Ajattelin kirjotella hieman vaivoista jos joku osaisi sanoa jotain.
Periaatteessa vaivat on alkaneet pelkällä sydämmen tykytyksellä (yleensä aina vain krapulassa) joskus keväällä 98. Tämän jälkeen aloin normaalistikin huomaamaan sydämmentykystä ja ns. kovalyöntisyyttä, mutta vaiva oli kuitenkin melko pientä (oikella kyljellä nukkuessa ei vaiva haitannut).
Saman vuoden kesällä vietin melko railakkaan juhannuksen jonka jälkeen sain krapulassa ns.hyperventilatio kohtauksen (ensimmäisen ja ainoan kerran elämässäni). Kävin lekurissa sitten vähän juttelemassa ja se paineli vähän vatsaa tms. ja oli kovin välinpitämätön. Niinpä vittuunnuin sen asenteesta sen verran että jätin leikin sikseen.
Pari vuotta myöhemmin (vuonna 2000) tilanne meni pikku hiljaa sen verran ilkeäksi että kädet puutuivat (vasen käsi useimmiten) ja pulssi oli usein kotiin päästyä koko ajan 80-90. En saanut sitä laskettua millään. Usein otin myös lääkkeeksi 1-2 snapsia iltaisin. Samaanaikaan työssä oli kovaa stressin tynkää.
Tähän olotilaan sitten kypsyneenä menin lekuriin joka määräsi Propralia tykytykseen. Ja rasituskokeeseen, jossa todettiin että ei näyttäisi olevan ainakaan sydänperäistä.
Sitten yksi lekuri keksi vuonna keväällä 2002 että vaiva on paniikkihäiriö? Ja tämän jälkeen söin sitten kuurin xanoria ja silloin tällöin propralia. Lekuri kehoitti myös olla käyttämättä alkoholia, joten olin pääsääntoisesti raitis koko kevään 2002. Rintakipuihin ja puutumiseen ei nuo xanorit oikein auttaneet, mutta napsin xanoria sitten 11kk jonka lopetin tammikuussa 2003.
Samaan aikaan alkoi päätäni koskea useammin ja useammin vaiva ei ollut migreenin kaltaista vaan lähinnä puristavaa tylppämäistä kipua ohimoilla ja otsan etuotsassa, välillä vaiva oli niin haitallinen että jopa posket tuntuivat puutuvan. Koko ajan vuosina 1999-2002 kärsin melkoisista työpaineista. Lisäksi jossain vaiheessa 2000-2002 tutkittiin kohonnutta verenpainetta mutta todettiin että pulssin nousu on lähinnä tämän syy.
jouluna 2002 vaihdoin työpaikkaa niin että keväällä 2003 suoritin samanaikaisesti uuden työn ohessa opintoni loppuun ja samalla pääsin vanhasta paskaduunipaikasta eroon. Nykyisessä työssäni ei ole vastaavaa stressitekijää läsnä. Olen työskennellyt nykyisessä työssäni siis täyspäiväisesti kesästä 2003 lähtien.
Kun vaihdoin työpaikkaa kävin kaupungin terveyskeskuksessa keskustelemassa vaivoistani ja tällöin löydettiin että minun maksa-arvoistani ALAT oli selvästi koholla (150 kun maksimi viite-arvo on 50). Tätä on tarkkailtu ja olin toistamiseen täysin raittiina 1/2 vuotta jolloin todettiin että alkoholin vaikutus ei ainakaan ole nostanut tuota arvoa. Arvo on edelleen koholla. Lääkärit ovat lähinnä kaivelleet nenäänsä -eikä syytä ole löytynyt.
Vuoden 2000 jälkeen olen myös huomannut nivelsärkyä, lähinnä olkapää ja niska rutisee, paukkuu ja särkee ajoittain. Tästä johtuen vasenta puoltani (rintaa) vihloo ja kolottaa toistuvasti. Sekä kärsin ajoittain pistävästä rintakivusta. Edellisten lisäksi sydämmen tykytys on usein niin haitallista että en pysty nukkumaan usein vasemmalla kyljelläni.
