsee julkisesti.

herrens_tiggare kirjoitti:

Tarkoitin hauskalla lähinnä viihdyttävää ja kiinnostavaa, en koomista tai huvittavaa. Freudista Jung varsinkin kertoo kiinnostavia juttuja.

Siitä on kauan, kun kirjan luin. En muista tarkasti, mitä Jung siitä kirkon päälle ulostamisesta kirjoitti, mutta sellainen muistikuva minulla kuitenkin on, että hän olisi siihen aikaan pohdiskellut Jumalaa lähinnä kristillisestä perspektiivistä ja tämä uni olisi sitten ikään kuin laajentanut perspektiiviä.

"Me palaamme takaisin Jerusalemista, mistä emme löytäneet sitä mitä etsimme."

Eikö tämä tarkoittanut sitä, että nämä henget olivat eläessään olleet kristittyjä ja olivat kuoleman jälkeen saaneet tietää, ettei kristinusko olekaan oikea tie?

Lue lisää

Oikeammin: Sinä et löydä kristinuskosta sitä mitä etsit. On aika hylätä se.

Verum_an_falsum kirjoitti:

Unet tulevat alitajunnasta ja kertovat sinusta itsestäsi. Jos kymmenen ihmistä näkee unta lentämisestä, ei heille voida vain lukea jostain unien tulkkaus kirjasta mitä tämä ilmiö merkitsee julkisesti.

Lue lisää

"Unet tulevat alitajunnasta ja kertovat sinusta itsestäsi."

Etupäässä unet tulevatkin alitajunnasta, mutta kukaan ei pysty varmuudella todistamaan unimaailman yhteyksiä toiselle puolelle, parapsykologiseen, hengelliseen maailmaan.

"Jos kymmenen ihmistä näkee unta lentämisestä, ei heille voida vain lukea jostain unien tulkkaus kirjasta mitä tämä ilmiö merkitsee julkisesti."

Jos kaksi ihmistä näkee todistetusti samana yönä unta lentämisestä ja vieläpä samassa paikassa, niin silloinhan heillä oli yhteys silloisena yönä.

Monesti varsinkin lähisukulaisen kuoltua ovat sukulaiset nähneet esimerkiksi unta kyseisestä henkilöstä.

Verum_an_falsum kirjoitti:

Oikeammin: Sinä et löydä kristinuskosta sitä mitä etsit. On aika hylätä se.

"Sinä et löydä kristinuskosta sitä mitä etsit. On aika hylätä se."

Itse en lähtisi hylkäämään alkuperäistä Jeesuksen tarkoittamaa kristillisyyttä.

Meillä ei oikeastaan ole mitään muuta kunnon selvää todistetta yliluonnollisista tapahtumista minkään muun uskonnon kohdalla, kuin kristinuskon. Raamattu ja Ut pullollaan näitä "ihmeitä".

Voi tietysti väittää, että koko Raamattu on hölynpölyä, ja kirjoitettu ties minkä motiivien johdosta huijaamaan ihmisiä, mutta on se myönnettävä, että ei savua ilman tulta.

- - -

Itse käsitän suurimmaksi ongelmaksi nykyään sen, miten nykyiset fundamentalistit ovat sortuneet mm. vahvistusharhan lankaan, yrittäessään paisuttaa omien pienten seurakuntiensa jäsenmääriä kertoilemalla satuja ja tarinoita juuri heille, heidän seurakunnassaan tapahtuneista "ihmeistä". Ja tämän huijauksen seurauksena valehtelu, valheet ovat luikerrelleet seurakuntien sisälle. Jonka johdosta totuuden Jumala on sitten poistunut seurakunnista.

Olen kritisoinut ev.lut seurakuntaakin, varsinkin siitä että se on unohtanut tai nykyisellään melkeinpä kieltää ihmeiden tapahtumisen, mutta seurakunnan on syytä ollakin varovainen puheissaan nykyisin, kun tietää myös sen piirissä vaikuttavien fundamentalistien liioittelun ja kyseiseen vahvistusharhaan sortumisen. Nykyinen ev.lut srk:mme etsii itseään, ja jo se on hyvä lähtökohta totuudelliselle uudistumiselle.

- - -

Mielestäni tämä aiheen Synkronisiteetti, sen tuleminen varmistamaan sen, että kristitty puhuu totta, saattaa olla jokin ratkaisu, ja paluu alkukristillisyyden juurille. Jolloin "ihmeet" ja merkit ja ne unennäyt olivat todistamassa ja varmistamassa sen, että Jeesuksen uskossa on olemassa se voima, josta juuri on kirjoitettu uudessa testamentissa.

Mutta nykyisellään, kristinusko on kärsinyt inflaation, näiden itseään kristityiksi väittävien huijareiden valehtelun takia. Eikä syystäkään kukaan usko kristittyjen selittelyjä ihmeteoista, saatikka Jumalan olemassaolosta ( mikä itsessään se suurin mysteeri ).

Totuuden Jumala ei siedä valehtelua.

Anonyymi kirjoitti:

"Sinä et löydä kristinuskosta sitä mitä etsit. On aika hylätä se."

Itse en lähtisi hylkäämään alkuperäistä Jeesuksen tarkoittamaa kristillisyyttä.

Meillä ei oikeastaan ole mitään muuta kunnon selvää todistetta yliluonnollisista tapahtumista minkään muun uskonnon kohdalla, kuin kristinuskon. Raamattu ja Ut pullollaan näitä "ihmeitä".

Voi tietysti väittää, että koko Raamattu on hölynpölyä, ja kirjoitettu ties minkä motiivien johdosta huijaamaan ihmisiä, mutta on se myönnettävä, että ei savua ilman tulta.

- - -

Itse käsitän suurimmaksi ongelmaksi nykyään sen, miten nykyiset fundamentalistit ovat sortuneet mm. vahvistusharhan lankaan, yrittäessään paisuttaa omien pienten seurakuntiensa jäsenmääriä kertoilemalla satuja ja tarinoita juuri heille, heidän seurakunnassaan tapahtuneista "ihmeistä". Ja tämän huijauksen seurauksena valehtelu, valheet ovat luikerrelleet seurakuntien sisälle. Jonka johdosta totuuden Jumala on sitten poistunut seurakunnista.

Olen kritisoinut ev.lut seurakuntaakin, varsinkin siitä että se on unohtanut tai nykyisellään melkeinpä kieltää ihmeiden tapahtumisen, mutta seurakunnan on syytä ollakin varovainen puheissaan nykyisin, kun tietää myös sen piirissä vaikuttavien fundamentalistien liioittelun ja kyseiseen vahvistusharhaan sortumisen. Nykyinen ev.lut srk:mme etsii itseään, ja jo se on hyvä lähtökohta totuudelliselle uudistumiselle.

- - -

Mielestäni tämä aiheen Synkronisiteetti, sen tuleminen varmistamaan sen, että kristitty puhuu totta, saattaa olla jokin ratkaisu, ja paluu alkukristillisyyden juurille. Jolloin "ihmeet" ja merkit ja ne unennäyt olivat todistamassa ja varmistamassa sen, että Jeesuksen uskossa on olemassa se voima, josta juuri on kirjoitettu uudessa testamentissa.

Mutta nykyisellään, kristinusko on kärsinyt inflaation, näiden itseään kristityiksi väittävien huijareiden valehtelun takia. Eikä syystäkään kukaan usko kristittyjen selittelyjä ihmeteoista, saatikka Jumalan olemassaolosta ( mikä itsessään se suurin mysteeri ).

Totuuden Jumala ei siedä valehtelua.

Lue lisää

Tarkoitin lähinnä, että nuo kuolleet henget, jotka eivät löytäneet etsimäänsä olivat viesti niitten näkijälle. Näkijän alitajunta käski hylkäämään kristinuskon.
Joittenkin henget ns löytävät Jerusalemista etsimänsä.

Anonyymi kirjoitti:

"Unet tulevat alitajunnasta ja kertovat sinusta itsestäsi."

Etupäässä unet tulevatkin alitajunnasta, mutta kukaan ei pysty varmuudella todistamaan unimaailman yhteyksiä toiselle puolelle, parapsykologiseen, hengelliseen maailmaan.

"Jos kymmenen ihmistä näkee unta lentämisestä, ei heille voida vain lukea jostain unien tulkkaus kirjasta mitä tämä ilmiö merkitsee julkisesti."

Jos kaksi ihmistä näkee todistetusti samana yönä unta lentämisestä ja vieläpä samassa paikassa, niin silloinhan heillä oli yhteys silloisena yönä.

Monesti varsinkin lähisukulaisen kuoltua ovat sukulaiset nähneet esimerkiksi unta kyseisestä henkilöstä.

Lue lisää

Uni olet sinä itse ja kokonaisuus, mistä ei voida vain irrottaa asioita, joita sattui näkemään ja lukea unien tulkkaus kirjasta mitä ne tarkoittavat.

Verum_an_falsum kirjoitti:

Tarkoitin lähinnä, että nuo kuolleet henget, jotka eivät löytäneet etsimäänsä olivat viesti niitten näkijälle. Näkijän alitajunta käski hylkäämään kristinuskon.
Joittenkin henget ns löytävät Jerusalemista etsimänsä.

Lue lisää

"Näkijän alitajunta käski hylkäämään kristinuskon."

Tämäkin yksi näkökulma, joka voisi selittää tapahtuman.

Toisaalta koska Jungille tapahtuneet ilmiöt tapahtuivat hänen kotitalossaan, hänen perheelleen, niin sekin on yksi suljettu yksikkö.

Mutta varmistusta yliluonnollisuudelle kertoo tarinassa se, että myös palvelustytöt näkivät ja kokivat tapahtuneet. Tapahtuma ei siis ollut pelkästään Jungia ja hänen perhettään koskeva.

Kun "katalyyttinen ulkoistamisilmiö" tapahtuu, on se todistus jostain suuremmasta aina.

Verum_an_falsum kirjoitti:

Uni olet sinä itse ja kokonaisuus, mistä ei voida vain irrottaa asioita, joita sattui näkemään ja lukea unien tulkkaus kirjasta mitä ne tarkoittavat.

Ihminen on tietentin yksi kokonaisuus, yksikkö, mutta esim. Jungkin lanseerasi kollektiivisen tiedostamattoman käsitteen, jossa arkkityypit yhdistävät ihmiset toisiinsa. riippumatta rodusta, asumapaikoista, jne.

"Jung kertoo esimerkiksi nähneensä unen, jossa Jumala ulosti kirkon päälle. "

Pitää tähdentää erikseen vielä tästä yksityiskohdasta, että Jungin unennäyssä Jumala tosiaan ulostaa kirkon, ei yksittäisten kristittyjen, tai uskovien päälle.

Tarkemmin analysoituna, siis oikea alkuperäinen Jumala kirjaimellisesti kakat välittää uskon ympärille rakennetuista materiaalisista rakenteista, kirkoista ja temppeleistä ynnä muista pyhätöistä.

Tästähän myös todistaa Jeesuksen sanat:

Luukas 17 : 20 Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla,
21 eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä".

Aivan selvä juttu siis. Rakennetuilla kirkoilla ja temppeleillä ei ole väliä uskon asiassa, rakennusten materiaaliset rakenteet sitovat ja pysäyttävät ja jumittavat oikean uskon paikoilleen, pystyyn kuolleeksi.
Eihän Jeesuskaan antanut minkäänlaista muuta esimerkkiä uskonelämästä, kuin oman vaelluksensa, ihmisten parissa. Ei Jeesus toiminut kirkkojen sisällä, ollut selittelemässä, saarnaamassa, joidenkin temppelien sisällä.

Nythän tämä selkeni vieläkin selvemmin allekirjoittaneellekin : kirkon rakenteet ovat uskon kuolemaksi. Jumala syystäkin kakkaa Jungin unessa kirkon päälle. Jungin unikuva taitaa osua aivan kohdilleen.

Anonyymi kirjoitti:

"Unet tulevat alitajunnasta ja kertovat sinusta itsestäsi."

Etupäässä unet tulevatkin alitajunnasta, mutta kukaan ei pysty varmuudella todistamaan unimaailman yhteyksiä toiselle puolelle, parapsykologiseen, hengelliseen maailmaan.

"Jos kymmenen ihmistä näkee unta lentämisestä, ei heille voida vain lukea jostain unien tulkkaus kirjasta mitä tämä ilmiö merkitsee julkisesti."

Jos kaksi ihmistä näkee todistetusti samana yönä unta lentämisestä ja vieläpä samassa paikassa, niin silloinhan heillä oli yhteys silloisena yönä.

Monesti varsinkin lähisukulaisen kuoltua ovat sukulaiset nähneet esimerkiksi unta kyseisestä henkilöstä.

Lue lisää

Se on selitettävissä siten, että sukulainen on päällimmäisenä kummankin mielessä ja kumpikin uneksii hänestä omalla tavallaan.

Verum_an_falsum kirjoitti:

Se on selitettävissä siten, että sukulainen on päällimmäisenä kummankin mielessä ja kumpikin uneksii hänestä omalla tavallaan.

Mutta miten sinä selität sen, että nämä molemmat sukulaiset "sattuvat" näkemään unta juuri samana hetkenä, kun heidän lähisukulaisensa kuolee?

Jokin yhteys tms. siis on siellä taustalla vaikuttamassa.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta miten sinä selität sen, että nämä molemmat sukulaiset "sattuvat" näkemään unta juuri samana hetkenä, kun heidän lähisukulaisensa kuolee?

Jokin yhteys tms. siis on siellä taustalla vaikuttamassa.

Lue lisää

Sitä en tiedä, mutta jos on ilmoitettu ennen iltaa, että sisarenne on kuollut, niin on täysin loogista, että hänestä nähdään unia jos surulta edes saadaan unta.

Verum_an_falsum kirjoitti:

Sitä en tiedä, mutta jos on ilmoitettu ennen iltaa, että sisarenne on kuollut, niin on täysin loogista, että hänestä nähdään unia jos surulta edes saadaan unta.

Nyt pyrit arvon kommentoija kyllä käsittämään väärin olennaisen: toisinaan lähisukulaisen kuoltua siis, yhdenkään lähisukulaisen kuolemasta tietämättä, nämä lähisukulaiset ovat nähneet unta tai jopa enneunta, etiäisiä, tms. merkitsevää tähän kuolleeseen liittyvää.

Ennenkuin kukaan on ilmoittanut lähisukulaisen kuolemasta, näitä tapahtuu. Esim. kello pysähtyy seinällä juuri samaan aikaan, valokuvataulu kuolleesta henkilöstä tipahtaa seinältä kaatuu pöydällä, jne jne. Tai on nähty näky, tai mainittua unta kuolleesta.

Ja seuraavana päivänä vasta tulee virallinen ilmoitus kyseisen henkilön kuolemasta.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt pyrit arvon kommentoija kyllä käsittämään väärin olennaisen: toisinaan lähisukulaisen kuoltua siis, yhdenkään lähisukulaisen kuolemasta tietämättä, nämä lähisukulaiset ovat nähneet unta tai jopa enneunta, etiäisiä, tms. merkitsevää tähän kuolleeseen liittyvää.

Ennenkuin kukaan on ilmoittanut lähisukulaisen kuolemasta, näitä tapahtuu. Esim. kello pysähtyy seinällä juuri samaan aikaan, valokuvataulu kuolleesta henkilöstä tipahtaa seinältä kaatuu pöydällä, jne jne. Tai on nähty näky, tai mainittua unta kuolleesta.

Ja seuraavana päivänä vasta tulee virallinen ilmoitus kyseisen henkilön kuolemasta.

Lue lisää

Kyllä minä tuon ymmärrän. Jotkut vainajat ovat jopa tulleet ilmoittamaan läheisilleen, että kaikki on hyvin juuri sillä hetkellä kun he kuolevat jossain muualla.

Anonyymi kirjoitti:

En itse pidä Jungin elämäkertaa niinkään "hauskana kirjana", mutta onhan siinä paljon hauskojakin kohtia ja sattumuksia. Yksi lempikirjojani.

Muistan myös tuon kirkon päälle ulostamis-tapahtuman, ja eikös se ollut Jungin unen tulkinnan jälkeen jollain lailla positiivinenkin asia. Ulostaminen, ulostus, on symbolisella tasolla konkreettista ulos tuontia, asioiden julki tuontia, jne.
Ylipäätänsäkin unien kieli on aina parhaimmillaan brutaalia, peittelemättömän häpeämätöntä. Esimerkkinä voisi ottaa "isänmurha"- käsitteen, jos siis yleensä nuori mies näkee unen jossa harkitusti murhaa unessa jollain lailla isänsä(ja saattaa jopa sekstata äitinsä kanssa, heh, (Jim Morrisonin The End-laulu) ) se tulkittuna siis tarkoittaa nuoren miehen riittistä siirtymistä miehen maailmaan, eikä mitään väkivaltaista asiaa.

Yksi Unia, ajatuksia, muistikuvia- kirjan tapahtumista oli Septem Sermones ad Mortuos- opuksen kirjoittamisen alku, jossa Jung perheineen koki paljon yliluonnollisia tapahtumia, kun "7 aavetta Jerusalemista" tuli kylään Jungin kotitaloon. Ensin Jungin kodin ovikello alkoi soida vimmatusti vaikka ovella ei näkynyt ketään, sitten seuraavana yönä Jungin poika näki unta jossa paholainen lensi pää tulessa joen yli poikaa kohti huutaen, että "Jung on varastamassa hänen omaisuutensa!"
Taisi kaikki Jungin lapset joutua todistamaan silloin paljon yliluonnollisia asioita, esim. sänkyjen peittoja vedettiin pois lasten sängyistä heidän nukkuessaan vaikkei ketään muita ollut huoneissa, jne. Ja ilmapiiri talossa oli paksuna jotain, kun "henget" saapuivat sisälle taloon, asettuen taloksi.

Näistä tapahtumista Jung sitten kirjoitti ylös kirjasen "Septem Sermones ad Mortuos"-kirjasen, muistaakseni 7 päivässä ja yössä. Teksti on uskomattoman kaunista, syvällistä, runollista. Ylimaallista. Jollain lailla ihan jumalallista. Kannattaa tutustua, ellei jo ole. Jung itse piti 'vaatimattomasti' kirjoitustaan edellisestä "nuoruudensyntinään", kokiko paljastaneensa liian paljon, liian varhain? Ehkä. https://en.wikipedia.org/wiki/Seven_Sermons_to_the_Dead

Itse olen saanut sellaisen käsityksen Jungin suhteesta kristinuskoon, ettei hän koskaan elämänsä aikana sylkenyt KR:n suuntaan, vaan päinvastoin hänen tutkimuksensa usein kohdistuivat juuri varhaiseen kristinuskoon, esim. "Aion"-kirja.

Ja aloituksessa mainittu Synkronisiteetti mielestäni selittää nykykielellä juuri Raamatussa tapahtuvia yliluonnollisia ilmiöitä sillä lailla, että nykyihminenkin pystyy käsittämään yliluonnolliset ilmiöt olemassa oleviksi tapahtumiksi.

Yksi parhain esimerkki Jungin synkronisiteetista on Kultakuoriaisen tapaus, jossa hänen potilaansa kertoo hänen vastaanotolla nähneensä edellisenä yönä unta Skarabee-kultakuoriaisesta, ja juuri silloin kuuluu kopsahdus huoneen ikkunasta jossa Jung potilaansa kanssa on, ja kun Jung menee katsomaan mikä kopsahduksen aiheutti, niin siellä on juuri kyseinen kultakuoriainen.

Merkitsevä yhteensattuma.

Näitähän "tapahtumia" juuri Raamattu on täynnä, Jeesuksen ympärillä juuri todistamassa ja vahvistamassa, että "ihmeitä" tapahtuu, kun vaan uskoo riittävän vahvasti.

Käsittääkseni juuri nykyajan uskon puute saa aikaiseksi ilmiön olemattomaksi kauivumisen.

Jos siis jaksaisimme uskoa, enemmän, vahvemmin, Jeesuksen sanojen mukaan, niin mielestäni ehkä voisimme saada enemmän elämäämme näitä tällaisia synkronisiteettisiä ilmiöitä.
Jotka sitten edelleen vahvistaisi uskoamme yliluonnollisen Jumalan olemassaoloon.

Lue lisää

<<Jos siis jaksaisimme uskoa, enemmän, vahvemmin, Jeesuksen sanojen mukaan, niin mielestäni ehkä voisimme saada enemmän elämäämme näitä tällaisia synkronisiteettisiä ilmiöitä. Jotka sitten edelleen vahvistaisi uskoamme yliluonnollisen Jumalan olemassaoloon.<<

Ehdottomasti juuri näin, mutta kristinuskon ongelmahan onkin, että se ei perustu Jeesuksen opetuksiin, eikä hänen puhumaan taivasten valtakunnan Isään Jumalana, vaan Paavalin syntioppiin, jossa Jumalana on VT:n Jahve, jonka opista juuri tänään kävi selville uskovaisen suulla, että kyse on vain ja ainoastaan pelkästä tottelemisesta. Ei muusta. Ja jos ei tottele, Jumalan rankaisee.

Anonyymi kirjoitti:

Sermo V

Kuolleet pilkkasivat ja huusivat: opeta meille, hullu, kirkosta ja pyhästä yhteydestä.

"Jumalten maailma ilmenee henkisyydessä ja sukupuolisuudessa. Taivaalliset ilmenevät henkisyydessä, maalliset sukupuolisuudessa.

Henkisyys ottaa vastaan ja tarttuu kiinni. Se on naisen kaltainen ja sen vuoksi me olemme antaneet sille nimen taivaallinen äiti, M a t e r - C o e l e s t i s. Sukupuolisuus siittää ja synnyttää. Se on miehen kaltainen ja sen vuoksi me olemme antaneet sille nimen P h a l l o s, maallinen isä.

Miehen sukupuolisuus on maallisempaa, naisen sukupuolisuus henkisempää. Miehen henkisyys on taivaallisempaa, se etsii suurempaa.

Naisen henkisyys on maallisempaa, se etsii pienempää.
Valheellista ja pirullista on naisen henkisyys, joka etsii suurempaa.
Jokainen menköön omalle paikalleen.

Mies ja nainen tulevat toinen toisilleen paholaisiksi, elleivät he erota henkisiä teitään, sillä luodun olemus on erilaisuus.
Miehen sukupuolisuus on suuntautuu maalliseen, naisen sukupuolisuus henkiseen. Mies ja nainen tulevat toinen toiselleen paholaisiksi, elleivät he erota sukupuolisuuttaan.

Mies tulkoon tuntemaan pienemmän, nainen suuremman.
Ihminen erottautukoon henkisyydestä ja sukupuolisuudesta.

Nimittäköön hän henkisyyden äidiksi ja asettakoon sen taivaan ja maan väliin. Nimittäköön hän sukupuolisuuden phallokseksi ja asettakoon sen itsensä ja maan väliin, sillä äiti ja phallos ovat yli-inhimillisiä demoneja ja jumalmaailman ilmenemismuotoja. Ne vaikuttavat meihin enemmän kuin jumalat, koska ne ovat läheistä sukua meidän olemuksellemme. Ellette te erota itseänne sukupuolisuudesta ja henkisyydestä ettekä pidä niitä itsenne yläpuolella ja ympärillänne olevana olemuksena niin te lankeatte niihin pleroman ominaisuuksina. Henkisyys ja sukupuolisuus eivät ole teidän ominaisuuksianne, eivät asioita, jotka te omistatte ja suljette sisäänne vaan ne omistavat ja sulkevat sisäänsä teidät, sillä ne ovat vahvoja demoneja, jumalten ilmenemismuotoja, ja sen vuoksi asioita, jotka ulottuvat teidän ylitsenne ja ovat itsessään olemassa. Ihmisellä ei ole itsessään henkisyyttä eikä sukupuolisuutta vaan hän on henkisyyden ja sukupuolisuuden lain alainen. Sen vuoksi kukaan ei voi välttää näitä demoneja. Teidän on pidettävä niitä demoneina ja yhteisenä asiana ja vaarana, yhteisenä taakkana, jonka elämä on sälyttänyt päällenne. Niin on myös elämä teille yhteinen asia ja vaara kuten myös jumalat ja ennen kaikkea muuta pelottava Abraxas.

Ihminen on heikko, sen vuoksi yhteisyys on välttämätön, ellei tämä yhteys ole äidin merkeissä niin se on phalloksen merkeissä. Ilman yhteyttä oleminen on kärsimystä ja sairautta. Yhteys kaikessa on rikkinäisyyttä ja hajoamista.

Erilaisuus johtaa erikseen olemiseen. Erikseen oleminen on vastoin yhteyttä. Mutta koska ihminen on heikko jumalia ja demoneja ja niiden voittamattomia lakeja vastaan, yhteys on välttämätön. Sen takia olkoon niin paljon yhteyttä kuin on välttämätöntä, ei ihmisten takia vaan jumalten takia. Jumalat pakottavat teidät yhteyteen. Niin paljon kuin he teitä pakottavat, niin paljon yhteyttä on tarpeen, enempi on pahasta.

Yhteydessä jokainen ihminen alistukoon toiselle jotta yhteys säilyisi, sillä te tarvitsette sitä.
Erikseen olemisessa yhden on oltava toisen yläpuolella jotta jokainen tulee itsekseen ja välttää orjuuden.

Yhteydessä olkoon pidättyvyyttä,
Erikseen olemisessa olkoon tuhlausta.

Yhteys on syvyys,
erikseen oleminen korkeus.

Oikea määrä yhteydessä puhdistaa ja säilyttää.
Oikea määrä yksin olemisessa puhdistaa ja lisää.

Yhteys antaa meille lämmön,
yksin oleminen antaa meille valon."

Lue lisää

Nainen ei ole "pienempi".
Haista 💩, sinä sovinisti!

Vahvistusharha ei selitä pois Synkronisiteetti- ilmiötä esim. tuossa Jungin kuvaamassa Kultakuoriais-tapauksessa.

Tällainen yhteensattuma voisi olla merkki. Merkki merkitsee, kommunikoi. Voitaisiin sanoa "maailmankaikkeus yrittää kertoa sinulle jotakin", mutta maailmankaikkeus on persoonaton olento, se ei kommunikoi. Sama aktualisoija ei selitä yhteensattuman merkkiluonnetta, paitsi tietysti siinä tapauksessa, että tämä aktualisoija on persoonallinen.

On tosin sanottava, että maailmassa tapahtuu koko ajan sattumanvaraisia asioita. On todennäköistä, että välillä tapahtuu kaksi sattumanvaraista asiaa, jotka muodostavat merkitsevän yhteensattuman. Jos tällaisten yhteensattumien takana todella olisi jotakin persoonallista (kommunikaatiota), mistä asian voisi tietää? Jos joku kuitenkin kokisi näitä yhteensattumia epätavallisen usein (kuinka usein on epätavallisen usein?), hänelle ei varmaankaan jäisi muuta vaihtoehtoa kuin uskoa niiden merkkiluonteeseen. Jungin kokemukset olivat kaiketi sellaisia, ettei hän voinut panna niitä sattuman piikkiin.

herrens_tiggare kirjoitti:

Tällainen yhteensattuma voisi olla merkki. Merkki merkitsee, kommunikoi. Voitaisiin sanoa "maailmankaikkeus yrittää kertoa sinulle jotakin", mutta maailmankaikkeus on persoonaton olento, se ei kommunikoi. Sama aktualisoija ei selitä yhteensattuman merkkiluonnetta, paitsi tietysti siinä tapauksessa, että tämä aktualisoija on persoonallinen.

On tosin sanottava, että maailmassa tapahtuu koko ajan sattumanvaraisia asioita. On todennäköistä, että välillä tapahtuu kaksi sattumanvaraista asiaa, jotka muodostavat merkitsevän yhteensattuman. Jos tällaisten yhteensattumien takana todella olisi jotakin persoonallista (kommunikaatiota), mistä asian voisi tietää? Jos joku kuitenkin kokisi näitä yhteensattumia epätavallisen usein (kuinka usein on epätavallisen usein?), hänelle ei varmaankaan jäisi muuta vaihtoehtoa kuin uskoa niiden merkkiluonteeseen. Jungin kokemukset olivat kaiketi sellaisia, ettei hän voinut panna niitä sattuman piikkiin.

Lue lisää

Robert C Koons ehdottaa link.springer.com sivustolla seuraavaa.

Thermal substances: a Neo-Aristotelian ontology of the quantum world

Googlella käännettynä siellä on kohta:

"Ehdotukseni on jakaa epäorgaaninen maailma termisiin aineisiin. Lämpöaine on ainekappale, jolla on lämpö-, termodynaamiset ja kemialliset ominaisuudet. Jotkut erittäin suuret molekyylit, kuten DNA -molekyylit, voivat muodostaa yksittäisiä lämpöaineita. Pienemmät molekyylit, kuten atomit ja aliatomiset hiukkaset, ovat tyypillisesti vain virtuaalisia osia lämpöaineista (vaikka periaatteessa vähimmäiskokoa ei vaadita)."

ja erityisesti

"Sen aineelliset (alueellisesti määritellyt) osat riippuvat olemassaolostaan, keskinäisistä suhteistaan, luonteestaan ja kausaalisesta vaikutuksestaan olennaiseen kokonaisuuteen, johon ne kuuluvat."

Ilmeisesti Jungin synkronisiteetti liittyy suurempaan kokonaisuuteen, johon liittyy psykologista merkitystä. Ainakin merkki voisi olla vihje ihmistäkin suurempien mentaalisten kokonaisuuksien olemassaololle.

herrens_tiggare kirjoitti:

Tällainen yhteensattuma voisi olla merkki. Merkki merkitsee, kommunikoi. Voitaisiin sanoa "maailmankaikkeus yrittää kertoa sinulle jotakin", mutta maailmankaikkeus on persoonaton olento, se ei kommunikoi. Sama aktualisoija ei selitä yhteensattuman merkkiluonnetta, paitsi tietysti siinä tapauksessa, että tämä aktualisoija on persoonallinen.

On tosin sanottava, että maailmassa tapahtuu koko ajan sattumanvaraisia asioita. On todennäköistä, että välillä tapahtuu kaksi sattumanvaraista asiaa, jotka muodostavat merkitsevän yhteensattuman. Jos tällaisten yhteensattumien takana todella olisi jotakin persoonallista (kommunikaatiota), mistä asian voisi tietää? Jos joku kuitenkin kokisi näitä yhteensattumia epätavallisen usein (kuinka usein on epätavallisen usein?), hänelle ei varmaankaan jäisi muuta vaihtoehtoa kuin uskoa niiden merkkiluonteeseen. Jungin kokemukset olivat kaiketi sellaisia, ettei hän voinut panna niitä sattuman piikkiin.

Lue lisää

"Tällainen yhteensattuma voisi olla merkki. Merkki merkitsee, kommunikoi."

Raamatussahan puhutaan usein merkistä Jumalalta. Juutalaisethan kinusivat merkkiä Jeesukselta, mutta Jeesus sanoi heidän saavan vain Joonan merkin, koska sanoi juutalaisten etsivän merkkejä Jumalalta, eli kiusaavan Jumalaa jatkuvilla merkkien etsinnöillä.

Uuden testamentin puolella kielletäänkin merkkien hakeminen ja etsiminen etupäässä, tai ensisijaisesti, koska se on "Jumalan kiusaamista".

Ensisijaista näissä merkkien etsimisissä ja saamisissa pitäisi mielestäni ollakin itse varsinainen asia. Jos on jokin tärkeä asia, jonka puolesta haluaa ja aikoo tehdä töitä, niin jos tämä asia ei etene, niin silloin voi saada rukouksessa tarvittavan merkin lisävahvistukseksi siitä, että asia on tärkeä toteuttaa.

