Eri automerkkien ja -mallien viattomuus/vikaherkkyys herättää usein kiivastakin keskustelua. Useimmiten keskustelu pohjautuu mutu-tietoon, eikä todellista tietoa asioista ole helposti saatavilla. Alla olevasta linkistä löytyy saksalaisen katsastusyhtiö TÜV:n julkaiseman v. 2005 vikatilaston pohjalta hieman analyysia eri autojen vikaherkkyydestä. Vikatilastossa on tietoja lähes 8 miljoonasta Saksassa v. 2004 katsastetusta autosta.
Analyysi löytyy täältä:
http://www.pertti.com/vikatilastot/Autojen%20vikatilastojen%20analysointia.htm
Niille, jotka eivät jaksa lukea koko juttua alla on yhteenveto analyysistä:
Suoritettu tarkastelu perustuu saksalaisen autokatsastusyhtiö TÜVin julkaisemaan Auto Report 2005 -vikatilastoon, jossa on tietoja n. 7,7 miljoonasta TÜVin katsastuspisteissä katsastetusta autosta. Raportin automallikohtaiset vikaprosentit kertovat kuinka monessa prosentissa autoista on ollut vakavia vikoja, jotka ovat aiheuttaneet katsastuksessa hylkäyksen. Vikatilastot kertovat jo sellaisenaan mielenkiintoisia asioita eri mallien vikaherkkyydestä, mutta analysoimalla hieman tarkemmin em. tilastoja pyrittiin saamaan vielä tarkempi kuva autojen vioista.
Automerkkikohtaisessa tarkastelussa selvästi parhaiten vikatilastoissa sijoittuivat Porsche, Subaru ja Toyota. Kaksi heikoiten menestynyttä merkkiä olivat Daewoo ja Chrysler. Merkkien laadun heikkenemisen tarkempaa tutkiskelua varten tarvittaisiin tietoja aikaisempien vuosien vastaavista vikatilastoista.
Mallikohtaisesti parhaiten menestyneitä malleja olivat Porsche Boxster, Mazda Demio, Porsche 911, Toyota Yaris ja Toyota RAV4. Heikoiten menestyivät Chrysler Voyager, Fiat Palio Weekend ja Seat Alhambra.
Tarkasteltaessa keskimääräistä vikojen määrää autoluokittain havaittiin, että vähiten vikoja on urheiluautoissa, edustusautoissa ja nelivetoisissa autoissa. Kaikista vikaherkimpiä autoja olivat suuret perheautot ja tila-autot.
Maakohtaisesti selvästi parhaiten menestyivät japanilaiset ja ruotsalaiset automerkit. Epäluotettavimmiksi osoittautuivat englantilaiset ja USAlaiset merkit.
Eri ikäisten autojen vikojen määriä tarkasteltaessa havaittiin, että kaksi-kolme vuotta vanhoilla autoilla merkittäviä vikoja oli keskimäärin 6,9 %:lla kaikista autoista kun 10-11 vuotiailla autoilla vikoja oli lähes nelinkertainen määrä eli 26,3%.
Analyysi löytyy täältä:
http://www.pertti.com/vikatilastot/Autojen%20vikatilastojen%20analysointia.htm
Niille, jotka eivät jaksa lukea koko juttua alla on yhteenveto analyysistä:
Suoritettu tarkastelu perustuu saksalaisen autokatsastusyhtiö TÜVin julkaisemaan Auto Report 2005 -vikatilastoon, jossa on tietoja n. 7,7 miljoonasta TÜVin katsastuspisteissä katsastetusta autosta. Raportin automallikohtaiset vikaprosentit kertovat kuinka monessa prosentissa autoista on ollut vakavia vikoja, jotka ovat aiheuttaneet katsastuksessa hylkäyksen. Vikatilastot kertovat jo sellaisenaan mielenkiintoisia asioita eri mallien vikaherkkyydestä, mutta analysoimalla hieman tarkemmin em. tilastoja pyrittiin saamaan vielä tarkempi kuva autojen vioista.
