Tämä ei ole normaalia. Välillä kun katson miestäni en tunne yhtään mitään häntä kohtaan: en siis vihaa häntä enkä rakasta-tulee sellainen tyhjä tunne.
Ja välillä tulee katsottua muita miehiä ihaillen ja haaveillen heidän kanssa olemisestaan..
Sen jälkeen kadun ajatuksia ja tunnen itseni typeräksi kun toinen rakastaa minua ja minä ajattelen muita..Hän on valmis laittamaan minun vuokseni itsensä likoon..
Nyt olen tutustunut erääseen naimisissa olevaan mieheen ja meillä kemiat pelaa joka suuntaan. ystäviähän me olemme, mutta pelkään että ystävyys vielä paisuu johonkin isompaan...en tiedä kadunko ennakkoon sitä että jos niin kävisi vai sitä että mitä jos ei niin kävisikään.
Ajatus siitä etten enää olisi mieheni kanssa katkoo hiuksia päästä ja tulee todella surullinen olo. En uskoisi selviäväni siitä..
Olemme olleet yhdessä kymmenen vuotta ja aloitimme todella nuoresta.Mieheni rakastaa minua kuin kuuta nousevaa, mutta miksi en pysty antamaan hänelle samaa..Miksi olen niin idiootti että katselen muita?!?!?
Ja välillä tulee katsottua muita miehiä ihaillen ja haaveillen heidän kanssa olemisestaan..
Sen jälkeen kadun ajatuksia ja tunnen itseni typeräksi kun toinen rakastaa minua ja minä ajattelen muita..Hän on valmis laittamaan minun vuokseni itsensä likoon..
Nyt olen tutustunut erääseen naimisissa olevaan mieheen ja meillä kemiat pelaa joka suuntaan. ystäviähän me olemme, mutta pelkään että ystävyys vielä paisuu johonkin isompaan...en tiedä kadunko ennakkoon sitä että jos niin kävisi vai sitä että mitä jos ei niin kävisikään.
Ajatus siitä etten enää olisi mieheni kanssa katkoo hiuksia päästä ja tulee todella surullinen olo. En uskoisi selviäväni siitä..
Olemme olleet yhdessä kymmenen vuotta ja aloitimme todella nuoresta.Mieheni rakastaa minua kuin kuuta nousevaa, mutta miksi en pysty antamaan hänelle samaa..Miksi olen niin idiootti että katselen muita?!?!?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuontyyppiset tuntemukset ovat täysin normaaleja.
Upeinta olisi jos saisit "vieraan" pelkästään uniisi: eläisit vaikka kuinka syntistä elämää nukkuessasi!
Nuo vetovoimaiset tunteet ovat opettavaisia. Pettämistä se on siinä vaiheessa kun lähtee niitä toteuttamaan.
Monille vaan käy niin, että vaikka se oma kulta vaikuttaakin välillä yhtä kiihottavalta kuin kastemato, niin tosipaikan tullen eli kun kaikki on jo pirstaleina ja menetetty, alkaa vanhat tunteet taas jyllätä eikä niitä enää pääsekään toteuttamaan!
Sitten se helvetti vasta alkaakin...