Olkapää on kuvattu ja siellä on jotain "pientä häikkää" mutta ei kuulema vakavaa.
Päänsärky on nykyään oikeastaan jo kroonista. Etenin työssäni joka on ohjelmointia en voi usein keskittyä koska pää on sen verran turta ja keskittyminen pahentaa usein tilannetta. Edellisten lisäksi nilkkani ja polvet paukkuvat ja tuntuvat välistä jäykiltä. Minusta on vaivojhen takia otettu reumakokeet -jotka olivat negatiiviset. Olen käynyt vaivojen takia muutamaan otteeseen neurologilla ja pään tomografiassa. Näistä ei löytynut mitään syytä päänsärkyyn.
Edellisten lisäksi olen käynyt kolmeen otteeseen fysioterapiassa -ilman apua. Lopulta sain kaupungin kautta lähetteen kahteen otteeseen fysiatrille, jonka lausunto oli surullisen hupaisaa luettavaa: päänsärky voi johtua siiitä että niska on jumissa tai sitten niskan jumiutuminen voi johtua siitä että pää on kipeä. ARGH!
Päänsärkyyn ei auta mikään tavallinen särkylääke. Kokeilin lääkärin reseptillä päänsärkyyn kahta eri lääkettä: Dolan -ei apua, Kloptritylin -ei apua. Tämän jälkeen kokeilimme lihasrelaksantti-kipulääkettä Sirdaludin -ei apua. Sekä jotain epilepsialääkettä - joka ei myöskään tehonnut. Otsalohko on kuvattu röntgenissä -ei vikaa.
Nyt lääkäri on todennut että verenpaineeni on taas koholla. Sain siihen ensin jotain suonia laajentavaa lääkettä joka on kai laskenut painetta mutta ei tarpeeksi. Nyt koetan jotain pitkäkestoista betasalpaajaa.
Edellisten vaivojen lisäksi on minulla ilmennyt nyt korvien tinnitystä / ulinaa. Joka oli lievää aluksi, mutta noin 1kk sitten se paheni niin että huomasin yhtänä aamuna että korvani kohisevat aivan selvästi. Siitä vittuuntuneena painelin samantien lekuriin joka putsasi korvani ja antoi tippoja sekä duact-kuurin - koska limakalvoni olivat heiman tulehtuneet. Tulehdus katosi mutta ulina ilmeisti jäi sitten loppuelämksi (lääkärin kommentti) -kiva.
Sain myös syksyllä 2003 ilkeän ihottuman, joka on kuulema punajäkälä. Sen takia talvella 03-04 oli sääreni, ranteet, kasvot, suun sisäpinnat, osa vartalosta ja kynnet todella huonossa kunnossa. Pahin meni ohi kevääseen mennessä. Hoitona käytettiin lähinnä valohoitoa. Mutta edelleenkin kärsien huonosta ihosta (mm päänahaka hilseilee todella pahasti) sekä arven kaltaisita jäljistä ranteissani ja ihoni punoittaa.
Edellisen lisäksi ajoittain kärsin mielestäni virtsatietulehduksesta, koska virtasatessa välillä kirvelee (kävin jopa sukupuolitautitesteissä jotka oliva negatiiviset). Unohtui vielä mainita vatsani joka turpoaa ajoittan.
Pahinta on edellissä vaivoissa niiden vaikutus pääkoppaan. Epätietoisuudessa kun ei jaksaisi elää. Urasuunnitelmat, perheen perustaminen ja tulevaisuus kun eivät ole niitä asioita joita haluaisi ajatella.
Ainiin, paino/pituus on 98/185. En tupakoi.
olisikohan jollain aavistusta mistä tälläiset oireet saattaisivat johtua?
nimim. kyllästynyt lääkäreiden luona juoksemiseen.