Automerkkikohtaisessa tarkastelussa selvästi parhaiten vikatilastoissa sijoittuivat Porsche, Subaru ja Toyota. Kaksi heikoiten menestynyttä merkkiä olivat Daewoo ja Chrysler. Merkkien laadun heikkenemisen tarkempaa tutkiskelua varten tarvittaisiin tietoja aikaisempien vuosien vastaavista vikatilastoista.
Mallikohtaisesti parhaiten menestyneitä malleja olivat Porsche Boxster, Mazda Demio, Porsche 911, Toyota Yaris ja Toyota RAV4. Heikoiten menestyivät Chrysler Voyager, Fiat Palio Weekend ja Seat Alhambra.
Tarkasteltaessa keskimääräistä vikojen määrää autoluokittain havaittiin, että vähiten vikoja on urheiluautoissa, edustusautoissa ja nelivetoisissa autoissa. Kaikista vikaherkimpiä autoja olivat suuret perheautot ja tila-autot.
Maakohtaisesti selvästi parhaiten menestyivät japanilaiset ja ruotsalaiset automerkit. Epäluotettavimmiksi osoittautuivat englantilaiset ja USAlaiset merkit.
Eri ikäisten autojen vikojen määriä tarkasteltaessa havaittiin, että kaksi-kolme vuotta vanhoilla autoilla merkittäviä vikoja oli keskimäärin 6,9 %:lla kaikista autoista kun 10-11 vuotiailla autoilla vikoja oli lähes nelinkertainen määrä eli 26,3%.
Vastaukset 14
Vanhimmat
että vähiten vikoja on eniten korjatuissa ja huolletuissa autoissa kuten urheiluautot ja eniten vikoja autoissa joilla ajetaan huoletta ja korjaamatta?
Katsastustilastot antavat HYVIN vääristävän kuvan autoista jos ei oteta korjauksiin kuluneita rahoja mukaan vertailuun. Hyvin tiedät että nämä asiat on kootto yhteen whatcar lehden tutkimuksessa englantilaisista korjaamoista. Tilaston pohjalta teki mm. tuulilasi taulukon vikaherkkyydestä. Tulokset ovat päinvastaisia tuv-tilastojen kanssa, joka osoittaa sen antavan tietoa pelkästä auton katsastustapahtumasta. Mielestäni tämä asia on hyvin helppo käsittää käyttämällä järkeä edes hieman.
Katsastuksesta sain itse hylyn mm.
jarrulevyn kuluneisuudesta (oli kuluntu uuden arvosta 1mm), ruostuttamalla hieman meni läpi. Pakoputki oli löystynyt ja päästömittaukset meni uusiksi happiarvojen takia. Käsijarruvaijeri oli ruostunut ja seisontajarru puolsi. Hylkäyksiä on siis ropissut, mutta pidän autoani ERITTÄIN luotettavana kulkuvälineenä.
Korjattakoon tuosta sellainen harhakäsitys, että Porsche olisi jotenkin poikkeuksellisen tiuhaan huoltoa tarvitseva auto. Itseasiassa 911:n öljynvaihtoväli on 30tkm, suodattimet 60tkm ja tulpat 90tkm. Tämäntyyppisellä huolto-ohjelmalla listan kärkeen pääseminen ei ole mielestäni lainkaan huono saavutus, vaan päinvastoin.
Katsastustilastot antavat kyllä kohtalaisen hyvän kuvan autojen vikaantumisalttiudesta, vaikkeivät tietenkään nekään mikään ehdoton totuus ole. Joku whatcar-lehden tutkimus on vain yksi samanlainen lista, joka sekään ei mikään totuus ole.
Jotenkin naurettavaa ruveta pitämään jotakin lehden "tutkimusta" ainoana oikeana, kun oma automerkki sattui siinä pärjäämään.