Esimerkiksi kun Pietaria pidettiin vankeudessa, niin koko seurakunta rukoili hänen vapautuksensa puolesta. Ja Jumala antoi oikein kunnon merkin: enkeli vapautti Pietarin.

"Voitaisiin sanoa "maailmankaikkeus yrittää kertoa sinulle jotakin", mutta maailmankaikkeus on persoonaton olento, se ei kommunikoi. Sama aktualisoija ei selitä yhteensattuman merkkiluonnetta, paitsi tietysti siinä tapauksessa, että tämä aktualisoija on persoonallinen."

Käsittääkseni on aika mahdotonta saada selvyyttä, onko nämä merkit ja Raamatussa tapahtuvat yliluonnolliset tapahtumat persoonallisen Jumalan aikaansaannoksia vai persoonattoman.
Joka tapauksessa näitä paranormaaleja ja yliluonnollisia asioita tapahtuu. Jos jokin asia on erittäin tärkeä saada maaliin saakka, niin silloin tällainen merkki on vahvistus asian tärkeydestä. Kuten Raamatussa sanotaan, nämä merkit vahvistivat Jeesuksen toiminnan jumalalliseksi, Jumalasta lähteväksi toiminnaksi.

Markus 16: 20
"Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta."

"Merkkien" kautta.
Tämä sana toistuu muuallakin Raamatussa.

Koko Raamattu kertoo Jeesuksen toiminnassa näistä tällaisista "merkitsevistä yhteensattumista", jotka vahvistavat Jeesuksen toimintaa, toiminnan oikeellisuutta ja totuudellisuutta.

"On tosin sanottava, että maailmassa tapahtuu koko ajan sattumanvaraisia asioita. On todennäköistä, että välillä tapahtuu kaksi sattumanvaraista asiaa, jotka muodostavat merkitsevän yhteensattuman. Jos tällaisten yhteensattumien takana todella olisi jotakin persoonallista (kommunikaatiota), mistä asian voisi tietää? Jos joku kuitenkin kokisi näitä yhteensattumia epätavallisen usein (kuinka usein on epätavallisen usein?), hänelle ei varmaankaan jäisi muuta vaihtoehtoa kuin uskoa niiden merkkiluonteeseen. Jungin kokemukset olivat kaiketi sellaisia, ettei hän voinut panna niitä sattuman piikkiin."

Jung kertoo, että esim. "Aion"- kirjan kirjoittamista edelsi lukuisien merkkien ilmestyminen hänen elämäänsä: kala-symbolit ja kala-jutut tulivat hänen silmiensä eteen päivä päivältä koko ajan, muistaakseni hän esim. sai järvestä jonka rannalla hänen kotitalonsa sijaitsi, kalan, jollaista ei pitänyt ollenkaan elää siinä järvessä.
Ja kun Jung sai päivä päivältä yhä enemmän näitä tällaisia "kala"-merkkejä täysin sattumanvaraisesti eteensä, hän sitten ymmärsi että miten tärkeää on kirjoittaa Aion-opus, joka siis käsittelee etupäässä varhaiskristittyjen symbolia kalaa.

Yleisesti merkit ovat siis tärkeä osa ihmisten elämää, koska ne vahvistavat jonkin asian tärkeyden. Ne ohjaavat siis ihmistä oikealle tielle. Siis jos ihminen tajuaa katsella ja kuunnella elämässään näitä merkkejä, ottaa niistä opiksi, mikä on nykyihmisillä unohtunut hyvin pitkälle.

Summa summarum: luulisi siis nykykristityn uskovan ottavan hyppien keikkuen innosta pomppien vastaan nämä Jungin opit, kristinuskon yliluonnollisen puolen selittämisestä nykykielelle.

Ihmetyttääkin, miksei Jungin kaikkia tärkeimpiä teoksia ole vieläkään, melkein sadan vuoden jälkeen, käännetty Suomen kielelle.

Kuten aloituksen otsikossa kirjoitin, olisi tärkeää saada paikoilleen jämähtänyt kristinusko päivitettyä nykykielelle, nykyaikaan, ymmärtää kristinuskon psykologiset ja parapsykologiset l. yliluonnolliset puolet.

Mielestäni Jung on ollut uranuurtaja tällä alueella.

Mutta niin kauan kuin kirkko ei uusiudu, vaan eristäytyy edelleen omaan kuplaansa, niin varsinainen kansa ei tule koskaan uskomaan epäuskottavaan Jumalaan.

Itse aikoinaan kiinnostuin juuri ihmeitätekevästä Jumalasta. Mikä se sellainen Jumala on, jonka ihmeitä ei nykykirkko pysty ollenkaan todistamaan oikeiksi. Mikä se sellainen usko on, joka ei toimi esikuvansa, ihmeitätekevän Jeesuksen mukaan. Sehän on toimimaton, onneton, surkea usko.

Koska kirkko ja sen jäsenet eivät ole pystyneet todistamaan kansalle ihmeitä tapahtuvan, se mielestäni kertoo siitä, että seurakunnan sisällä ei ole totuutta, josta Jeesus muisti aina muistuttaa, sen tärkeydestä.

Missä viipyy siis Raamatun päivittäminen nykykielelle.

Anonyymi kirjoitti:

"Tällainen yhteensattuma voisi olla merkki. Merkki merkitsee, kommunikoi."

Raamatussahan puhutaan usein merkistä Jumalalta. Juutalaisethan kinusivat merkkiä Jeesukselta, mutta Jeesus sanoi heidän saavan vain Joonan merkin, koska sanoi juutalaisten etsivän merkkejä Jumalalta, eli kiusaavan Jumalaa jatkuvilla merkkien etsinnöillä.

Uuden testamentin puolella kielletäänkin merkkien hakeminen ja etsiminen etupäässä, tai ensisijaisesti, koska se on "Jumalan kiusaamista".

Ensisijaista näissä merkkien etsimisissä ja saamisissa pitäisi mielestäni ollakin itse varsinainen asia. Jos on jokin tärkeä asia, jonka puolesta haluaa ja aikoo tehdä töitä, niin jos tämä asia ei etene, niin silloin voi saada rukouksessa tarvittavan merkin lisävahvistukseksi siitä, että asia on tärkeä toteuttaa.

Esimerkiksi kun Pietaria pidettiin vankeudessa, niin koko seurakunta rukoili hänen vapautuksensa puolesta. Ja Jumala antoi oikein kunnon merkin: enkeli vapautti Pietarin.

"Voitaisiin sanoa "maailmankaikkeus yrittää kertoa sinulle jotakin", mutta maailmankaikkeus on persoonaton olento, se ei kommunikoi. Sama aktualisoija ei selitä yhteensattuman merkkiluonnetta, paitsi tietysti siinä tapauksessa, että tämä aktualisoija on persoonallinen."

Käsittääkseni on aika mahdotonta saada selvyyttä, onko nämä merkit ja Raamatussa tapahtuvat yliluonnolliset tapahtumat persoonallisen Jumalan aikaansaannoksia vai persoonattoman.
Joka tapauksessa näitä paranormaaleja ja yliluonnollisia asioita tapahtuu. Jos jokin asia on erittäin tärkeä saada maaliin saakka, niin silloin tällainen merkki on vahvistus asian tärkeydestä. Kuten Raamatussa sanotaan, nämä merkit vahvistivat Jeesuksen toiminnan jumalalliseksi, Jumalasta lähteväksi toiminnaksi.

Markus 16: 20
"Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta."

"Merkkien" kautta.
Tämä sana toistuu muuallakin Raamatussa.

Koko Raamattu kertoo Jeesuksen toiminnassa näistä tällaisista "merkitsevistä yhteensattumista", jotka vahvistavat Jeesuksen toimintaa, toiminnan oikeellisuutta ja totuudellisuutta.

"On tosin sanottava, että maailmassa tapahtuu koko ajan sattumanvaraisia asioita. On todennäköistä, että välillä tapahtuu kaksi sattumanvaraista asiaa, jotka muodostavat merkitsevän yhteensattuman. Jos tällaisten yhteensattumien takana todella olisi jotakin persoonallista (kommunikaatiota), mistä asian voisi tietää? Jos joku kuitenkin kokisi näitä yhteensattumia epätavallisen usein (kuinka usein on epätavallisen usein?), hänelle ei varmaankaan jäisi muuta vaihtoehtoa kuin uskoa niiden merkkiluonteeseen. Jungin kokemukset olivat kaiketi sellaisia, ettei hän voinut panna niitä sattuman piikkiin."

Jung kertoo, että esim. "Aion"- kirjan kirjoittamista edelsi lukuisien merkkien ilmestyminen hänen elämäänsä: kala-symbolit ja kala-jutut tulivat hänen silmiensä eteen päivä päivältä koko ajan, muistaakseni hän esim. sai järvestä jonka rannalla hänen kotitalonsa sijaitsi, kalan, jollaista ei pitänyt ollenkaan elää siinä järvessä.
Ja kun Jung sai päivä päivältä yhä enemmän näitä tällaisia "kala"-merkkejä täysin sattumanvaraisesti eteensä, hän sitten ymmärsi että miten tärkeää on kirjoittaa Aion-opus, joka siis käsittelee etupäässä varhaiskristittyjen symbolia kalaa.

Yleisesti merkit ovat siis tärkeä osa ihmisten elämää, koska ne vahvistavat jonkin asian tärkeyden. Ne ohjaavat siis ihmistä oikealle tielle. Siis jos ihminen tajuaa katsella ja kuunnella elämässään näitä merkkejä, ottaa niistä opiksi, mikä on nykyihmisillä unohtunut hyvin pitkälle.

Summa summarum: luulisi siis nykykristityn uskovan ottavan hyppien keikkuen innosta pomppien vastaan nämä Jungin opit, kristinuskon yliluonnollisen puolen selittämisestä nykykielelle.

Ihmetyttääkin, miksei Jungin kaikkia tärkeimpiä teoksia ole vieläkään, melkein sadan vuoden jälkeen, käännetty Suomen kielelle.

Kuten aloituksen otsikossa kirjoitin, olisi tärkeää saada paikoilleen jämähtänyt kristinusko päivitettyä nykykielelle, nykyaikaan, ymmärtää kristinuskon psykologiset ja parapsykologiset l. yliluonnolliset puolet.

Mielestäni Jung on ollut uranuurtaja tällä alueella.

Mutta niin kauan kuin kirkko ei uusiudu, vaan eristäytyy edelleen omaan kuplaansa, niin varsinainen kansa ei tule koskaan uskomaan epäuskottavaan Jumalaan.

Itse aikoinaan kiinnostuin juuri ihmeitätekevästä Jumalasta. Mikä se sellainen Jumala on, jonka ihmeitä ei nykykirkko pysty ollenkaan todistamaan oikeiksi. Mikä se sellainen usko on, joka ei toimi esikuvansa, ihmeitätekevän Jeesuksen mukaan. Sehän on toimimaton, onneton, surkea usko.

Koska kirkko ja sen jäsenet eivät ole pystyneet todistamaan kansalle ihmeitä tapahtuvan, se mielestäni kertoo siitä, että seurakunnan sisällä ei ole totuutta, josta Jeesus muisti aina muistuttaa, sen tärkeydestä.

Missä viipyy siis Raamatun päivittäminen nykykielelle.

Lue lisää

eikö siinä jo ole ihmettä, että Jeesus kuoli sinunkin syntiesi puolesta, Golgatan keskimmäisellä ristillä, ja ELÄÄ ja on Ylösnoussut Vapahtaja !

eikö riitä !!

Anonyymi kirjoitti:

eikö siinä jo ole ihmettä, että Jeesus kuoli sinunkin syntiesi puolesta, Golgatan keskimmäisellä ristillä, ja ELÄÄ ja on Ylösnoussut Vapahtaja !

eikö riitä !!

"Tämä sukupolvi on paha sukupolvi: se tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta
merkkiä kuin Joonaan merkki.
Sillä niinkuin Joonas tuli niiniveläisille merkiksi, niin Ihmisen Poikakin on oleva merkkinä
tälle sukupolvelle
Luuk: 11: 29-30

Anonyymi kirjoitti:

"Tämä sukupolvi on paha sukupolvi: se tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta
merkkiä kuin Joonaan merkki.
Sillä niinkuin Joonas tuli niiniveläisille merkiksi, niin Ihmisen Poikakin on oleva merkkinä
tälle sukupolvelle
Luuk: 11: 29-30

Lue lisää

Tämä on samaa Paavali-saarnaajien sepustusta Raamatusta kuin paljon muutakin Jeesuksen sanomaa.

Anonyymi kirjoitti:

eikö siinä jo ole ihmettä, että Jeesus kuoli sinunkin syntiesi puolesta, Golgatan keskimmäisellä ristillä, ja ELÄÄ ja on Ylösnoussut Vapahtaja !

eikö riitä !!

Ja Raamatun Apostolien tekojen luku 19 todistaa, ettei mitään ylösnousemusta tapahtunut, joten se ihme Raamatun mukaan loppui sitten siihen.

Ateistit kiipeilee kyllä seiniä pitkin, jos laittaa esille Einsteinin lauseen, jossa tämä käyttää tieteeseen liittyen jumalanimeä viitaten tarkoitukseen ja merkitykseen, mutta uskovaiset voivat mennen tullen herjata Jeesusta tämän nimen käytöllä saatanallisessa jumalauhrikultissaan, eikä kukaan saa mitään älämölöä aikaiseksi. Kertoo ihmisten älyn tasosta.

inti kirjoitti:

Robert C Koons ehdottaa link.springer.com sivustolla seuraavaa.

Thermal substances: a Neo-Aristotelian ontology of the quantum world

Googlella käännettynä siellä on kohta:

"Ehdotukseni on jakaa epäorgaaninen maailma termisiin aineisiin. Lämpöaine on ainekappale, jolla on lämpö-, termodynaamiset ja kemialliset ominaisuudet. Jotkut erittäin suuret molekyylit, kuten DNA -molekyylit, voivat muodostaa yksittäisiä lämpöaineita. Pienemmät molekyylit, kuten atomit ja aliatomiset hiukkaset, ovat tyypillisesti vain virtuaalisia osia lämpöaineista (vaikka periaatteessa vähimmäiskokoa ei vaadita)."

ja erityisesti

"Sen aineelliset (alueellisesti määritellyt) osat riippuvat olemassaolostaan, keskinäisistä suhteistaan, luonteestaan ja kausaalisesta vaikutuksestaan olennaiseen kokonaisuuteen, johon ne kuuluvat."

Ilmeisesti Jungin synkronisiteetti liittyy suurempaan kokonaisuuteen, johon liittyy psykologista merkitystä. Ainakin merkki voisi olla vihje ihmistäkin suurempien mentaalisten kokonaisuuksien olemassaololle.

Lue lisää

<<Ilmeisesti Jungin synkronisiteetti liittyy suurempaan kokonaisuuteen, johon liittyy psykologista merkitystä. Ainakin merkki voisi olla vihje ihmistäkin suurempien mentaalisten kokonaisuuksien olemassaololle.<<

Eikö, inti, me olla käyty tämä jo miljoona kertaa läpi? Kaiken materian - ihan kaiken - tieteen mukainen perusta on vain henkin tietoisuuden taso, josta kaikki muodustuu ja kaikki kommunikoi keskenään. Sitä kutsutaan tieteessä suureksi älylliseksi tietoisuuden yhtenäiskentäksi, jonka perusta (materian) on sama kuin on ajatukset. Elämme siis tieteen mukaan ajatusuniversumissa. Löytyy youtubella lukemattomia linkkejä, joita olen tännekin laittanut, ja joissa tiedemiehet selittävät tätä asiaa ja joissa on myös suomen kielinen tekstitys.

Anonyymi kirjoitti:

"Tällainen yhteensattuma voisi olla merkki. Merkki merkitsee, kommunikoi."

Raamatussahan puhutaan usein merkistä Jumalalta. Juutalaisethan kinusivat merkkiä Jeesukselta, mutta Jeesus sanoi heidän saavan vain Joonan merkin, koska sanoi juutalaisten etsivän merkkejä Jumalalta, eli kiusaavan Jumalaa jatkuvilla merkkien etsinnöillä.

Uuden testamentin puolella kielletäänkin merkkien hakeminen ja etsiminen etupäässä, tai ensisijaisesti, koska se on "Jumalan kiusaamista".

Ensisijaista näissä merkkien etsimisissä ja saamisissa pitäisi mielestäni ollakin itse varsinainen asia. Jos on jokin tärkeä asia, jonka puolesta haluaa ja aikoo tehdä töitä, niin jos tämä asia ei etene, niin silloin voi saada rukouksessa tarvittavan merkin lisävahvistukseksi siitä, että asia on tärkeä toteuttaa.

Esimerkiksi kun Pietaria pidettiin vankeudessa, niin koko seurakunta rukoili hänen vapautuksensa puolesta. Ja Jumala antoi oikein kunnon merkin: enkeli vapautti Pietarin.

"Voitaisiin sanoa "maailmankaikkeus yrittää kertoa sinulle jotakin", mutta maailmankaikkeus on persoonaton olento, se ei kommunikoi. Sama aktualisoija ei selitä yhteensattuman merkkiluonnetta, paitsi tietysti siinä tapauksessa, että tämä aktualisoija on persoonallinen."

Käsittääkseni on aika mahdotonta saada selvyyttä, onko nämä merkit ja Raamatussa tapahtuvat yliluonnolliset tapahtumat persoonallisen Jumalan aikaansaannoksia vai persoonattoman.
Joka tapauksessa näitä paranormaaleja ja yliluonnollisia asioita tapahtuu. Jos jokin asia on erittäin tärkeä saada maaliin saakka, niin silloin tällainen merkki on vahvistus asian tärkeydestä. Kuten Raamatussa sanotaan, nämä merkit vahvistivat Jeesuksen toiminnan jumalalliseksi, Jumalasta lähteväksi toiminnaksi.

Markus 16: 20
"Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta."

"Merkkien" kautta.
Tämä sana toistuu muuallakin Raamatussa.

Koko Raamattu kertoo Jeesuksen toiminnassa näistä tällaisista "merkitsevistä yhteensattumista", jotka vahvistavat Jeesuksen toimintaa, toiminnan oikeellisuutta ja totuudellisuutta.

"On tosin sanottava, että maailmassa tapahtuu koko ajan sattumanvaraisia asioita. On todennäköistä, että välillä tapahtuu kaksi sattumanvaraista asiaa, jotka muodostavat merkitsevän yhteensattuman. Jos tällaisten yhteensattumien takana todella olisi jotakin persoonallista (kommunikaatiota), mistä asian voisi tietää? Jos joku kuitenkin kokisi näitä yhteensattumia epätavallisen usein (kuinka usein on epätavallisen usein?), hänelle ei varmaankaan jäisi muuta vaihtoehtoa kuin uskoa niiden merkkiluonteeseen. Jungin kokemukset olivat kaiketi sellaisia, ettei hän voinut panna niitä sattuman piikkiin."

Jung kertoo, että esim. "Aion"- kirjan kirjoittamista edelsi lukuisien merkkien ilmestyminen hänen elämäänsä: kala-symbolit ja kala-jutut tulivat hänen silmiensä eteen päivä päivältä koko ajan, muistaakseni hän esim. sai järvestä jonka rannalla hänen kotitalonsa sijaitsi, kalan, jollaista ei pitänyt ollenkaan elää siinä järvessä.
Ja kun Jung sai päivä päivältä yhä enemmän näitä tällaisia "kala"-merkkejä täysin sattumanvaraisesti eteensä, hän sitten ymmärsi että miten tärkeää on kirjoittaa Aion-opus, joka siis käsittelee etupäässä varhaiskristittyjen symbolia kalaa.

Yleisesti merkit ovat siis tärkeä osa ihmisten elämää, koska ne vahvistavat jonkin asian tärkeyden. Ne ohjaavat siis ihmistä oikealle tielle. Siis jos ihminen tajuaa katsella ja kuunnella elämässään näitä merkkejä, ottaa niistä opiksi, mikä on nykyihmisillä unohtunut hyvin pitkälle.

Summa summarum: luulisi siis nykykristityn uskovan ottavan hyppien keikkuen innosta pomppien vastaan nämä Jungin opit, kristinuskon yliluonnollisen puolen selittämisestä nykykielelle.

Ihmetyttääkin, miksei Jungin kaikkia tärkeimpiä teoksia ole vieläkään, melkein sadan vuoden jälkeen, käännetty Suomen kielelle.

Kuten aloituksen otsikossa kirjoitin, olisi tärkeää saada paikoilleen jämähtänyt kristinusko päivitettyä nykykielelle, nykyaikaan, ymmärtää kristinuskon psykologiset ja parapsykologiset l. yliluonnolliset puolet.

Mielestäni Jung on ollut uranuurtaja tällä alueella.

Mutta niin kauan kuin kirkko ei uusiudu, vaan eristäytyy edelleen omaan kuplaansa, niin varsinainen kansa ei tule koskaan uskomaan epäuskottavaan Jumalaan.

Itse aikoinaan kiinnostuin juuri ihmeitätekevästä Jumalasta. Mikä se sellainen Jumala on, jonka ihmeitä ei nykykirkko pysty ollenkaan todistamaan oikeiksi. Mikä se sellainen usko on, joka ei toimi esikuvansa, ihmeitätekevän Jeesuksen mukaan. Sehän on toimimaton, onneton, surkea usko.

Koska kirkko ja sen jäsenet eivät ole pystyneet todistamaan kansalle ihmeitä tapahtuvan, se mielestäni kertoo siitä, että seurakunnan sisällä ei ole totuutta, josta Jeesus muisti aina muistuttaa, sen tärkeydestä.

Missä viipyy siis Raamatun päivittäminen nykykielelle.

Lue lisää

<<Summa summarum: luulisi siis nykykristityn uskovan ottavan hyppien keikkuen innosta pomppien vastaan nämä Jungin opit, kristinuskon yliluonnollisen puolen selittämisestä nykykielelle.<<

Heh, niinpä luulisi, kun et tiedä kristinuskoa. Kaikki yliluonnollinen ja Jeesuksen historiallisuus kumoaisikin kristinuskon. Se on totuus.

Anonyymi kirjoitti:

Ja Raamatun Apostolien tekojen luku 19 todistaa, ettei mitään ylösnousemusta tapahtunut, joten se ihme Raamatun mukaan loppui sitten siihen.

Ateistit kiipeilee kyllä seiniä pitkin, jos laittaa esille Einsteinin lauseen, jossa tämä käyttää tieteeseen liittyen jumalanimeä viitaten tarkoitukseen ja merkitykseen, mutta uskovaiset voivat mennen tullen herjata Jeesusta tämän nimen käytöllä saatanallisessa jumalauhrikultissaan, eikä kukaan saa mitään älämölöä aikaiseksi. Kertoo ihmisten älyn tasosta.

Lue lisää

"Ja Raamatun Apostolien tekojen luku 19 todistaa, ettei mitään ylösnousemusta tapahtunut, joten se ihme Raamatun mukaan loppui sitten siihen."

Apostolien 19 luku ei kerro mitään sellaista, mitä väität.

Ylösnousu lukee jokaisessa evankeliumin lopussa, ja niitä ei ole kaanoneissakaan kumottu.

Anonyymi kirjoitti:

<<Ilmeisesti Jungin synkronisiteetti liittyy suurempaan kokonaisuuteen, johon liittyy psykologista merkitystä. Ainakin merkki voisi olla vihje ihmistäkin suurempien mentaalisten kokonaisuuksien olemassaololle.<<

Eikö, inti, me olla käyty tämä jo miljoona kertaa läpi? Kaiken materian - ihan kaiken - tieteen mukainen perusta on vain henkin tietoisuuden taso, josta kaikki muodustuu ja kaikki kommunikoi keskenään. Sitä kutsutaan tieteessä suureksi älylliseksi tietoisuuden yhtenäiskentäksi, jonka perusta (materian) on sama kuin on ajatukset. Elämme siis tieteen mukaan ajatusuniversumissa. Löytyy youtubella lukemattomia linkkejä, joita olen tännekin laittanut, ja joissa tiedemiehet selittävät tätä asiaa ja joissa on myös suomen kielinen tekstitys.

Lue lisää

" Löytyy youtubella lukemattomia linkkejä, joita olen tännekin laittanut, ja joissa tiedemiehet selittävät tätä asiaa ja joissa on myös suomen kielinen tekstitys."

Youtube nyt on täynnä ihan mitä tahansa mutua ja tuubaa.

Heti kun yleinen maailmanlaajuinen suuri tiedeyhteisö tukee ja tunnustaa mainitsemasi "suuren älyllisen tietoisuuden yhtenäiskentän" olemassaolevaksi faktaksi, niin sitten ollaan samaa mieltä.

Sinällään ihan hyvä lause, mutta nyt niitä oikeiksi todistettuja faktoja tarvittaisiin.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja Raamatun Apostolien tekojen luku 19 todistaa, ettei mitään ylösnousemusta tapahtunut, joten se ihme Raamatun mukaan loppui sitten siihen."

Apostolien 19 luku ei kerro mitään sellaista, mitä väität.

Ylösnousu lukee jokaisessa evankeliumin lopussa, ja niitä ei ole kaanoneissakaan kumottu.

Lue lisää

<<Apostolien 19 luku ei kerro mitään sellaista, mitä väität.

Ylösnousu lukee jokaisessa evankeliumin lopussa, ja niitä ei ole kaanoneissakaan kumottu.<<

Ai et tiedä? Tapahtuma tuossa luvussa on vuodelta 53, eli yli 20 vuotta väitetyn Jeesuksen kuoleman jälkeen, ja siinä Paavali kastaa opetuslapset Pyhällä hengellä Jeesuksen nimeen. Ja nämä sanovat, etteivät ole koskaan ennen kuulleet edes, että jotain sellaista kuin Pyhä henki on olemassa. Pian Jeesuksen kuoleman jälkeen ylösnousemus liittyi Pyhän hengen vuodatukseen. Näin Raamattu todistaa, ettei sitä edes tapahtunut. Kaiken lisäksi tuo Jeesuksen nimeen kastaminen on laittomuuden tekemistä (tehdä jotakin Jeesuksen nimeen) Matteuksen evankeliumin Jeesuksen omien sanojen mukaan. Ei Raamattu ole mikään tyhmä kirja.

Anonyymi kirjoitti:

" Löytyy youtubella lukemattomia linkkejä, joita olen tännekin laittanut, ja joissa tiedemiehet selittävät tätä asiaa ja joissa on myös suomen kielinen tekstitys."

Youtube nyt on täynnä ihan mitä tahansa mutua ja tuubaa.

Heti kun yleinen maailmanlaajuinen suuri tiedeyhteisö tukee ja tunnustaa mainitsemasi "suuren älyllisen tietoisuuden yhtenäiskentän" olemassaolevaksi faktaksi, niin sitten ollaan samaa mieltä.

Sinällään ihan hyvä lause, mutta nyt niitä oikeiksi todistettuja faktoja tarvittaisiin.

Lue lisää

<<Youtube nyt on täynnä ihan mitä tahansa mutua ja tuubaa.<<

Niin onkin, ja olen huomannut, että sitä mukaa mitä tänä päivänä ja näinä aikoina ihmisillä on tapana fiksoitua omiin mielipiteisiinsä - kuvitella että kyseessä on tieto - heille tuubaa on heidän mielipiteeseensä sopimaton asia, vaikka sen esittäisi tiedemies. Tämän päivän ihmiset eivät hallitse enää käsitettä 'lähdekritiikki' ollenkaan. Kritiikki on yhtä kuin heidän mielipiteensä.

Anonyymi kirjoitti:

<<Youtube nyt on täynnä ihan mitä tahansa mutua ja tuubaa.<<

Niin onkin, ja olen huomannut, että sitä mukaa mitä tänä päivänä ja näinä aikoina ihmisillä on tapana fiksoitua omiin mielipiteisiinsä - kuvitella että kyseessä on tieto - heille tuubaa on heidän mielipiteeseensä sopimaton asia, vaikka sen esittäisi tiedemies. Tämän päivän ihmiset eivät hallitse enää käsitettä 'lähdekritiikki' ollenkaan. Kritiikki on yhtä kuin heidän mielipiteensä.

Lue lisää

Lisäystä tähän, kerrotko, että mitä on se, joka tieteellinen tutkimus on sinun tarkistettavissa, niin että se läpäisee oman 'lähdekritiikkisi'?

Kaikki ei vaan ole yhtä mielistyneitä saatananpalvontaan ja tosi Jumalan uhrikulttiin. Voi olla, että logiikalla on asian kanssa jotakin tekemistä.

Kiitos Herrens Tiggarelle vastauksesta, yritetään olla provosoitumatta jos provoiluttaa, vaikka S24:ssa kommentointi yleensä aina täyttyykin kaikenlaisista sivujuonista ja raiteista.

First things first, pääasia on pääasia. ( B. Obama )

" "Summa summarum: luulisi siis nykykristityn uskovan ottavan hyppien keikkuen innosta pomppien vastaan nämä Jungin opit, kristinuskon yliluonnollisen puolen selittämisestä nykykielelle." "

"Mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaisi? Mikä on se haaste, johon kristinuskon jungilainen tulkinta vastaa onnistuneesti?"

Kun olen käynyt aikaisemmin keskustelua S:sta, niin eräs kommentoija ehdotti minulle yliopisto-opintoja ja erikoistumista aiheeseen. Olen itse jo sen verran iäkäs ja omat opiskeluvuoteni jo täyteen tehnyt (vissiin?), joten jatkan edelleen omaa kulttuurinsaran tuottamistani, etten ainakaan tässä vaiheessa kerkeä opiskelemaan kyseistä ilmiötä, muuten kuin omatoimisesti, ja näin täällä netissä keskustellen. Päädyimme kuitenkin lopputulokseen jossa minulle ehdotettiin esim. kesäyliopisto-opiskeluja aiheesta.

Synkronisiteetti olemassaolevana ilmiönä on kuitenkin sen verran elävä ja olemassaoleva ilmiö, että se kyllä mielestäni olisi hyvä saada mukaan yliopistojen tutkimuksiin. Yliopistoissa pystyttäisiin tutkimaan ja tekemään vertailevaa tutkimusta puhtailla matemaattisilla laskennoilla ilmiöstä.
Siis että tapahtuuko ilmiötä ollenkaan, vai onko se sittenkin vain ihmismielen mielikuvitusta, ja varsinkin vahvistusharhan https://fi.wikipedia.org/wiki/Vahvistusharha aikaansaannosta.

Matemaattisilla prosenttilaskennoilla pystyttäisiin selvästi todentamaan Synkronisiteetin tapahtuvuus ihmisillä.
Ongelma prosenttilaskennassa tietenkin tullenee ensisijaisesti siinä, että laskennassa ilmiön yleensä tarvittava välttämätön spontaanius katoaisi.

Mutta niin spontaanius häviää esim. James Randinkin haasteessa kristityille. Ja olen sitä mieltä, että nykyinen kristillisyyden alho, alhon perimmäiset syyt ovat samat mitkä ovat Randin haasteen toteutumattomuudessa, ettei kukaan kristitty ole vieläkään pystynyt todistamaan oikeaksi yhtäkään paranormaalia "ihmettä", jotta nettoisi siten 1 milj dollaria oikeaksi todistetusta yliluonnollisesta tapahtumasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/James_Randi#James_Randi_Educational_Foundation

On siitä aikaakin, kun viimeksi on sama haaste näytetty valehtelematta toteen, yli 3000 vuotta. 1. Kuninkaidenkirjassa 18:20- 39 Elias todistaa kansalle, ettei ole kysymys mistään vahvistusharhasta. https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=1. Kun. 18:1&rnd=1634297031616

Jos siis nykyiset uskovat olisivat totuudellisia, rohkeita, varsinkin pysyisivät totuudessa, niin ilmeisesti he pystyisivät näyttämään Randinkin haasteen toteen, ihan milloin vaan.