Periaatteessa vaivat on alkaneet pelkällä sydämmen tykytyksellä (yleensä aina vain krapulassa) joskus keväällä 98. Tämän jälkeen aloin normaalistikin huomaamaan sydämmentykystä ja ns. kovalyöntisyyttä, mutta vaiva oli kuitenkin melko pientä (oikella kyljellä nukkuessa ei vaiva haitannut).
Saman vuoden kesällä vietin melko railakkaan juhannuksen jonka jälkeen sain krapulassa ns.hyperventilatio kohtauksen (ensimmäisen ja ainoan kerran elämässäni). Kävin lekurissa sitten vähän juttelemassa ja se paineli vähän vatsaa tms. ja oli kovin välinpitämätön. Niinpä vittuunnuin sen asenteesta sen verran että jätin leikin sikseen.
Pari vuotta myöhemmin (vuonna 2000) tilanne meni pikku hiljaa sen verran ilkeäksi että kädet puutuivat (vasen käsi useimmiten) ja pulssi oli usein kotiin päästyä koko ajan 80-90. En saanut sitä laskettua millään. Usein otin myös lääkkeeksi 1-2 snapsia iltaisin. Samaanaikaan työssä oli kovaa stressin tynkää.
Tähän olotilaan sitten kypsyneenä menin lekuriin joka määräsi Propralia tykytykseen. Ja rasituskokeeseen, jossa todettiin että ei näyttäisi olevan ainakaan sydänperäistä.
Sitten yksi lekuri keksi vuonna keväällä 2002 että vaiva on paniikkihäiriö? Ja tämän jälkeen söin sitten kuurin xanoria ja silloin tällöin propralia. Lekuri kehoitti myös olla käyttämättä alkoholia, joten olin pääsääntoisesti raitis koko kevään 2002. Rintakipuihin ja puutumiseen ei nuo xanorit oikein auttaneet, mutta napsin xanoria sitten 11kk jonka lopetin tammikuussa 2003.
Samaan aikaan alkoi päätäni koskea useammin ja useammin vaiva ei ollut migreenin kaltaista vaan lähinnä puristavaa tylppämäistä kipua ohimoilla ja otsan etuotsassa, välillä vaiva oli niin haitallinen että jopa posket tuntuivat puutuvan. Koko ajan vuosina 1999-2002 kärsin melkoisista työpaineista. Lisäksi jossain vaiheessa 2000-2002 tutkittiin kohonnutta verenpainetta mutta todettiin että pulssin nousu on lähinnä tämän syy.
jouluna 2002 vaihdoin työpaikkaa niin että keväällä 2003 suoritin samanaikaisesti uuden työn ohessa opintoni loppuun ja samalla pääsin vanhasta paskaduunipaikasta eroon. Nykyisessä työssäni ei ole vastaavaa stressitekijää läsnä. Olen työskennellyt nykyisessä työssäni siis täyspäiväisesti kesästä 2003 lähtien.
Kun vaihdoin työpaikkaa kävin kaupungin terveyskeskuksessa keskustelemassa vaivoistani ja tällöin löydettiin että minun maksa-arvoistani ALAT oli selvästi koholla (150 kun maksimi viite-arvo on 50). Tätä on tarkkailtu ja olin toistamiseen täysin raittiina 1/2 vuotta jolloin todettiin että alkoholin vaikutus ei ainakaan ole nostanut tuota arvoa. Arvo on edelleen koholla. Lääkärit ovat lähinnä kaivelleet nenäänsä -eikä syytä ole löytynyt.
Vuoden 2000 jälkeen olen myös huomannut nivelsärkyä, lähinnä olkapää ja niska rutisee, paukkuu ja särkee ajoittain. Tästä johtuen vasenta puoltani (rintaa) vihloo ja kolottaa toistuvasti. Sekä kärsin ajoittain pistävästä rintakivusta. Edellisten lisäksi sydämmen tykytys on usein niin haitallista että en pysty nukkumaan usein vasemmalla kyljelläni.