Hyväkin auto sai hylyn...=>
Autotyyppikohtaisten vikojen osalta tilaston tulkinta on kieltämättä hieman haasteellista. Voi olla mahdollista ja ehkä jopa todennäköistä, että urheiluautoja huolletaan enemmän ja niistä pidetään huolta keskimääräistä paremmin. Voi myös olla, että niillä ajetaan keskimääräistä vähemmän, mikä vaikuttaa vikaherkkyyteen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella tuollaista tulkintaa on kuitenkin vaikea tehdä.
Em. ei kuitenkaan tarkoita, että katsastustilastot antaisivat vääristyneen kuvan autojen vikaherkkyydestä. Lähes kahdeksan miljoonan auton otos kyllä paljastaa aika hyvin jotain autojen vikaherkkyydestä.
Viittaatko tuolla WhatCar-tutkimuksella Tuulilasin nettisivuilla julkaistuun Warranty Directin luotettavuusindeksiin
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=119011
vai mahdollisesti JD Powerin WhatCarille tekemään tyytyväisyystutkimukseen:
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=118942
Olen aiemmin jonkin verran katsellut tuota luotettavuusindeksin mittaamista ja valitettavasti Warranty Direct ei ole kovin tarkkaan kertonut miten indeksi lasketaan enkä ole saanut mistään sopivaa raakadataa, jotta voisin analysoida tarkemmin tutkimuksen tuloksia. Mikäli jollakin on tiedossa paikka, jota Warranty Directin tutkimuksista saa tarkempaa tietoa, niin linkkivinkit otetaan kiitollisina vastaan.
Tarkastelin pikaisesti Tuulilasin tekemää analyysiä indeksistä/korjauskustannuksista ja tuloksissa on joidenkin merkkien osalta isojakin eroja TÜVin tilastoon verrattuna. Tämä on luonnollisesti mahdollista, sillä molemmat mittaavat hiukan erilaisia asioita erilaisesta näkökulmasta.
Joka tapauksessa sekä luotettavuusindeksi, että JD Powerin tyytyväisyystutkimus mittaavat eri asioita kuin TÜV. TÜVin tilastoista saa lähinnä tietoa autojen vikaherkkyydestä, luotettavuusindeksi/korjauskustannukset kertovat myös jotain autojen luotettavuudesta, mutta korjauskustannukset Englannissa taas kertovat hieman eri asiasta. Tyytyväisyystutkimus on hiukan eri tyyppinen ja kertoo autolla ajavien yleisestä tyytyväisyydestä autoon.
Tutkimuksia/tilastoja on moneen lähtöön ja olisikin mielenkiintoista tehdä tarkempaakin analyysiä niiden mittaamista asioista/eroista, mutta ongelmana on se, että analysointikelpoisen data saaminen käyttöön on vaikeaa. Joitain yhteenvetoja eri tutkimuksista on saatavilla, mutta niissä on yleensä vain pieni kooste tuloksista.
Tämmöinen Englannin korjauskustannuksia laskeva lista antaa melko merkillisen kuvan autojen hyvyydestä. Esim. minulla oli muinoin takavetoinen Lada 1200L, joka olisi varmaan ollut kyseisen listan kärjessä, jos auto olisi vielä myynnissä. Autossa oli kyllä vikoja (aika vähän venäläiseksi tuotteeksi), mutta niiden korjaaminen oli todella halpaa. Monista pikkuvioista selvisi itsekin. Varaosat oli ennätyshalpoja. Kerran minulla oli hyvät talvirenkaat Ladassani. Irrotin ne ja vaihdoin kaiken, mitä niiden väliin jäi. Eikä maksanut kuin pari tonnia - nykyisten autojen isomman huollon verran. Tosin varaosa oli käytetty.
