Mietin miten miehet kokevat seurustelun itseään reilusti (yli 10v.) nuoremman naisen kanssa. Liittyykö siihen sosiaalisia ym. paineita? Entäpä voiko sitä ajatella statusta nostattavana?
Ajatellaan tilannetta jossa nainen on 20-vuotias ja mies yli kolmekymmentä.
Kiitos jo etukäteen ajatuksistanne!
Ajatellaan tilannetta jossa nainen on 20-vuotias ja mies yli kolmekymmentä.
Kiitos jo etukäteen ajatuksistanne!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Rakkaus ei katso ikää. Sitä ei edes huomaa kun rakastaa. Kahden rakastavaisen sielut ovat samanikäisiä, heidän sielunsa ja ruumiinsa elävät symbioosissa.
Se että toinen on nähnyt yhden vuosikymmenen enemmän tuo vain väriä suhteeseen. Yli kymmenen vuoden ikäerolla suhteeseen saa paljon positiivista, jos vain haluaa. Perusnegatiiviset ihmiset eivät löydä mistään mitään hyvää, eivätkä hyväksy sellaista muillekaan.
Mainitsemiisi pinnallisiin asioihin en ota kantaa, niistä ei ole kokemusta. Jos et luota itseesi, et luota myös suhteisiisi iästä riippumatta.
Ikä ero. Ikuisuus kysymys. Ihmiset jotka täälläkin mollaavat vanhempi mies, vanhempi nainen suhdetta. Ovat mielestäni aika "köyhiä". Tunnen useita pareja joista jompikumpi on huomattavasti vanhempi. Se ei heidän suhdettaan haittaa yhtään. Pikemminkin ulkopuolisia, joille asian ei pitäisi kuulua millään lailla. Mutta jos jo tässä vaiheessa mietit, emmit. Suosittelen harkitsemaan tarkkaan. Onkohan tämä se oikea?
olin 23ku seurrustelin 3-kymppisen kans.Olimme pari vuotta yhdessä ja erosimme ihan muista syistä kuin iän takia.Ei tullut mieleenkään miettiä koko juttua!
Mulla on ollu myös itseäni nuorempi mies kun olin 30v ja sekin oli ihan jees.
Ikä on todellakin pelkkiä numeroita!Pitää olla enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroavaisuuksia ja halu aidosti tutustua toisen maailmankatsomukseen.Rakkaus ei katso ikää!Tosirakkaudessa ei mieti tollasia.
Minulle ei tuo ikäero tuota ongelmia. Ja tiedän että homma tulee tulee toimimaan kunhan rakkautta vain riittää.
Mietin vain asiaa miehen näkökulmasta, eli minkälaisia ULKOISIA asioita/ongelmia hän joutuu kohtaamaan tuon ikäeron vuoksi.
parhaimman vastauksenhan saat kuule kysymältä häneltä itseltään?
Epäilen että mies ei ole ehtinyt vielä miettiä moisia... :)
Pitää kysyä kun sen aika tulee, nyt on kaikki vielä niin alussa.
Seurustelin 18-21 ikävuoteen itseäni 7 vuotta vanhemman miehen kanssa. Kovasti oltiin rakastuneita, muutettiin yhteen ja kaikkea. Mutta meillä se kaatui ikään. Mies oli opintonsa päättänyt, halusi perhettä ja vakiintua - minulla opinnot alussa, eikä perheenperustaminen vielä mielessäkään.
Ehkä se sit ei ollut sitä oikeaa rakkauta.
Ikä ero. Ikuisuus kysymys. Yhdys sana. Lause. Jossa on. Predikaatti.