Olkapää on kuvattu ja siellä on jotain "pientä häikkää" mutta ei kuulema vakavaa.
Päänsärky on nykyään oikeastaan jo kroonista. Etenin työssäni joka on ohjelmointia en voi usein keskittyä koska pää on sen verran turta ja keskittyminen pahentaa usein tilannetta. Edellisten lisäksi nilkkani ja polvet paukkuvat ja tuntuvat välistä jäykiltä. Minusta on vaivojhen takia otettu reumakokeet -jotka olivat negatiiviset. Olen käynyt vaivojen takia muutamaan otteeseen neurologilla ja pään tomografiassa. Näistä ei löytynut mitään syytä päänsärkyyn.
Edellisten lisäksi olen käynyt kolmeen otteeseen fysioterapiassa -ilman apua. Lopulta sain kaupungin kautta lähetteen kahteen otteeseen fysiatrille, jonka lausunto oli surullisen hupaisaa luettavaa: päänsärky voi johtua siiitä että niska on jumissa tai sitten niskan jumiutuminen voi johtua siitä että pää on kipeä. ARGH!
Päänsärkyyn ei auta mikään tavallinen särkylääke. Kokeilin lääkärin reseptillä päänsärkyyn kahta eri lääkettä: Dolan -ei apua, Kloptritylin -ei apua. Tämän jälkeen kokeilimme lihasrelaksantti-kipulääkettä Sirdaludin -ei apua. Sekä jotain epilepsialääkettä - joka ei myöskään tehonnut. Otsalohko on kuvattu röntgenissä -ei vikaa.
Nyt lääkäri on todennut että verenpaineeni on taas koholla. Sain siihen ensin jotain suonia laajentavaa lääkettä joka on kai laskenut painetta mutta ei tarpeeksi. Nyt koetan jotain pitkäkestoista betasalpaajaa.
Edellisten vaivojen lisäksi on minulla ilmennyt nyt korvien tinnitystä / ulinaa. Joka oli lievää aluksi, mutta noin 1kk sitten se paheni niin että huomasin yhtänä aamuna että korvani kohisevat aivan selvästi. Siitä vittuuntuneena painelin samantien lekuriin joka putsasi korvani ja antoi tippoja sekä duact-kuurin - koska limakalvoni olivat heiman tulehtuneet. Tulehdus katosi mutta ulina ilmeisti jäi sitten loppuelämksi (lääkärin kommentti) -kiva.
Sain myös syksyllä 2003 ilkeän ihottuman, joka on kuulema punajäkälä. Sen takia talvella 03-04 oli sääreni, ranteet, kasvot, suun sisäpinnat, osa vartalosta ja kynnet todella huonossa kunnossa. Pahin meni ohi kevääseen mennessä. Hoitona käytettiin lähinnä valohoitoa. Mutta edelleenkin kärsien huonosta ihosta (mm päänahaka hilseilee todella pahasti) sekä arven kaltaisita jäljistä ranteissani ja ihoni punoittaa.
Edellisen lisäksi ajoittain kärsin mielestäni virtsatietulehduksesta, koska virtasatessa välillä kirvelee (kävin jopa sukupuolitautitesteissä jotka oliva negatiiviset). Unohtui vielä mainita vatsani joka turpoaa ajoittan.
Pahinta on edellissä vaivoissa niiden vaikutus pääkoppaan. Epätietoisuudessa kun ei jaksaisi elää. Urasuunnitelmat, perheen perustaminen ja tulevaisuus kun eivät ole niitä asioita joita haluaisi ajatella.
Ainiin, paino/pituus on 98/185. En tupakoi.
olisikohan jollain aavistusta mistä tälläiset oireet saattaisivat johtua?
nimim. kyllästynyt lääkäreiden luona juoksemiseen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ehdottomasti suosittelen lukemaan Kaarlo Jaakkolan Amalgaamisairaudet ja antioksidanttihoito!