Kerran Ladasta katkesi tuulettimen hihna. Silloiselta tyttöystävältä sain sukkahousut, joka toimi varaosana pienen matkaa lähimmälle huoltoasemalle. Varahihnan riisuminen oli jopa romanttinen tapahtuma. Nyt hienossa autossani on tiukka kiilahihna apulaitteita pyörittämässä. Jos se katkeaa, ei olisi toivoakaan korvata sitä millään sukkahousuilla. Ensinnäkään se ei kestäisi hetkeäkään (jos saisi edes paikalleen). Toiseksi pahasisuinen akkani soittaisi valkotakkiset paikalle, jos yrittäisin hakea auton varaosia hänen hameensa alta...
Niin, että tuo huulilasin lista mittaa lähinnä, missä autoissa on eniten ladamaisia piirteitä.
Mutta ilman muuta se antaa paremman mielen, jos oma auto on niiden arvostettujen joukossa eikä häntäpään valvoja. Siksi onkin hyvä, että näitä tutkimuksia on erilaisia ja tulokset poikkeavat toisistaan, lähes kaikki voivat löytää oman autonsa ns hyvien joukosta.
Aivan.
Ja missä tilastossa näkyy esim itse tehty kytkinlevyn vaihto n. neljä vuotta vanhaan ja n. 80tkm ajettuun autoon? Mielestäni aika huonosti näkyy tilastoissa tällainen, mutta tuskin autoa (merkkiä?) voi pitää kovin hyvänä, jos kytkimiä vaihdetaan tuossa iässä useampiinkin saman merkin yksilöihin.
Katsastustilaston analysointi on kyllä mielestäni todella vaikeaa. Harva ihminen vie auton rikkinäisenä katsastukseen, vaan silloin se menee korjaamolle josta tuo whatcarin tutkimus on tehty.
Alempana olikin juttua ladan halvoista huolloista, totuuden nimissä olen katsellut samaroita ym koska ovat tolkuttoman halpoja ja näin ollen peisi varmasti monet vaihtoehdot edullisuudellaan. Mutta imago on liian vahvasti miinusmerkkinen
Kai auton korjaukset ja niiden kulut sentään paremman kuvan antaa kuin katsastuksen hylyt?
Taitaa nyt oma merkki olla pudonnut?
Itse ajelen mm. alfa romeolla joka ei kauhean mairittelevia pisteitä saanut mutta pidän lisaa hyvänä ja parempana kuin katsastustilastoa jota en ole edes jaksanut tutkia (koska pidän mokomaa turhana tietona).
Pari talvea sitten oli alfa 33 alla 375tkm ajettuna ja hyvin toimi vielä kesänkin, eipä nämä vikatilastot juuri vaikuta pienien erojensa takia auto-ostopäätökseen minulla.
Flex & Knit:
Vaikka yksittäiset henkilöt korjaisivat autojaan itse ja osa viekin auton ennen katsastusta huoltoon, niin kannattaa ottaa huomioon se, että TÜVin tutkimuksen otoskoko oli lähes 8 miljoonaa autoa. Luulenpa, että etukäteiskorjaamista tapahtuu kaikilla merkeillä, mutta epäilenpä onko tässä asiassa merkkien välillä niin suurta eroa, että tulokset vääristyisivät. Luulen, että noin isossa otoksessa tällä ei ole suurta merkitystä lopputuloksen kannalta. Mielestäni TÜVin tilastot antavat hyvän kuvan autojen vikaherkkyydestä.
Keskimääräisten korjauskustannusten tietäminen on toki mielenkiintoista ja hyödyllistä, mutta sellainen tutkimus mittaa hiukan eri asiaa kuin vikaantumisherkkyys. Korjauskustannustutkimuksen tulosten yleistettävyyttä heikentää jonkin verran eri merkkien korjauskustannusten kustannustasojen suhteelliset erot Englannissa ja Suomessa. Lisäksi em. tutkimuksen luotettavuusindeksin laskentaperusteet ovat hieman epämääräisiä/epäselviä. Onko joku löytänyt tarkempia selityksiä siitä, miten luotettavuusindeksi on laskettu?