Mutta, kuten tiedetään, nykyinen omassa kuplassaan kieriskelevä kristinusko on esim. sortunut vahvistusharhaan, suoraan sanottuna on valehdellut Jumalan tekemiä ihmeitä niitä kertoillen jäsenilleen ja muulle kansalle koko ajan, yrittäessään siten pitää yllä ja kasvattaa seurakuntansa väkeä tällaisilla puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.

Ja kun seurakuntalaiset pappeja myöten ovat sortuneet tällaisiin liioitteluihin ja valheisiin joita seurakunnan johto ei omassa korrektiuden kuplassaan ole halunnut lähteä oikaisemaan, ei totuuden Jumalakaan ole enää kunnioittanut läsnäolollaan, tällaisia valheen temppeleitä.

Ylläolevassa kirkon lika-kuplassa siis ehkä suurin syy mielestäni siihen, miksi aloituksen aihe, synkronisiteetti-ilmiö, nämä merkitsevät yhteensattumat eivät enää näy yhdenkään seurakunnan sisällä. Mitä nämä ilmiöt tekivät siis koko ajan alkuseurakunnan keskellä, ja Jeesuksen toiminnassa.

Totuuden Jumala ei todellakaan siedä minkäänlaista valehtelua; sitä ovat olleet nykyiset srk:t täynnä ( tai siis totuus on laimentunut. Jungin kaltaiset psykologit, jotka analysoivat käsitettävästi myös parapsykologiset ilmiöt, tuovat nämä totuudet nykykielellä esille.)

"Esimerkiksi liberaaliteologia oli (eräs) vastaus valistuksen haasteeseen. Kristinusko tämänpuoleistettiin, riisuttiin metafysiikasta, pelkistettiin etiikaksi, yritettiin ylipäätään tulkita valistuksen edellyttämän järjen mukaiseksi, jotta moderni, valistunut ihminen voisi pysyä kristittynä."

Etiikkahan on aina ollut mukana kristinuskossa. Etikka ja moraali ovat kristinuskon ytimessä aina. Synkronisiteetti, ns. "ihmeet" ja parapsykologiset merkitsevät yhteensattumat vain vahvistavat etiikan ja moraalin toteutumisen kristityn teoissa ja toiminnassa, seurakunnan keskellä. Tai näin sen pitäisi mennä. Merkit ja ihmeet varmistavat kristitylle, että kristitty on oikealla tiellä ja kristitty toimii oikein. Merkit seuraavat aina kristityn hyviä tekoja. Tai ainakin näin se meni alkuseurakunnan aikoina. Nykyään ei, vesitetyn laimean litkun ev.lut seurakunnassa mikään elävä Kristuksen kirkas vesi ei liiku.

The Red Book unohtui listasta. Tilasin muutama vuosi sitten Readers editionin itselleni, ja yritin alkaa lukemaan samalla kääntäen sitä, mutta sanasto on sen verran vaikeampaa että kun joutuu sanakirjan ja googlen kääntäjän kanssa toimimaan koko ajan niin kirja muiden Jungin kääntämättömien teosten kera seisoo hyllyssä valitettavasti käyttämättä nyt.

https://www.adlibris.com/fi/kirja/the-red-book-9780393089080

The Red Bookin lisäksi The Black Books, koska teosten kieli on sen verran psykologisen sanastonsa vuoksikin monimutkaista, niin jos haluaa sisäistää niiden sisällön kunnolla, ne pitäisi kyllä saada luettua Suomen kielellä.

"Suurimpana syynä lienee se, että suomentaminen on vaikeata ja aikaavievää työtä, josta ei heru kiitosta saati rahaa. Kyllä itsekin lukisin Jungia mieluiten suomeksi."

Tähän vaikeuteen luulisi löytyvän valtiolta apurahoja.
Ja mainittu mahdollinen tutkimustyö aiheesta yliopistoissa, onkohan yhdessäkään Suomen yliopistossa minkäänlaista tutkimustyötä jungilaisesta psykologiasta.
Saatikka sitten sen yhteneväisyyksistä kristinuskoon?

Oisiko se Jungin tarina täällä?

http://siivola.org/markku/omia/index.htm

Anonyymi kirjoitti:

Oisiko se Jungin tarina täällä?

http://siivola.org/markku/omia/index.htm

No täällä on Jung, mutta en havainnut tässä kohdassa hänen tarinaansa naapuristaan.

<<Psykiatrian piirissä C.G. Jungin synkronisiteettikäsite (ilmiöt eivät esiinny keskenään syyseuraussuhteessa vaan merkitysyhteydessä) on sekin melkoisen tunnettu, joskaan ei
parapsykologismilta haiskahtavuuden vuoksi juurikaan hyväksytty, kuten ei
ihmeparantumistenkaan mahdollisuus. Niiden todenperäisyyttä onkin jo vaikeampi tutkia.
Fysiikan puolella Powell retkeilee ajan olemuksen arvoituksessa ja alkuräjähdyksessä,
kvanttifysiikan supersäieteorioiden, nonlokaliteetti-ilmiöiden ja moniulotteisten universumien piirissä, kaikki vakavasti nykytieteen tutkimia teorioita todellisuutemme luonteesta.<<

http://siivola.org/markku/omia/kvanttifysiikkaa_psykoterapeuteille.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos Herrens Tiggarelle vastauksesta, yritetään olla provosoitumatta jos provoiluttaa, vaikka S24:ssa kommentointi yleensä aina täyttyykin kaikenlaisista sivujuonista ja raiteista.

First things first, pääasia on pääasia. ( B. Obama )

" "Summa summarum: luulisi siis nykykristityn uskovan ottavan hyppien keikkuen innosta pomppien vastaan nämä Jungin opit, kristinuskon yliluonnollisen puolen selittämisestä nykykielelle." "

"Mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaisi? Mikä on se haaste, johon kristinuskon jungilainen tulkinta vastaa onnistuneesti?"

Kun olen käynyt aikaisemmin keskustelua S:sta, niin eräs kommentoija ehdotti minulle yliopisto-opintoja ja erikoistumista aiheeseen. Olen itse jo sen verran iäkäs ja omat opiskeluvuoteni jo täyteen tehnyt (vissiin?), joten jatkan edelleen omaa kulttuurinsaran tuottamistani, etten ainakaan tässä vaiheessa kerkeä opiskelemaan kyseistä ilmiötä, muuten kuin omatoimisesti, ja näin täällä netissä keskustellen. Päädyimme kuitenkin lopputulokseen jossa minulle ehdotettiin esim. kesäyliopisto-opiskeluja aiheesta.

Synkronisiteetti olemassaolevana ilmiönä on kuitenkin sen verran elävä ja olemassaoleva ilmiö, että se kyllä mielestäni olisi hyvä saada mukaan yliopistojen tutkimuksiin. Yliopistoissa pystyttäisiin tutkimaan ja tekemään vertailevaa tutkimusta puhtailla matemaattisilla laskennoilla ilmiöstä.
Siis että tapahtuuko ilmiötä ollenkaan, vai onko se sittenkin vain ihmismielen mielikuvitusta, ja varsinkin vahvistusharhan https://fi.wikipedia.org/wiki/Vahvistusharha aikaansaannosta.

Matemaattisilla prosenttilaskennoilla pystyttäisiin selvästi todentamaan Synkronisiteetin tapahtuvuus ihmisillä.
Ongelma prosenttilaskennassa tietenkin tullenee ensisijaisesti siinä, että laskennassa ilmiön yleensä tarvittava välttämätön spontaanius katoaisi.

Mutta niin spontaanius häviää esim. James Randinkin haasteessa kristityille. Ja olen sitä mieltä, että nykyinen kristillisyyden alho, alhon perimmäiset syyt ovat samat mitkä ovat Randin haasteen toteutumattomuudessa, ettei kukaan kristitty ole vieläkään pystynyt todistamaan oikeaksi yhtäkään paranormaalia "ihmettä", jotta nettoisi siten 1 milj dollaria oikeaksi todistetusta yliluonnollisesta tapahtumasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/James_Randi#James_Randi_Educational_Foundation

On siitä aikaakin, kun viimeksi on sama haaste näytetty valehtelematta toteen, yli 3000 vuotta. 1. Kuninkaidenkirjassa 18:20- 39 Elias todistaa kansalle, ettei ole kysymys mistään vahvistusharhasta. https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=1. Kun. 18:1&rnd=1634297031616

Jos siis nykyiset uskovat olisivat totuudellisia, rohkeita, varsinkin pysyisivät totuudessa, niin ilmeisesti he pystyisivät näyttämään Randinkin haasteen toteen, ihan milloin vaan.

Mutta, kuten tiedetään, nykyinen omassa kuplassaan kieriskelevä kristinusko on esim. sortunut vahvistusharhaan, suoraan sanottuna on valehdellut Jumalan tekemiä ihmeitä niitä kertoillen jäsenilleen ja muulle kansalle koko ajan, yrittäessään siten pitää yllä ja kasvattaa seurakuntansa väkeä tällaisilla puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.

Ja kun seurakuntalaiset pappeja myöten ovat sortuneet tällaisiin liioitteluihin ja valheisiin joita seurakunnan johto ei omassa korrektiuden kuplassaan ole halunnut lähteä oikaisemaan, ei totuuden Jumalakaan ole enää kunnioittanut läsnäolollaan, tällaisia valheen temppeleitä.

Ylläolevassa kirkon lika-kuplassa siis ehkä suurin syy mielestäni siihen, miksi aloituksen aihe, synkronisiteetti-ilmiö, nämä merkitsevät yhteensattumat eivät enää näy yhdenkään seurakunnan sisällä. Mitä nämä ilmiöt tekivät siis koko ajan alkuseurakunnan keskellä, ja Jeesuksen toiminnassa.

Totuuden Jumala ei todellakaan siedä minkäänlaista valehtelua; sitä ovat olleet nykyiset srk:t täynnä ( tai siis totuus on laimentunut. Jungin kaltaiset psykologit, jotka analysoivat käsitettävästi myös parapsykologiset ilmiöt, tuovat nämä totuudet nykykielellä esille.)

"Esimerkiksi liberaaliteologia oli (eräs) vastaus valistuksen haasteeseen. Kristinusko tämänpuoleistettiin, riisuttiin metafysiikasta, pelkistettiin etiikaksi, yritettiin ylipäätään tulkita valistuksen edellyttämän järjen mukaiseksi, jotta moderni, valistunut ihminen voisi pysyä kristittynä."

Etiikkahan on aina ollut mukana kristinuskossa. Etikka ja moraali ovat kristinuskon ytimessä aina. Synkronisiteetti, ns. "ihmeet" ja parapsykologiset merkitsevät yhteensattumat vain vahvistavat etiikan ja moraalin toteutumisen kristityn teoissa ja toiminnassa, seurakunnan keskellä. Tai näin sen pitäisi mennä. Merkit ja ihmeet varmistavat kristitylle, että kristitty on oikealla tiellä ja kristitty toimii oikein. Merkit seuraavat aina kristityn hyviä tekoja. Tai ainakin näin se meni alkuseurakunnan aikoina. Nykyään ei, vesitetyn laimean litkun ev.lut seurakunnassa mikään elävä Kristuksen kirkas vesi ei liiku.

Lue lisää

"Ja kun seurakuntalaiset pappeja myöten ovat sortuneet tällaisiin liioitteluihin ja valheisiin joita seurakunnan johto ei omassa korrektiuden kuplassaan ole halunnut lähteä oikaisemaan, ei totuuden Jumalakaan ole enää kunnioittanut läsnäolollaan, tällaisia valheen temppeleitä."

Mainitaan tässä yhteydessä syys siihen miksei Paavali halunnut mainita paljoa yhtäkään Jeesuksen tekemää ihmettä ja tunnustekoa saatikka omia tekojaan.

Tässä syy.

Ihmeet eivät ole pääasia.

Pääasia on inhimillisyys, sen kaikissa muodoissaan rakkaus pääosassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Suurimpana syynä lienee se, että suomentaminen on vaikeata ja aikaavievää työtä, josta ei heru kiitosta saati rahaa. Kyllä itsekin lukisin Jungia mieluiten suomeksi."

Tähän vaikeuteen luulisi löytyvän valtiolta apurahoja.
Ja mainittu mahdollinen tutkimustyö aiheesta yliopistoissa, onkohan yhdessäkään Suomen yliopistossa minkäänlaista tutkimustyötä jungilaisesta psykologiasta.
Saatikka sitten sen yhteneväisyyksistä kristinuskoon?

Lue lisää

Hyvä kysymys.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos Herrens Tiggarelle vastauksesta, yritetään olla provosoitumatta jos provoiluttaa, vaikka S24:ssa kommentointi yleensä aina täyttyykin kaikenlaisista sivujuonista ja raiteista.

First things first, pääasia on pääasia. ( B. Obama )

" "Summa summarum: luulisi siis nykykristityn uskovan ottavan hyppien keikkuen innosta pomppien vastaan nämä Jungin opit, kristinuskon yliluonnollisen puolen selittämisestä nykykielelle." "

"Mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaisi? Mikä on se haaste, johon kristinuskon jungilainen tulkinta vastaa onnistuneesti?"

Kun olen käynyt aikaisemmin keskustelua S:sta, niin eräs kommentoija ehdotti minulle yliopisto-opintoja ja erikoistumista aiheeseen. Olen itse jo sen verran iäkäs ja omat opiskeluvuoteni jo täyteen tehnyt (vissiin?), joten jatkan edelleen omaa kulttuurinsaran tuottamistani, etten ainakaan tässä vaiheessa kerkeä opiskelemaan kyseistä ilmiötä, muuten kuin omatoimisesti, ja näin täällä netissä keskustellen. Päädyimme kuitenkin lopputulokseen jossa minulle ehdotettiin esim. kesäyliopisto-opiskeluja aiheesta.

Synkronisiteetti olemassaolevana ilmiönä on kuitenkin sen verran elävä ja olemassaoleva ilmiö, että se kyllä mielestäni olisi hyvä saada mukaan yliopistojen tutkimuksiin. Yliopistoissa pystyttäisiin tutkimaan ja tekemään vertailevaa tutkimusta puhtailla matemaattisilla laskennoilla ilmiöstä.
Siis että tapahtuuko ilmiötä ollenkaan, vai onko se sittenkin vain ihmismielen mielikuvitusta, ja varsinkin vahvistusharhan https://fi.wikipedia.org/wiki/Vahvistusharha aikaansaannosta.

Matemaattisilla prosenttilaskennoilla pystyttäisiin selvästi todentamaan Synkronisiteetin tapahtuvuus ihmisillä.
Ongelma prosenttilaskennassa tietenkin tullenee ensisijaisesti siinä, että laskennassa ilmiön yleensä tarvittava välttämätön spontaanius katoaisi.

Mutta niin spontaanius häviää esim. James Randinkin haasteessa kristityille. Ja olen sitä mieltä, että nykyinen kristillisyyden alho, alhon perimmäiset syyt ovat samat mitkä ovat Randin haasteen toteutumattomuudessa, ettei kukaan kristitty ole vieläkään pystynyt todistamaan oikeaksi yhtäkään paranormaalia "ihmettä", jotta nettoisi siten 1 milj dollaria oikeaksi todistetusta yliluonnollisesta tapahtumasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/James_Randi#James_Randi_Educational_Foundation

On siitä aikaakin, kun viimeksi on sama haaste näytetty valehtelematta toteen, yli 3000 vuotta. 1. Kuninkaidenkirjassa 18:20- 39 Elias todistaa kansalle, ettei ole kysymys mistään vahvistusharhasta. https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=1. Kun. 18:1&rnd=1634297031616

Jos siis nykyiset uskovat olisivat totuudellisia, rohkeita, varsinkin pysyisivät totuudessa, niin ilmeisesti he pystyisivät näyttämään Randinkin haasteen toteen, ihan milloin vaan.

Mutta, kuten tiedetään, nykyinen omassa kuplassaan kieriskelevä kristinusko on esim. sortunut vahvistusharhaan, suoraan sanottuna on valehdellut Jumalan tekemiä ihmeitä niitä kertoillen jäsenilleen ja muulle kansalle koko ajan, yrittäessään siten pitää yllä ja kasvattaa seurakuntansa väkeä tällaisilla puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.

Ja kun seurakuntalaiset pappeja myöten ovat sortuneet tällaisiin liioitteluihin ja valheisiin joita seurakunnan johto ei omassa korrektiuden kuplassaan ole halunnut lähteä oikaisemaan, ei totuuden Jumalakaan ole enää kunnioittanut läsnäolollaan, tällaisia valheen temppeleitä.

Ylläolevassa kirkon lika-kuplassa siis ehkä suurin syy mielestäni siihen, miksi aloituksen aihe, synkronisiteetti-ilmiö, nämä merkitsevät yhteensattumat eivät enää näy yhdenkään seurakunnan sisällä. Mitä nämä ilmiöt tekivät siis koko ajan alkuseurakunnan keskellä, ja Jeesuksen toiminnassa.

Totuuden Jumala ei todellakaan siedä minkäänlaista valehtelua; sitä ovat olleet nykyiset srk:t täynnä ( tai siis totuus on laimentunut. Jungin kaltaiset psykologit, jotka analysoivat käsitettävästi myös parapsykologiset ilmiöt, tuovat nämä totuudet nykykielellä esille.)

"Esimerkiksi liberaaliteologia oli (eräs) vastaus valistuksen haasteeseen. Kristinusko tämänpuoleistettiin, riisuttiin metafysiikasta, pelkistettiin etiikaksi, yritettiin ylipäätään tulkita valistuksen edellyttämän järjen mukaiseksi, jotta moderni, valistunut ihminen voisi pysyä kristittynä."

Etiikkahan on aina ollut mukana kristinuskossa. Etikka ja moraali ovat kristinuskon ytimessä aina. Synkronisiteetti, ns. "ihmeet" ja parapsykologiset merkitsevät yhteensattumat vain vahvistavat etiikan ja moraalin toteutumisen kristityn teoissa ja toiminnassa, seurakunnan keskellä. Tai näin sen pitäisi mennä. Merkit ja ihmeet varmistavat kristitylle, että kristitty on oikealla tiellä ja kristitty toimii oikein. Merkit seuraavat aina kristityn hyviä tekoja. Tai ainakin näin se meni alkuseurakunnan aikoina. Nykyään ei, vesitetyn laimean litkun ev.lut seurakunnassa mikään elävä Kristuksen kirkas vesi ei liiku.

Lue lisää

<<Etiikkahan on aina ollut mukana kristinuskossa. Etikka ja moraali ovat kristinuskon ytimessä aina.<<

Eivät ole edes opissa, joka perustuu tosi Jumalan käyttämiseen teurastettuna uhrilampaana kiduttamalla kuoliaaksi ja jopa kiroamalla ristille (Gal.3:13) muiden pahojen tekojen puolesta. Tällaisella sijaiskärsimysopilla tuhotaan oikeudenmukaisuus, ja koko idea on koulukiusaamisen äiti mahdollisimman viattomalla uhrilampaalla. Kristinuskon Jumala ei ole Jeesuksen puhuma hyvä taivasten valtakunnan isä, vaan tämä on Jeesuksen Kristus-hahmossa uhrilahja Jahvelle, joka näin Jeesuksen verellä on uusi liitto tämän kanssa kristityille (Augsburgin tunnustus).

Anonyymi kirjoitti:

"Ja kun seurakuntalaiset pappeja myöten ovat sortuneet tällaisiin liioitteluihin ja valheisiin joita seurakunnan johto ei omassa korrektiuden kuplassaan ole halunnut lähteä oikaisemaan, ei totuuden Jumalakaan ole enää kunnioittanut läsnäolollaan, tällaisia valheen temppeleitä."

Mainitaan tässä yhteydessä syys siihen miksei Paavali halunnut mainita paljoa yhtäkään Jeesuksen tekemää ihmettä ja tunnustekoa saatikka omia tekojaan.

Tässä syy.

Ihmeet eivät ole pääasia.

Pääasia on inhimillisyys, sen kaikissa muodoissaan rakkaus pääosassa.

Lue lisää

<<Mainitaan tässä yhteydessä syys siihen miksei Paavali halunnut mainita paljoa yhtäkään Jeesuksen tekemää ihmettä ja tunnustekoa saatikka omia tekojaan.

Tässä syy.

Ihmeet eivät ole pääasia.

Pääasia on inhimillisyys, sen kaikissa muodoissaan rakkaus pääosassa.<<

Paavali ei mainitse sen vuoksi, koska on ollut itse tuomitsemassa Jeesuksen kuolemaan noituudesta ja jumalanpilkasta. Jeesushan vastusti juutalaisten Jumala Jahvea. Ihmeiden tekeminen oli Jeesuksen oman opetuksen keskeinen sisältö. Kristinuskossa Paavalin opilla Jeesuksen asema kristinuskossa - ja merkitys - on vain kuolleena ja kirottuna oleminen sijaiskärsimysopin uhrina. Ja tästä tosi Jumalan uhrikulttiopista on inhimmillisyys ja rakkaus kaukana, ja kaiken lisäksi se perustuu valheeseen luomiskertomukseta ja Luojajumalan omista sanoista, jonka mukaan ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, joka tuli tiedolla jopa jumalien kaltaiseksi (ei perisyntiseksi ja pahaksi) 1.Moos.3:22.
Jahve määrää ihmeidentekijän surmattavaksi 5.Moos.13, jos tämä lupaa ihmeen ja sitten se toteutuu, koska tämä houkuttelee toisen Jumalan luokse. Paavali toteuttaa syntioppiin perustuvalla kristinuskolla tämän Jahven määräyksen, jolloin Jeesus Kristuksena on ristille kuoliaaksi kidutettu ja kirottu puhumansa taivasten valtakunnan Isä eli Jahven kilpailija. (Gal.3:13).

Ja usko on uskoa Jahven uhrikulttiin uutena liittona Jeesuksen verellä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja usko on uskoa Jahven uhrikulttiin uutena liittona Jeesuksen verellä.

Uhrikultin sijaan kannattaa korostaa Jeesuksen ylösnousua kuolleista, mikä itsessään on yksi suurimmista Raamatun ihmeistä.

Lasaruksen nousu kuolleista todistaa Jeesuksen olleen rysän päällä, iso kala katiskassaan.

Jumala/jumalat jos kuka/mikä/mitkä on/ovat ajoitusten mestari(t).

Jo opiskeluvuosinani tajusin sanoa Jumalaa "miljoonien yhteensattumien" Jumalaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Uhrikultin sijaan kannattaa korostaa Jeesuksen ylösnousua kuolleista, mikä itsessään on yksi suurimmista Raamatun ihmeistä.

Lasaruksen nousu kuolleista todistaa Jeesuksen olleen rysän päällä, iso kala katiskassaan.

Lue lisää

Edelleen - mitään ylösnousemusta ei tapahtunut, ja kyse ei ole mistään uhrikultin korostamisesta, vaan kristinusko on sitä. Jeesus Kristuksena on uhri Jahvelle (kuten kaikki kristityt), ja tästä syystä syödään Jahven ylipapin ateriana Raamatussa olevin Paavalin antamin ehtoollisen asetussanoin tosi Jumalana.

Anonyymi kirjoitti:

Jumala/jumalat jos kuka/mikä/mitkä on/ovat ajoitusten mestari(t).

Jo opiskeluvuosinani tajusin sanoa Jumalaa "miljoonien yhteensattumien" Jumalaksi.

Totta, ja yksikin sattuma joukossa kaataisi koko korttitalon, ja niinpä on helppoa ymmärtää, että miksi jo 100 vuotta sitten Einsteinkin oli sitä mieltä, että tuossa kummassa atomiytimen seurauksen valinnassa ei voi olla kyse mistään sattumasta.

Miljoonien sattumien Jumala.

Ei muuta lisättävää.

Korjataan tuota "Raamatun päivitys"- sanamuotoa.

Pikemminkin päivittää Raamatun ja sen tapahtumien analyysiä.

Mitä siis nämä Raamatun ihmeet, merkit, yliluonnolliset tapahtumat oikein tarkoittavat.
Mistä ne tulevat, ja miksi ne tulevat.
Ja mitä ne nykyaikana 2000-luvulla nykykristitylle oikein tarkoittavat.

Ja tärkein: mikä on syy siihen ettei "ihmeitä ja merkkejä" tapahdu todistettavasti kristityille.
Miksi nämä "ihmeet ja merkit" puuttuvat nykykristityn elämästä. Miksei niitä ole pystytty todistamaan tieteellisesti.

Ps. Ilman viimeistä lausetta siis ylläoleva teksti on mielestäni hyvä. Jätetään varsinaisen Raamatun päivittäminen pois.

Mitähän sinäkin tarkoitat kristinuskolla. Esim. luterilaisuus ei ole Raamatun mukaista kristinuskoa vaan se on keinotekoista ja teoreettista kristinuskoa tai kristinuskon teeskentelyä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän sinäkin tarkoitat kristinuskolla. Esim. luterilaisuus ei ole Raamatun mukaista kristinuskoa vaan se on keinotekoista ja teoreettista kristinuskoa tai kristinuskon teeskentelyä.

Lue lisää

Onko sinun mielestäsi sitten Raamatun tekstin mukainen oppi tosi Jumalasta (Kristus) teurastettuna pääsiäisen lampaana ja kirottuna ristille se ei teeskennelty kristinusko? Olet oikeassa ja se on totta. Kyseessä on jopa konkreettinen pahuus, joka on teologipuheissa ja pappien toimesta peitelty käyttämällä hyväksi Jeesuksen nimeä.

Jung itse asiassa ei vastusta kristinuskoa. Jung lisää, ja laajentaa kristinuskon käsitettä nykyaikaiseksi. Psykologiseksi, parapsykologiaa unohtamatta.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän sinäkin tarkoitat kristinuskolla. Esim. luterilaisuus ei ole Raamatun mukaista kristinuskoa vaan se on keinotekoista ja teoreettista kristinuskoa tai kristinuskon teeskentelyä.

Lue lisää

Kristinusko on vain se missä uskotaan Jeesus kidutetun kuoliaaksi ristille itsen puolesta uhrina ja Kristus on opin mukaan tosi Jumala. Se on virallinen määritelmä kristinuskolle, ja on täysin yksi yhteen Raamatun Paavalin syntiopin kanssa. Ja tällä opilla mennään Raamatun mukaan tulenliekkeihin. Löytyy edelleen 1.Korintolaiskirje luku 3 ja jakeet 11-13.

Anonyymi kirjoitti:

Jung itse asiassa ei vastusta kristinuskoa. Jung lisää, ja laajentaa kristinuskon käsitettä nykyaikaiseksi. Psykologiseksi, parapsykologiaa unohtamatta.

Voi olla, ettei hän sitä silti kannattanut, vaikka 'syvensikin ajatusta'? Etkö näe hänen tekstissään pahuudenelementin käsittelyä? Freud esimerkiksi pelkäsi kirjansa Mies nimeltä Mooses julkaisussaan katolista kirkkoa, ja julkaisikin sen vasta maanpaossa Engannissa. Freud kuoli myrkkyyn pian kirjansa julkaisun jälkeen.

"Ehdottomasti synkronisiteetti-ilmiöllä on valtava merkitys - kuten eräs kirjailija totesi ystävänsä sanoneen, että universumi laittaa palapelin palasia paikoilleen."

Mielestäni kysymys ei ole persoonattomasta universumista, vaan tietyntyyppisestä persoonallisesta voimasta, joka sitten kuulee ihmisten toiveet ja rukoukset. Kutsutaan tätä voimaa tässä sitten Jumalaksi. Tai jumaliksi.

Mutta Jung tuo myös tähänkin asiaan lisää laajennusta Abraxas- käsitteellään, joka sisältää sitten mukaan Jumalan lisäksi paholaisen. Löytyy tuolta runollisen kauniin voimakkaasta Septem Sermones ad Mortuos- kirjoituksista.

Abraxas- käsite on vaan siitä kristitylle tyly ja nuiva käsite, että sitä ilmeisesti ei pysty rukoilemaan millään lailla.

Mutta jos tässä vaiheessa kirjoitusta yrittäisin summata sitä, mihin tämä Synkronisiteetti-ilmiö vihjaa, siis antaa ihan pieniä viitteitä mainitsemastasi universumista ja sen palasien loksahtelemisista paikoilleen. Se antaa viitteitä tulevasta Harmoniasta. Tilanteesta, tilasta, jolloin lopulta kaikki on tullut, saatu synkkaan. Synkroniin. Täydelliseen harmoniaan.

Universumi siis täydellisessä harmoniassa. Ihmiset sen keskellä myös täydellisessä harmoniassa.

Ilmestyskirjan sinettien ja pasuunojen ja lopulta maljojen vuodatus on ymmärtääkseni Johanneksen kuvausta tästä lopullisesta synkasta.

Universumi itsessään siis ei ole persoonallinen, vaan esim. Jung lanseeraa sen Septem Sermonesissa käsittääkseni Pleroman nimellä.

"Oletko kuitenkin ottanut huomioon, että jos tämä ilmiö on todellinen, ja kristinusko perustuu pahuuteen - kun uskoo tosi Jumalan teurastetun pääsiäisen lampaana, niin saa Paavalin mukaan palvella lihalla synnin lakia - niin myös tuo pahuus tuottaa samaa synkronisiteetti-ilmiötä? Ja jos ei tuottasi, niin miksi ei tuottaisi? Ja näin pahuus moninkertaistuu. Tässä piilee koko kristinuskon syntiopin vaara. Vai piileekö?"

Jostain syystä kristinusko vaikuttaa ja näyttää tältä osin puutteelliselta. Ylempänä kun vertasin kristinuskoa väreihin, niin olen saanut KR:sta aika mustavalkoisen kuvan. Värit näyttäisivät puuttuvan. Jung tuo analyyseillään näitä puuttuvia värejä KR:oon.

Kristinuskon "pahuudesta" en allekirjoita nyt tässä kohtaa mitään. Kuka mitenkin tulkitsee KR:n mahdollisen pahuuden. Eiköhän vaaka kuitenkin kallistu hyvän puolelle.

Jeesushan itse ainakin evankeliumien mukaan ennusti ja tiesi tulevan uhrikuolemansa.

"Job saa vastauksen"- kirjassa Jung analysoi Jahven itse olleen vielä tietämätön Jeesuksen tulosta, mutta käydessään palvelijansa Jobin kimppuun kuin tuulispää Job antaa vastauksen Jahvelle Jeesuksen tulosta ensi kertaa:

Job 19:25
"Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä."

Job saa vastauksen - kirjassa Jung muutenkin antaa kunnon kyytiä väkivaltaiselle ja arvaamattomalle Jahvelle. Syystäkin.

Anonyymi kirjoitti:

"Ehdottomasti synkronisiteetti-ilmiöllä on valtava merkitys - kuten eräs kirjailija totesi ystävänsä sanoneen, että universumi laittaa palapelin palasia paikoilleen."