Elohopeamyrkytys naurattaa niin kauan kuin se on itsellä ja lääkärit vaan puistelee päätään.
Jos se ei johdu niistä niin joka tapauksessa toivon, että Sinä saisit jostakin apua. Koita jaksaa, paistaa se päivä ....
Kiitoksia vinkistä.
Olen joskus vuosien saatossa käynyt antioksidanttiklinikan sivustolla, joten hoitomuoto on jotenkuten tuttu (kait?). Olen vaan insinöörismiehenä ollut aika skeptinen näihin vaihtohetohoitoihin, mutta kun lueskelin noita antioksidanttiklinikan juttuja niin ei kai siinä mitään menetä jos koettaa.
Olisi kiva tietää miten kela korvaukset noiden hoitojen kanssa toimivat ja kuinka kalliiksi tuollainen hoito yleensä ottaen tulee?
En osaa sanoa Kela-korvauksista, kun itse en vaihdattanut paikkoja lääkärin lähetteen perusteella. Totesin, että taitaisi olla liian monimutkaista saada tavallinen lääkäri tajuamaan paikkojen /jatkuvien hammaslääkärikäyntien olevan omien oireideni taustalla, joten marssein suoraan biohammaslääkärille, joka antoi tukihoitosuosituksen ja saneerasi kerralla 7 hammasta n. 500 euroa. Tukilääkkeet tuli kans maksamaan, en muista enää paljonko, mutta kyllä ne sen väärtejä oli, ettei enää pahene tilanne saneerauksen vuoksi.
Sun oireet oli vaan niin selvästi sellaiset mitkä voi tulla just niistä. Yksi on se kun elimistössä on sitä elohopeata (keskushermostossa) niin se vaikuttaa esim. sähkölaitteisiin/säteilyyn reagoimiseen ja sitten hiivan kertymiseen elimistöön. Väsymys, huimaus, puutumiset, tasapainohäiriöt ja masennuskin voi olla siitä johtuvaa. Ylipäänsä immuniteetin aleneminen voi johtaa monenmoisiin oireisiin.
Se näiden amalgaamioireiden selvittämisen tekee niin vaikeaksi, kun ne voi olla niin yksilölliset. Monella ei ole ikinä tullut mitään, tai ainakaan ei ole osattu yhdistää niihin, että sen perusteella ajatellaan, ettei ne tee muillekaan mitään. Mutta onhan elohopea keskushermostomyrkky ja jos sitä kertyy elimistöön niin onhan se haitaksi! Paikkojen poraileminen, hiominen, kuumien juomien juominen, esim. purkan jauhaminen, saunominen lisäävät elohopean erittymistä paikoista. Joillekin on laitettu esim. kultapaikkoja amalgaamipaikan viereen, jolloin heikompi alkaa liueta... Siispä toisilla sitä erittyy paljon, toisilla vähän, erot voi olla huimat.
Voit myös ottaa yhteyttä johonkin biohammaslääkäriin ja kertoa tilanteestasi, kysyä voisivatko oireet kenties johtua paikoista, käydä tarkastuksessa.
Itselläni oli nimittäin niin rajut oireet kun oli jatkuvia hammaslääkärikäyntejä raskauksien aikana sekä yksi kuumemittari oli ollut käsilaukkuni taskussa rikkinäisenä iät ja ajat, sekä yllätyksekseni löysin keittiöstä pienestä raosta kuumemittarin elohopeapallukan (ollut siellä silloin noin vuoden päivät kuulemma). Tiedän vastoin kuin monet muut epäilee, että elohopea on ykkösluokan myrkky ja olen ikionnellinen päästessäni niistä eroon. : )
Löysin hoitosuunnitelmalappuni ja siinä oli ne arvioidut hinnat 600 euroa yhteensä ja omavastuiksi jäi reilu 200 euroa. Eli kyllä niistä kela-korvauksiakin sai. Korvauksen ehtona oli muistaakseni, että hammasta oli muutenkin paikattava/korjattava.
