"Kaupungin johtava lääkäri Kati Liukko ilmaisee Uusimaassa (23.9.) harmistumisensa ”rokotevastaisen mielialaan” jota on hänen mukaansa liikkeellä myös Porvoossa. Liukon mukaan esimerkiksi rehtoreille ja terveydenhoitajille lähetyissä viesteissä keskitytään ”rokotteiden vaarallisuuteen, sivuoireisiin ja kaiken maailman salaliittoteorioihin”.
Sen sijaan, että Kati Liukko tyrmää ihmisten huolen ”disinformaationa” ja ”salaliittoteorioina”, jota kaupunki pyrkii nyt suitsimaan mahdollisimman monien kanavien kautta ”oikeaa tietoa” levittämällä, Liukko voisi vastata niihin täysin asiallisiin ja perusteltuihin kysymyksiin, joihin ihmiset ovat turhaan yrittäneet saada vastauksia monilta eri viranomaistahoilta.
Mikäli kuntalaisten luottamusta viranomaisiin halutaan lisätä, hyvän hallinnon periaatteiden mukainen suora vastaaminen esitettyihin kysymyksiin on huomattavasti parempi lähtökohta kuin ihmisten huolen väheksyminen ja leimaaminen.
Esimerkiksi tieto, kuinka monta porvoolaista on reilun 1,5 vuoden aikana joutunut sairaalaan tai menehtynyt koronan takia ja minkä ikäisistä ihmisistä on ollut kyse, auttaisi suhtautumaan kriisin vakavuuteen ja arvioimaan paitsi erilaisten rajoitustoimien mutta myös kriisin hoitoon tarjottujen rokotusten hyödyllisyyttä eri ikäryhmille.
Liukko painottaa, että rokotteet otetaan käyttöön vasta huolellisen prosessin jälkeen, ja vakuuttaa, että käytössä olevat koronarokotteet ovat turvallisia ja niiden teho vakavaa koronavirusmuotoa vastaan on erittäin hyvä.
Koska mRNA-rokotteissa on kyse uudesta teknologiasta, joka ei ole koskaan aikaisemmin ollut ihmisillä tässä laajuudessa käytössä, monia kiinnostava kysymys on esimerkiksi se, miten rokotteiden pitkäaikaisia haittavaikutuksia seurataan tieteellisesti validein menetelmin.
Esimerkiksi BioNTech-Pfizerin Comirnaty (eli BNT162b2) rokotetutkimuksessa jälkiseurantaa on toteutettu vain 2 kk ajan ja tutkimuksen koe-kontrolli-asetelma on purettu 6 kk jälkeen, kun plaseboryhmälle on tarjottu rokote. Comirnaty-rokotteen valmisteyhteenvedossa lukee lisäksi, että genotoksisuus- tai karsinogeenisuustutkimuksia ei ole tehty ja että lisääntymis- ja kehitystoksisuutta on tutkittu vasta rotilla. Epäselväksi jää, miten pitkäaikaisia haittavaikutuksia seurataan tilanteessa, jossa koko väestö on rokotettu, ja jossa lumeryhmää ei ole olemassa?
Kiinnostava kysymys on myös, miten rokotteiden turvallisuudesta voidaan olla täysin varmoja, kun FIMEAN haittavaikutusrekisterissä on tällä hetkellä yli kymmenen tuhatta käsittelemätöntä haittavaikutusilmoitusta, joukossa useita satoja vakavaksi luokiteltuja ilmoituksia, ja jono kasvaa nopeammin kuin sitä ehditään purkaa.
Toisin kuin julkisuudessa annetaan usein ymmärtää, ilmoittaja ei itse tee arviota haitan vakavuudesta vaan ilmoittaa vain kokemansa haitan.
Esimerkiksi vakavia hermosto-, tuki- ja liikuntaelin- sekä sydänoireita on raportoitu myös vasta yhden rokoteannoksen saaneessa 12-17-vuotiaiden ikäryhmässä. Viranomaisten luotettavuutta ei lisää se, että virallisten rekisterien tietoja vähätellään, etenkin siinä vaiheessa, kun asioita ei ole edes ehditty kunnolla tutkia.
Perusterveiden lasten ja nuorten rokottaminen nostattaa luonnollisesti enemmän tunteita kuin riskiryhmien rokottaminen. Rokottamisen hyöty terveiden lasten ja nuorten kohdalla jää varsin epäselväksi tilanteessa, jossa itse tauti ei aiheuta ikäryhmälle vakavia oireita, kun taas rokotehaitta voi pilata koko elämän jo sen ensimetreillä.
Kuten Kati Liukkokin toteaa, rokote tehoaa vakavaa koronavirusmuotoa vastaan, jota ei lapsilla ja nuorilla kuitenkaan juuri esiinny. Rokote, joka lupaa vain taudin oireiden lievittämistä ei tunnu kovin perustellulta tilanteessa, jossa oireet ovat jo lähtökohtaisesti hyvin lieviä, jos niitä ylipäätään on.