Mielestäni kysymys ei ole persoonattomasta universumista, vaan tietyntyyppisestä persoonallisesta voimasta, joka sitten kuulee ihmisten toiveet ja rukoukset. Kutsutaan tätä voimaa tässä sitten Jumalaksi. Tai jumaliksi.

Mutta Jung tuo myös tähänkin asiaan lisää laajennusta Abraxas- käsitteellään, joka sisältää sitten mukaan Jumalan lisäksi paholaisen. Löytyy tuolta runollisen kauniin voimakkaasta Septem Sermones ad Mortuos- kirjoituksista.

Abraxas- käsite on vaan siitä kristitylle tyly ja nuiva käsite, että sitä ilmeisesti ei pysty rukoilemaan millään lailla.

Mutta jos tässä vaiheessa kirjoitusta yrittäisin summata sitä, mihin tämä Synkronisiteetti-ilmiö vihjaa, siis antaa ihan pieniä viitteitä mainitsemastasi universumista ja sen palasien loksahtelemisista paikoilleen. Se antaa viitteitä tulevasta Harmoniasta. Tilanteesta, tilasta, jolloin lopulta kaikki on tullut, saatu synkkaan. Synkroniin. Täydelliseen harmoniaan.

Universumi siis täydellisessä harmoniassa. Ihmiset sen keskellä myös täydellisessä harmoniassa.

Ilmestyskirjan sinettien ja pasuunojen ja lopulta maljojen vuodatus on ymmärtääkseni Johanneksen kuvausta tästä lopullisesta synkasta.

Universumi itsessään siis ei ole persoonallinen, vaan esim. Jung lanseeraa sen Septem Sermonesissa käsittääkseni Pleroman nimellä.

"Oletko kuitenkin ottanut huomioon, että jos tämä ilmiö on todellinen, ja kristinusko perustuu pahuuteen - kun uskoo tosi Jumalan teurastetun pääsiäisen lampaana, niin saa Paavalin mukaan palvella lihalla synnin lakia - niin myös tuo pahuus tuottaa samaa synkronisiteetti-ilmiötä? Ja jos ei tuottasi, niin miksi ei tuottaisi? Ja näin pahuus moninkertaistuu. Tässä piilee koko kristinuskon syntiopin vaara. Vai piileekö?"

Jostain syystä kristinusko vaikuttaa ja näyttää tältä osin puutteelliselta. Ylempänä kun vertasin kristinuskoa väreihin, niin olen saanut KR:sta aika mustavalkoisen kuvan. Värit näyttäisivät puuttuvan. Jung tuo analyyseillään näitä puuttuvia värejä KR:oon.

Kristinuskon "pahuudesta" en allekirjoita nyt tässä kohtaa mitään. Kuka mitenkin tulkitsee KR:n mahdollisen pahuuden. Eiköhän vaaka kuitenkin kallistu hyvän puolelle.

Jeesushan itse ainakin evankeliumien mukaan ennusti ja tiesi tulevan uhrikuolemansa.

"Job saa vastauksen"- kirjassa Jung analysoi Jahven itse olleen vielä tietämätön Jeesuksen tulosta, mutta käydessään palvelijansa Jobin kimppuun kuin tuulispää Job antaa vastauksen Jahvelle Jeesuksen tulosta ensi kertaa:

Job 19:25
"Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä."

Job saa vastauksen - kirjassa Jung muutenkin antaa kunnon kyytiä väkivaltaiselle ja arvaamattomalle Jahvelle. Syystäkin.

Lue lisää

<<joka sitten kuulee ihmisten toiveet ja rukoukset. Kutsutaan tätä voimaa tässä sitten Jumalaksi. Tai jumaliksi.<<

Onko nyt kokonaan pelikenttä kääntynyt, kun puhutaan Jeesuksesta, eikä enää ollutkaan kyse 'Isän tahdosta' vaan nyt muuttuukin ihmisen tahdoksi?!

<<Mutta jos tässä vaiheessa kirjoitusta yrittäisin summata sitä, mihin tämä Synkronisiteetti-ilmiö vihjaa, siis antaa ihan pieniä viitteitä mainitsemastasi universumista ja sen palasien loksahtelemisista paikoilleen.<<

Niin minä elän sitä elämää sata prosenttisesti koko ajan, joten en kaipaa selittelyä, mutta tuossa edellä selittelin sinulle ilmiöiden tieteellistä perustaa, johon kannattaa tutustua, ja rukata ja säätää ajatuksia siihen sopiviksi. Mutta käsitteen paholaisista, jätän kyllä sovinnolla uskovaisille syntioppiinsa, joka on kristinuskon perusta. Jeesus ei ollut uskovainen, ei perustanut mitään uskoa, vastusti uskontoa ja joutui jumalanpilkasta kuolemaan tuomituksi.

Vaikka meidän maailma perustuu entropiaan, hajoamiseen, niin kyllä kannatan ajatusten kiteyttämistä, tiivistämistä. Kaikki on kiteytettävä, tiivistettävä niin vähiin sanoin kuin ikinä on mahdollista, jolloin se ydinsanoma paljastuu totuutena. Tätä ilmiötä ei voi kristinuskoon soveltaa, joka perustuu tosi Jumalan uhrikulttiin. Kristinusko on pahuutta ei pyhyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

"Ehdottomasti synkronisiteetti-ilmiöllä on valtava merkitys - kuten eräs kirjailija totesi ystävänsä sanoneen, että universumi laittaa palapelin palasia paikoilleen."

Mielestäni kysymys ei ole persoonattomasta universumista, vaan tietyntyyppisestä persoonallisesta voimasta, joka sitten kuulee ihmisten toiveet ja rukoukset. Kutsutaan tätä voimaa tässä sitten Jumalaksi. Tai jumaliksi.

Mutta Jung tuo myös tähänkin asiaan lisää laajennusta Abraxas- käsitteellään, joka sisältää sitten mukaan Jumalan lisäksi paholaisen. Löytyy tuolta runollisen kauniin voimakkaasta Septem Sermones ad Mortuos- kirjoituksista.

Abraxas- käsite on vaan siitä kristitylle tyly ja nuiva käsite, että sitä ilmeisesti ei pysty rukoilemaan millään lailla.

Mutta jos tässä vaiheessa kirjoitusta yrittäisin summata sitä, mihin tämä Synkronisiteetti-ilmiö vihjaa, siis antaa ihan pieniä viitteitä mainitsemastasi universumista ja sen palasien loksahtelemisista paikoilleen. Se antaa viitteitä tulevasta Harmoniasta. Tilanteesta, tilasta, jolloin lopulta kaikki on tullut, saatu synkkaan. Synkroniin. Täydelliseen harmoniaan.

Universumi siis täydellisessä harmoniassa. Ihmiset sen keskellä myös täydellisessä harmoniassa.

Ilmestyskirjan sinettien ja pasuunojen ja lopulta maljojen vuodatus on ymmärtääkseni Johanneksen kuvausta tästä lopullisesta synkasta.

Universumi itsessään siis ei ole persoonallinen, vaan esim. Jung lanseeraa sen Septem Sermonesissa käsittääkseni Pleroman nimellä.

"Oletko kuitenkin ottanut huomioon, että jos tämä ilmiö on todellinen, ja kristinusko perustuu pahuuteen - kun uskoo tosi Jumalan teurastetun pääsiäisen lampaana, niin saa Paavalin mukaan palvella lihalla synnin lakia - niin myös tuo pahuus tuottaa samaa synkronisiteetti-ilmiötä? Ja jos ei tuottasi, niin miksi ei tuottaisi? Ja näin pahuus moninkertaistuu. Tässä piilee koko kristinuskon syntiopin vaara. Vai piileekö?"

Jostain syystä kristinusko vaikuttaa ja näyttää tältä osin puutteelliselta. Ylempänä kun vertasin kristinuskoa väreihin, niin olen saanut KR:sta aika mustavalkoisen kuvan. Värit näyttäisivät puuttuvan. Jung tuo analyyseillään näitä puuttuvia värejä KR:oon.

Kristinuskon "pahuudesta" en allekirjoita nyt tässä kohtaa mitään. Kuka mitenkin tulkitsee KR:n mahdollisen pahuuden. Eiköhän vaaka kuitenkin kallistu hyvän puolelle.

Jeesushan itse ainakin evankeliumien mukaan ennusti ja tiesi tulevan uhrikuolemansa.

"Job saa vastauksen"- kirjassa Jung analysoi Jahven itse olleen vielä tietämätön Jeesuksen tulosta, mutta käydessään palvelijansa Jobin kimppuun kuin tuulispää Job antaa vastauksen Jahvelle Jeesuksen tulosta ensi kertaa:

Job 19:25
"Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä."

Job saa vastauksen - kirjassa Jung muutenkin antaa kunnon kyytiä väkivaltaiselle ja arvaamattomalle Jahvelle. Syystäkin.

Lue lisää

<<"Job saa vastauksen"- kirjassa Jung analysoi Jahven itse olleen vielä tietämätön Jeesuksen tulosta, mutta käydessään palvelijansa Jobin kimppuun kuin tuulispää Job antaa vastauksen Jahvelle Jeesuksen tulosta ensi kertaa:

Job 19:25
"Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä."<<

TIEDÄTKÖ SINÄ KUKA ON JAHVE?

Anonyymi kirjoitti:

<<joka sitten kuulee ihmisten toiveet ja rukoukset. Kutsutaan tätä voimaa tässä sitten Jumalaksi. Tai jumaliksi.<<

Onko nyt kokonaan pelikenttä kääntynyt, kun puhutaan Jeesuksesta, eikä enää ollutkaan kyse 'Isän tahdosta' vaan nyt muuttuukin ihmisen tahdoksi?!

<<Mutta jos tässä vaiheessa kirjoitusta yrittäisin summata sitä, mihin tämä Synkronisiteetti-ilmiö vihjaa, siis antaa ihan pieniä viitteitä mainitsemastasi universumista ja sen palasien loksahtelemisista paikoilleen.<<

Niin minä elän sitä elämää sata prosenttisesti koko ajan, joten en kaipaa selittelyä, mutta tuossa edellä selittelin sinulle ilmiöiden tieteellistä perustaa, johon kannattaa tutustua, ja rukata ja säätää ajatuksia siihen sopiviksi. Mutta käsitteen paholaisista, jätän kyllä sovinnolla uskovaisille syntioppiinsa, joka on kristinuskon perusta. Jeesus ei ollut uskovainen, ei perustanut mitään uskoa, vastusti uskontoa ja joutui jumalanpilkasta kuolemaan tuomituksi.

Vaikka meidän maailma perustuu entropiaan, hajoamiseen, niin kyllä kannatan ajatusten kiteyttämistä, tiivistämistä. Kaikki on kiteytettävä, tiivistettävä niin vähiin sanoin kuin ikinä on mahdollista, jolloin se ydinsanoma paljastuu totuutena. Tätä ilmiötä ei voi kristinuskoon soveltaa, joka perustuu tosi Jumalan uhrikulttiin. Kristinusko on pahuutta ei pyhyyttä.

Lue lisää

"Kristinusko on pahuutta ei pyhyyttä."

Tästä näytämme olevan eri mieltä. Jeesus ja PH:n vuodatuksen jälkeen apostolit kaikki tekivät Jeesuksen nimessä ihmetekoja, paransivat sairaita, tekivät kaikkea hyvää kansan keskuudessa.

Mikähän tässä asiassa oli pahaa?

Anonyymi kirjoitti:

<<"Job saa vastauksen"- kirjassa Jung analysoi Jahven itse olleen vielä tietämätön Jeesuksen tulosta, mutta käydessään palvelijansa Jobin kimppuun kuin tuulispää Job antaa vastauksen Jahvelle Jeesuksen tulosta ensi kertaa:

Job 19:25
"Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä."<<

TIEDÄTKÖ SINÄ KUKA ON JAHVE?

Lue lisää

Ymmärrätkö, että Raamatun mukaan Jeesus tuomittiin kuolemaan Jahven pilkasta - sanoi, että tämä on itse Isä perkele ja kaiken valheen isä? Ja että nyt kristinuskossa Jeesus surmansa kautta on kristityille uusi liitto Jahven kanssa verellään.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrätkö, että Raamatun mukaan Jeesus tuomittiin kuolemaan Jahven pilkasta - sanoi, että tämä on itse Isä perkele ja kaiken valheen isä? Ja että nyt kristinuskossa Jeesus surmansa kautta on kristityille uusi liitto Jahven kanssa verellään.

Lue lisää

"Ymmärrätkö, että Raamatun mukaan Jeesus tuomittiin kuolemaan Jahven pilkasta - sanoi, että tämä on itse Isä perkele ja kaiken valheen isä? "

Raamatun mukaan tuollaista kohtaa ei ole olemassakaan.
Ja vuoden 1938-käännös, käy 1992 käännöskin.

Anonyymi kirjoitti:

"Ehdottomasti synkronisiteetti-ilmiöllä on valtava merkitys - kuten eräs kirjailija totesi ystävänsä sanoneen, että universumi laittaa palapelin palasia paikoilleen."

Mielestäni kysymys ei ole persoonattomasta universumista, vaan tietyntyyppisestä persoonallisesta voimasta, joka sitten kuulee ihmisten toiveet ja rukoukset. Kutsutaan tätä voimaa tässä sitten Jumalaksi. Tai jumaliksi.

Mutta Jung tuo myös tähänkin asiaan lisää laajennusta Abraxas- käsitteellään, joka sisältää sitten mukaan Jumalan lisäksi paholaisen. Löytyy tuolta runollisen kauniin voimakkaasta Septem Sermones ad Mortuos- kirjoituksista.

Abraxas- käsite on vaan siitä kristitylle tyly ja nuiva käsite, että sitä ilmeisesti ei pysty rukoilemaan millään lailla.

Mutta jos tässä vaiheessa kirjoitusta yrittäisin summata sitä, mihin tämä Synkronisiteetti-ilmiö vihjaa, siis antaa ihan pieniä viitteitä mainitsemastasi universumista ja sen palasien loksahtelemisista paikoilleen. Se antaa viitteitä tulevasta Harmoniasta. Tilanteesta, tilasta, jolloin lopulta kaikki on tullut, saatu synkkaan. Synkroniin. Täydelliseen harmoniaan.

Universumi siis täydellisessä harmoniassa. Ihmiset sen keskellä myös täydellisessä harmoniassa.

Ilmestyskirjan sinettien ja pasuunojen ja lopulta maljojen vuodatus on ymmärtääkseni Johanneksen kuvausta tästä lopullisesta synkasta.

Universumi itsessään siis ei ole persoonallinen, vaan esim. Jung lanseeraa sen Septem Sermonesissa käsittääkseni Pleroman nimellä.

"Oletko kuitenkin ottanut huomioon, että jos tämä ilmiö on todellinen, ja kristinusko perustuu pahuuteen - kun uskoo tosi Jumalan teurastetun pääsiäisen lampaana, niin saa Paavalin mukaan palvella lihalla synnin lakia - niin myös tuo pahuus tuottaa samaa synkronisiteetti-ilmiötä? Ja jos ei tuottasi, niin miksi ei tuottaisi? Ja näin pahuus moninkertaistuu. Tässä piilee koko kristinuskon syntiopin vaara. Vai piileekö?"

Jostain syystä kristinusko vaikuttaa ja näyttää tältä osin puutteelliselta. Ylempänä kun vertasin kristinuskoa väreihin, niin olen saanut KR:sta aika mustavalkoisen kuvan. Värit näyttäisivät puuttuvan. Jung tuo analyyseillään näitä puuttuvia värejä KR:oon.

Kristinuskon "pahuudesta" en allekirjoita nyt tässä kohtaa mitään. Kuka mitenkin tulkitsee KR:n mahdollisen pahuuden. Eiköhän vaaka kuitenkin kallistu hyvän puolelle.

Jeesushan itse ainakin evankeliumien mukaan ennusti ja tiesi tulevan uhrikuolemansa.

"Job saa vastauksen"- kirjassa Jung analysoi Jahven itse olleen vielä tietämätön Jeesuksen tulosta, mutta käydessään palvelijansa Jobin kimppuun kuin tuulispää Job antaa vastauksen Jahvelle Jeesuksen tulosta ensi kertaa:

Job 19:25
"Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä."

Job saa vastauksen - kirjassa Jung muutenkin antaa kunnon kyytiä väkivaltaiselle ja arvaamattomalle Jahvelle. Syystäkin.

Lue lisää

<<<Mutta Jung tuo myös tähänkin asiaan lisää laajennusta Abraxas- käsitteellään, joka sisältää sitten mukaan Jumalan lisäksi paholaisen.<<<

Kristinusko on luonut itse paholaisen - saat siitä kiinni katsomalla Pietarin 2. kirjeen kohdan, jossa tämä kehottaa tekemään hyvin, jos antaa Kointähden loistaa sydämiin, ja sen jälkeen etsit wikistä Kointähti, niin löydät yhteyden, että kyseessä on Lucifer, joka nimenomaan kristinuskon vaikutuksesta mielletään itse Saatanaksi. Pietari oli apostoleista ainoa Paavalin matkaseura, joka halusi myös tulla riistiinnaulituksi pää alaspäin, ja tuo risti on saatananpalvojien symboli. Kristinusko on todellisuudessa saatananpalvontaa kannibalistisine riitteineen ja ihmisuhreineen.

Anonyymi kirjoitti:

"Kristinusko on pahuutta ei pyhyyttä."

Tästä näytämme olevan eri mieltä. Jeesus ja PH:n vuodatuksen jälkeen apostolit kaikki tekivät Jeesuksen nimessä ihmetekoja, paransivat sairaita, tekivät kaikkea hyvää kansan keskuudessa.

Mikähän tässä asiassa oli pahaa?

Lue lisää

Edelleen - Raamatun mukaan mitään PH:n vuodatusta ei edes tapahtunut. Ryhdy nyt vaikka ihmettelemään, että miksi juuri apostolien tekojen 19. luku sen paljastaa, niin löydät vastauksen. Inttämällä tuo Jumalan sana Raamattu ei nyt muuksi muutu kuin mitä siellä todella lukee. Kyse ei ole MIELIPIDEASIASTA.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen - Raamatun mukaan mitään PH:n vuodatusta ei edes tapahtunut. Ryhdy nyt vaikka ihmettelemään, että miksi juuri apostolien tekojen 19. luku sen paljastaa, niin löydät vastauksen. Inttämällä tuo Jumalan sana Raamattu ei nyt muuksi muutu kuin mitä siellä todella lukee. Kyse ei ole MIELIPIDEASIASTA.

Lue lisää

<<Jeesus ja PH:n vuodatuksen jälkeen apostolit kaikki tekivät Jeesuksen nimessä ihmetekoja, paransivat sairaita, tekivät kaikkea hyvää kansan keskuudessa.<<

Termi Pyhä henki ei liity Jeesukseen, sen on lanseerannut vain Paavali. Jeesus lupasi lähettää 'Totuuden hengen'. Ja Paavali ei mainitse Raamatussa sanallakaan Jeesuksen ihmetekoja. Kristinusko Pyhällä hengellä liittyy vain Paavalin syntioppiin ja uhrikulttiin, ei mitenkään Jeesukseen tai hänen opetuksiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

"Ehdottomasti synkronisiteetti-ilmiöllä on valtava merkitys - kuten eräs kirjailija totesi ystävänsä sanoneen, että universumi laittaa palapelin palasia paikoilleen."

Mielestäni kysymys ei ole persoonattomasta universumista, vaan tietyntyyppisestä persoonallisesta voimasta, joka sitten kuulee ihmisten toiveet ja rukoukset. Kutsutaan tätä voimaa tässä sitten Jumalaksi. Tai jumaliksi.

Mutta Jung tuo myös tähänkin asiaan lisää laajennusta Abraxas- käsitteellään, joka sisältää sitten mukaan Jumalan lisäksi paholaisen. Löytyy tuolta runollisen kauniin voimakkaasta Septem Sermones ad Mortuos- kirjoituksista.

Abraxas- käsite on vaan siitä kristitylle tyly ja nuiva käsite, että sitä ilmeisesti ei pysty rukoilemaan millään lailla.

Mutta jos tässä vaiheessa kirjoitusta yrittäisin summata sitä, mihin tämä Synkronisiteetti-ilmiö vihjaa, siis antaa ihan pieniä viitteitä mainitsemastasi universumista ja sen palasien loksahtelemisista paikoilleen. Se antaa viitteitä tulevasta Harmoniasta. Tilanteesta, tilasta, jolloin lopulta kaikki on tullut, saatu synkkaan. Synkroniin. Täydelliseen harmoniaan.

Universumi siis täydellisessä harmoniassa. Ihmiset sen keskellä myös täydellisessä harmoniassa.

Ilmestyskirjan sinettien ja pasuunojen ja lopulta maljojen vuodatus on ymmärtääkseni Johanneksen kuvausta tästä lopullisesta synkasta.

Universumi itsessään siis ei ole persoonallinen, vaan esim. Jung lanseeraa sen Septem Sermonesissa käsittääkseni Pleroman nimellä.

"Oletko kuitenkin ottanut huomioon, että jos tämä ilmiö on todellinen, ja kristinusko perustuu pahuuteen - kun uskoo tosi Jumalan teurastetun pääsiäisen lampaana, niin saa Paavalin mukaan palvella lihalla synnin lakia - niin myös tuo pahuus tuottaa samaa synkronisiteetti-ilmiötä? Ja jos ei tuottasi, niin miksi ei tuottaisi? Ja näin pahuus moninkertaistuu. Tässä piilee koko kristinuskon syntiopin vaara. Vai piileekö?"

Jostain syystä kristinusko vaikuttaa ja näyttää tältä osin puutteelliselta. Ylempänä kun vertasin kristinuskoa väreihin, niin olen saanut KR:sta aika mustavalkoisen kuvan. Värit näyttäisivät puuttuvan. Jung tuo analyyseillään näitä puuttuvia värejä KR:oon.

Kristinuskon "pahuudesta" en allekirjoita nyt tässä kohtaa mitään. Kuka mitenkin tulkitsee KR:n mahdollisen pahuuden. Eiköhän vaaka kuitenkin kallistu hyvän puolelle.

Jeesushan itse ainakin evankeliumien mukaan ennusti ja tiesi tulevan uhrikuolemansa.

"Job saa vastauksen"- kirjassa Jung analysoi Jahven itse olleen vielä tietämätön Jeesuksen tulosta, mutta käydessään palvelijansa Jobin kimppuun kuin tuulispää Job antaa vastauksen Jahvelle Jeesuksen tulosta ensi kertaa:

Job 19:25
"Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä."

Job saa vastauksen - kirjassa Jung muutenkin antaa kunnon kyytiä väkivaltaiselle ja arvaamattomalle Jahvelle. Syystäkin.

Lue lisää

<<Kristinuskon "pahuudesta" en allekirjoita nyt tässä kohtaa mitään. Kuka mitenkin tulkitsee KR:n mahdollisen pahuuden. Eiköhän vaaka kuitenkin kallistu hyvän puolelle.<<

Miten kääntyy 'hyvän puolelle', jos pääsiäisen teurastettuna uhrilampaana käytetään tosi Jumalaa (Kristus, Augsburgin tunnustus) kidutettuna ja kirottuna ja Paavali käskee vielä perkaamaan pois taivasten valtakunnan, jota Jeesus opettaa?

Näille kohdat on yksi yhteen Raamatussa Gal.3:13 ristille kiroaminen, ja tämä:

1.Korinttolaiskirje:

<<5:7 Peratkaa pois vanha HAPATUS, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu.<<

Jeesuksen opetus Matteuksen evankeliumista:

<<13:33 Taas toisen vertauksen hän puhui heille: "Taivasten valtakunta on HAPATUKSEN KALTAINEN.<<

Ei tässä ole mitään tulkinnan varaa edes.

Ylempänä vastausta "päivityksiin":
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17126986/synkronisiteetti--ilmio-saattaa-pelastaa-kuolevan-kristinuskon#comment-110508481

Anonyymi kirjoitti:

Ylempänä vastausta "päivityksiin":
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17126986/synkronisiteetti--ilmio-saattaa-pelastaa-kuolevan-kristinuskon#comment-110508481

Lue lisää

Kiitos löytyi - eli siellä lukee näin:

<<Korjataan tuota "Raamatun päivitys"- sanamuotoa. Pikemminkin päivittää Raamatun ja sen tapahtumien analyysiä.<<

Niin, siellä Raamatussa konkreettisesti kyllä lukee ilman tuota uskonnollista hölynpölyjargonia mistä koko kirjassa on kyse. Löytyy 1.Moos. 3:22. Ihminen tuli jumalien kaltaiseksi (ihmeidentekeminen siis luominen) hyvällä ja pahalla tiedolla, josta syystä oli suojattava 'ikuinen elämä'.

Tieteen mukaan 'ikuinen elämä' on atomiytimissä, koska siellä ei ole aikaa ollenkaan ja jopa seuraus voi olla ennen syytä. Ja tuon atominytimen reaktion seurauksen haltuun saaminen on edellytys, että pystyisi tietoisesti tekemään ihmeen. Youtubesta löytyy aivotutkijan luento siitä, että ihminen pystyy tietoisesti vaikuttamaan mielensä voimalla mm. toisen ihmisen verisoluihin. Kutsutaan nonlokaaliksi mieleksi.

Tieteessä nähdään tämä vaikuttaminen siis todistettavasti mahdolliseksi. Joten Jeesuksen leipien ja kalojen tekeminen tyhjästä ei ole tieteen vastainen ilmiö, mutta se edellyttää kykyä saada tuo ikuinen elämä, atomin reagointi haltuun, joka luojajumalan sanoin suojattiin kun ihminen tuli tietämään hyvän ja pahan.

<<Mitä siis nämä Raamatun ihmeet, merkit, yliluonnolliset tapahtumat oikein tarkoittavat.
Mistä ne tulevat, ja miksi ne tulevat. Ja mitä ne nykyaikana 2000-luvulla nykykristitylle oikein tarkoittavat.<<

Kristityille ne eivät tarkoita mitään, koska kristinuskossa on kyse pahuudesta, syntiopista tosi Jumalan uhraamisella. Ei silloin tietenkään voi saada ikuisen elämän ihmeidentekokykyä haltuunsa - siinähän odotetaan jopa fyysistä ylösnousemusta, Paavalin sanoin Pyhä henki leikkaa sielun irti,koska se on Jumalalle vastenmielinen (Jahve), ja siunataan kuoltua maaksi.
Luojajumalan tekemä suojaus olisi pettänyt, jos kristityt pystyisivät tekemään ihmeitä. Kyse on Raamatussa hyvästä tiedosta ja pahasta tiedosta, jotka piti opetella erottamaan, ei pitänyt ryhtyä uskomaan.

<<Ja tärkein: mikä on syy siihen ettei "ihmeitä ja merkkejä" tapahdu todistettavasti kristityille. Miksi nämä "ihmeet ja merkit" puuttuvat nykykristityn elämästä. Miksei niitä ole pystytty todistamaan tieteellisesti.<<

Ihmeet - kuten olen kirjoittanut - on jo SATA VUOTTA TIEDETTY JA TUNNISTETTU ILMIÖ TIETEESSÄ. Ja selitys edellä miksi eivät liity kristittyihin.

<<Ps. Ilman viimeistä lausetta siis ylläoleva teksti on mielestäni hyvä. Jätetään varsinaisen Raamatun päivittäminen pois.<<

On hyvä, kun korjaat nyt ensimmäisenä sen mitä luulet kristinuskon olevan ja mitä se todellisuudessa on, päivität sata vuotta jälkeen jääneen pääsi liittyn ihmeisiin, totustus paradigman muutokseen meidän todellisuuden perustasta pelkkänä henkisenä tietoisuuden tasonaa sekä ymmärrät sitä kautta kaiken yhteyden kaikkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos löytyi - eli siellä lukee näin:

<<Korjataan tuota "Raamatun päivitys"- sanamuotoa. Pikemminkin päivittää Raamatun ja sen tapahtumien analyysiä.<<

Niin, siellä Raamatussa konkreettisesti kyllä lukee ilman tuota uskonnollista hölynpölyjargonia mistä koko kirjassa on kyse. Löytyy 1.Moos. 3:22. Ihminen tuli jumalien kaltaiseksi (ihmeidentekeminen siis luominen) hyvällä ja pahalla tiedolla, josta syystä oli suojattava 'ikuinen elämä'.

Tieteen mukaan 'ikuinen elämä' on atomiytimissä, koska siellä ei ole aikaa ollenkaan ja jopa seuraus voi olla ennen syytä. Ja tuon atominytimen reaktion seurauksen haltuun saaminen on edellytys, että pystyisi tietoisesti tekemään ihmeen. Youtubesta löytyy aivotutkijan luento siitä, että ihminen pystyy tietoisesti vaikuttamaan mielensä voimalla mm. toisen ihmisen verisoluihin. Kutsutaan nonlokaaliksi mieleksi.

Tieteessä nähdään tämä vaikuttaminen siis todistettavasti mahdolliseksi. Joten Jeesuksen leipien ja kalojen tekeminen tyhjästä ei ole tieteen vastainen ilmiö, mutta se edellyttää kykyä saada tuo ikuinen elämä, atomin reagointi haltuun, joka luojajumalan sanoin suojattiin kun ihminen tuli tietämään hyvän ja pahan.

<<Mitä siis nämä Raamatun ihmeet, merkit, yliluonnolliset tapahtumat oikein tarkoittavat.
Mistä ne tulevat, ja miksi ne tulevat. Ja mitä ne nykyaikana 2000-luvulla nykykristitylle oikein tarkoittavat.<<

Kristityille ne eivät tarkoita mitään, koska kristinuskossa on kyse pahuudesta, syntiopista tosi Jumalan uhraamisella. Ei silloin tietenkään voi saada ikuisen elämän ihmeidentekokykyä haltuunsa - siinähän odotetaan jopa fyysistä ylösnousemusta, Paavalin sanoin Pyhä henki leikkaa sielun irti,koska se on Jumalalle vastenmielinen (Jahve), ja siunataan kuoltua maaksi.
Luojajumalan tekemä suojaus olisi pettänyt, jos kristityt pystyisivät tekemään ihmeitä. Kyse on Raamatussa hyvästä tiedosta ja pahasta tiedosta, jotka piti opetella erottamaan, ei pitänyt ryhtyä uskomaan.

<<Ja tärkein: mikä on syy siihen ettei "ihmeitä ja merkkejä" tapahdu todistettavasti kristityille. Miksi nämä "ihmeet ja merkit" puuttuvat nykykristityn elämästä. Miksei niitä ole pystytty todistamaan tieteellisesti.<<

Ihmeet - kuten olen kirjoittanut - on jo SATA VUOTTA TIEDETTY JA TUNNISTETTU ILMIÖ TIETEESSÄ. Ja selitys edellä miksi eivät liity kristittyihin.

<<Ps. Ilman viimeistä lausetta siis ylläoleva teksti on mielestäni hyvä. Jätetään varsinaisen Raamatun päivittäminen pois.<<

On hyvä, kun korjaat nyt ensimmäisenä sen mitä luulet kristinuskon olevan ja mitä se todellisuudessa on, päivität sata vuotta jälkeen jääneen pääsi liittyn ihmeisiin, totustus paradigman muutokseen meidän todellisuuden perustasta pelkkänä henkisenä tietoisuuden tasonaa sekä ymmärrät sitä kautta kaiken yhteyden kaikkeen.