Kuulostaa siltä että sinulla on tarpeeksi vaivoja. Uskon että syyt eri vaivoihin voivat olla monet, mutta arvaan että pääsyy on yksi - vääränlainen ruokavalio. Jotkut noista vaivoista/oireista kuulostavat hivenainepuutoksilta. Esim. sydämentykytykset tms. sydänvaivat voivat johtua kalsiumin puutoksesta. Joitakin pääsyitä kalsiumin puutokseen ovat
1. Liian paljon proteiinia, eritoten liian paljon eläinperäistä proteiinia
2. Liian happoa-muodostava ruoka(-valio)
3. Runsas kahvinjuonti
4. Valkosokerin käyttö, ja valkosokeria sisältävien tuotteiden käyttö
Syy tai syyt ravintoainepuutokseen voivat myös olla allergiassa. Esim. jos on allerginen lehmänmaidon kaseinille (maidon pääasiallinen proteiini) niin se aiheuttaa ravintoainepuutoksia, joista sitten seuraa eri vaivoja. Sama ongelma jos on allerginen gluteiinille (vehnän ja joidenkin muiden viljojen pääasiallinen proteiini). Eräs toinen syy puutokseen voi olla hiiva, eli candida tai vastaava.
Uskon että kutakuinkin kaikki nämä sinun vaivasi ovat saaneet alkunsa vatsasta, tai pikemmin siitä mitä olet vatsaan laittanut kurkusta alas. Ihmisen elimistö on kuin bensiiniauto, siihen ei pidä tankata dieseliä. Eli jos tankkaat vääränlaista ja alamittaista ruokaa niin ennemmin tai myöhemmin elimistö sanoo sopimuksen irti - "en jaksa enää".
Huomaa että yleensäkään tavalliset lääkärit eivät perehdy tällaiseen. He eivät yleensäkään välitä löytää sairauden aiheuttajaa/juurta. Vaan heille riittää yleensä että hoitavat oiretta lääkkeillä. He eivät käsitä että juurta pitää poistaa, eikä oiretta.
Jos haluat terveyttä niin sinun tulee alkaa elää terveyttä edistävästi, ja eritoten syödä terveellisesti. Se voi vaatia jotain kieltäytymisiä, ja uusien asioiden oppimista. Mutta terveys ja hyvä vointi on sen arvoista.
Voisin sanoa vielä paljon. Ruokavaliosta sen verran että, on sanottu että eräs terveellisimpiä ruokavaloita on nk. "välimeren ruokavalio" (eng. The Mediterranean Diet). Aloita vaikkapa ottamalla selvää tästä ruokavaliosta. Jos osaat englantia niin hyvä kirja joka siitä kertoo on "The Omega Diet", kirjoittanut Artemis P Simopoulos. Saman teoksen edellisen painoksen nimi on "The Omega Plan".
Kysele jos on tarvetta.
H M Granbacka
Lueskellessa tuli mieleen että oireet ovat tyypillisiä autoimmuunitautioireita. Punajäkälän kohdalla asia varmistui. Tauteja kutsutaan myös Th1 tulehdustaudeiksi ja niiden diagnosointi on usein hankalaa sekä monet niistä ovat lääkäreille tuiki tuntemattomia. Mutta uusi tiede tarjoaa helpon testin: Mitataan 1.25D(pakastettava) ja 25D ja lasketaan D-ratio eli osamäärä, jonka normaali on 1.25 -0.5 ja jos arvo yli 2 on Th1 tulehdus päällä. Siihen tunnetaan tasan yksi pätevä hoito, joka on uusi MP hoito. Ilmaiseksi voi kysyä asiaa osoitteesta MarshallProtocol.com mistä saa huipputieteellisiä vastauksia ja neuvoja. Näitä Th1 tauteja on tusinoittain ja tyypillistä niille on D-hypervitaminoosioireisto(yli 60 erilaista oiretta). Jos D-ratio on koholla voidaan asia varmentaa sitten MP hoitokokeella mikä tuottaa sitten Jarisch-Herxheimer Sokin(JHS) ja hoitoa pitää jatkaa jopa useita vuosia. Suomessa hoitoa ei vielä tunneta eikä kaikkia lääkkeitä saa Suomesta. Lääkkeet ovat kaikki markkinoiden turvallisimmasta päästä.