Epämääräiseen Long Covid – oireistoon vetoaminen ei ole vakuuttavaa niin kauan, kun rokotusten pitkäaikaisten vaikutusten lisäksi esimerkiksi erilaisten eristämis-, rajoitus- ja pakkokeinojen vaikusta lasten terveyteen ja hyvinvointiin ei ole kattavasti tutkittu. Muiden ongelmien hoitovelka on jo nyt monin paikoin sietämättömällä tasolla!
Kriittisten mielipiteiden sensuroimisella, väheksyvällä ja leimaavalla puheella sekä rokotepassipainostamisella tilanne näyttäytyy entistä absurdimpana ja alleviivaa epäilijöille, että kyse ei ole enää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä vaan jostakin ihan muusta.
Toivoisimme Kati Liukon ja muiden terveyttämme edistävien viranomaisten ymmärtävän, että oireettomuus ei ole monien mielestä yhtä huolestuttavaa kuin oireettomuuden hoitoon tarjottu uudentyyppinen rokote, jonka haittavaikutukset ovat vielä selvittelyn alla, ja jonka suhteen viranomaisilta on vaikea saada järkeviä ja perusteellisia vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Lähde: Uusimaa
Sen sijaan, että Kati Liukko tyrmää ihmisten huolen ”disinformaationa” ja ”salaliittoteorioina”, jota kaupunki pyrkii nyt suitsimaan mahdollisimman monien kanavien kautta ”oikeaa tietoa” levittämällä, Liukko voisi vastata niihin täysin asiallisiin ja perusteltuihin kysymyksiin, joihin ihmiset ovat turhaan yrittäneet saada vastauksia monilta eri viranomaistahoilta.
Mikäli kuntalaisten luottamusta viranomaisiin halutaan lisätä, hyvän hallinnon periaatteiden mukainen suora vastaaminen esitettyihin kysymyksiin on huomattavasti parempi lähtökohta kuin ihmisten huolen väheksyminen ja leimaaminen.
Esimerkiksi tieto, kuinka monta porvoolaista on reilun 1,5 vuoden aikana joutunut sairaalaan tai menehtynyt koronan takia ja minkä ikäisistä ihmisistä on ollut kyse, auttaisi suhtautumaan kriisin vakavuuteen ja arvioimaan paitsi erilaisten rajoitustoimien mutta myös kriisin hoitoon tarjottujen rokotusten hyödyllisyyttä eri ikäryhmille.
Liukko painottaa, että rokotteet otetaan käyttöön vasta huolellisen prosessin jälkeen, ja vakuuttaa, että käytössä olevat koronarokotteet ovat turvallisia ja niiden teho vakavaa koronavirusmuotoa vastaan on erittäin hyvä.
Koska mRNA-rokotteissa on kyse uudesta teknologiasta, joka ei ole koskaan aikaisemmin ollut ihmisillä tässä laajuudessa käytössä, monia kiinnostava kysymys on esimerkiksi se, miten rokotteiden pitkäaikaisia haittavaikutuksia seurataan tieteellisesti validein menetelmin.
Esimerkiksi BioNTech-Pfizerin Comirnaty (eli BNT162b2) rokotetutkimuksessa jälkiseurantaa on toteutettu vain 2 kk ajan ja tutkimuksen koe-kontrolli-asetelma on purettu 6 kk jälkeen, kun plaseboryhmälle on tarjottu rokote. Comirnaty-rokotteen valmisteyhteenvedossa lukee lisäksi, että genotoksisuus- tai karsinogeenisuustutkimuksia ei ole tehty ja että lisääntymis- ja kehitystoksisuutta on tutkittu vasta rotilla. Epäselväksi jää, miten pitkäaikaisia haittavaikutuksia seurataan tilanteessa, jossa koko väestö on rokotettu, ja jossa lumeryhmää ei ole olemassa?
Kiinnostava kysymys on myös, miten rokotteiden turvallisuudesta voidaan olla täysin varmoja, kun FIMEAN haittavaikutusrekisterissä on tällä hetkellä yli kymmenen tuhatta käsittelemätöntä haittavaikutusilmoitusta, joukossa useita satoja vakavaksi luokiteltuja ilmoituksia, ja jono kasvaa nopeammin kuin sitä ehditään purkaa.
Toisin kuin julkisuudessa annetaan usein ymmärtää, ilmoittaja ei itse tee arviota haitan vakavuudesta vaan ilmoittaa vain kokemansa haitan.
Esimerkiksi vakavia hermosto-, tuki- ja liikuntaelin- sekä sydänoireita on raportoitu myös vasta yhden rokoteannoksen saaneessa 12-17-vuotiaiden ikäryhmässä. Viranomaisten luotettavuutta ei lisää se, että virallisten rekisterien tietoja vähätellään, etenkin siinä vaiheessa, kun asioita ei ole edes ehditty kunnolla tutkia.