Lue lisää

Sorry monet kirjoitusvirheet - kyllä, tässä on juuri siitä kyse mitä Jeesus opetti taivasten valtakunnasta meissä ja meidän sisällämme ja Jumalan valtakunnasta sisäisesti meistä ja näytti esimerkkiä, että miten se toimii. Ja jonka kirkko Paavalin opilla synnistä sabotoi täysin. Mitään syntiä ei edes ole koskaan ollut, kyseessä on valetarina luomiskertomuksesta perisyntinä ja kristinuskossa kostouskontona, jonka Jahve määräsi ihmeidentekijän seuraajille 5.Moos.13.

Anonyymi kirjoitti:

Sorry monet kirjoitusvirheet - kyllä, tässä on juuri siitä kyse mitä Jeesus opetti taivasten valtakunnasta meissä ja meidän sisällämme ja Jumalan valtakunnasta sisäisesti meistä ja näytti esimerkkiä, että miten se toimii. Ja jonka kirkko Paavalin opilla synnistä sabotoi täysin. Mitään syntiä ei edes ole koskaan ollut, kyseessä on valetarina luomiskertomuksesta perisyntinä ja kristinuskossa kostouskontona, jonka Jahve määräsi ihmeidentekijän seuraajille 5.Moos.13.

Lue lisää

Kristinusko perustuu juuri fariseusten uskontoon, jota Raamatussa Jeesus vastusta ja sanoi, että veivät tiedon avaimet, piilottivat ne, eivät mene itse sisälle, eivätkä anna muidenkaan mennä. Ja näin tässä sitten kävi.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko perustuu juuri fariseusten uskontoon, jota Raamatussa Jeesus vastusta ja sanoi, että veivät tiedon avaimet, piilottivat ne, eivät mene itse sisälle, eivätkä anna muidenkaan mennä. Ja näin tässä sitten kävi.

Lue lisää

Alkuperäinen originelli kristinusko, sen suurin vihollinen oli juuri fariseukset ja kirjanoppineet, jotka ylipappeina vallan kahvassa eivät ylimielisyydessään ja ahneudessaan ja kateudessaan päästäneet varsinaista kansaa sisälle taivaan valtakuntaan, eivätkä ylimielisyyden syntinsä takia sinne itsekään päässeet.

Niin, Jeesuksen tarkoittama alkuperäinen kristinusko ei perustu fariseusten uskontoon.

Alkuperäinen kristinusko, se, minkälainen oikea kristinusko on, se on puhdasta kommunismia. Katsokaa vaikka, mikä vaikutus pyhän hengen vuodatuksella oli apostolien keskuuteen. Ja mitä tapahtui kansalle, hehän pitivät alkuseurakuntaa suuressa arvossa.

Apostolien teot 4:31-35
31 Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.
32 Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
33 Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla.
34 Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan
35 ja panivat apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin sen mukaan, kuin hän tarvitsi.

Kapitalistinen rahanhimo se on, joka saastuttaa ja katkeroittaa nykyajan yhteiskunnat kautta maailman.
Vasta kun pääsemme alkuseurakunnan osoittamaan tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, maiden perustuslakien ja lakien oikean suunnan muutoksilla; vasta sitten yhteiskunta on valmis ottamaan Synkronisiteetin tuoman harmonian, sen kaikessa laajuudessaan.

Ylimielisyys ja katkeruus pääoman hamuamisista vain muutamalla prosentille kansanosaa - se se tappaa vihan hedelmien kautta kaikki mahdollisuudet Suureen Synkkaan pääsemisestä.

Pitkä on matka, jos oikeistopuolueet huijaavat edelleenkin kansaa äänestämään heidät hallitusten valtaan.

Ps. Kekkosen viisaat sanat pitävät edelleenkin paikkansa: Ei koskaan kokoomusta (eikä persuja) hallitusvastuuseen!

Anonyymi kirjoitti:

Alkuperäinen originelli kristinusko, sen suurin vihollinen oli juuri fariseukset ja kirjanoppineet, jotka ylipappeina vallan kahvassa eivät ylimielisyydessään ja ahneudessaan ja kateudessaan päästäneet varsinaista kansaa sisälle taivaan valtakuntaan, eivätkä ylimielisyyden syntinsä takia sinne itsekään päässeet.

Niin, Jeesuksen tarkoittama alkuperäinen kristinusko ei perustu fariseusten uskontoon.

Alkuperäinen kristinusko, se, minkälainen oikea kristinusko on, se on puhdasta kommunismia. Katsokaa vaikka, mikä vaikutus pyhän hengen vuodatuksella oli apostolien keskuuteen. Ja mitä tapahtui kansalle, hehän pitivät alkuseurakuntaa suuressa arvossa.

Apostolien teot 4:31-35
31 Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.
32 Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
33 Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla.
34 Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan
35 ja panivat apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin sen mukaan, kuin hän tarvitsi.

Kapitalistinen rahanhimo se on, joka saastuttaa ja katkeroittaa nykyajan yhteiskunnat kautta maailman.
Vasta kun pääsemme alkuseurakunnan osoittamaan tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, maiden perustuslakien ja lakien oikean suunnan muutoksilla; vasta sitten yhteiskunta on valmis ottamaan Synkronisiteetin tuoman harmonian, sen kaikessa laajuudessaan.

Ylimielisyys ja katkeruus pääoman hamuamisista vain muutamalla prosentille kansanosaa - se se tappaa vihan hedelmien kautta kaikki mahdollisuudet Suureen Synkkaan pääsemisestä.

Pitkä on matka, jos oikeistopuolueet huijaavat edelleenkin kansaa äänestämään heidät hallitusten valtaan.

Ps. Kekkosen viisaat sanat pitävät edelleenkin paikkansa: Ei koskaan kokoomusta (eikä persuja) hallitusvastuuseen!

Lue lisää

Kun siteeraat apostolien tekoja, siteeraat suoraan fariseus Paavalia ja saat just sitä mitä hän haluaa sinulle antaa - totta tai tarua.

Anonyymi kirjoitti:

Kun siteeraat apostolien tekoja, siteeraat suoraan fariseus Paavalia ja saat just sitä mitä hän haluaa sinulle antaa - totta tai tarua.

Lääkäri Luukas kirjoitti apostolien teot. Vasta Apt:n loppuosassa mukaan tulee Paavali.

Eli, varsinkin Apt:n alkuosa on erittäin totuudellista tekstiä. Paavalista enkä muustakaan sivuseikoista aio alkaa inttämään täällä, koska jo nyt muutama kommentoija vääntää varsinaista aihetta sivuraiteille.

Fysiikka on ihan mielenkiintoista, kvanttifysiikka varsinkin /Jungin ja Wolfgang Paulin keskustelut mm.), mutta jälleen tarvittaisiin oikeiksi todistettuja faktoja ja niihin linkkejä. Siis jos aiotaan laajentaa Synkronisiteetin analysointia toisarvoisissa sivuraiteissa.

Kokonaisuus ratkaisee; siksi niiltä sivuraiteiltä pitäisi myös päästä takaisin varsinaiselle pääraiteelle.

Anonyymi kirjoitti:

Lääkäri Luukas kirjoitti apostolien teot. Vasta Apt:n loppuosassa mukaan tulee Paavali.

Eli, varsinkin Apt:n alkuosa on erittäin totuudellista tekstiä. Paavalista enkä muustakaan sivuseikoista aio alkaa inttämään täällä, koska jo nyt muutama kommentoija vääntää varsinaista aihetta sivuraiteille.

Fysiikka on ihan mielenkiintoista, kvanttifysiikka varsinkin /Jungin ja Wolfgang Paulin keskustelut mm.), mutta jälleen tarvittaisiin oikeiksi todistettuja faktoja ja niihin linkkejä. Siis jos aiotaan laajentaa Synkronisiteetin analysointia toisarvoisissa sivuraiteissa.

Kokonaisuus ratkaisee; siksi niiltä sivuraiteiltä pitäisi myös päästä takaisin varsinaiselle pääraiteelle.

Lue lisää

<<Eli, varsinkin Apt:n alkuosa on erittäin totuudellista tekstiä. <<

Kuten Jeesuksen ylösnousemus, jonka Apt. 19 kumoaa täysin?!

Anonyymi kirjoitti:

Lääkäri Luukas kirjoitti apostolien teot. Vasta Apt:n loppuosassa mukaan tulee Paavali.

Eli, varsinkin Apt:n alkuosa on erittäin totuudellista tekstiä. Paavalista enkä muustakaan sivuseikoista aio alkaa inttämään täällä, koska jo nyt muutama kommentoija vääntää varsinaista aihetta sivuraiteille.

Fysiikka on ihan mielenkiintoista, kvanttifysiikka varsinkin /Jungin ja Wolfgang Paulin keskustelut mm.), mutta jälleen tarvittaisiin oikeiksi todistettuja faktoja ja niihin linkkejä. Siis jos aiotaan laajentaa Synkronisiteetin analysointia toisarvoisissa sivuraiteissa.

Kokonaisuus ratkaisee; siksi niiltä sivuraiteiltä pitäisi myös päästä takaisin varsinaiselle pääraiteelle.

Lue lisää

<<Fysiikka on ihan mielenkiintoista, kvanttifysiikka varsinkin /Jungin ja Wolfgang Paulin keskustelut mm.), mutta jälleen tarvittaisiin oikeiksi todistettuja faktoja ja niihin linkkejä. Siis jos aiotaan laajentaa Synkronisiteetin analysointia toisarvoisissa sivuraiteissa.<<

Mitä ovat 'oikeiksi todistetut faktat' ja kuka päättää nyt näinkin erikoisessa asiassa kuin synkronisiteetti mitkä ovat toisarvoisia ja mitä ovat oikeita raiteita?

Meidän todellisuuden perusta tietoisuuden yhtenäiskentässä on nyt vain fakta. Ja jos pyydät siitä jotakin erikoisia todisteita, niin on ihan sama asia, jos nyt vaatisit minua todistamaan, että kirjoittaessani tässä hengitän samalla.

Nosta nyt vaikka kätesi silmiesi eteen, niin siinä sinulle todiste. Sinä itse koostut siitä materiasta, joka on sitä kenttää - ei tätä asiaa voi tarkastella edes itsen ulkopuolelta - havainnoitsijana olet itse se.

Tämä on metka ilmiö, että ihmiset katsovat maailmaa ja tällaistakin asiaa aivan kuin ulkopuolisen silmin, eivätkä tajua tökätä itseään sormella - tässä on se todiste ja jos koet 'eläväsi' se on sitten myös faktaa.

Anonyymi kirjoitti:

<<Fysiikka on ihan mielenkiintoista, kvanttifysiikka varsinkin /Jungin ja Wolfgang Paulin keskustelut mm.), mutta jälleen tarvittaisiin oikeiksi todistettuja faktoja ja niihin linkkejä. Siis jos aiotaan laajentaa Synkronisiteetin analysointia toisarvoisissa sivuraiteissa.<<

Mitä ovat 'oikeiksi todistetut faktat' ja kuka päättää nyt näinkin erikoisessa asiassa kuin synkronisiteetti mitkä ovat toisarvoisia ja mitä ovat oikeita raiteita?

Meidän todellisuuden perusta tietoisuuden yhtenäiskentässä on nyt vain fakta. Ja jos pyydät siitä jotakin erikoisia todisteita, niin on ihan sama asia, jos nyt vaatisit minua todistamaan, että kirjoittaessani tässä hengitän samalla.

Nosta nyt vaikka kätesi silmiesi eteen, niin siinä sinulle todiste. Sinä itse koostut siitä materiasta, joka on sitä kenttää - ei tätä asiaa voi tarkastella edes itsen ulkopuolelta - havainnoitsijana olet itse se.

Tämä on metka ilmiö, että ihmiset katsovat maailmaa ja tällaistakin asiaa aivan kuin ulkopuolisen silmin, eivätkä tajua tökätä itseään sormella - tässä on se todiste ja jos koet 'eläväsi' se on sitten myös faktaa.

Lue lisää

<<Tämä on metka ilmiö, että ihmiset katsovat maailmaa ja tällaistakin asiaa aivan kuin ulkopuolisen silmin, eivätkä tajua tökätä itseään sormella - tässä on se todiste ja jos koet 'eläväsi' se on sitten myös faktaa.<<

Tästä samasta on Einsteinin aforismi, juttu on ihan yksinkertainen.

"Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys." [21]

Anonyymi kirjoitti:

Lääkäri Luukas kirjoitti apostolien teot. Vasta Apt:n loppuosassa mukaan tulee Paavali.

Eli, varsinkin Apt:n alkuosa on erittäin totuudellista tekstiä. Paavalista enkä muustakaan sivuseikoista aio alkaa inttämään täällä, koska jo nyt muutama kommentoija vääntää varsinaista aihetta sivuraiteille.

Fysiikka on ihan mielenkiintoista, kvanttifysiikka varsinkin /Jungin ja Wolfgang Paulin keskustelut mm.), mutta jälleen tarvittaisiin oikeiksi todistettuja faktoja ja niihin linkkejä. Siis jos aiotaan laajentaa Synkronisiteetin analysointia toisarvoisissa sivuraiteissa.

Kokonaisuus ratkaisee; siksi niiltä sivuraiteiltä pitäisi myös päästä takaisin varsinaiselle pääraiteelle.

Lue lisää

<<Kokonaisuus ratkaisee; siksi niiltä sivuraiteiltä pitäisi myös päästä takaisin varsinaiselle pääraiteelle.<<

Juuri näin. Koitan nyt linkittää tietoa, jota olen löytänyt, jos niistä pääsisi kiinni johonkin kokonaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuperäinen originelli kristinusko, sen suurin vihollinen oli juuri fariseukset ja kirjanoppineet, jotka ylipappeina vallan kahvassa eivät ylimielisyydessään ja ahneudessaan ja kateudessaan päästäneet varsinaista kansaa sisälle taivaan valtakuntaan, eivätkä ylimielisyyden syntinsä takia sinne itsekään päässeet.

Niin, Jeesuksen tarkoittama alkuperäinen kristinusko ei perustu fariseusten uskontoon.

Alkuperäinen kristinusko, se, minkälainen oikea kristinusko on, se on puhdasta kommunismia. Katsokaa vaikka, mikä vaikutus pyhän hengen vuodatuksella oli apostolien keskuuteen. Ja mitä tapahtui kansalle, hehän pitivät alkuseurakuntaa suuressa arvossa.

Apostolien teot 4:31-35
31 Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.
32 Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
33 Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla.
34 Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan
35 ja panivat apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin sen mukaan, kuin hän tarvitsi.

Kapitalistinen rahanhimo se on, joka saastuttaa ja katkeroittaa nykyajan yhteiskunnat kautta maailman.
Vasta kun pääsemme alkuseurakunnan osoittamaan tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, maiden perustuslakien ja lakien oikean suunnan muutoksilla; vasta sitten yhteiskunta on valmis ottamaan Synkronisiteetin tuoman harmonian, sen kaikessa laajuudessaan.

Ylimielisyys ja katkeruus pääoman hamuamisista vain muutamalla prosentille kansanosaa - se se tappaa vihan hedelmien kautta kaikki mahdollisuudet Suureen Synkkaan pääsemisestä.

Pitkä on matka, jos oikeistopuolueet huijaavat edelleenkin kansaa äänestämään heidät hallitusten valtaan.

Ps. Kekkosen viisaat sanat pitävät edelleenkin paikkansa: Ei koskaan kokoomusta (eikä persuja) hallitusvastuuseen!

Lue lisää

Jälleen. Jeesus ei opettanut mitään - edes - varhaista kristinuskoa, tuskin edes mitään uskontoa, vaan metafysiikkaa ja sielutiedettä. Jos missään mikään vapisee Pyhän hengen voimasta, niin kyse on Paavali ja Paavain oppi, jonka Raamatun mukaan laseerasi termin Pyhä henki yli 20 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen, joka Apt. 19 todistaa myös, ettei mitään ylösnousemusta koskaan Raamatun mukaan edes tapahtunut (Pyhän hengen vuodatus), vaan Jeesus jäi tosi Jumalana kirottuna helvettiin ristiltä Paavalin sanoin (Gal.3:13). Ei ole mielipidettä, eikä ole tulkintaa, vaan sitä mitä Raamatussa lukee.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos löytyi - eli siellä lukee näin:

<<Korjataan tuota "Raamatun päivitys"- sanamuotoa. Pikemminkin päivittää Raamatun ja sen tapahtumien analyysiä.<<

Niin, siellä Raamatussa konkreettisesti kyllä lukee ilman tuota uskonnollista hölynpölyjargonia mistä koko kirjassa on kyse. Löytyy 1.Moos. 3:22. Ihminen tuli jumalien kaltaiseksi (ihmeidentekeminen siis luominen) hyvällä ja pahalla tiedolla, josta syystä oli suojattava 'ikuinen elämä'.

Tieteen mukaan 'ikuinen elämä' on atomiytimissä, koska siellä ei ole aikaa ollenkaan ja jopa seuraus voi olla ennen syytä. Ja tuon atominytimen reaktion seurauksen haltuun saaminen on edellytys, että pystyisi tietoisesti tekemään ihmeen. Youtubesta löytyy aivotutkijan luento siitä, että ihminen pystyy tietoisesti vaikuttamaan mielensä voimalla mm. toisen ihmisen verisoluihin. Kutsutaan nonlokaaliksi mieleksi.

Tieteessä nähdään tämä vaikuttaminen siis todistettavasti mahdolliseksi. Joten Jeesuksen leipien ja kalojen tekeminen tyhjästä ei ole tieteen vastainen ilmiö, mutta se edellyttää kykyä saada tuo ikuinen elämä, atomin reagointi haltuun, joka luojajumalan sanoin suojattiin kun ihminen tuli tietämään hyvän ja pahan.

<<Mitä siis nämä Raamatun ihmeet, merkit, yliluonnolliset tapahtumat oikein tarkoittavat.
Mistä ne tulevat, ja miksi ne tulevat. Ja mitä ne nykyaikana 2000-luvulla nykykristitylle oikein tarkoittavat.<<

Kristityille ne eivät tarkoita mitään, koska kristinuskossa on kyse pahuudesta, syntiopista tosi Jumalan uhraamisella. Ei silloin tietenkään voi saada ikuisen elämän ihmeidentekokykyä haltuunsa - siinähän odotetaan jopa fyysistä ylösnousemusta, Paavalin sanoin Pyhä henki leikkaa sielun irti,koska se on Jumalalle vastenmielinen (Jahve), ja siunataan kuoltua maaksi.
Luojajumalan tekemä suojaus olisi pettänyt, jos kristityt pystyisivät tekemään ihmeitä. Kyse on Raamatussa hyvästä tiedosta ja pahasta tiedosta, jotka piti opetella erottamaan, ei pitänyt ryhtyä uskomaan.

<<Ja tärkein: mikä on syy siihen ettei "ihmeitä ja merkkejä" tapahdu todistettavasti kristityille. Miksi nämä "ihmeet ja merkit" puuttuvat nykykristityn elämästä. Miksei niitä ole pystytty todistamaan tieteellisesti.<<

Ihmeet - kuten olen kirjoittanut - on jo SATA VUOTTA TIEDETTY JA TUNNISTETTU ILMIÖ TIETEESSÄ. Ja selitys edellä miksi eivät liity kristittyihin.

<<Ps. Ilman viimeistä lausetta siis ylläoleva teksti on mielestäni hyvä. Jätetään varsinaisen Raamatun päivittäminen pois.<<

On hyvä, kun korjaat nyt ensimmäisenä sen mitä luulet kristinuskon olevan ja mitä se todellisuudessa on, päivität sata vuotta jälkeen jääneen pääsi liittyn ihmeisiin, totustus paradigman muutokseen meidän todellisuuden perustasta pelkkänä henkisenä tietoisuuden tasonaa sekä ymmärrät sitä kautta kaiken yhteyden kaikkeen.

Lue lisää

Jumalattaren puutarhassa oli viikunapuu ja Viisaus/Käärme opastamassa naista. Hedelmä on seksuaalisuuden metafora ja syötyään viikunaa ihmiset saivat tietää sen minkä jumalatarkin, eli kuinka synnytetään elämää.

Anonyymi kirjoitti:

Jälleen. Jeesus ei opettanut mitään - edes - varhaista kristinuskoa, tuskin edes mitään uskontoa, vaan metafysiikkaa ja sielutiedettä. Jos missään mikään vapisee Pyhän hengen voimasta, niin kyse on Paavali ja Paavain oppi, jonka Raamatun mukaan laseerasi termin Pyhä henki yli 20 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen, joka Apt. 19 todistaa myös, ettei mitään ylösnousemusta koskaan Raamatun mukaan edes tapahtunut (Pyhän hengen vuodatus), vaan Jeesus jäi tosi Jumalana kirottuna helvettiin ristiltä Paavalin sanoin (Gal.3:13). Ei ole mielipidettä, eikä ole tulkintaa, vaan sitä mitä Raamatussa lukee.

Lue lisää

Historianjeesus.fi on minusta luotettavin tietolähde.

Ei ole, ja jos olisi, niin yksikin sattuma joka tieteellisesti aiheutuisi atominytimen reaktion seurauksen valinnasta, joita triljoonia reaktioita meidänkin elimistössämme tapahtuu joka sekuntti, niin tämä meidän erittäin monimutkainen järjestelmä ei pysyisi edes kasassa.

Ja kuitenkin tuo atomiytimen seurauksen valintareaktio pystytään määrittelemään vain tilastollisena todennäköisyytenä suurina joukkoina, joten silloin ylimaallisella älyllä on ihan faktana koko ajan sormensa pelissä.

Mutta on tietysti niitä jotka odottavat 'tiedemaailman konsensusta' tähän yksinkertaiseen johtopäätökseen, jonka osasi jo Einstein eläessään sanoa. Kyllä tässä nyt on hieman siitä omastakin älystä kyse ymmärtää tätä asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole, ja jos olisi, niin yksikin sattuma joka tieteellisesti aiheutuisi atominytimen reaktion seurauksen valinnasta, joita triljoonia reaktioita meidänkin elimistössämme tapahtuu joka sekuntti, niin tämä meidän erittäin monimutkainen järjestelmä ei pysyisi edes kasassa.

Ja kuitenkin tuo atomiytimen seurauksen valintareaktio pystytään määrittelemään vain tilastollisena todennäköisyytenä suurina joukkoina, joten silloin ylimaallisella älyllä on ihan faktana koko ajan sormensa pelissä.

Mutta on tietysti niitä jotka odottavat 'tiedemaailman konsensusta' tähän yksinkertaiseen johtopäätökseen, jonka osasi jo Einstein eläessään sanoa. Kyllä tässä nyt on hieman siitä omastakin älystä kyse ymmärtää tätä asiaa.

Lue lisää

Otetaanpa taas vähän Einsteiniä mukaan:

"Ainoa syy ajalle on se, että kaikki ei tapahtuisi samaan aikaan." [1]
"Ainoa tiedon lähde on kokemus." [2]
"Ainoa todella arvokas asia on vaisto." [3]

"Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä yksinkertaisemmaksi." [19]

"Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys." [21]

Ja varsinkin tuo viimeinen - luonto on erittäin hyvin käsitettävissä nyt jo tieteiden kautta ihmeineen, kun on perusta tutkimuksissa paradigmassa, joka on älyllinen tietoisuuden yhtenäiskenttä, eikä tieteellisesti 'tietoisuus' tarkoita tässä samaa kuin 'olla tietoinen jostakin', kyseessä on täysin eri tason tietoisuudesta.

Tuota tietoisuuden tieteellistä käsitettä pääse syventämään fyysikkojen luennolla youtubessa. Suomen kielinen tekstitys - aivan huikea mahdollisuus! Kaiken perusta - kvanttifyysikko Peter Russell, Tietoisuuden ensisijaisuus:

https://www.youtube.com/watch?v=ETynDYINhOY

Anonyymi kirjoitti:

Otetaanpa taas vähän Einsteiniä mukaan:

"Ainoa syy ajalle on se, että kaikki ei tapahtuisi samaan aikaan." [1]
"Ainoa tiedon lähde on kokemus." [2]
"Ainoa todella arvokas asia on vaisto." [3]

"Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä yksinkertaisemmaksi." [19]

"Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys." [21]

Ja varsinkin tuo viimeinen - luonto on erittäin hyvin käsitettävissä nyt jo tieteiden kautta ihmeineen, kun on perusta tutkimuksissa paradigmassa, joka on älyllinen tietoisuuden yhtenäiskenttä, eikä tieteellisesti 'tietoisuus' tarkoita tässä samaa kuin 'olla tietoinen jostakin', kyseessä on täysin eri tason tietoisuudesta.

Tuota tietoisuuden tieteellistä käsitettä pääse syventämään fyysikkojen luennolla youtubessa. Suomen kielinen tekstitys - aivan huikea mahdollisuus! Kaiken perusta - kvanttifyysikko Peter Russell, Tietoisuuden ensisijaisuus:

https://www.youtube.com/watch?v=ETynDYINhOY

Lue lisää

Tämäkin luento on ollut jo vuodelta 2004, josta tiede on edennyt tähän perustuen aivan huikeasti eteenpäin, mutta tämä perusta ei ole mihinkään muuttunut nyt tänä liki 20 vuoden aikana - siihen on tullut vain lisää, kuten tuo nonlokaalin mielen käsite.

Tutkimus väittää, että eläisimmekin kaksiulotteisessa masilmasssa, ja kolmas ulottuvuus eli syvyys syntyy vain aivojen laskennallisena tuloksena.

Voin vakuuttaa, että tämä todella pitää paikkansa. Olen erään aivoihin kohdistuneen trauman seurauksena hetkellisesti menettänyt syvyysnäö'n eli tuon kolmiulotteisuuden, jolloin kaikki lämähti näkökenttää päin. Kadun toisella puolella olevan kerrostalon seinä oli 'käsinkosketelravissa' edessäni.

Olisiko tämä ilmiö edes ollut mahdollinen, ellei todella syvyys olisi vain aivojen laskennallinen tulos?

Anonyymi kirjoitti:

Tutkimus väittää, että eläisimmekin kaksiulotteisessa masilmasssa, ja kolmas ulottuvuus eli syvyys syntyy vain aivojen laskennallisena tuloksena.

Voin vakuuttaa, että tämä todella pitää paikkansa. Olen erään aivoihin kohdistuneen trauman seurauksena hetkellisesti menettänyt syvyysnäö'n eli tuon kolmiulotteisuuden, jolloin kaikki lämähti näkökenttää päin. Kadun toisella puolella olevan kerrostalon seinä oli 'käsinkosketelravissa' edessäni.

Olisiko tämä ilmiö edes ollut mahdollinen, ellei todella syvyys olisi vain aivojen laskennallinen tulos?

Lue lisää

Moni voisi järkyttyä tällaisista ilmiöistä, mutta otin niistä tieteellisesti kaiken mahdollisen irti. - olinhan opiskellut alaa.

Toinen oli stereotunto, joka ilmeni vain pimeässä, kun näköaisti ei ollut apuna. Minulla oli neljä kättä levätessäni vuoteessa. Koitin järjellä päätellä, että mitkä kaksi olivat todelliset - nekö kaksi, jotka olivat kehon vieressä pitkittäin vai nekö, jotka olivat ristissä rinnan päällä?

Tehtävä oli mahdoton. Vain se, että liikautin käsiä antoi vastauksen kummat kädet olivat oikeat.

Kolmas ilmiö oli häiriö syvätunnossa - pysähdyttekö koskaan ihmettelemään, että miten on mahdollista nähdä kauhan varren kautta, jos ruoka on palanut kattilan pohjaan? Tai nähdä pimeässä avaimen reikä lukossa? Kun menetätte syvätunnon, ymmärrätte mikä merkitys sillä on.

Jos kokee tälläisia faktoja omasta ympäristön hahmottamisesta, on helppoa myös ymmärtää, ettei mikään olekaan niin itsestäänselvää kuin kuvittelemme, vaan kaikki on todella vain aivojen hahmottamisesta kiinni.

Tila oli ohimenevä, mutta erittäin opettava kokemus.

Anonyymi kirjoitti:

Moni voisi järkyttyä tällaisista ilmiöistä, mutta otin niistä tieteellisesti kaiken mahdollisen irti. - olinhan opiskellut alaa.

Toinen oli stereotunto, joka ilmeni vain pimeässä, kun näköaisti ei ollut apuna. Minulla oli neljä kättä levätessäni vuoteessa. Koitin järjellä päätellä, että mitkä kaksi olivat todelliset - nekö kaksi, jotka olivat kehon vieressä pitkittäin vai nekö, jotka olivat ristissä rinnan päällä?

Tehtävä oli mahdoton. Vain se, että liikautin käsiä antoi vastauksen kummat kädet olivat oikeat.

Kolmas ilmiö oli häiriö syvätunnossa - pysähdyttekö koskaan ihmettelemään, että miten on mahdollista nähdä kauhan varren kautta, jos ruoka on palanut kattilan pohjaan? Tai nähdä pimeässä avaimen reikä lukossa? Kun menetätte syvätunnon, ymmärrätte mikä merkitys sillä on.

Jos kokee tälläisia faktoja omasta ympäristön hahmottamisesta, on helppoa myös ymmärtää, ettei mikään olekaan niin itsestäänselvää kuin kuvittelemme, vaan kaikki on todella vain aivojen hahmottamisesta kiinni.

Tila oli ohimenevä, mutta erittäin opettava kokemus.

Lue lisää

Selvennyksenä - kyseessä oli eräs keskushermoston tulehdustila.

No Saatana Raamatussa esiintyykin niin loistavassa valeasussa kuin Jumala ja yllyttää käyttämään tosi Jumalaa uhrina itsen puolesta, että voi kokea jopa niin loistavan lopputuleman kuin fyysisen ylösnousemuksen. Tuo idea kompastuu kyllä alkumetreillä jo omiin saappaisiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

No Saatana Raamatussa esiintyykin niin loistavassa valeasussa kuin Jumala ja yllyttää käyttämään tosi Jumalaa uhrina itsen puolesta, että voi kokea jopa niin loistavan lopputuleman kuin fyysisen ylösnousemuksen. Tuo idea kompastuu kyllä alkumetreillä jo omiin saappaisiinsa.

Lue lisää

Mutta Raamatun kääntäjäksi parhain ateisti olisi kyllä ilman muuta Jeesus, joka hankki itsensä jopa riehumalla temppelissä jumalanpilkasta kuolemaan tuomituksi.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta Raamatun kääntäjäksi parhain ateisti olisi kyllä ilman muuta Jeesus, joka hankki itsensä jopa riehumalla temppelissä jumalanpilkasta kuolemaan tuomituksi.

Ateisti = jumalan kieltäjä
Sellainenko Jeesus oli?

Sinustako saatananpalvontaa voidaan jatkaa sen jälkeen vielä, kun se uskontona on paljastunut, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan?!

Anonyymi kirjoitti:

Sinustako saatananpalvontaa voidaan jatkaa sen jälkeen vielä, kun se uskontona on paljastunut, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan?!

No miksi ei voitaisi tietysti, mutta ainakin se pitää julkisesti korjata, että Raamatun mukaan tosi Jumalan uhraamiselka päädytään helvettiin, eikä taivaaseen Raamatun mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

No miksi ei voitaisi tietysti, mutta ainakin se pitää julkisesti korjata, että Raamatun mukaan tosi Jumalan uhraamiselka päädytään helvettiin, eikä taivaaseen Raamatun mukaan.