Ps. Oma automerkkini on aivan häntäpäässä missä tahansa tutkimuksessa. Emännälle kun autoa ostettiin, niin silloin tuli kyllä tutkailtua erilaisia vikatilastoja ja nämä vaikuttivat jopa päätöksiin merkistä/mallista.
Ilmeisesti Saksassakin tutkitaan katsatuksessa vain turvallisuuteen ja saasteettomuuteen liittyviä vikoja/kohteita. Niissä kohdissa tulos on varmaan riittävän oikea. Se, että voidaanko noiden kohteiden perusteella tehdä johtopäätöksiä muiden kohtien vikaantumisherkkyydestä, onkin eri juttu.
Ääripäässähän voisi olla ajattelumalli autotehtaassa, että valmistetaan auto kaikkein kestävimmäksi juuri niistä kohdista, joita katsastuksessakin valvotaan. Ja muissa kohdissa voi sitten vähän tingiä kestävyydessä. Hieman samaan tyyliin on joidenkin autojen turvallisuutta "kehitetty" likimain pelkästään törmäystestejä silmälläpitäen.
Jos esim ilmastointilaitteen kompura on rikki, niin eihän se näy tuossa tilastossa ollenkaan. Käyttäjälle tällä on kuitenkin merkitystä, ja ainakin korjauskulu voi olla hyvinkin iso. Toinen esimerkki voisi olla selvästi loppuunkulunut moottori. Useimmat tietävät, ettei katsastukseen kannata mennä ennen kuin kone on vaihdettu tai korjattu. Silti tilastossa ne ovat yhtä hyviä kuin hyvämoottorisetkin.
Kallonkutistaja =>
No joo, noiden katsastustilastojen heikkous vikaherkkyyden mittarina on minustakin se, että tilastot kertoo vain katsastuksessa hylättyjen autojen osuuden eli vaatinee kohtuullisen vakavaa vikaa ennen kuin hylkypäätös tulee. Ts. pienemmät viat jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle.
Se, että miten paljon tämä vaikuttaa eri autojen välisiin eroihin on vaikeaa arvioida.
Tuskinpa autotehtaat käyttävät mainitsemaasi ajattelumallia kestävyyden suhteen eikä vikaherkkyys ole niin suuri myyntivaltti nykyään kuin NCAP:n turvallisuuspisteet. Ts. hyöty/motivaatio ryhtyä suunnittelemaan autoja, jotka menestyisivät optimaalisesti katsastustilastoissa voi olla kyseenalainen.
Kompuraesimerkkisi on aivan käypäinen esimerkki viasta, joka ei tule esiin katsastustilastoista. Moottorivikaesimerkki puolestaan voisi olla sellainen, että toki suuri osa tajuaa korjata sellaisen. Joukkoon mahtuu kyllä aina väkeä, joka ei ymmmärrä tuollaista korjauttaa ja katsastuksessa tulee hylky. Mikäli eri automerkeillä/malleilla tuo etukäteiskorjattujen osuus olisi merkittävästi erilainen kuin jollain toisella autolla, niin tämä voisi hieman vääristää tuloksia. Epäilenpä, että näin kuitenkaan olisi. Mikäli jollakin on esittää päinvastaista FAKTAA, niin tulen mielelläni osoitetuksi olleeni väärässä.
Tuo oli pelkkää tilastoa. Odotan innolla analyysiä.
Ana Lyysi =>
Kyllä sieltä tarkemmasta jutusta linkin takaa löytyy sitä analyysiäkin ihan kohtuullisesti. Analyysiä on tehty vain käytettävissä olevan aineiston perusteella ja kaikki analysoituun dataan pohjautuvat perustellut lisäanalyysit otetaan mielellään vastaan. Onko esim. Analla itsellään mielessä jotain syväanalyysiä?