Niin, olen kolmekymppinen nainen ja mieheni 13 vuotta vanhempi. En siis itsekään ole enää kovin lapsonen, mutta olen aina ollut hyvin itsenäinen ja menevä. Miehelläni on huomattavasti enemmän elämänkokemusta, hän ei enää hötkyile ihan "turhista". Hän on omalla olemuksellaan ja luonteellaan saanut myös minut pikkaisen rauhoittuman, minusta on tullut tasapainoisempi ja rauhallisempi. Seksi hänen kanssaan on parasta, mitä kenenkään kanssa on ollut. Ehkäpä vanhemmat (niin no, eihän hän vielä nyt niin vanhakaan ole...) miehet ottavat naisen huomioon ihan eri tavalla, ja kokemusta tietysti silläkin saralla on karttunut...
Lisäänpä vielä, että tärkeää suhteessamme on se, että nauramme samoille asioille ja molemmilla on tiettyjä samoja periaatteita, joista pidetään kiinni. Nämä ovat minulle tärkeitä seikkoja.
No just joo...Että mitä useampaa torttua on nuollut, niin sen parempi sulle? No tapansa kullakin!
ei ikä mielestäni merkitse yhtään mitään jos kumpikin osapuoli on henkisesti aikuistuneita. Yleensähän sanotaan että naiset ovat itseään henkisesti vanhempia 5 vuotta ja miehet itseään henkisesti nuorempia 5 vuotta...
Itse olen 21 vuotias ja seurustelen 26 vuotiaan "pojan" kanssa=) Olemme kummatkin fiksuja ihmisiä eräissä asioissa kuin taas joissain asioissa voidaan heittää läppää. jos teidän intressit kohtaa ja nautitte toistenne seurasta, eikä ole mitään syytä miksette voisi seurustella muuta kuin ikä ero, niin luulempa että se on aika pieni kärpäsen paska hartioilla. Teillähän voi olla todella paljon annettavaa toisillenne. jos miehesi kokee jotain paineita siitä että olet nuorempi, silloin hän ei ole valmis sinulle.
Ikäerosta...Minulla, vanhalla tantalla 37v, "kävi flaksi" ja minua 12v nuorempi kolli ui sananmukaisesti liiveihin tossa pari vuotta sitten. Korostan jo tässä, että ikäero ja sen tuomat mahdolliset ongelmat riippuvat henkilöistä, ei vuosiluvuista. Mutta tämän kanssa kävi niin, että hän oli entisen mieheni kaveri, joten iski minut kostoksi (en tiedä mistä) miehelleni, avovaimonsa hän kertoi minulle jättäneensä (sitä ei kylläkään tapahtunut ikinä) ja niin se seurustelu sitten alkoi. Olihan se kuumaa aikaa, kieltämättä, kaverissa oli virtaa kuin voimalaitoksessa, mutta kyllä siinä sellainen lastentarhantätimäinen olo tuli, oli se niin penikka kun suunsa avasi. Jostain se kyllä oli nämä seksiasiat oppinut, mutta siinäpä se sitten oli. Mieleltään se oli käsittämättömän kaikkivoipa, kuvitteli, etteivät mitkään lait, asetukset tai mikään kosketa häntä (liekö äidin hemmottelema pikku paskiainen). Tarina päättyi siihen, että poju rupesi tapailemaan minun selän takana jo kerran jättämäänsä avovaimoa uudelleen, jäi kiinni, jonka jälkeen annoin tietenkin kenkää. Kaveri särki talossani suurinpiirtein kaiken mahdollisen ja poliisijuttuhan siitä tuli. Kun asiat oli saatu selvittyä käräjien kautta, sillä vielä oli otsaa ottaa yhteyttä tekstarilla niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Nähtävästi jotain vielä jäi ehjäksi ja olisi halunut rikkoa, koska ei kai kukaan alunperinkään toimi noin, jos jää itse jostain kiinni!!! En ikinä ymmärtänyt sen ajatuksenjuoksua ja kipeähän tollanen on päästään, mutta minkäs sille voi, kun hormonit veivät sillä hetkellä mennessään ja minähän sinne raunioille sitten jäin yksikseni seuraamaan kun kaveri palasi muijansa luo, rakensi talon jne auvoisaa. Minulle kyllä jäi sellainen kammo nuorempia miehiä kohtaan, mikä sinänsä on harmi, koska ne ruukaavat olla paljon virkeämpiä kuin ikätoverini...Tämä tarina varmaan on jäävuoren huippu ja paljon riippuu kummankin kypsyysasteesta miten se homma lähtee etenemään. Kyllä minullakin on tuttavapiirissä tälläkin hetkellä minua 12v nuorempi mies ja häntä voisi hyvinkin kuvitella 30-vuotiaaksi vähintäänkin juttujen perusteella. Aurinkoista kevättä niille onnellisille, jotka toisensa ovat löytäneet!