Lue lisää

Vaikea päätyä sellaiseen, mitä ei ole olemassakaan. 😁

Kirjoitus on jostakin aivan 90-luvun alusta - enpä ole ennen huomannut, että siellä mainitaan tämä kvanttifyysikkokin:

<<Viime vuosina ja vuosikymmeninä psi-ilmiöille on alettu yhä näkyvämmin hakea selitysvoimaa perusfysiikasta, ennen kaikkea kvanttimekaniikasta, mutta ilman Bellin teoreemaa yritykset ovat jääneet jokseenkin irrallisiksi eivätkä ne ole tarjonneet riittävää pohjaa jatkokeskustelulle. Melkein koko kuluvan vuosisadan ajan on fysiikan perustutkimuksen piirissä vaikuttanut eräänlainen "transsendenttinen" piilokoulukunta, jonka edustajat - mm. Bohr, Dirac, Eddington, Heisenberg, Einstein, Bohm, Capra - ovat tunteneet viehtymystä idän mystiikkaan ja löytäneet sieltä kiinnostavia yhtymäkohtia.

Tähän joukkoon on hiljattain liittynyt myös fysiikan professori --- Amit Goswami ---- Oregonin yliopistosta. Kirjassaan The Self-Aware Universe: How Consiousness Creates the Material World (Itsestään tietoinen maailmankaikkeus: miten tajunta luo ainemaailman) Goswami hahmottelee "tietoisuusvallankumouksen", joka perustuu ns. monistiseen idealismiin. Jos omaksumme monistisen idealismin näkökulman, hän selittää, silloin ratkeavat kaikki ongelmat kvanttifysiikan paradokseista ja tajunnan ja vapaan tahdon arvoituksista aina psyykkisiin kykyihin ja henkisten oppien universaalikäsitteisiin asti.<<

Eli tämäkin tietoisuuden älyllisen yhtenäiskentän peruspointti on jo näinkin kaukaa. Tässä Amit Goswamin tekstiä Suomen kielellä tekstitettynä. En ilmeisesti ole tähän ketjuun sitä laittanut vielä.

Tietoisuus ja kvanttimekaniikka

https://www.youtube.com/watch?v=NRmsdiZWLJc

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitus on jostakin aivan 90-luvun alusta - enpä ole ennen huomannut, että siellä mainitaan tämä kvanttifyysikkokin:

<<Viime vuosina ja vuosikymmeninä psi-ilmiöille on alettu yhä näkyvämmin hakea selitysvoimaa perusfysiikasta, ennen kaikkea kvanttimekaniikasta, mutta ilman Bellin teoreemaa yritykset ovat jääneet jokseenkin irrallisiksi eivätkä ne ole tarjonneet riittävää pohjaa jatkokeskustelulle. Melkein koko kuluvan vuosisadan ajan on fysiikan perustutkimuksen piirissä vaikuttanut eräänlainen "transsendenttinen" piilokoulukunta, jonka edustajat - mm. Bohr, Dirac, Eddington, Heisenberg, Einstein, Bohm, Capra - ovat tunteneet viehtymystä idän mystiikkaan ja löytäneet sieltä kiinnostavia yhtymäkohtia.

Tähän joukkoon on hiljattain liittynyt myös fysiikan professori --- Amit Goswami ---- Oregonin yliopistosta. Kirjassaan The Self-Aware Universe: How Consiousness Creates the Material World (Itsestään tietoinen maailmankaikkeus: miten tajunta luo ainemaailman) Goswami hahmottelee "tietoisuusvallankumouksen", joka perustuu ns. monistiseen idealismiin. Jos omaksumme monistisen idealismin näkökulman, hän selittää, silloin ratkeavat kaikki ongelmat kvanttifysiikan paradokseista ja tajunnan ja vapaan tahdon arvoituksista aina psyykkisiin kykyihin ja henkisten oppien universaalikäsitteisiin asti.<<

Eli tämäkin tietoisuuden älyllisen yhtenäiskentän peruspointti on jo näinkin kaukaa. Tässä Amit Goswamin tekstiä Suomen kielellä tekstitettynä. En ilmeisesti ole tähän ketjuun sitä laittanut vielä.

Tietoisuus ja kvanttimekaniikka

https://www.youtube.com/watch?v=NRmsdiZWLJc

Lue lisää

Puhumani aivotutkija Mario Beauregardin yleisöluento Nonlokaali mieli.

https://www.youtube.com/watch?v=oYQ5eIFZYo0&t=1585s

Olen huonosti perehtynyt mihinkään Jungiin tai itämaisiin mystiikoihin, mutta viittaus edellä näistä kvanttifyysikoista ja heidän viehtymyksestään itämaisiin filosofioihin, niin mieleeni tuli Tao, tie. Eli nämä olisivat kuin tienviittoja. Puhuihan Jeesuskin olevansa tie.

Wiki selvitti tämän verran:

<<Dao (道 pinyin: dào; Wade-Giles: tao) on kiinalainen käsite. Se on kungfutselaisuuden ja taolaisuuden peruskäsite. Sana on mandariinikiinaa ja tarkoittaa tietä tai polkua. Dao käsitetään kaiken luojaksi, vaikkei sitä voikaan sanoin kuvata. Se ei ole luojajumala, vaan kaiken takana oleva alkusyy, josta kaikki lähtee ja siihen palaa, ja on yhtä sen kanssa. Daosta puhui tällä tavoin muun muassa Laozi, jonka kirjoittamaksi väitetyssä kirjassa ”Daodejing” daon olemusta kuvaillaan. Näin ollen taolaisuus ei ole alun perin jumaluskonto vaan pikemmin maailmanselitys.

Dao on monistinen käsite. Dao on kaikkialla ja kaikessa oleva maailmaa ylläpitävä ja johtava voima. Laozi sanoi sen kattavan samalla kaiken ja ei mitään. Se on hänen mukaansa ollut olemassa aina ja on vanhempi kuin jumalat. Daosta voi ammentaa voimaa pohdiskeluun ja oikealla tiellä pysymiseen eli daon seuraamiseen.

Toisaalta dao sisältää tietylaisen dualismin. Esimerkkinä taolaisesta dualismista käytetään savesta valmistettua kuppia: ”Astia muovataan savesta, mutta tyhjä tila tekee astian hyödylliseksi. Ovet ja ikkunat veistetään huonetta tehdessä, mutta tyhjästä tilasta johtuu huoneen hyödyllisyys. Sen vuoksi käyttämällä sitä, mikä on, hyödytään siitä, mitä ei ole.”[2]<<

Itselleni kyse on lähinnä konkreettisesta asiasta, enkä ole sitä filosofioiden kannalta edes pohtinut.

<<Jos tällaisten yhteensattumien takana todella olisi jotakin persoonallista (kommunikaatiota), mistä asian voisi tietää?<<

Tämä on kyllä tosi kummallinen juttu, koska todella taustalla olisi kuin persoonallista kommunikaatiota - miten se voi olla edes mahdollista ja mistä se tulee?!

Anonyymi kirjoitti:

Olen huonosti perehtynyt mihinkään Jungiin tai itämaisiin mystiikoihin, mutta viittaus edellä näistä kvanttifyysikoista ja heidän viehtymyksestään itämaisiin filosofioihin, niin mieleeni tuli Tao, tie. Eli nämä olisivat kuin tienviittoja. Puhuihan Jeesuskin olevansa tie.

Wiki selvitti tämän verran:

<<Dao (道 pinyin: dào; Wade-Giles: tao) on kiinalainen käsite. Se on kungfutselaisuuden ja taolaisuuden peruskäsite. Sana on mandariinikiinaa ja tarkoittaa tietä tai polkua. Dao käsitetään kaiken luojaksi, vaikkei sitä voikaan sanoin kuvata. Se ei ole luojajumala, vaan kaiken takana oleva alkusyy, josta kaikki lähtee ja siihen palaa, ja on yhtä sen kanssa. Daosta puhui tällä tavoin muun muassa Laozi, jonka kirjoittamaksi väitetyssä kirjassa ”Daodejing” daon olemusta kuvaillaan. Näin ollen taolaisuus ei ole alun perin jumaluskonto vaan pikemmin maailmanselitys.

Dao on monistinen käsite. Dao on kaikkialla ja kaikessa oleva maailmaa ylläpitävä ja johtava voima. Laozi sanoi sen kattavan samalla kaiken ja ei mitään. Se on hänen mukaansa ollut olemassa aina ja on vanhempi kuin jumalat. Daosta voi ammentaa voimaa pohdiskeluun ja oikealla tiellä pysymiseen eli daon seuraamiseen.

Toisaalta dao sisältää tietylaisen dualismin. Esimerkkinä taolaisesta dualismista käytetään savesta valmistettua kuppia: ”Astia muovataan savesta, mutta tyhjä tila tekee astian hyödylliseksi. Ovet ja ikkunat veistetään huonetta tehdessä, mutta tyhjästä tilasta johtuu huoneen hyödyllisyys. Sen vuoksi käyttämällä sitä, mikä on, hyödytään siitä, mitä ei ole.”[2]<<

Itselleni kyse on lähinnä konkreettisesta asiasta, enkä ole sitä filosofioiden kannalta edes pohtinut.

<<Jos tällaisten yhteensattumien takana todella olisi jotakin persoonallista (kommunikaatiota), mistä asian voisi tietää?<<

Tämä on kyllä tosi kummallinen juttu, koska todella taustalla olisi kuin persoonallista kommunikaatiota - miten se voi olla edes mahdollista ja mistä se tulee?!

Lue lisää

Ei edes persoonallista kommunikaatiota vaan voi olla itse toimintaakin. Olin ajamassa autolla T-risteykseen tarkoituksena kääntyä vasemmalle, kun yht' äkkiä jokin voima otti auton haltuunsa, ratti tärisi voimakkaasti ja koko auto, jonka hallinnan menetin täysin. Auto kääntyikin oikealle jatkaen jonkin voiman vaikutuksesta joitakin kymmeniä metrejä eteenpäin. Sitten voima katosi ja sain auton haltuun. Tein käännöksen ja palasin takaisin haluamalleni reitille. Ajettuani T-risteyksen ohitse, jossa auto oli väkisin vienyt minut oikealle selvisi, että jos olisin ajanut vasemmalle haluamallani hetkellä, olisin joutunut pahaan liikenneonnettomuuteen, josta nyt selvisin. Mitä tämä on?

Anonyymi kirjoitti:

Ei edes persoonallista kommunikaatiota vaan voi olla itse toimintaakin. Olin ajamassa autolla T-risteykseen tarkoituksena kääntyä vasemmalle, kun yht' äkkiä jokin voima otti auton haltuunsa, ratti tärisi voimakkaasti ja koko auto, jonka hallinnan menetin täysin. Auto kääntyikin oikealle jatkaen jonkin voiman vaikutuksesta joitakin kymmeniä metrejä eteenpäin. Sitten voima katosi ja sain auton haltuun. Tein käännöksen ja palasin takaisin haluamalleni reitille. Ajettuani T-risteyksen ohitse, jossa auto oli väkisin vienyt minut oikealle selvisi, että jos olisin ajanut vasemmalle haluamallani hetkellä, olisin joutunut pahaan liikenneonnettomuuteen, josta nyt selvisin. Mitä tämä on?

Lue lisää

Jos kommentoija puhuu totta (mitä sopii tietenkin epäillä, sillä synkronistiset ilmiöt yleensä eivät ole näin voimakkaita ja selviä), niin kommentti taitaa olla 1. synkronistinen käytännön havainto tässä ketjussa.

Itse kiinnostuin ilmiöstä koettuani omakohtaisesti muutamia S:a tilanteita. Yhdessä tilanteessa Synkronisiteetti suojeli allekirjoittanutta epämiellyttävältä tutulta, ts. vihjasi siitä ettei kannata olla yhteydessä kyseiseen henkilöön. Kun tämä ihminen tuli ilmoittamatta käymään asunnollani, niin astuessaan avonaisen kylpyhuoneen ohi jossa paloi kattovalo, niin juuri silloin, samaan aikaan se kylppärin kattovalo sammui itsestään.
Lampun rikki meneminen oli minulle merkitsevä yhteensattuma ja vahvistus siitä, että parempi pysyä erossa ja loitolla tästä ihmisestä.

Näin Synkronisiteetti myös voi toimia varoituksena ihmisille.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kommentoija puhuu totta (mitä sopii tietenkin epäillä, sillä synkronistiset ilmiöt yleensä eivät ole näin voimakkaita ja selviä), niin kommentti taitaa olla 1. synkronistinen käytännön havainto tässä ketjussa.

Itse kiinnostuin ilmiöstä koettuani omakohtaisesti muutamia S:a tilanteita. Yhdessä tilanteessa Synkronisiteetti suojeli allekirjoittanutta epämiellyttävältä tutulta, ts. vihjasi siitä ettei kannata olla yhteydessä kyseiseen henkilöön. Kun tämä ihminen tuli ilmoittamatta käymään asunnollani, niin astuessaan avonaisen kylpyhuoneen ohi jossa paloi kattovalo, niin juuri silloin, samaan aikaan se kylppärin kattovalo sammui itsestään.
Lampun rikki meneminen oli minulle merkitsevä yhteensattuma ja vahvistus siitä, että parempi pysyä erossa ja loitolla tästä ihmisestä.

Näin Synkronisiteetti myös voi toimia varoituksena ihmisille.

Lue lisää

<<Jos kommentoija puhuu totta (mitä sopii tietenkin epäillä, sillä synkronistiset ilmiöt yleensä eivät ole näin voimakkaita ja selviä), niin kommentti taitaa olla 1. synkronistinen käytännön havainto tässä ketjussa.<<

Kyllä, puhun täysin totta, mutta en minä laittaisi edes sitä synkronistiseksi ilmiöksi, kun se kohdistui niin suoraan itse asiaan. Eikö synkronistinen ilmiö tarkoita enemmän sellaista tulkinnanvaraista sattumaa, jolla/joilla ei välttämättä on edes syy-yhteyttä?

<<Näin Synkronisiteetti myös voi toimia varoituksena ihmisille.<<

Olen huomannut myös.

"Hän kysyy, onko olemassa "vaarallisempaa viettelystä" kuin se, että näiden tapahtumien vuoksi hylkäämme Epikuroksen välinpitämättömät jumalat ja hurahdamme uskomaan pikkumaiseen hiuskarvanlaskijajumalaan. Ehkä siis voitaisiin sanoa, että Nietzsche sai merkkejä, mutta kielsi niiden merkkiluonteen."

Ottamastasi esimerkistä näemme heti, miten väärällä asenteellä Nietzsche lähestyi ja asennoitui koko S:n ilmiöön.

Jos Jumala, jonka jokainen kristitty käsittää puhtaana hyvänä henkenä, laskee meidän jokaisen ihmisen hiuksenkin päässä, niin juuri tämäkin Jeesuksen positiivinen lause siitä että meidän jokainen hiuskarvammekin jopa olisi laskettu päissämme, todistaa siitä miten meidän kristittyjen ja tottakai kaikkien ihmistenkin kannattaisi tarkata koko ajan tällaisia pieniäkin, aivan pikkiriikkisiäkin sattumuksia ympärillämme, ja tottakai siis myös omassa kehossamme.

Itse olen aina välillä ihmetellyt, miksi hiuksissani tai kulmakarvoissani alkaa tuntua jonkinlaista pientä nykimistä juuri silloin, kun esim. keskustelussa olen juuri sanomassa jotain oleellista asiaa. Ja miksi tällainen ihan pieni nykäisy hiuksissa tuntuu juuri jossain kohtaa, ei samassa kohtaa vaan aina vaikuttaisi siltä, että tällainen nykäisy tuntuisi selvästi aina jossain kohtaa kasvoja tarkoituksellisesti. Eli juuri merkitsevällä tavalla.

Ja tässä vaiheessa tällaista "pientä nykäisyä" tulee mieleen juuri nämä Jeesuksen sanat että "jopa meidän kaikki hiuksemmekin ovat lasketut päissämme".

Ylläoleva ei tietenkään tarkoita sitä, että pitäisi koko ajan hiki hatussa syynätä ja kytätä omassa kehossaan tapahtuvia "merkkejä"; itse suhtaudun S:n nykyään niin, kuin se olisi aivan normaali ilmiö. Toisin sanoen, jos ja kun Jumala näyttää tai vihjaisee minulle jotain tämän ilmiön kautta, niin se on siinä. Ei siitä tarvitse saada hepulia; vaan päinvastoin. Se on olemassaoleva ilmiö, eikä se vahvistu jos väkisin yrität sitä lisätä.

Toinen asia sitten on yhteiset rukoukset. Luultavasti ne lisäävät ilmiötä. Jeesuksen nimessä rukoilussa on edelleenkin voimaa. Ei siis kuitenkaan pidä hylätä kivijalkaa Raamattua jossa meille kristityille on kerrottu monien kaanonien kautta jo aikoinaan toteutuneet seurakunnan rukousvastaukset. Ne ovat nykykristityllekin voimassa edelleen.

Ottakaamme siis vastaan vaan kaikki hyvä. Epäröimättä ja pelkäämättä.

Synkronisiteetin pitäisi kuulua nykykristityn jokapäiväiseen elämään. Sillä sitä se mielestäni on, voin sanoa niiden pienten vihjeiden ja esimerkkien kautta, joissa olen itse saanut olla mukana. Mielestäni ne ovat ihan normaaleja jokapäiväiseen elämään kuuluvia asioita, eikä niitä tarvitse mystifioida millään lailla.

Jos kuka tahansa ihminen alkaisi tarkkaamaan ympäristöään ja itseään siinä keskellä, niin hän saattaisi yllättyä kuinka paljon hän joka päivä missaakin näitä merkkejä.

Niettzschen negatiivinen asenne aiheeseen ei siis johda mihinkään S:n havaintoon, vaan Freudin yliluonnollisten kokemusten kieltämisen tapaan pysäyttää koko alueen analysoinnin ja havainnoinnin, sekä ilmiön jatkototeutumiset.

Mielestäni juuri tällainen negatiivinen ja vähättelevä suhtautuminen on myös yksi suuri syy siihen, että S: sta ei puhuta nykyäänkään vielä paljon mitään.
Menetämme paljon tämän takia; vaiennamme näin toimien koko tämän puolen elämässämme.

Älkää ihmetelkö, ettei kristityn elämässä merkit ja ihmeet seuraa kristityn elämää. Ja vain mainittu kristityn eettinen elämä toteutuu, leikattuna kaikelta yliluonnollisuudelta tällä hetkellä, josta Jeesus juuri lupasi meille vaikka vuorien nostamisista ilmaan!

Ps. Sanoohan sanakin, että "lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä".

Itselläni ne ovat joko merkki siitä, että tuli osuma, olen oikealla tiellä tai sitten ne esiintyvät kuin vihjeinä, jotka opastavat eteenpäin. Koetko samoin?

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni ne ovat joko merkki siitä, että tuli osuma, olen oikealla tiellä tai sitten ne esiintyvät kuin vihjeinä, jotka opastavat eteenpäin. Koetko samoin?

Tavallaan tämä ilmiö on koko ilmiökentän perusasia. Normaalia, kuten siellä todetaankin edellä. Välillä kaikki ilmiöt ovat voimakkaampia, kun taas toisinaan heikompia. Olenkin todennut, että välillä ajautuu ikäänkuin 'ilmiökenttään'.

Oletteko huomanneet sähkön vaikuttavan tähän? Magnetisminhan tietysti tieteellisissä kokeissa on todettu vaikuttavan tutkimuksiin, kun kyse on psi-ilmiöistä.

Sähkö ja magnetismihan ovat mielenkiintoisia ilmöitä, koska vaikka niitä osataan käyttää, niiden 'olemusta ei tunneta' ja laskentakaavoissahan, johon kait linkin laiton, niiden sanotaan näyttäytyvän viidennen dimension painovoimina meidän todellisuudessamme. Tulisivatko nämä ilmiötkin viidennestä dimensiosta - näin olen ajatellut.

<<Valon ja sähkön manala?

Todellisuuden perimmäistä selitystä janoavalle jokainen kynnys on haaste, niin myös kynnys joka erottaa todellisuuden särmiä toisistaan. Tila-aika-maailman tuolla puolen olevat ulottuvuudet ovat kuitenkin ihmisen normaalin havaintokoneiston ulottumattomissa. Missä ne ovat? Klein ilmaisi asian sanomalla niiden olevan "kokoonkäpertyneinä" tai "tiivistyneinä". Tämä mieltämistapa johtaa juuri erääseen kosmologiaan: "ylimääräiset" dimensiot ilmentyvät vasta kvanttimaailman tasolla, kaukana ihmisen suoran aistihavainnoinnin alueelta. Tässä lähestymistavassa on kuitenkin se heikkous, että siinä ulottuvuudet pyritään edelleenkin pakottamaan fysikaaliseen ilmitodellisuuteen, tavallaan ihmisen aistien katvealueelle. Mutta onko olemassa muita, yleisempiä tarkastelutapoja?

Johdannoksi kannattaa muistaa, että meidän tavallinen kolmi- tai neliakselinen todellisuuskäsityksemme on aivojen työskentelyn tulosta. Kuva joka maailmasta ihmissilmän verkkokalvolle piirtyy, on kaksidimensioinen. Seuraava dimensio - maailman "syvyys" - syntyy siten että aivot jatkuvasti laskevat näkökohteiden etäisyyksiä ympäristöstä tulevien vihjeiden avulla. Entä aika? Siinäpä pulma: tapahtumasta toiseen etenevä kronologinen aika on olemassa, mutta sen määrän toteaminen mittaamalla - niin kuin mittaaminen yleensäkin - monimutkaistuu suhteellisuusteoreettiseksi ongelmaksi ja osoittautuu viime kädessä suorastaan uskon asiaksi.<<

Jatkuu...

Anonyymi kirjoitti:

Tavallaan tämä ilmiö on koko ilmiökentän perusasia. Normaalia, kuten siellä todetaankin edellä. Välillä kaikki ilmiöt ovat voimakkaampia, kun taas toisinaan heikompia. Olenkin todennut, että välillä ajautuu ikäänkuin 'ilmiökenttään'.

Oletteko huomanneet sähkön vaikuttavan tähän? Magnetisminhan tietysti tieteellisissä kokeissa on todettu vaikuttavan tutkimuksiin, kun kyse on psi-ilmiöistä.

Sähkö ja magnetismihan ovat mielenkiintoisia ilmöitä, koska vaikka niitä osataan käyttää, niiden 'olemusta ei tunneta' ja laskentakaavoissahan, johon kait linkin laiton, niiden sanotaan näyttäytyvän viidennen dimension painovoimina meidän todellisuudessamme. Tulisivatko nämä ilmiötkin viidennestä dimensiosta - näin olen ajatellut.

<<Valon ja sähkön manala?

Todellisuuden perimmäistä selitystä janoavalle jokainen kynnys on haaste, niin myös kynnys joka erottaa todellisuuden särmiä toisistaan. Tila-aika-maailman tuolla puolen olevat ulottuvuudet ovat kuitenkin ihmisen normaalin havaintokoneiston ulottumattomissa. Missä ne ovat? Klein ilmaisi asian sanomalla niiden olevan "kokoonkäpertyneinä" tai "tiivistyneinä". Tämä mieltämistapa johtaa juuri erääseen kosmologiaan: "ylimääräiset" dimensiot ilmentyvät vasta kvanttimaailman tasolla, kaukana ihmisen suoran aistihavainnoinnin alueelta. Tässä lähestymistavassa on kuitenkin se heikkous, että siinä ulottuvuudet pyritään edelleenkin pakottamaan fysikaaliseen ilmitodellisuuteen, tavallaan ihmisen aistien katvealueelle. Mutta onko olemassa muita, yleisempiä tarkastelutapoja?

Johdannoksi kannattaa muistaa, että meidän tavallinen kolmi- tai neliakselinen todellisuuskäsityksemme on aivojen työskentelyn tulosta. Kuva joka maailmasta ihmissilmän verkkokalvolle piirtyy, on kaksidimensioinen. Seuraava dimensio - maailman "syvyys" - syntyy siten että aivot jatkuvasti laskevat näkökohteiden etäisyyksiä ympäristöstä tulevien vihjeiden avulla. Entä aika? Siinäpä pulma: tapahtumasta toiseen etenevä kronologinen aika on olemassa, mutta sen määrän toteaminen mittaamalla - niin kuin mittaaminen yleensäkin - monimutkaistuu suhteellisuusteoreettiseksi ongelmaksi ja osoittautuu viime kädessä suorastaan uskon asiaksi.<<

Jatkuu...

Lue lisää

<<Materialistiseen todellisuustulkintaan pitäytyvät aivotutkijat opettavat mielellään, että todellisuus on aivojen sähkökemiallisen toiminnan tulos, ts. aivot tavallaan kehittävät todellisuutta.

Mutta on myös ollut huomattavia aivotutkijoita, joiden mielestä aivot ovat pikemminkin suodatin, joka jatkuvasti seuloo "todellisinta" todellisuutta ja päästää siitä esiin vain sen, mitä ihmismieli pystyy käsittelemään. Korkeammat ulottuvuudet olisivat siten "poiskäpertyneinä" ennemminkin siksi, että ne muussa tapauksessa pirstoisivat sen rajallisen maailmankuvan, johon mieli on juurtunut. Mutta mikäli ihminen kokee riittävän syvän sisäisen kumouksen ja hänen mielensä vapautuu ja avartuu - jatkuu pohdiskelu - ei esteitä korkeamman tajunnantilan ja seuraavan ulottuvuuden avautumiselle ole.

Venäläinen filosofi Pjotr Uspenski osoitti pääteoksessaan Tertium organum, että kun korkeampi ulottuvuus kuvautuu alempiin, sen jälki "alemmassa" todellisuudessa luo vaikutelman ristiriidasta tai paradoksista. Hyviä ehdokkaita tähän luokkaan fysiikan piirissä ovat ilmiöt, joiden olemusta ei tunneta täydellisesti tai joihin joudutaan soveltamaan eri teorioita sen mukaan, mikä ilmiön särmä kulloinkin on kiinnostuksen kohteena. Tunnetuin esimerkki on valo, joka ns. komplementäärisyysperiaatteen mukaisesti tulkitaan tilanteesta riippuen joko alkeishiukkasiksi tai aaltoliikkeeksi. Toinen hyvä ehdokas on sähkö, mitä ilmentää hauskasti kasku yliopistomaailmasta:

"No niin, ylioppilas, kertokaapa mitä sähkö on?"

"Niin, tuota, herra professori, minä kyllä tiedän, mutta en nyt saa millään mieleeni..."

"Hyvä tavaton! Ainoa ihminen maailmassa joka tietää ja hänkin on unohtanut!"

Mielen sähköiset sykkeet

Kaluzan johtama viisiulotteinen maailma työntää ajatuksia kohti visiota, jossa sähkö ja sähkömagnetismi ovat jonkin viidennessä ulottuvuudessa "kuin kotonaan" olevan ilmiön projektio meidän todellisuudessamme. Mitä viitteitä on saatavissa siitä, että tajunta - jotkin sen piilokerrostumat - pystyy olemaan siihen kosketuksissa tai peräti toimimaan siellä? Jos sähkömagnetismi on seuraavan dimension painovoima, millä tavalla siellä ilmenevien kohteiden "paino" näkyy täällä meidän maailmassamme?

Tämän kysymyksen tarkasteluun saattavat paranormaalit ilmiöt tuoda paljonkin arvokasta ja rakentavaa aineistoa. Tarkastelun lähtöpisteeksi sopii hyvin telepatia. Monen monituisten laboratoriotutkimusten perusteella tiedetään - liiankin hyvin - miten arvaamattoman oikullisesti ESP-ilmiöt käyttäytyvät. Telepatiakoe saattaa onnistua yhtenä päivänä, mutta ei enää toisena. ESP:n uskottavuus luonnollisesti kärsii tästä ja siten syntyvään rakoon ovat psi-ilmiöiden kieltäjät heti valmiina iskemään kiilansa.

Eräiden Yhdysvalloissa suoritettujen tutkimusten perusteella on virinnyt epäilys, että oikullisuuden aiheuttajana onkin ehkä maapallon sähkömagneettinen toiminta. Tehtyjen kokeiden perusteella havaittiin, että tulokset ovat ESP:lle merkittävästi suosiollisempia päivinä, joille on tyypillistä suhteellisen hiljainen sähkömagneettisen toiminnan taso, kun taas sähkömagneettisen myrskyn vallitessa tulokset ovat merkittävästi epäsuosiollisempia.<<

Anonyymi kirjoitti:

<<Materialistiseen todellisuustulkintaan pitäytyvät aivotutkijat opettavat mielellään, että todellisuus on aivojen sähkökemiallisen toiminnan tulos, ts. aivot tavallaan kehittävät todellisuutta.

Mutta on myös ollut huomattavia aivotutkijoita, joiden mielestä aivot ovat pikemminkin suodatin, joka jatkuvasti seuloo "todellisinta" todellisuutta ja päästää siitä esiin vain sen, mitä ihmismieli pystyy käsittelemään. Korkeammat ulottuvuudet olisivat siten "poiskäpertyneinä" ennemminkin siksi, että ne muussa tapauksessa pirstoisivat sen rajallisen maailmankuvan, johon mieli on juurtunut. Mutta mikäli ihminen kokee riittävän syvän sisäisen kumouksen ja hänen mielensä vapautuu ja avartuu - jatkuu pohdiskelu - ei esteitä korkeamman tajunnantilan ja seuraavan ulottuvuuden avautumiselle ole.

Venäläinen filosofi Pjotr Uspenski osoitti pääteoksessaan Tertium organum, että kun korkeampi ulottuvuus kuvautuu alempiin, sen jälki "alemmassa" todellisuudessa luo vaikutelman ristiriidasta tai paradoksista. Hyviä ehdokkaita tähän luokkaan fysiikan piirissä ovat ilmiöt, joiden olemusta ei tunneta täydellisesti tai joihin joudutaan soveltamaan eri teorioita sen mukaan, mikä ilmiön särmä kulloinkin on kiinnostuksen kohteena. Tunnetuin esimerkki on valo, joka ns. komplementäärisyysperiaatteen mukaisesti tulkitaan tilanteesta riippuen joko alkeishiukkasiksi tai aaltoliikkeeksi. Toinen hyvä ehdokas on sähkö, mitä ilmentää hauskasti kasku yliopistomaailmasta:

"No niin, ylioppilas, kertokaapa mitä sähkö on?"

"Niin, tuota, herra professori, minä kyllä tiedän, mutta en nyt saa millään mieleeni..."

"Hyvä tavaton! Ainoa ihminen maailmassa joka tietää ja hänkin on unohtanut!"

Mielen sähköiset sykkeet

Kaluzan johtama viisiulotteinen maailma työntää ajatuksia kohti visiota, jossa sähkö ja sähkömagnetismi ovat jonkin viidennessä ulottuvuudessa "kuin kotonaan" olevan ilmiön projektio meidän todellisuudessamme. Mitä viitteitä on saatavissa siitä, että tajunta - jotkin sen piilokerrostumat - pystyy olemaan siihen kosketuksissa tai peräti toimimaan siellä? Jos sähkömagnetismi on seuraavan dimension painovoima, millä tavalla siellä ilmenevien kohteiden "paino" näkyy täällä meidän maailmassamme?

Tämän kysymyksen tarkasteluun saattavat paranormaalit ilmiöt tuoda paljonkin arvokasta ja rakentavaa aineistoa. Tarkastelun lähtöpisteeksi sopii hyvin telepatia. Monen monituisten laboratoriotutkimusten perusteella tiedetään - liiankin hyvin - miten arvaamattoman oikullisesti ESP-ilmiöt käyttäytyvät. Telepatiakoe saattaa onnistua yhtenä päivänä, mutta ei enää toisena. ESP:n uskottavuus luonnollisesti kärsii tästä ja siten syntyvään rakoon ovat psi-ilmiöiden kieltäjät heti valmiina iskemään kiilansa.