Ethän sitten reagoinut viestiini - vaan eipä siinä mittään. Betasalpaajat ovat sellaisia entisaikojen lääkkeitä ja varmaan saamasi verenpainelääke myös. Kalleimpia ja uusimpia verenpainelääkkeitä on ARB-lääke(angiotensin reseptor blocker) eli angiotensinreseptorin tyyppi 1 estäjä, sartaani nimeltä Olmetec, jota tollasessa taudissa pitäis tosin ottaa heti 3-4 kertaa 40 mg. Pakkauksen ohjeen mukainen 1 kertaa 40 mg kun saattaa aiheuttaa juuri Th 1 tautiselle voimakkaitakin psyykkisiä oireita toisin kuin terveelle. Sivuvaikutukset ovat lumeluokkaa! Jos elohopeamyrkytystä pelkää voi asian mittauttaa ja tietysti kaikki hammaslääkärit vaihtavat rikkinäiset amalgaamit pois ja sehän tapahtuu suht automaattisesti jokatapauksessa.
Mittauta 1.25D ja 25D niin näet onko Th1-tauti eli krooninen autoimmuunitauti kysymyksessä!!!
Ja niitähän ovat esim. Lymen borrelioosi, sarkoidoosi, fibromyalgia, krooninen väsymysoireyhtymä, Golfin sodan syndrooma, Parkinsonin tauti, DM I ja II eli sokeritaudit, Sjögrenin syndrooma, psoriasis ja kymmenet muut taudit!
järki sanoi mikä ruoka on normaalia ja mikä ei. Sitten tuo korvan tinnitus juttu oli se joka sai minut tajuamaan missä mennään.
Minä podin maitoproteiini allergiaa. joka aiheutti kaiken tuon verenpaineen, sydämmen tykytykset, hilseen, päänsäryn, mahan turvotuksen. Kun lopetin kaikki maitotuotteet niin vaivani parani täydellisesti olin ilman maito tuotteita yhden vuoden sitten joskus otin jotain pientä, mutten koskaan maitoa. Juustoja ja jäätelöä suklaata mutta en koskaan kaikkia samana päivänä tai jokapäivä. Olen säästynyt näiltä edellä mainituilta vaivoilta. Mutta me naiset osataan tälläiset asiat paremmin kuin miehet luulisin...
Kiitos vinkistä.
Maitotuotteet voisi olla mahdollisesti syy, etenkin kun olen aina ollut maidon ystävä. Olen joskus koettanut olla nauttimatta maitoa/maitotuotteita mutta yleensä on unohtunut jo parissa päivässä.
Olet ilmeisesti käynyt laktoosi-intoleranssi testeissä? Mutta ne eivät varmaankaan paljasta maitoallergiaa. Maitoallergia testiä ei ilmeisesti ole edes olemassa? Itselläni on ainakin sen oireista ollut lapsena aika paha atooppinen ihottuma.
Voisin koettaa 2-3 viikon jaksoa jolloin en nauttisi mitään maitotuotteita ja katsoa että muuttuuko olotila mitenkään.
