Jos sinä päivänä, kun EU julkisti ilmastopakettinsa, olisi ollut kävelemässä Brysselin Rue Belliardilla, olisi talon numero 40 kohdalla saattanut havahtua riemunhuutoihin. Täällä sijaitsee tuulivoimateollisuuden etujärjestön toimisto, ja riemuun heillä oli syytäkin. He laskivat, että tuulivoiman osalta EU:n ilmastotavoite tarkoittaa 451 gigawattia tuulivoimaa vuoteen 2030 mennessä, eli 30 gigawattia lisätuulivoimaa joka vuosi vuoteen 2030 saakka(siirryt toiseen palveluun).
Riemuun oli syytä myös aurinkovoimateollisuuden edustajilla. Heidän laskelmiensa mukaan EU:n ilmastotavoite tarkoittaa 660 gigawattia aurinkovoimaa vuoteen 2030 mennessä, eli 58 gigawattia uutta aurinkovoimaa joka vuosi vuoteen 2030 asti(siirryt toiseen palveluun).
Ihanaa, ihanaa, ihanaa. Nyt sitä saadaan, uusiutuvaa energiaa. Kenelle tämä voisi olla ongelma?
No, minulle, tavallaan. Kysyin Motivan asiantuntijalta, mitä teollisuuden laskemat luvut tarkoittavat konkreettisesti. Montako uutta tuulivoimalaa? Paljonko aurinkopaneeleja? Ja tätä se tarkoittaisi: Noin 50 000 uutta tuulivoimalaa ja noin 1,7 miljardia uutta aurinkopaneelia, jotka kattaisivat 3,3 miljardia neliömetriä. Tämä siis vain ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Koko maapallon vihreään siirtymään tarvittaisiin tietenkin paljon, paljon enemmän.
Jos kaivos ei tule sinun takapihallesi, se tulee jonkun toisen takapihalle.
Ongelmana on, että miljardeihin aurinkopaneeleihin tarvitaan valtavasti alumiinia, piitä, grafiittia ja harvinaisia maametalleja. Satoihintuhansiin tuulivoimaloihin taas tarvitaan hurjat määrät terästä, kuparia ja joitakin harvinaisia maametalleja. Kun nämä metallit kaivetaan maasta ja prosessoidaan valmiiksi tuotteiksi, syntyy hurjaa ympäristötuhoa. Vanhoista kaivoksista on otettava irti mitä saadaan ja on avattava uusia kaivoksia.
Tässä siis dilemma. Jos maailma haluaa ”vihreän siirtymän” tie sinne on kaikkea muuta kuin vihreä. Jos kaivos ei tule sinun takapihallesi, se tulee jonkun toisen takapihalle. Päätellen siitä, millä innolla kaivosyhtiöt akkumineraaleja Suomesta etsivät, tällä kerralla kaivos voi todellakin tulla juuri sinun takapihallesi – kuten Heinävedellä on huomattu.
https://yle.fi/uutiset/3-12107776
Riemuun oli syytä myös aurinkovoimateollisuuden edustajilla. Heidän laskelmiensa mukaan EU:n ilmastotavoite tarkoittaa 660 gigawattia aurinkovoimaa vuoteen 2030 mennessä, eli 58 gigawattia uutta aurinkovoimaa joka vuosi vuoteen 2030 asti(siirryt toiseen palveluun).
Ihanaa, ihanaa, ihanaa. Nyt sitä saadaan, uusiutuvaa energiaa. Kenelle tämä voisi olla ongelma?
No, minulle, tavallaan. Kysyin Motivan asiantuntijalta, mitä teollisuuden laskemat luvut tarkoittavat konkreettisesti. Montako uutta tuulivoimalaa? Paljonko aurinkopaneeleja? Ja tätä se tarkoittaisi: Noin 50 000 uutta tuulivoimalaa ja noin 1,7 miljardia uutta aurinkopaneelia, jotka kattaisivat 3,3 miljardia neliömetriä. Tämä siis vain ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Koko maapallon vihreään siirtymään tarvittaisiin tietenkin paljon, paljon enemmän.
Jos kaivos ei tule sinun takapihallesi, se tulee jonkun toisen takapihalle.
Ongelmana on, että miljardeihin aurinkopaneeleihin tarvitaan valtavasti alumiinia, piitä, grafiittia ja harvinaisia maametalleja. Satoihintuhansiin tuulivoimaloihin taas tarvitaan hurjat määrät terästä, kuparia ja joitakin harvinaisia maametalleja. Kun nämä metallit kaivetaan maasta ja prosessoidaan valmiiksi tuotteiksi, syntyy hurjaa ympäristötuhoa. Vanhoista kaivoksista on otettava irti mitä saadaan ja on avattava uusia kaivoksia.
Tässä siis dilemma. Jos maailma haluaa ”vihreän siirtymän” tie sinne on kaikkea muuta kuin vihreä. Jos kaivos ei tule sinun takapihallesi, se tulee jonkun toisen takapihalle. Päätellen siitä, millä innolla kaivosyhtiöt akkumineraaleja Suomesta etsivät, tällä kerralla kaivos voi todellakin tulla juuri sinun takapihallesi – kuten Heinävedellä on huomattu.
https://yle.fi/uutiset/3-12107776
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siinä on totuus hyvin ilmaistuna.
Vihreät tuhoaa maapallon.