Kaikissa ikäryhmissä noita helmiä löytyy. Myös naisissa. Allekirjoittaneen ex-vaimo ei hyväksynyt kun rakastamani nainen muutti luokseni. Ilmeisesti lasten välityksellä ex tiesi meidän menevän iltaa viettämään viime lauantaina tuttavillemme. Ex kävi repimässä kukkapenkkiin ilmestyneet vihreät, rikkoi puutarhaletkun, heitti pari olutpulloa tyhjään uima-altaaseen - pullot luonnollisesti sirpaleina. Heitti tuhkiksen pitkin pihaa ynnä muuta sekalaista pientä. Tuo nainen on jo 53 vuotias. Ei uskoisi. Enkä oikein ymmärrä miten hänen kanssaan joskus jouduin naimisiin. Naapuri oli nähnyt ainoastaan hänen koikkelehtivan pihallamme joten vaihtoehtoja tihutyön tekijäksi ei juuri ole. Olen miettinyt olisiko poliisista apua. Jos ex saa jonkun rangaistuksen, tuskin hän siitä opikseen ottaisi, ja en viitsisi turhaan poliisia työllistää. Järkevintä olisi sijoittaa ex nuorisokotiin kasvamaan. Eikä tämä ole hänen ainoita lapsellisuuksiaan...
No niita hirveempiakin ikaeroja..................
Kun alle 30v miehet on niin lapsellisia:
-pelaavat pleikkaria, hyppivät sängystä sänkyyn, järkeä löytyy tosi vähän, vänkäävät vanhempiensa kanssa, eivät ymmärrä jos nainen kaipaa romantiikkaa...
Mä oon saanu tarpeekseni tollaisista ihmisistä..
tää yleistäminen voi olla väärin, mutta mun kohdalla on tullu vastaan liikaa keskenkasvuisia miehiä..
Nyt tapailen yhtä kolmekymppistä; on törkeän ihana ja mukava...
Ja eipähän ainakaan tuu pelättyä että mut vaihdetaan kymmenen vuotta nuorempaan, niin kuin täällä on tullu lueskeltua kuinka 30v miehet etsii nuorempaa kumppania oltuaan 10v aviossa/avossa...En tiiä mistä johtuu..
Kerro kuulumisiasi 10 vuoden päästä.
ikäeroja, mutta koska tämä on minun ja Hänen ikäeronsa niin se on iso asia minulle. :) Ei kuitenkaan mikään ongelma minun puolelta, kun olen aina vanhempia miehiä katsellut.
Syytä tähän ei kannata kuitenkaan kysyä Freudilta, kun menee kaikki hauskuus hukkaan. ;)
Kyl se viel vaihtaa, kunhan vaan nää 90-luvun puolivälissä syntyneet vähän varttuu.
En tiedä vielä miten suhtautuvat. Itse olen todella rakastanut itseäni huomattavasti
vanhempaan mieheen ja hän minuun. Olen itse 25 ja mies 44. Onkohan tämä nyt sellainen "haen isä-hahmoa"-juttu?
Ehkä ei. Vai koetko että tarvitset miehen "huolehtimaan" sinusta, ja huolehtiiko tuo mies sinusta nyt? Jos tunnet että elätte tasavertaisessa suhteessa, kyse tuskin on isähahmon hakemisesta. Mieti mikä sinun suhteesi isään on. Äläkä ole liian kriittinen. Isän ja tyttären välit saattavat olla hieman erilaiset kuin isän ja pojan.