Hei kaikki!
Sain juuri kuulla, että minut on valittu haastatteluun... olen hermona, koska paikan saaminen olisi minulle elintärkeää lainan takia. Ja olen erittäin kokematon näissä haastatteluasioissa! Voisiko joku ystävällinen sielu antaa vinkkiä miten selvitä tilanteesta? Kyseessä on pieni firma, ja työntekijä palkataan henkilökemian perusteella. Pelkään, että en tulekaan heidän kanssaan toimeen, että he eivät pidäkään minusta, tai etten olekaan työssä hyvä... apua! :) Löytyykö muita, joita pelottaa sekä se, että EI saa paikkaa, että se, että SAA paikan.... tulee niin epävarma ja riittämätön olo, että pärjääkö sitä jne... mutta kunhan nyt edes saisi sen duunin!
Että tämmöinen purkaus... ;)
Sain juuri kuulla, että minut on valittu haastatteluun... olen hermona, koska paikan saaminen olisi minulle elintärkeää lainan takia. Ja olen erittäin kokematon näissä haastatteluasioissa! Voisiko joku ystävällinen sielu antaa vinkkiä miten selvitä tilanteesta? Kyseessä on pieni firma, ja työntekijä palkataan henkilökemian perusteella. Pelkään, että en tulekaan heidän kanssaan toimeen, että he eivät pidäkään minusta, tai etten olekaan työssä hyvä... apua! :) Löytyykö muita, joita pelottaa sekä se, että EI saa paikkaa, että se, että SAA paikan.... tulee niin epävarma ja riittämätön olo, että pärjääkö sitä jne... mutta kunhan nyt edes saisi sen duunin!
Että tämmöinen purkaus... ;)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vastaa asiallisesti asiallisiin kysymyksiin. Jos työnantaja taas alkaa jankkaamaan samoja typeriä kysymyksiään tyyliin "kerro kaikki heikot puolesi" niin sano että kuules niitä ei ole! Työnantajat haluavat nykyisin polkea palkat alatasoon. Tähän älä suostu, vaan selvitettyäsi realistinen palkkataso, pysy kannassasi. Jos ta sinut haluaa, palkkaaminen ei voi oikeasti kaatua sataan -pariin sataan euroon kk. Jos kaatuu, on kyseessä paska lafka.
Pukeudu sen mukaan mikä on tehtävä. Jos haet toimitusjohtajaksi, älä pukeudu villatakkiin. Jos haet sosiaalityöntekijäksi, älä pukeudu liituraitapukuun.
Jos joku väittää, ettei huonoja puolia ole, niin sitä ei usko kukaan. Sillä antaa vaan vaikutelman, ettei osaa arvioida omaa työotettaan ja kehittämistarpeitaan. Näitä asioita kannattaa miettiä etukäteen. Harjoittele haastattelua vaikka jonkun kaverin kanssa etukäteen. Pyydä arvio mielikuvista, mitä vastauksesi aiheuttivat ja yritä muokata niitä siihen suuntaan, että työnantaja saisi sinusta mielikuvan arvokkaana ja kehityskelpoisena yksilönä. Uutta työtä ei kannata etukäteen pelätä. Työnantajalla on vastuu perehdyttämisestä ja jos osoittautuisi, ettet osaa hommaa (etkä opi) ollenkaan, niin se on osoitus ainoastaan työnantajan täydellisestä osaamattomuudesta rekrytoinnin suhteen. Ihminen kasvaa kuitenkin aina annettuihin haasteisiin suotuisissa olosuhteissa. Itse varoisin antamasta kuvaa ehdottomana ja periaatteisiinsa lukkiutuvana tyyppinä. Kukaan ei halua tänä päivänä tiimiinsä ihmistä, joka ensimmäisenä kertoo ehdot mihin suostuu ja mihin ei. Oikeuksistaan pitää tietysti pitää kiinni, mutta Suomessa on sen verran vahva työsopimuslaki/työehtosopimusjärjestelmä ja työntekijän suoja, että kusettaminen on aika vaiketa. Jos he kiinnostuvat sinusta, niin siinä vaiheessa kannattaa kysellä yksityiskohdat tehtävästä ja työsopimuksesta tarkkaan, ettei kummallekaan osapuolelle jää ilmaan toiveita vailla perusteita. Onnea!
Ja paskat! Tiimityö-systeemi ja sen ylikorostaminen on eräs sairas nykyajan työelämän piirre. Tiimityö ja tiimiytyminen mahdollistavat eniten sen, että kukaan ei lopulta ota vastuuta omista töistään, ei etenkään tiimiesimies. Itse kannatan patruunatyyppistä, selkeän esimies- ja alaissuhteen kautta muotoutunutta organisaatiota, jossa jokaiselle on oma selkeä paikkansa, ja pomo sanoo viimeisen sanan. Tässä perinteikkäässä mallissa korostuu mm. maalaisjärjen käyttö ja OIKEAT tulokset, ei paskanjauhanta.
Turha haukkua väärää puuta. On totta, että viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes joka talossa on ollut jonkinnäköinen tiimiorganisaatio, mutta lähemmin tarkasteltuna kyse on ollut nimenomaan huonosti johdetusta sotkusta, jota sitten tiimiksi nimitetään (siitä on sitten tehty oikein kalvotkin). Tämän päivän vaatimukset ovat kuitenkin ihan jotain muuta, mihin Fordilaisella patruuna-ajattelulla pystytään vastaamaan. Jokainen voi kokeilla työhaastattelussa markkinoida ajatusta, että ei ole tiimityön kannattaja ja että haluaa vain selkeät ohjeet, niin tulosta rupeaa syntymään.. Todennäköisesti työnantaja vastaa, että tervemenoa 1950-luvulle! Ja kyllä hyvä pomo sanoo viimeisen sanan tiimissäkin. Ongelma vaan on se, että jos pomo on se viimeinen tappi, joka on vain ja ainoastaan aina oikeassa, niin alaiset alkaa vähän ajan päästä herkuttelemaan ajatuksella, että "kohta se mokaa..". Hyvässä tiimissä se ei ole mahdollista, koska jokainen tietää, että silloin kastuu kaikkien lahkeet..
Kerro kuin meni???Toivotaan että ura urkenee!
taijos ei nyt niin seuraavalla..Mulle ainakin tuli varmuutta kun kävin pari-kolme haastattelua.
Kävin haastattelussa ja sain heti työn! :D
Hauskaa vappua kaikille!