Nyt on löytynyt korvaaja betonille, joten soraa ei tarvitsisi enää kaivaa vesihuollolle elintärkeistä harjuista.
https://yle.fi/uutiset/3-12112495
Jos Googlekartan satelliittikuvista katselee mitä tahansa aluetta Suomessa niin aina löytyy keskeltä metsää joku maantuhoaja. Suuria alueita kaivettu hiekan takia joka puolella metsien piiloissa.
Tuhoutukoon jokainen betonifirma maanpäällä!!
https://yle.fi/uutiset/3-12112495
Jos Googlekartan satelliittikuvista katselee mitä tahansa aluetta Suomessa niin aina löytyy keskeltä metsää joku maantuhoaja. Suuria alueita kaivettu hiekan takia joka puolella metsien piiloissa.
Tuhoutukoon jokainen betonifirma maanpäällä!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Betoni tarvitsee runko- ja sideaineen lisäksi pelkän veden, mutta geopolymeerit vaativat erilaisia aktivointiaineita ja reseptin säätäminen on pikkutarkempaa kuin sementin,"
- Mitähän ne aktivointiaineet ovat, kuinka haitallisia. Toivottavasti kestävyys vähän parempi kuin jätteestä tehdyissä kipsilevyissä. Ainakin pinta näyttää tasalaatuisemmalta ja siistimmältä kuin betonissa.
Kaikki uudet innovaatiot ovat erittäin tervetulleita kunhan niistä tehdään riittävät kestävyys tutkimukset.
Hiekka ja sora ovat käsittääkseni todellisia uusiutumattomia luonnonvaroja toisin kuin esimerkiksi turve jota jotkut tietämättömät väittävät uusiutumattomaksi luonnovaraksi vaikka sen syntymekanismi perustuu elollisen kasvuston, kuten rahkasammalen mätänemiseen.
Sora on peräisin kalliosta, joka on taatusti uusiutumatonta.
Ratkaisu olisi että ihmiset asuisi pienissä taloissa eikä torneissa.
Meidän keuhkot sekä fysiikassamme että metsissämme tuhotaan täysin tuon saastabetonin takia.
Sora ja hiekka sekä betoni on kehittynyt menetelmä rakentamisessa, joka on samalla ympäristölle haitallinen, kuten maarakentamisessa muutenkin.
Rooman aikaiset tiet ovat esimerkkejä erilaisesta tiepohjan rakenteesta, joka ei käytä hiekkaa, kiveä kylläkin.
Minkähän vuoksi Keski-Euroopassa käytetty kevytsaviharkko on harvinainen, se on tuotettavissa oljesta ja savesta valmiiksi muotoon puristetuiksi harkoiksi, kevytsavi on eristävyydeltään hyvä, sekä paloturvallinenkin ja erityisesti huokea seinämateriaali.
Ehkä skandinaviassa tämä ekologisuus kohdistuu jonnekin muualle.
Tietenkin kyse on betonirakentamisen vaihtoehdosta, joten kilpailevat menetelmät ovat haittoja.
Kevytharkot ei ole kestäviä isoissa rakennuksissa ja vaikkapa maanjäristysalueella, Suomessa käytettävätkin hajoaa kevyesti napauttamalla. Olki ei ole vahvaa sideaineena, mutta toimii lämmöneristeenä. Pientaloissa voi olla ok.
Kevytsavi-olki harkot eivät ole yksin kantavia rakenteita, tarvitaan erilliset kantavat ja tukevat puurakenteet.
Olki-saviharkot toimivat niiden ympärillä eristävinä seinäelementteinä.
Saksassa näitä on käytetty aikaisemmin laajastikin ja useampiakin kerroksia on rakennettu.
Sadesuojaus on kuitenkin oltava hyvä, mutta sisäilman savi-olkitaloissa on sanottu olevan hyvä, eikä rakenteet ole homekasvustoilla alttiita.
Kevytsavi-olki harkoista rakentamisesta on kirjojakin julkaistu, siinäkin menetelmiä on muutamia erilaisia.
Pientalona olisi ihan mielenkiintoinen kun saisi raaka-aineet lähes ilmaiseksi ja voisi itse tehdä, jossain rakensivat porukalla kaikille omat talot. Kun olisi omaa maata niin voisi kokeilla mitä vaan, nyt ei tarvitse rakennuslupiakaan alle 30 neliön rakennuksille ellei tule asuinkäyttöön. Jos tekisi ensin vaikka 29 neliötä ja laajentaisi isommaksi jos onnistuu, hankkisi siihen luvan.
Aloitukseen liittyen, jos noin helpooa on ratkaisi, niin siitä sitten vaan lisää akkukaivoksia Suomeen ja betonit poistuu. On se hyvä että viisautta löytyy noin helposti.