Perusterveiden lasten ja nuorten rokottaminen nostattaa luonnollisesti enemmän tunteita kuin riskiryhmien rokottaminen. Rokottamisen hyöty terveiden lasten ja nuorten kohdalla jää varsin epäselväksi tilanteessa, jossa itse tauti ei aiheuta ikäryhmälle vakavia oireita, kun taas rokotehaitta voi pilata koko elämän jo sen ensimetreillä.
Kuten Kati Liukkokin toteaa, rokote tehoaa vakavaa koronavirusmuotoa vastaan, jota ei lapsilla ja nuorilla kuitenkaan juuri esiinny. Rokote, joka lupaa vain taudin oireiden lievittämistä ei tunnu kovin perustellulta tilanteessa, jossa oireet ovat jo lähtökohtaisesti hyvin lieviä, jos niitä ylipäätään on.
Epämääräiseen Long Covid – oireistoon vetoaminen ei ole vakuuttavaa niin kauan, kun rokotusten pitkäaikaisten vaikutusten lisäksi esimerkiksi erilaisten eristämis-, rajoitus- ja pakkokeinojen vaikusta lasten terveyteen ja hyvinvointiin ei ole kattavasti tutkittu. Muiden ongelmien hoitovelka on jo nyt monin paikoin sietämättömällä tasolla!
Kriittisten mielipiteiden sensuroimisella, väheksyvällä ja leimaavalla puheella sekä rokotepassipainostamisella tilanne näyttäytyy entistä absurdimpana ja alleviivaa epäilijöille, että kyse ei ole enää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä vaan jostakin ihan muusta.
Toivoisimme Kati Liukon ja muiden terveyttämme edistävien viranomaisten ymmärtävän, että oireettomuus ei ole monien mielestä yhtä huolestuttavaa kuin oireettomuuden hoitoon tarjottu uudentyyppinen rokote, jonka haittavaikutukset ovat vielä selvittelyn alla, ja jonka suhteen viranomaisilta on vaikea saada järkeviä ja perusteellisia vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Lähde: Uusimaa
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niinpä, ei missään nimessä olla vielä koronarokotteen kanssa selvillä vesillä
sen mahdollisisten pitkäaikaisvaikutusten suhteen. Ne näkee vasta vuosien päästä. Ja näin laajan ihmiskokeen seurauksena suhteellisen harvinainenkin haittavaikutus koskettaisi suurta ihmisjoukkoa. Savijaloille perustettu kapitalistinen järjestelmä ei kestä kauan sakkaamatta, sen vuoksi ollaan nyt valmiita riskeeraamaan ihmisten terveys. Mutta maailmassa kyllä riittää ihmisiä, vaikka kaikki rokotetut kuolisivat, maapallon ihmispopulaatio vain palautuisi ekologisesti kestävälle tasolle.
Niistä jotka kuolee koronaan, koska eivät ole ottaneet rokotetta ei näe enää mitään. He ovat niistä riskeeraajia.
montako prosenttia niistä koronaan sairastuneista nyt kuolikaan?
Älkää ihmeessä ottako ensimmäistäkään rokotetta. Piikkiproteiini on patentoitu bioase. Viranomaiset ja poliitikot ovat todella ammattitaidottomia ja/ tai lahjottuja tämän koronakakofonian kanssa.
On tutkimuksinkin todettu, että rokotteet aiheuttavat hyytymiä ja tulppia, sekä sydänlihastulehdusta. Ajatelkaa, mikä kasvava riski meillä on liikenteessä, jos ja kun rokotetut hyytymiensä kanssa ajelevat pitkin teitä.
Voitaisiinkin alkaa pohtia, miten rokotefirmat ovat saaneet kansalliset ja EU- toimijat tottelemaan kuin lampaat? Lahjukset, kiristykset? Media on täysin bisnes-ja lääkejättien hallussa. Gates vetelee naruista ja tekee mitä haluaa. Kukaan ei laita hanttiin. Tämä kertoo ainakin sen, että poliitikot ja viranomaiset ovat yksi pellekerho.
Yhteisvastuu herää yhteiskunnassa aina kun parempiosaisilla on paha olla.
Pahaan oloon auttaa hoito, lopulta piikki takapuoleen jos muu ei auta.
Pahasta olosta kun se purkautuu ympäristöä kohtaan täytyy yhteiskunnan huolestua.
Realiteetit karkasit asiassa kauan sitten, jonka vuoksi asiaa ei ole syytä enempää käsitellä ja ruokkia pahaa oloa.
Justiinsa joo sellaisia robotteja, piko-kokoisia menee sen piikin kautta verenkiertoon ja kippelevät siellä tehden tekoisiaan :D
Itseäni ei kyllä pelottanut nuo rokotteet, ehkä jännitti vain nähdä kauniita sairaanhoitajia pitkästä aikaa.