Eräiden Yhdysvalloissa suoritettujen tutkimusten perusteella on virinnyt epäilys, että oikullisuuden aiheuttajana onkin ehkä maapallon sähkömagneettinen toiminta. Tehtyjen kokeiden perusteella havaittiin, että tulokset ovat ESP:lle merkittävästi suosiollisempia päivinä, joille on tyypillistä suhteellisen hiljainen sähkömagneettisen toiminnan taso, kun taas sähkömagneettisen myrskyn vallitessa tulokset ovat merkittävästi epäsuosiollisempia.<<

Lue lisää

Tässähän on nyt vähän vanhaa tietoa, kun tuo kenttien käsite on nyt ratkaistuna tällä meidän todellisuuden perustalla tietoisuuden suurena älyllisenä yhtenäiskenttänä, kuten kvanttifysikko sanoo Einsteinin unelman toteutuneen, johon myös sopivat kaikki mahdolliset ilmiöt, mutta historiaperustana tuo teksti menee.

Suuri yhtenäiskenttä ja tietoisuus

https://www.youtube.com/watch?v=HUlDiua2BcA

Anonyymi kirjoitti:

Tässähän on nyt vähän vanhaa tietoa, kun tuo kenttien käsite on nyt ratkaistuna tällä meidän todellisuuden perustalla tietoisuuden suurena älyllisenä yhtenäiskenttänä, kuten kvanttifysikko sanoo Einsteinin unelman toteutuneen, johon myös sopivat kaikki mahdolliset ilmiöt, mutta historiaperustana tuo teksti menee.

Suuri yhtenäiskenttä ja tietoisuus

https://www.youtube.com/watch?v=HUlDiua2BcA

Lue lisää

Pikaisella ylläolevien kommenttien lukemisella pitänee todeta, että kaiken synkronisiteettisten sattumuksien keskellä on kuitenkin, loppujen lopuksi mainittu eettinen ja moraalinen asennoituminen, jota nykyinen kirkkojen papisto yrittää toteuttaa mahdollisimman tarkasti.

Synkronisiteettisessa keskiössä ei siis ole esim. fysiikka tai kemia tai biologia, niistä poikkeavat ei-kausaaliset havainnot. Nämä "alkuvoimat" ovat vain palvelijoita.

Keskiössä ovat ihmisten kokemat tunteet. Tunteet, miten ihmisten tunteita, ihmisoikeuksia kohdellaan.

Pointti : kaiken keskiössä on rakkaus.

Kaiken keskiössä on rakkaus rakkaus on kaiken keskiössä.

Rakkaus ratkaisee kaiken kaiken ratkaisee rakkaus.

(Suomen kieli kääntyy oivallisesti sanajärjestyksessä kuvaamaan Jungin dualismiin päätyvää ratkaisua Jumalan ja paholaisen välisessä yhteneväisyydessä.)

Jos ihmisoikeuksia kohdellaan kaltoin, niin ihmiskeho reagoi negatiivisesti, kehon kemia lähettää viestin eteenpäin joka aiheuttaa eteenpäin synkronistisen ilmiön, tässä tapauksessa siis negatiivisen ilmiön, esim. auto sammuu, valot sammuu, tietokone tilttaa, jne jne.

Ajatteleva keho reagoi aina oikealla tavalla. Jälki näkyy synkronisiteettisissä ilmiöissä.

Positiivisessa seuraamuksessa valojen pitäisi syttyä asunnossa, auton käynnistyä itsestään, tietsikka siirtyy oikealle kanavalle, jne jne.
En ole itse koskaan muistaakseni kokenut tällaista ihanaa positiivisuutta, mutta voinemme kaikki miettiä, mitä Jeesus nykyaikana saisi aikaiseksi tässä aloituksen mainitussa S:ssa ilmiössä.

Aiheet ovat rajattomat.

Ps. Meillä kristityillä ei ole mitään muuta kuin uuden opettelua. Kaikki tiet ovat avoinna tulevaan uuteen ihanuuteen ... sanoo aloittaja.

Anonyymi kirjoitti:

Pikaisella ylläolevien kommenttien lukemisella pitänee todeta, että kaiken synkronisiteettisten sattumuksien keskellä on kuitenkin, loppujen lopuksi mainittu eettinen ja moraalinen asennoituminen, jota nykyinen kirkkojen papisto yrittää toteuttaa mahdollisimman tarkasti.

Synkronisiteettisessa keskiössä ei siis ole esim. fysiikka tai kemia tai biologia, niistä poikkeavat ei-kausaaliset havainnot. Nämä "alkuvoimat" ovat vain palvelijoita.

Keskiössä ovat ihmisten kokemat tunteet. Tunteet, miten ihmisten tunteita, ihmisoikeuksia kohdellaan.

Pointti : kaiken keskiössä on rakkaus.

Kaiken keskiössä on rakkaus rakkaus on kaiken keskiössä.

Rakkaus ratkaisee kaiken kaiken ratkaisee rakkaus.

(Suomen kieli kääntyy oivallisesti sanajärjestyksessä kuvaamaan Jungin dualismiin päätyvää ratkaisua Jumalan ja paholaisen välisessä yhteneväisyydessä.)

Jos ihmisoikeuksia kohdellaan kaltoin, niin ihmiskeho reagoi negatiivisesti, kehon kemia lähettää viestin eteenpäin joka aiheuttaa eteenpäin synkronistisen ilmiön, tässä tapauksessa siis negatiivisen ilmiön, esim. auto sammuu, valot sammuu, tietokone tilttaa, jne jne.

Ajatteleva keho reagoi aina oikealla tavalla. Jälki näkyy synkronisiteettisissä ilmiöissä.

Positiivisessa seuraamuksessa valojen pitäisi syttyä asunnossa, auton käynnistyä itsestään, tietsikka siirtyy oikealle kanavalle, jne jne.
En ole itse koskaan muistaakseni kokenut tällaista ihanaa positiivisuutta, mutta voinemme kaikki miettiä, mitä Jeesus nykyaikana saisi aikaiseksi tässä aloituksen mainitussa S:ssa ilmiössä.

Aiheet ovat rajattomat.

Ps. Meillä kristityillä ei ole mitään muuta kuin uuden opettelua. Kaikki tiet ovat avoinna tulevaan uuteen ihanuuteen ... sanoo aloittaja.

Lue lisää

En ole kristitty - vastusta Jeesuksen käyttämistä uhrilahjana Jahvelle ja hänen ruumiinsa syöntiä ja veren juontia, jota Jahvea hän vastusti eläessään.

<<Positiivisessa seuraamuksessa valojen pitäisi syttyä asunnossa, auton käynnistyä itsestään, tietsikka siirtyy oikealle kanavalle, jne jne.
En ole itse koskaan muistaakseni kokenut tällaista ihanaa positiivisuutta, mutta voinemme kaikki miettiä, mitä Jeesus nykyaikana saisi aikaiseksi tässä aloituksen mainitussa S:ssa ilmiössä.

Aiheet ovat rajattomat.<<

Ostin kahvilassa tänään kahvin, ja istuin pöydässä pahoitellen, että olin unohtanut tilata veden. Vain muutama minuutti tämän jälkeen pöydän ohitse käveli tuntematon henkilö, pysähtyi kohdallani, näytti kurkkuaan ja teki huulilla sanoja. Ymmärsin, että hän on mykkä ja/tai häneltä on poistettu kurkunpää. Hän laittoi eteeni vesipullon, taputteli oikealla kädellä sydäntään ja käveli pois. Hämmästyneenä jäin katsomaan hänen jälkeensä, kiitin mielessäni ja join veden.

Todella - aiheet ovat rajattomat. Miten saat kirjoitukseesi sopimaan minun tapahtuman?

Anonyymi kirjoitti:

En ole kristitty - vastusta Jeesuksen käyttämistä uhrilahjana Jahvelle ja hänen ruumiinsa syöntiä ja veren juontia, jota Jahvea hän vastusti eläessään.

<<Positiivisessa seuraamuksessa valojen pitäisi syttyä asunnossa, auton käynnistyä itsestään, tietsikka siirtyy oikealle kanavalle, jne jne.
En ole itse koskaan muistaakseni kokenut tällaista ihanaa positiivisuutta, mutta voinemme kaikki miettiä, mitä Jeesus nykyaikana saisi aikaiseksi tässä aloituksen mainitussa S:ssa ilmiössä.

Aiheet ovat rajattomat.<<

Ostin kahvilassa tänään kahvin, ja istuin pöydässä pahoitellen, että olin unohtanut tilata veden. Vain muutama minuutti tämän jälkeen pöydän ohitse käveli tuntematon henkilö, pysähtyi kohdallani, näytti kurkkuaan ja teki huulilla sanoja. Ymmärsin, että hän on mykkä ja/tai häneltä on poistettu kurkunpää. Hän laittoi eteeni vesipullon, taputteli oikealla kädellä sydäntään ja käveli pois. Hämmästyneenä jäin katsomaan hänen jälkeensä, kiitin mielessäni ja join veden.

Todella - aiheet ovat rajattomat. Miten saat kirjoitukseesi sopimaan minun tapahtuman?

Lue lisää

Lisäystä vielä. Ihmettelin tapahtuman merkittävyyttä suhteessa omaan itseeni. Se ei ollut realistinen - olisinhan voinut hakea sen veden itsekin. Mutta kun näin viestisi tajusin, että se tapahtui vain sen vuoksi, että kirjoitan sen nyt tähän.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäystä vielä. Ihmettelin tapahtuman merkittävyyttä suhteessa omaan itseeni. Se ei ollut realistinen - olisinhan voinut hakea sen veden itsekin. Mutta kun näin viestisi tajusin, että se tapahtui vain sen vuoksi, että kirjoitan sen nyt tähän.

Lue lisää

Tämä ei ole uutta eikä ihmeellistä, että minun kauttani tapahtuu viestitystä - kerroin siitä tuossa ketjussa, joka liittyy piispojen tulevaan tiedonantoon. Mutta aina ei ole helppoa keksiä, että mihin viesti liittyy. Tässäkin jouduin hetken hämmästelemään. Vaikein on tilanne, jossa pitäisi kertoa henkilölle, että hänellä on esimerkiksi syöpä, ja hänen pitäisi mennä pikaisesti lääkäriin. En tietenkään voi kertoa hänelle totuutta, ja on venkoiltava ja kiemurreltava, että miten sen teen, mutta onneksi yleensä on löytynyt edes joku oire, jota on tässä tapauksessa pystynyt käyttämään hyödyksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Hän kysyy, onko olemassa "vaarallisempaa viettelystä" kuin se, että näiden tapahtumien vuoksi hylkäämme Epikuroksen välinpitämättömät jumalat ja hurahdamme uskomaan pikkumaiseen hiuskarvanlaskijajumalaan. Ehkä siis voitaisiin sanoa, että Nietzsche sai merkkejä, mutta kielsi niiden merkkiluonteen."

Ottamastasi esimerkistä näemme heti, miten väärällä asenteellä Nietzsche lähestyi ja asennoitui koko S:n ilmiöön.

Jos Jumala, jonka jokainen kristitty käsittää puhtaana hyvänä henkenä, laskee meidän jokaisen ihmisen hiuksenkin päässä, niin juuri tämäkin Jeesuksen positiivinen lause siitä että meidän jokainen hiuskarvammekin jopa olisi laskettu päissämme, todistaa siitä miten meidän kristittyjen ja tottakai kaikkien ihmistenkin kannattaisi tarkata koko ajan tällaisia pieniäkin, aivan pikkiriikkisiäkin sattumuksia ympärillämme, ja tottakai siis myös omassa kehossamme.

Itse olen aina välillä ihmetellyt, miksi hiuksissani tai kulmakarvoissani alkaa tuntua jonkinlaista pientä nykimistä juuri silloin, kun esim. keskustelussa olen juuri sanomassa jotain oleellista asiaa. Ja miksi tällainen ihan pieni nykäisy hiuksissa tuntuu juuri jossain kohtaa, ei samassa kohtaa vaan aina vaikuttaisi siltä, että tällainen nykäisy tuntuisi selvästi aina jossain kohtaa kasvoja tarkoituksellisesti. Eli juuri merkitsevällä tavalla.

Ja tässä vaiheessa tällaista "pientä nykäisyä" tulee mieleen juuri nämä Jeesuksen sanat että "jopa meidän kaikki hiuksemmekin ovat lasketut päissämme".

Ylläoleva ei tietenkään tarkoita sitä, että pitäisi koko ajan hiki hatussa syynätä ja kytätä omassa kehossaan tapahtuvia "merkkejä"; itse suhtaudun S:n nykyään niin, kuin se olisi aivan normaali ilmiö. Toisin sanoen, jos ja kun Jumala näyttää tai vihjaisee minulle jotain tämän ilmiön kautta, niin se on siinä. Ei siitä tarvitse saada hepulia; vaan päinvastoin. Se on olemassaoleva ilmiö, eikä se vahvistu jos väkisin yrität sitä lisätä.

Toinen asia sitten on yhteiset rukoukset. Luultavasti ne lisäävät ilmiötä. Jeesuksen nimessä rukoilussa on edelleenkin voimaa. Ei siis kuitenkaan pidä hylätä kivijalkaa Raamattua jossa meille kristityille on kerrottu monien kaanonien kautta jo aikoinaan toteutuneet seurakunnan rukousvastaukset. Ne ovat nykykristityllekin voimassa edelleen.

Ottakaamme siis vastaan vaan kaikki hyvä. Epäröimättä ja pelkäämättä.

Synkronisiteetin pitäisi kuulua nykykristityn jokapäiväiseen elämään. Sillä sitä se mielestäni on, voin sanoa niiden pienten vihjeiden ja esimerkkien kautta, joissa olen itse saanut olla mukana. Mielestäni ne ovat ihan normaaleja jokapäiväiseen elämään kuuluvia asioita, eikä niitä tarvitse mystifioida millään lailla.

Jos kuka tahansa ihminen alkaisi tarkkaamaan ympäristöään ja itseään siinä keskellä, niin hän saattaisi yllättyä kuinka paljon hän joka päivä missaakin näitä merkkejä.

Niettzschen negatiivinen asenne aiheeseen ei siis johda mihinkään S:n havaintoon, vaan Freudin yliluonnollisten kokemusten kieltämisen tapaan pysäyttää koko alueen analysoinnin ja havainnoinnin, sekä ilmiön jatkototeutumiset.

Mielestäni juuri tällainen negatiivinen ja vähättelevä suhtautuminen on myös yksi suuri syy siihen, että S: sta ei puhuta nykyäänkään vielä paljon mitään.
Menetämme paljon tämän takia; vaiennamme näin toimien koko tämän puolen elämässämme.

Älkää ihmetelkö, ettei kristityn elämässä merkit ja ihmeet seuraa kristityn elämää. Ja vain mainittu kristityn eettinen elämä toteutuu, leikattuna kaikelta yliluonnollisuudelta tällä hetkellä, josta Jeesus juuri lupasi meille vaikka vuorien nostamisista ilmaan!

Ps. Sanoohan sanakin, että "lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä".

Lue lisää

Oikeammin suomennettuna Nietzsche kysyy, eikö tämä ilmiö ole vaarallisin viettelys, joka voi houkutella meidät uskomaan kristinuskon Jumalaan (sillä hiuskarva on tietysti viittaus nimenomaan kristinuskon Jumalaan). Että kaikista maailman ilmiöistä juuri tämä olisi kenties tehokkain eli Nietzschen mielestä vaarallisin kristinuskoon käännyttäjä. Nietzsche siis tunnistaa ja tunnustaa sen voiman, joka tässä henkilökohtaisen johdatuksen kokemuksessa on (eihän hän muuten olisi siitä kirjoittanutkaan). Varmaankin hän oli itse kokenut sen ja puhuu siis omasta kokemuksesta. Hän ainakin pani sen merkille, vaikka sitten panikin sen sattuman ja ihmisen oman tulkintataidon piikkiin.

Anonyymi kirjoitti:

En ole kristitty - vastusta Jeesuksen käyttämistä uhrilahjana Jahvelle ja hänen ruumiinsa syöntiä ja veren juontia, jota Jahvea hän vastusti eläessään.

<<Positiivisessa seuraamuksessa valojen pitäisi syttyä asunnossa, auton käynnistyä itsestään, tietsikka siirtyy oikealle kanavalle, jne jne.
En ole itse koskaan muistaakseni kokenut tällaista ihanaa positiivisuutta, mutta voinemme kaikki miettiä, mitä Jeesus nykyaikana saisi aikaiseksi tässä aloituksen mainitussa S:ssa ilmiössä.

Aiheet ovat rajattomat.<<

Ostin kahvilassa tänään kahvin, ja istuin pöydässä pahoitellen, että olin unohtanut tilata veden. Vain muutama minuutti tämän jälkeen pöydän ohitse käveli tuntematon henkilö, pysähtyi kohdallani, näytti kurkkuaan ja teki huulilla sanoja. Ymmärsin, että hän on mykkä ja/tai häneltä on poistettu kurkunpää. Hän laittoi eteeni vesipullon, taputteli oikealla kädellä sydäntään ja käveli pois. Hämmästyneenä jäin katsomaan hänen jälkeensä, kiitin mielessäni ja join veden.

Todella - aiheet ovat rajattomat. Miten saat kirjoitukseesi sopimaan minun tapahtuman?

Lue lisää

"Miten saat kirjoitukseesi sopimaan minun tapahtuman?"

Tämä vaikuttaa tällaiselta positiiviselta synkronistiselta kokemukselta. Jos tällaisia tulee vastaan, niin ei siinä muuta kuin ottaa vastaan ne iloiten. Ja kun pitää korvat ja silmät auki ja on liikkeellä haluten palvella kohtaamiansa kanssaihmisiä, niin saattaa huomata miten S-ilmiö senkuin kasvaa omassa elämässään. Kohdalle tulee ties mitä mahtavaa.

Tuli mieleen kun Jeesus oli ollut erämaassa 40 päivää ja yötä vihtahousun kiusattavana, niin lopulta tämän jälkeen "enkelit tulivat hänen luokseen, palvellen häntä".

Käsittääkseni edellisessäkin oli kysymys synkronistisesta ilmiöstä. Kun siis Raamatussa puhutaan enkeleistä. Jokin nimihän sen ajan ihmisten piti antaa näille yliluonnollisille tapahtumille. Niitä Raamattu täynnä siis.

Muistin itse nyt aika vahvan positiivisen omalle kohdalle osuneen S- ilmiön. Tein taannoin töitä enkä halunnut keskeyttää niitä iltauutisten takia. Kun aukaisin netin ja Areenasta suoralinja päälle, niin yllätyksekseni iltauutiset olivat 11 sekuntia myöhässä - juuri sen ajan jonka myöhästyin töiltäni suorasta lähetyksestä.
Huomionarvoista ja ilmiön voimaa lisäsi se, että Yle ei yleensä koskaan ole myöhästynyt uutisissa, kuin enintään 1-2 sekuntia, tai ei sitten ollenkaan. En ole huomannut koskaan iltauutisten myöhästymistä näin pitkältä ajalta. Yksitoista sekuntia.
Asian pystyy tarkistamaan, se tapahtui 10.3.2021, keskiviikon iltauutisten alussa.

Uutisten myöhästyminen kertoi minulle sen, miten tärkeänä ilmiön taustalla olevat voimat silloin pitivät tekemääni työtä. Se itse asiassa liittyikin osaltaan Synkronisiteetti-ilmiöön.

Tällaiseksi oma elämä voi mennä, jos ymmärtää ottaa S- havainnot vastaan omaan elämäänsä. Silloin "Enkelit" alkavat palvella meitä. Jeesuksen sanoin. Ja tällöin kristinuskkino saa selvän ja vahvan merkityksen, eikä ole pelkkä eettinen elämäntapaohje joksi se on surkastunut myös kirkon sisällä sen papistoa myöten.

Anonyymi kirjoitti:

"Miten saat kirjoitukseesi sopimaan minun tapahtuman?"

Tämä vaikuttaa tällaiselta positiiviselta synkronistiselta kokemukselta. Jos tällaisia tulee vastaan, niin ei siinä muuta kuin ottaa vastaan ne iloiten. Ja kun pitää korvat ja silmät auki ja on liikkeellä haluten palvella kohtaamiansa kanssaihmisiä, niin saattaa huomata miten S-ilmiö senkuin kasvaa omassa elämässään. Kohdalle tulee ties mitä mahtavaa.

Tuli mieleen kun Jeesus oli ollut erämaassa 40 päivää ja yötä vihtahousun kiusattavana, niin lopulta tämän jälkeen "enkelit tulivat hänen luokseen, palvellen häntä".

Käsittääkseni edellisessäkin oli kysymys synkronistisesta ilmiöstä. Kun siis Raamatussa puhutaan enkeleistä. Jokin nimihän sen ajan ihmisten piti antaa näille yliluonnollisille tapahtumille. Niitä Raamattu täynnä siis.

Muistin itse nyt aika vahvan positiivisen omalle kohdalle osuneen S- ilmiön. Tein taannoin töitä enkä halunnut keskeyttää niitä iltauutisten takia. Kun aukaisin netin ja Areenasta suoralinja päälle, niin yllätyksekseni iltauutiset olivat 11 sekuntia myöhässä - juuri sen ajan jonka myöhästyin töiltäni suorasta lähetyksestä.
Huomionarvoista ja ilmiön voimaa lisäsi se, että Yle ei yleensä koskaan ole myöhästynyt uutisissa, kuin enintään 1-2 sekuntia, tai ei sitten ollenkaan. En ole huomannut koskaan iltauutisten myöhästymistä näin pitkältä ajalta. Yksitoista sekuntia.
Asian pystyy tarkistamaan, se tapahtui 10.3.2021, keskiviikon iltauutisten alussa.

Uutisten myöhästyminen kertoi minulle sen, miten tärkeänä ilmiön taustalla olevat voimat silloin pitivät tekemääni työtä. Se itse asiassa liittyikin osaltaan Synkronisiteetti-ilmiöön.

Tällaiseksi oma elämä voi mennä, jos ymmärtää ottaa S- havainnot vastaan omaan elämäänsä. Silloin "Enkelit" alkavat palvella meitä. Jeesuksen sanoin. Ja tällöin kristinuskkino saa selvän ja vahvan merkityksen, eikä ole pelkkä eettinen elämäntapaohje joksi se on surkastunut myös kirkon sisällä sen papistoa myöten.

Lue lisää

Ps. Kehoitankin kaikkia ottamaan S-ilmiön ilolla ja rakkaudella vastaan - ties mitä ihanuutta pääsette kokemaan!

Kaikki on pedattuna valmiiksi ja ovet ovat auki.

Anonyymi kirjoitti:

Ps. Kehoitankin kaikkia ottamaan S-ilmiön ilolla ja rakkaudella vastaan - ties mitä ihanuutta pääsette kokemaan!

Kaikki on pedattuna valmiiksi ja ovet ovat auki.

Lue lisää

Mitähän tuo 'rakkaudella' hymistely tarkoittaa, ja kristinuskon julmaan murha- ja kidutustarinaan liittäminen käyttämällä kristinusko sanaa, jossa Jumalana on Jeesuksen vastustama julma Jahve?! Tällä ilmiöllä ei ole kyllä mitään tekemistä uskonnon kanssa, joten ihan turha ratsastaa sillä.

Anonyymi kirjoitti:

Ps. Kehoitankin kaikkia ottamaan S-ilmiön ilolla ja rakkaudella vastaan - ties mitä ihanuutta pääsette kokemaan!

Kaikki on pedattuna valmiiksi ja ovet ovat auki.

Lue lisää

Mainostat jälleen henkilökohtaista hyötyä? Eikö tuon ahneuden voisi jättää edes hetkeksi?!

Anonyymi kirjoitti:

Mainostat jälleen henkilökohtaista hyötyä? Eikö tuon ahneuden voisi jättää edes hetkeksi?!

Sekö tämänkertaisen ilmiön merkitys ja tarkoitus olikin?!

Anonyymi kirjoitti:

Sekö tämänkertaisen ilmiön merkitys ja tarkoitus olikin?!

Ei ole tietenkään kyse ahneudesta. Jos synkronisiteetti osuu omalle kohdalle, niin miksei sitä ottaisi vastaan. Ilmiö on tarkoitettu kaikille ihmisille.

Anonyymi kirjoitti:

Mainostat jälleen henkilökohtaista hyötyä? Eikö tuon ahneuden voisi jättää edes hetkeksi?!

Eilinen tilanne jatkuikin tänään vielä - kerroin siitä edellä näin:

<<Ostin kahvilassa tänään kahvin, ja istuin pöydässä pahoitellen, että olin unohtanut tilata veden. Vain muutama minuutti tämän jälkeen pöydän ohitse käveli tuntematon henkilö, pysähtyi kohdallani, näytti kurkkuaan ja teki huulilla sanoja. Ymmärsin, että hän on mykkä ja/tai häneltä on poistettu kurkunpää. Hän laittoi eteeni vesipullon, taputteli oikealla kädellä sydäntään ja käveli pois. Hämmästyneenä jäin katsomaan hänen jälkeensä, kiitin mielessäni ja join veden.<<

Tänään huomasin rahapussini kadonneen - se sisälti vaatimattoman summan rahaa, eikä mitään papereita, joten menetys ei ollut suuri. Olisiko siis kyseinen henkilö sittenkin ottanut sen kiinnittämällä huomioni vesipulloon. Rahapussi oli varmasti pöydällä vielä ostettuani juuri kahvin.

Meninkö naiviiuttani lankaan, että kyseessä oli synkronisiteetti-ilmiö ja todellisuudessa se olikin ryöstö - tekijän kannalta kyllä synkronisiteetti-ilmiö - olinhan juuri kaivannut sitä vettä, jonka olin unohtanut ostaa?!

Lähdin tarkistamaan oliko rahapussi sittenkin unohtunut kahvilaan. Aivan oikein - rahapussi löytyi sieltä, mutta astuessani ulos, sen edessä oli vanha mies käsi ojossa sanoen, että hänen on nälkä. Annoin rahapussin sisällön hänelle.

Sattuipa hänelle nyt hyvä synkronisiteetti-ilmiö! Ilman edellisen päivän vesitapahtumaa, en olisi ollut kiinnostunut lähtemään edes tarkistamaan mihin rahapussini oli joutunut.

Hän varmasti tarvitsi nyt sen rahan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole tietenkään kyse ahneudesta. Jos synkronisiteetti osuu omalle kohdalle, niin miksei sitä ottaisi vastaan. Ilmiö on tarkoitettu kaikille ihmisille.

Kuten näet, se voi olla ketjureaktio ja tarkoitettu aivan jollekin toiselle kuin itselle, joten mistään vastaanottamisesta ei ole kyse, vaan toiminnasta ja aivojen käytöstä sen perusteella, niin että jokin määrätty tarkoitettu asia toteutuu. Mutta en vielä tietenkään tiedä, että loppuiko kyseinen ketjureaktio vielä tähänkään. Kerron taas, jos tulee jatkoa.

Otitkin edellä esille unimaailman - en huomannut tätä viestiä, kun kirjoitin alla olevan lauseen unestani. Katsotaan mihin se johtaa. Mutta totta on tuo puhumasi 'kahvinläikytysilmiö' eli tapahtuma, joka ohjaa toimintaa - zeniläisyydessä heitetään siankärsämöitä ja niistä sitten ennustetaan. Mutta onko ennustaminen sama asia kuin tuossa kahvinläikytyksessä tapahtunut toiminnanohjaus?

Anonyymi kirjoitti:

Otitkin edellä esille unimaailman - en huomannut tätä viestiä, kun kirjoitin alla olevan lauseen unestani. Katsotaan mihin se johtaa. Mutta totta on tuo puhumasi 'kahvinläikytysilmiö' eli tapahtuma, joka ohjaa toimintaa - zeniläisyydessä heitetään siankärsämöitä ja niistä sitten ennustetaan. Mutta onko ennustaminen sama asia kuin tuossa kahvinläikytyksessä tapahtunut toiminnanohjaus?

Lue lisää

"Mutta totta on tuo puhumasi 'kahvinläikytysilmiö' eli tapahtuma, joka ohjaa toimintaa - zeniläisyydessä heitetään siankärsämöitä ja niistä sitten ennustetaan."

Niin, ja mummot kumoavat kahvinporot lautaselle ja "ennustelevat" poroista, ja tinan valaminen jouluna, tinan muoto kertoo valajalle mitä on tulossa. Kaikki nämä perustuvat samaan S:en ilmiön etsimiseen.

Mutta kaikki nämä synkronisiteetilla huvikseen tai enemmän vakavasti kokeilijat näyttävät unohtavan tyystin, että S:ssa on sekä negatiivinen että positiivinen näkyvyys. ja lisäksi S:ssa vaikuttaa maailmankaikkeudessa tällä hetkellä kaikkialla kaaos, joka näkyy eniten myös synkronisiteetissa, sen toteutumisessa. Eli, S:nen vastaus on yleensä täysin sattumanvarainen, jos mennään valmistautumattomana kokeilemaan S:a.

Ja tässä sattumanvaraisuudessa tulee mukaan vt:n eri pappien vihkimis- ja puhdistautumissäännöt. Jos lähtee tuosta noin vain kokeilemaan S:a, eikä edes ymmärrä puhdistautua, esimerkiksi paastota, niin ei voi odottaakaan mitään selvää vastausta S:n kautta.
Älkää siis ihmetelkö. miksi Jeesuskin paastosi 40 päivää ja yötä, ennenkuin "enkelit" alkoivat palvella häntä, eli synkronistiset ilmiöt alkoivat tapahtua hänen ympärillään ja ilmeisesti hänen kehossaaankin J sai paljon S:a vastauksia.

Periaate synkronisiteetin toteutumiseen siis on se, että kaikki kehossa oleva "liika tavara" sitoo aina hengen toiminnan. Ja, kaikki se, mitä ihminen on tehnyt elämässään varsinkin ennen JHWH:n eteen menemistään, kaikki pahat teot, puheet, ja tietty myös ajatukset, myös sitovat synkronisiteetin tapahtumisen.
Tämän johdosta vt Mooseksen Hoorebilla käynnin jälkeen siis on täynnään näitä pappien puhdistautumis- ja paastokäskyjä. Jotta Synkronisiteetti tapahtuisi mahdollisimman positiivisesti. Ja tietty myös paljastaisi lakien rikkojat, eli negatiivinen S myös toimisi.

On siis turha olettaa, että esim. kahden viikon paasto toisi S:sia tuloksia, jos ihminen muuten elämässään on tehnyt jotain ilkeää tai pahaa lähimmäiselleen, ja sitten lähtee yrittämään S:a tuloksia..
Ja toisinpäin, on myös turha luulla, että vaikka onkin pyrkinyt kaikkeen hyvään kaikkien lähimpien kanssa ennen Jumalan eteen menoa, jos on syönyt ja juonut huonosti, vaikkapa roskaruokaa, jne.
Koska ihminen on kokonaisvaltainen olento, ja S-ilmiö havaitsee kaiken - silloin ollaan Jumalan edessä, joka "näkee kaiken", kuten Raamattu juuri sanoo.


"Mutta onko ennustaminen sama asia kuin tuossa kahvinläikytyksessä tapahtunut toiminnanohjaus?"

Synkronisiteettihän pyrkii siihen paratiisinomaiseen tilanteeseen, jossa myös aika ja paikka ei enää sido ihmistä.
Taikka S näyttää sen, mihin parhaimmillaan ihmiset pystyisivät pääsemään, kun tarkkaisivat ja seuraisivat tätä ilmiötä. Ja ilmestyskirja näyttää sitten lopulta, miten Jumala valtakuntansa kanssa "laskeutuu alas kansansa keskuuteen, niinkuin morsian". Käsittääkseni tämä kuvaus "Jumalan majasta ihmisten keskellä" on erittäin hyvä vanhan ajan kuvaus siitä erinomaisesta tilanteesta, jolloin synkronisteetti, merkitsevät yhteensattumat, lisääntyvät seurakunnan keskellä yhä suuremmiksi ja näkyvämmiksi. Jolloin kaikki sen osa-alueet ovat myös mukana, ennustamiset, unet, "ihme"-paranemiset, kaikenlaiset paranormaalit tapahtumat, joita ei rationaalisesti pystytä selittämään.

Ennustaminen siis on osaltaan merkki siitä, että S toimii.

Raamattu todistaa jälleen myös tästä : eikös Jesaja juuri sano, että "teidän lapsenne näkevät näkyjä ja unia, ja ennustelevat".

Näin meillä kristityillä on Raamattu eräänä parhaana kivijalkana todistamassa näistä varhaisaikojen synkronistisista ilmiöistä!

Mainitset tekstissäsi Samuelin. Jumala, joka sanoo olevansa Israelin oikea Jumala Jeremiassa, sanoo, etteivät israelilaiset kuulleet hänen ääntään, vaan palvoivat Baalia polttouhrilahjoin vaeltaessaan Egyptistä eli Jahvea. Tätä uhrausta tämä Jumala ei voi sietää, eikä hyväksyä - hän ei ole uhrilahjoja halunnut eikä vaatinut, eikä se ole tullut hänen mieleensäkään. Ja tämä Jumala sanoo Raamatussa, että nämä veivät hänen nimiinsä laitettuun temppeliin uhrikultti-iljetyksen, ja käskee myös Samuelin menemään silmistään Mooseksen ohella? Miksi myös Samuelin?

<<15:1 Ja Herra sanoi minulle: "Vaikka Mooses ja Samuel seisoisivat minun edessäni, ei minun sieluni taipuisi tämän kansan puoleen. Aja heidät pois minun kasvojeni edestä, he menkööt! <<

Miten siinä kävi?

Näinkin voi käydä. Siksi kannattaakin ensisijaisesti luottaa tosiasiallisiin faktoihin yhteensattumien sijaan, ettei tule vääriä päätelmiä. Ja varsinkin tällaisissa negatiivisissa yhteensattumissa.

Tuli mieleen, että eikös ns. kiroukset johda tällaisiin pahoihin sattumiin?

- - -

Kerron vielä yhden allekirjoittaneelle tapahtuneen arkipäivän synkronisiteetti-ilmiön: Kahvikupistani läikkyi kahvia lehdelle, ja tätä minulle ei ollut sattunut useampaan vuoteen, sen verran tarkasti olen kahvini juonut, muistan kyllä. Juuri tämän läikkymis-yllätyksellisyyden johdosta sitten asia kiinnittikin erityisempää huomiotani. Ja kun katsoin tarkemmin, mihin kohtaan se kahvi läikkyi, niin kahviläiskä oli juuri sen mainoksen päällä joka mainosti verenpainemittaria, joka minun pitikin ostaa lääkärin määräyksestä. Ostin siis seuraavana päivänä v-mittarin, kun muistutuksen näin sain.

Näin S-ilmiö toimii joka päivä arjessammekin. Ei siitä silti tarvitse nostaa sen suurempaa kohua ja meteliä. Ilmiö auttaa meitä, muistuttaa meitä tärkeistä asioista jotka mahdollisesti olemme unohtamassa. Ja varoittaa meitä myös vaaroista! Jne jne.

Anonyymi kirjoitti:

Miten siinä kävi?

Tiettävästi sen käsittely on vielä edessä, eli ei ole tietoa vielä, että miten tulee käymään.

Uskoville mikään ei riitä!
Tarve löytää uusia ristiinnaulittavia on loputon!

Ahaa täällä jo joulukuussa?!

On se nyt harmi, kun kukaan ei noteeraa edes näin upeaa juttua. Seuraavassa käänteessä täällä taas jankutetaan, että mitään yliluonnollista ei voi olla olemassakaan, vaikka tässä on sanasta sanaan todettu jopa tiedustelupalvelun toimesta vakuutettuna ja todettuna sekä todistettuna.

Anonyymi kirjoitti:

On se nyt harmi, kun kukaan ei noteeraa edes näin upeaa juttua. Seuraavassa käänteessä täällä taas jankutetaan, että mitään yliluonnollista ei voi olla olemassakaan, vaikka tässä on sanasta sanaan todettu jopa tiedustelupalvelun toimesta vakuutettuna ja todettuna sekä todistettuna.

Lue lisää

Mutta yliluonnollisuus tässä ei edes ollut nyt pointti, vaan tuo lintuparven suorittama taivaalle ilmestynyt synkronisointi juuri samana päivänä kuin Gellerillä oli 75-vuotissyntymäpäivä. Tämähän on aivan valtavan hieno todiste siitä, että jokin voima ohjaa myös tätä synkronisointi-ilmiötä, eikä kyse ole vain sattumasta.

Anonyymi kirjoitti:

On se nyt harmi, kun kukaan ei noteeraa edes näin upeaa juttua. Seuraavassa käänteessä täällä taas jankutetaan, että mitään yliluonnollista ei voi olla olemassakaan, vaikka tässä on sanasta sanaan todettu jopa tiedustelupalvelun toimesta vakuutettuna ja todettuna sekä todistettuna.

Lue lisää

Jos Uri Gellerin testit ja kokeilut olisivat aikoinaan saatu tieteellisesti varmasti todistetuiksi, niin sehän olisi ollut siinä. Asia olisi kerrottu myös tiedeyhteisössä. Muttei.

Lisäksi kaikki nämä UFO-havainnot on jälkeenpäin paljastuneet 100% hölynpölyksi, ilman yhtäkään todistettua havaintoa näistä tunnistamattomista lentävistä esineistä. UFO-havaintoja on tehty jo n. 1920-luvulta lähtien, ja aina ne kaikki havainnot ovat osoittautuneet joksikin säähavaintopalloiksi, lasten lennättämiksi lennokeiksi, erikoisen näköisiksi pilvienpyörteiksi, jne jne.

Kun yhdessä väittämässä ihminen osoittautuu huijariksi, niin miksi sitten uskoisimme Uri Gellerinkään lukuisia muita väittämiä.

Kun uskottavuus on mennyt, niin se on mennyt. Ja sillä sipuli.

Samoinhan kävi surullisenkuuluisalle Eric von Dänikenillekin. Kaveri osoittautui suureksi huijariksi, jonka motiivit olivat vain rahastaa kirjojen myynnillään. Viimeisin kirjansa "Olen oikeassa!" oli iso piste suuren huijauksen päälle.

- - -

Ps. Tuossa Gellerin piirtämässä viinirypälekuvassa rypäleiden määrä on juuri sama, mikä toisessakin tertussa, 24 kappaletta.
Sinänsä mielenkiintoista.

Koska jos näitä kykyjä ihminen pystyisi harjaannuttamaan itsellään tarkemmaksi ja enemmän oikeaan osuvaksi, niin omasta mielestäni ratkaisut saattaisivat piillä ihmisen pyhityselämässä, siis esim. paastossa, puhdistautumisessa.

Me ihmisethän olemme nykyisellään täynnä, niin sielullisesti kuin ruumillisestikin, kaikkea materiaalista ja "synnillistä" törkyä: syömme roskaruokia, alennumme ala-arvoisiin väittelyihin ja toisten ihmisten vihaamisiin, ja herjaamisiin, jne.

Kaikki tämä "lika" ja "törky" saastuttavat ihmisen sielua. Vanha testamenttihan juuri puhuu Israelin kansan vaelluksen aikana varsinkin Mooseksen suulla Hoorebin vuorelta saaduista neuvoista ja käskyistä lähtien, näistä saastutuksen eri muodoista ja tavoista, miten pappien sitten piti puhdistaa itsensä kaikesta saastutuksesta, ennnenkuin he saivat mennä JHWH:n eteen, ja ylipappi kaikkein pyhimpään armoistuimen eteen vain kerran vuodessa yhtenä päivänä. Koska muuten Jumala ei anatnut mitään oikeita vastauksia, ja vastaukset olivat muuten epäselviä, siis vt:n käyttämän sanan mukaan "saastuneita".

Samaan tapaan nykyaikanakaan me ihmiset emme syystä saa Jumalalta selviä oikeita vastauksia, koska emme mene hänen/sen eteen valmistautuneina. Taidamme olla häntä vähätteleviä, pidämme hänen eteen menemistä mitättömänä ja tirhana asiana, ettei hänen eteen menemiseen tarvitse millään lailla valmistautua.

Tulipa muuten mieleen vertaus: emmehän me ihmisetkään mene ystävien tai tuttujen, saatikka jollekin tärkeälle vierailullekaan valmistautumattomasti. Me peseydymme, pukeudumme juhlavaatteisiin, kaunistaudumme.

Miksi ihmeessä emme siis menisi myös suuren Jumalan eteen samaan tapaan, todella hyvin valmistautuen?

Tulee mieleen muutama ns. vapaan suunnan saarnakaveri, jotka hieltä haissen ja rumissa retkuissa täysin valmistautumattomina menivät aina suoraan esiintymään puhumaan seurakunnan eteen. Mitäkähän mieltä Jahve on tällaisesta. Tuleekohan mukaan läsnäolollaan vaikuttamaan tällaiseen hikiseen meininkiin, sopii epäillä.

- - -

Jos itse olisin Uri Geller, niin taitaisin ehdottomasti kokeilla esim. paastota edes n. viikon verran, ennenkuin kokeilisin näitä toisten ajatusten lukemisia tms. parapsykologisia kokeiluja. Ties kuinka suureksi alkaisi kasvamaan osuvat täsmäämiset ja onnistumisprosentit.

Summa summarum: törkyinen ihminen, nykyihminen, puhdistamaton, ei kyllä taida saada minkäänlaisia vastauksia Jumalalta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Uri Gellerin testit ja kokeilut olisivat aikoinaan saatu tieteellisesti varmasti todistetuiksi, niin sehän olisi ollut siinä. Asia olisi kerrottu myös tiedeyhteisössä. Muttei.

Lisäksi kaikki nämä UFO-havainnot on jälkeenpäin paljastuneet 100% hölynpölyksi, ilman yhtäkään todistettua havaintoa näistä tunnistamattomista lentävistä esineistä. UFO-havaintoja on tehty jo n. 1920-luvulta lähtien, ja aina ne kaikki havainnot ovat osoittautuneet joksikin säähavaintopalloiksi, lasten lennättämiksi lennokeiksi, erikoisen näköisiksi pilvienpyörteiksi, jne jne.

Kun yhdessä väittämässä ihminen osoittautuu huijariksi, niin miksi sitten uskoisimme Uri Gellerinkään lukuisia muita väittämiä.

Kun uskottavuus on mennyt, niin se on mennyt. Ja sillä sipuli.

Samoinhan kävi surullisenkuuluisalle Eric von Dänikenillekin. Kaveri osoittautui suureksi huijariksi, jonka motiivit olivat vain rahastaa kirjojen myynnillään. Viimeisin kirjansa "Olen oikeassa!" oli iso piste suuren huijauksen päälle.

- - -

Ps. Tuossa Gellerin piirtämässä viinirypälekuvassa rypäleiden määrä on juuri sama, mikä toisessakin tertussa, 24 kappaletta.
Sinänsä mielenkiintoista.

Koska jos näitä kykyjä ihminen pystyisi harjaannuttamaan itsellään tarkemmaksi ja enemmän oikeaan osuvaksi, niin omasta mielestäni ratkaisut saattaisivat piillä ihmisen pyhityselämässä, siis esim. paastossa, puhdistautumisessa.

Me ihmisethän olemme nykyisellään täynnä, niin sielullisesti kuin ruumillisestikin, kaikkea materiaalista ja "synnillistä" törkyä: syömme roskaruokia, alennumme ala-arvoisiin väittelyihin ja toisten ihmisten vihaamisiin, ja herjaamisiin, jne.

Kaikki tämä "lika" ja "törky" saastuttavat ihmisen sielua. Vanha testamenttihan juuri puhuu Israelin kansan vaelluksen aikana varsinkin Mooseksen suulla Hoorebin vuorelta saaduista neuvoista ja käskyistä lähtien, näistä saastutuksen eri muodoista ja tavoista, miten pappien sitten piti puhdistaa itsensä kaikesta saastutuksesta, ennnenkuin he saivat mennä JHWH:n eteen, ja ylipappi kaikkein pyhimpään armoistuimen eteen vain kerran vuodessa yhtenä päivänä. Koska muuten Jumala ei anatnut mitään oikeita vastauksia, ja vastaukset olivat muuten epäselviä, siis vt:n käyttämän sanan mukaan "saastuneita".

Samaan tapaan nykyaikanakaan me ihmiset emme syystä saa Jumalalta selviä oikeita vastauksia, koska emme mene hänen/sen eteen valmistautuneina. Taidamme olla häntä vähätteleviä, pidämme hänen eteen menemistä mitättömänä ja tirhana asiana, ettei hänen eteen menemiseen tarvitse millään lailla valmistautua.

Tulipa muuten mieleen vertaus: emmehän me ihmisetkään mene ystävien tai tuttujen, saatikka jollekin tärkeälle vierailullekaan valmistautumattomasti. Me peseydymme, pukeudumme juhlavaatteisiin, kaunistaudumme.

Miksi ihmeessä emme siis menisi myös suuren Jumalan eteen samaan tapaan, todella hyvin valmistautuen?

Tulee mieleen muutama ns. vapaan suunnan saarnakaveri, jotka hieltä haissen ja rumissa retkuissa täysin valmistautumattomina menivät aina suoraan esiintymään puhumaan seurakunnan eteen. Mitäkähän mieltä Jahve on tällaisesta. Tuleekohan mukaan läsnäolollaan vaikuttamaan tällaiseen hikiseen meininkiin, sopii epäillä.

- - -

Jos itse olisin Uri Geller, niin taitaisin ehdottomasti kokeilla esim. paastota edes n. viikon verran, ennenkuin kokeilisin näitä toisten ajatusten lukemisia tms. parapsykologisia kokeiluja. Ties kuinka suureksi alkaisi kasvamaan osuvat täsmäämiset ja onnistumisprosentit.

Summa summarum: törkyinen ihminen, nykyihminen, puhdistamaton, ei kyllä taida saada minkäänlaisia vastauksia Jumalalta.

Lue lisää

Laitata sitten ihan ensimmäisenä faktaa tästä:

<<Lisäksi kaikki nämä UFO-havainnot on jälkeenpäin paljastuneet 100% hölynpölyksi<<

Uskontopalsta varsinkin on varsin suosittu väitepaikka pelkkien uskomusten ja asenteiden perusteella. Uskovaisia kun on moneen lähtöön.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Uri Gellerin testit ja kokeilut olisivat aikoinaan saatu tieteellisesti varmasti todistetuiksi, niin sehän olisi ollut siinä. Asia olisi kerrottu myös tiedeyhteisössä. Muttei.

Lisäksi kaikki nämä UFO-havainnot on jälkeenpäin paljastuneet 100% hölynpölyksi, ilman yhtäkään todistettua havaintoa näistä tunnistamattomista lentävistä esineistä. UFO-havaintoja on tehty jo n. 1920-luvulta lähtien, ja aina ne kaikki havainnot ovat osoittautuneet joksikin säähavaintopalloiksi, lasten lennättämiksi lennokeiksi, erikoisen näköisiksi pilvienpyörteiksi, jne jne.

Kun yhdessä väittämässä ihminen osoittautuu huijariksi, niin miksi sitten uskoisimme Uri Gellerinkään lukuisia muita väittämiä.

Kun uskottavuus on mennyt, niin se on mennyt. Ja sillä sipuli.

Samoinhan kävi surullisenkuuluisalle Eric von Dänikenillekin. Kaveri osoittautui suureksi huijariksi, jonka motiivit olivat vain rahastaa kirjojen myynnillään. Viimeisin kirjansa "Olen oikeassa!" oli iso piste suuren huijauksen päälle.

- - -

Ps. Tuossa Gellerin piirtämässä viinirypälekuvassa rypäleiden määrä on juuri sama, mikä toisessakin tertussa, 24 kappaletta.
Sinänsä mielenkiintoista.

Koska jos näitä kykyjä ihminen pystyisi harjaannuttamaan itsellään tarkemmaksi ja enemmän oikeaan osuvaksi, niin omasta mielestäni ratkaisut saattaisivat piillä ihmisen pyhityselämässä, siis esim. paastossa, puhdistautumisessa.

Me ihmisethän olemme nykyisellään täynnä, niin sielullisesti kuin ruumillisestikin, kaikkea materiaalista ja "synnillistä" törkyä: syömme roskaruokia, alennumme ala-arvoisiin väittelyihin ja toisten ihmisten vihaamisiin, ja herjaamisiin, jne.

Kaikki tämä "lika" ja "törky" saastuttavat ihmisen sielua. Vanha testamenttihan juuri puhuu Israelin kansan vaelluksen aikana varsinkin Mooseksen suulla Hoorebin vuorelta saaduista neuvoista ja käskyistä lähtien, näistä saastutuksen eri muodoista ja tavoista, miten pappien sitten piti puhdistaa itsensä kaikesta saastutuksesta, ennnenkuin he saivat mennä JHWH:n eteen, ja ylipappi kaikkein pyhimpään armoistuimen eteen vain kerran vuodessa yhtenä päivänä. Koska muuten Jumala ei anatnut mitään oikeita vastauksia, ja vastaukset olivat muuten epäselviä, siis vt:n käyttämän sanan mukaan "saastuneita".

Samaan tapaan nykyaikanakaan me ihmiset emme syystä saa Jumalalta selviä oikeita vastauksia, koska emme mene hänen/sen eteen valmistautuneina. Taidamme olla häntä vähätteleviä, pidämme hänen eteen menemistä mitättömänä ja tirhana asiana, ettei hänen eteen menemiseen tarvitse millään lailla valmistautua.

Tulipa muuten mieleen vertaus: emmehän me ihmisetkään mene ystävien tai tuttujen, saatikka jollekin tärkeälle vierailullekaan valmistautumattomasti. Me peseydymme, pukeudumme juhlavaatteisiin, kaunistaudumme.

Miksi ihmeessä emme siis menisi myös suuren Jumalan eteen samaan tapaan, todella hyvin valmistautuen?

Tulee mieleen muutama ns. vapaan suunnan saarnakaveri, jotka hieltä haissen ja rumissa retkuissa täysin valmistautumattomina menivät aina suoraan esiintymään puhumaan seurakunnan eteen. Mitäkähän mieltä Jahve on tällaisesta. Tuleekohan mukaan läsnäolollaan vaikuttamaan tällaiseen hikiseen meininkiin, sopii epäillä.

- - -

Jos itse olisin Uri Geller, niin taitaisin ehdottomasti kokeilla esim. paastota edes n. viikon verran, ennenkuin kokeilisin näitä toisten ajatusten lukemisia tms. parapsykologisia kokeiluja. Ties kuinka suureksi alkaisi kasvamaan osuvat täsmäämiset ja onnistumisprosentit.

Summa summarum: törkyinen ihminen, nykyihminen, puhdistamaton, ei kyllä taida saada minkäänlaisia vastauksia Jumalalta.

Lue lisää

<<Asia olisi kerrottu myös tiedeyhteisössä. Muttei.<<

Niin, kun jo 100 vuotta on tiedeyhteisöissä tiedetty, että ns. yliluonnolliset ilmiöt ovat vain meidän ns. normaaleiksi (tilastollinen todennäköisyys) kuulluvien ilmiöiden variantteja. Tämä tieto ei olisi ylittänyt millään tavalla tiedeyhteisön sensaatiomaista uutiskynnystä, kun taas taviksille se on tänä päivänä edelleenkin kiistattomasti valetta. Arviosi kaikilta osin osoittaa vaan totaaista tietämättömyyttäsi, ei muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Uri Gellerin testit ja kokeilut olisivat aikoinaan saatu tieteellisesti varmasti todistetuiksi, niin sehän olisi ollut siinä. Asia olisi kerrottu myös tiedeyhteisössä. Muttei.

Lisäksi kaikki nämä UFO-havainnot on jälkeenpäin paljastuneet 100% hölynpölyksi, ilman yhtäkään todistettua havaintoa näistä tunnistamattomista lentävistä esineistä. UFO-havaintoja on tehty jo n. 1920-luvulta lähtien, ja aina ne kaikki havainnot ovat osoittautuneet joksikin säähavaintopalloiksi, lasten lennättämiksi lennokeiksi, erikoisen näköisiksi pilvienpyörteiksi, jne jne.

Kun yhdessä väittämässä ihminen osoittautuu huijariksi, niin miksi sitten uskoisimme Uri Gellerinkään lukuisia muita väittämiä.

Kun uskottavuus on mennyt, niin se on mennyt. Ja sillä sipuli.

Samoinhan kävi surullisenkuuluisalle Eric von Dänikenillekin. Kaveri osoittautui suureksi huijariksi, jonka motiivit olivat vain rahastaa kirjojen myynnillään. Viimeisin kirjansa "Olen oikeassa!" oli iso piste suuren huijauksen päälle.

- - -

Ps. Tuossa Gellerin piirtämässä viinirypälekuvassa rypäleiden määrä on juuri sama, mikä toisessakin tertussa, 24 kappaletta.
Sinänsä mielenkiintoista.

Koska jos näitä kykyjä ihminen pystyisi harjaannuttamaan itsellään tarkemmaksi ja enemmän oikeaan osuvaksi, niin omasta mielestäni ratkaisut saattaisivat piillä ihmisen pyhityselämässä, siis esim. paastossa, puhdistautumisessa.

Me ihmisethän olemme nykyisellään täynnä, niin sielullisesti kuin ruumillisestikin, kaikkea materiaalista ja "synnillistä" törkyä: syömme roskaruokia, alennumme ala-arvoisiin väittelyihin ja toisten ihmisten vihaamisiin, ja herjaamisiin, jne.

Kaikki tämä "lika" ja "törky" saastuttavat ihmisen sielua. Vanha testamenttihan juuri puhuu Israelin kansan vaelluksen aikana varsinkin Mooseksen suulla Hoorebin vuorelta saaduista neuvoista ja käskyistä lähtien, näistä saastutuksen eri muodoista ja tavoista, miten pappien sitten piti puhdistaa itsensä kaikesta saastutuksesta, ennnenkuin he saivat mennä JHWH:n eteen, ja ylipappi kaikkein pyhimpään armoistuimen eteen vain kerran vuodessa yhtenä päivänä. Koska muuten Jumala ei anatnut mitään oikeita vastauksia, ja vastaukset olivat muuten epäselviä, siis vt:n käyttämän sanan mukaan "saastuneita".

Samaan tapaan nykyaikanakaan me ihmiset emme syystä saa Jumalalta selviä oikeita vastauksia, koska emme mene hänen/sen eteen valmistautuneina. Taidamme olla häntä vähätteleviä, pidämme hänen eteen menemistä mitättömänä ja tirhana asiana, ettei hänen eteen menemiseen tarvitse millään lailla valmistautua.

Tulipa muuten mieleen vertaus: emmehän me ihmisetkään mene ystävien tai tuttujen, saatikka jollekin tärkeälle vierailullekaan valmistautumattomasti. Me peseydymme, pukeudumme juhlavaatteisiin, kaunistaudumme.

Miksi ihmeessä emme siis menisi myös suuren Jumalan eteen samaan tapaan, todella hyvin valmistautuen?

Tulee mieleen muutama ns. vapaan suunnan saarnakaveri, jotka hieltä haissen ja rumissa retkuissa täysin valmistautumattomina menivät aina suoraan esiintymään puhumaan seurakunnan eteen. Mitäkähän mieltä Jahve on tällaisesta. Tuleekohan mukaan läsnäolollaan vaikuttamaan tällaiseen hikiseen meininkiin, sopii epäillä.

- - -

Jos itse olisin Uri Geller, niin taitaisin ehdottomasti kokeilla esim. paastota edes n. viikon verran, ennenkuin kokeilisin näitä toisten ajatusten lukemisia tms. parapsykologisia kokeiluja. Ties kuinka suureksi alkaisi kasvamaan osuvat täsmäämiset ja onnistumisprosentit.

Summa summarum: törkyinen ihminen, nykyihminen, puhdistamaton, ei kyllä taida saada minkäänlaisia vastauksia Jumalalta.

Lue lisää

Mutta on se tosi hienoa, että Mooses on elänyt ja meillä on tulivuoren Jumala Jahve, joka arkeologisin todistein on todettu VT:n saatanaksi täyttämään vielä tämän päivänäkin ihmisen arvomaailmaa syntikäsitteellä, kun joku väittää, että maailmassa voisi olla jotakin yliluonnollista. Ei voi: me odottamme fyysistä ylösnousemusta maailman viimeisenä päivänä, että pääsemme Jumalan ja Paavalin lupaamiin maailmanlopun liekkien taivaaseen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Uri Gellerin testit ja kokeilut olisivat aikoinaan saatu tieteellisesti varmasti todistetuiksi, niin sehän olisi ollut siinä. Asia olisi kerrottu myös tiedeyhteisössä. Muttei.

Lisäksi kaikki nämä UFO-havainnot on jälkeenpäin paljastuneet 100% hölynpölyksi, ilman yhtäkään todistettua havaintoa näistä tunnistamattomista lentävistä esineistä. UFO-havaintoja on tehty jo n. 1920-luvulta lähtien, ja aina ne kaikki havainnot ovat osoittautuneet joksikin säähavaintopalloiksi, lasten lennättämiksi lennokeiksi, erikoisen näköisiksi pilvienpyörteiksi, jne jne.

Kun yhdessä väittämässä ihminen osoittautuu huijariksi, niin miksi sitten uskoisimme Uri Gellerinkään lukuisia muita väittämiä.

Kun uskottavuus on mennyt, niin se on mennyt. Ja sillä sipuli.

Samoinhan kävi surullisenkuuluisalle Eric von Dänikenillekin. Kaveri osoittautui suureksi huijariksi, jonka motiivit olivat vain rahastaa kirjojen myynnillään. Viimeisin kirjansa "Olen oikeassa!" oli iso piste suuren huijauksen päälle.

- - -

Ps. Tuossa Gellerin piirtämässä viinirypälekuvassa rypäleiden määrä on juuri sama, mikä toisessakin tertussa, 24 kappaletta.
Sinänsä mielenkiintoista.

Koska jos näitä kykyjä ihminen pystyisi harjaannuttamaan itsellään tarkemmaksi ja enemmän oikeaan osuvaksi, niin omasta mielestäni ratkaisut saattaisivat piillä ihmisen pyhityselämässä, siis esim. paastossa, puhdistautumisessa.

Me ihmisethän olemme nykyisellään täynnä, niin sielullisesti kuin ruumillisestikin, kaikkea materiaalista ja "synnillistä" törkyä: syömme roskaruokia, alennumme ala-arvoisiin väittelyihin ja toisten ihmisten vihaamisiin, ja herjaamisiin, jne.

Kaikki tämä "lika" ja "törky" saastuttavat ihmisen sielua. Vanha testamenttihan juuri puhuu Israelin kansan vaelluksen aikana varsinkin Mooseksen suulla Hoorebin vuorelta saaduista neuvoista ja käskyistä lähtien, näistä saastutuksen eri muodoista ja tavoista, miten pappien sitten piti puhdistaa itsensä kaikesta saastutuksesta, ennnenkuin he saivat mennä JHWH:n eteen, ja ylipappi kaikkein pyhimpään armoistuimen eteen vain kerran vuodessa yhtenä päivänä. Koska muuten Jumala ei anatnut mitään oikeita vastauksia, ja vastaukset olivat muuten epäselviä, siis vt:n käyttämän sanan mukaan "saastuneita".

Samaan tapaan nykyaikanakaan me ihmiset emme syystä saa Jumalalta selviä oikeita vastauksia, koska emme mene hänen/sen eteen valmistautuneina. Taidamme olla häntä vähätteleviä, pidämme hänen eteen menemistä mitättömänä ja tirhana asiana, ettei hänen eteen menemiseen tarvitse millään lailla valmistautua.

Tulipa muuten mieleen vertaus: emmehän me ihmisetkään mene ystävien tai tuttujen, saatikka jollekin tärkeälle vierailullekaan valmistautumattomasti. Me peseydymme, pukeudumme juhlavaatteisiin, kaunistaudumme.

Miksi ihmeessä emme siis menisi myös suuren Jumalan eteen samaan tapaan, todella hyvin valmistautuen?

Tulee mieleen muutama ns. vapaan suunnan saarnakaveri, jotka hieltä haissen ja rumissa retkuissa täysin valmistautumattomina menivät aina suoraan esiintymään puhumaan seurakunnan eteen. Mitäkähän mieltä Jahve on tällaisesta. Tuleekohan mukaan läsnäolollaan vaikuttamaan tällaiseen hikiseen meininkiin, sopii epäillä.

- - -

Jos itse olisin Uri Geller, niin taitaisin ehdottomasti kokeilla esim. paastota edes n. viikon verran, ennenkuin kokeilisin näitä toisten ajatusten lukemisia tms. parapsykologisia kokeiluja. Ties kuinka suureksi alkaisi kasvamaan osuvat täsmäämiset ja onnistumisprosentit.

Summa summarum: törkyinen ihminen, nykyihminen, puhdistamaton, ei kyllä taida saada minkäänlaisia vastauksia Jumalalta.

Lue lisää

<<Summa summarum: törkyinen ihminen, nykyihminen, puhdistamaton, ei kyllä taida saada minkäänlaisia vastauksia Jumalalta.<<

Se puhuva Jumala onkin ilmestyskirjan Peto.

Anonyymi kirjoitti:

Laitata sitten ihan ensimmäisenä faktaa tästä:

<<Lisäksi kaikki nämä UFO-havainnot on jälkeenpäin paljastuneet 100% hölynpölyksi<<

Uskontopalsta varsinkin on varsin suosittu väitepaikka pelkkien uskomusten ja asenteiden perusteella. Uskovaisia kun on moneen lähtöön.

Lue lisää

Kuka tahansa tietää 2020-luvulla, että UFO-jutut ovat paljastuneet kaikki täydeksi hölynpölyksi. Yhtäkään havaintoa ei ole saatu todistetuksi oikeaksi havainnoksi. Aivan selvä juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka tahansa tietää 2020-luvulla, että UFO-jutut ovat paljastuneet kaikki täydeksi hölynpölyksi. Yhtäkään havaintoa ei ole saatu todistetuksi oikeaksi havainnoksi. Aivan selvä juttu.

Lue lisää

Paitsi, että ei tiedeuutisten, eikä edes Nasan ilmoituksen mukaan, mutta me olemmekin nyt uskovaisten palstalla.

Tosin, en välttämättä ole toiselle ihmiselle sitä paljastanut.

Kun kerrankin oli tilanne, että unessa moitin erästä ystävää hänen toiminnastaan, ja hän sitten soitti ja kertoi nähneensä unta moittimisestani, niin en kyllä tunnustanut hänelle, että hänen unensa olikin totta.

Sitä en enää muista, että oliko moittimisestani hyötyä.