Sanoisin että valehtelet vai oletko jonkinlainen masokisti joka ei haluakaan parantua. Nyt olis ollut huipputieteellistä neuvoa aivan uusimman tieteen muodossa tarjolla vaan perusinsinöörin arvostelukyky varsinkin sairaana on tietysti kovilla. D-arvojen mittauksesta ei ole mitään vahonkoa kuten saamistasi myrkyllisistä lääkehoidoista ja jos sattuisi niin epätodennäköisesti että arvot olisivat TG Marshallin määritelmän mukaan normaalit rajoittuu vahinko pelkkään vaivannäköön ja ehkä pieniin kustannuksiin. Tämä on tietoa joka tulee Suomeen joskus ehkä pitkänkin ajan kuluttua - viive voi olla vuosikymmeniä, usein on. Tietysti voi jäädä odottelemaan ja tuskailemaan, minä en kyllä jäisi!
Terve nimimerkki Uusitiede
Katsoin kyllä tuonta www.MarshallProtocol.com -sivustoa, mutta suoraan sanoen se ei paljoa auennut.
mainitessasi ensimmäisessä viestissä autoimmuunitaudit, niin olean useampaan otteeseen ajatellut aivan samaa, mutta yleensä tuollaisten tautien määritys on hankalaa. Vielä hankalammaksi sen tekee nyky-yhteiskunnan penseä terveydenhuolto. Yksityislääkärien vastaanotoilla ravaaminen on helppoa, mutta kallista ja itselläni ei ainakaan tähän päivään menessä ole koskaan raha kasvanut puissa.
Katselin noita D-ratio juttuja mutta en edes ymmärrä mitä mistä ne mitataan (ilm. verestä joka tulee jäädyttää?) ja kuka mittaa (laborotorio?) ja missä tälläisiä mittauksia voi suorittaa suomessa (lääkäriasema?). Kuka nuo mittaukset analysoi?
Olen kyllä lukenut viestisi. Niistä suuri kiitos vaivannäöstäsi, mutta en tosiaan ole osannut niihin vastata.
hei! Valitettavasti tällä palstalla näkyy olevan joku, jolla ei taida ihan kaikki olla kotona.
En tarkoita Sinua, vaan tuota edellistä, jolle juuri vastasit. Kannattaa jättää hänen juttunsa omaan arvoonsa eli vaille huomiota. Huomiota hän nimittäin kaipaa.
No hyvä että olet lukenut, ihan vain auttaakseni kirjoittelin enkä tuputtaakseni mitään.
Labroista esim. Medix tekee näitä ja jos ei lääkäri ymmärrä mikä on valitettavasti aivan oletettavaa kun asia on julkaistukin vasta v. 2002 niin yksityislääkärillä se yleensä onnistuu.
Lääkärin ohjeen mukaan otetaan muistaakseni kaksi 5 ml putkea verta ja 1.25D ainakin pitää välittömästi pakastaa koska muuten arvot ovat liian matalia ja voi jopa näyttää että on ok. Sitten käytössä olevat viitearvot ovat myös vaihtelevia ja yleensä aivan liian suuret. Tutkijat ovat asioista sitten aivan toista mieltä, Merck antaa perinteisesti suppeimmat arvot. Ratkaisevaa on se pakastus ja D-ratio, joka kertoo Th1 tulehduksen voimakkuuden. Sitten kun D-arvot on saatu voi esittää jo niiden pohjalta vapaasti kysymysiä MarshallProtocol.com sivuilta. Vahvasti Th1 suuntaan viittaa punajäkälä mutta ei kannata ennakoida, mielestäni tämä ehdottamani menettely ollessaan negatiivinen sulkee pois nopeasti ja halvalla valtavan määrän juuri vaikeasti diagnosoitavia tauteja eli on siinäkin tapauksessa mielekäs.
Muuten jos lääkäri tarvitsee tekosyytä D-tutkimuksiin kelpaa siihen osteoporoosi- tai sarkoidoosiepäily.
Ota koppalakki pois - sillä ei saa huomiota. Sun antama vihje on kyllä mahtava ja auttaa ja parantaa sairaat. Minä en itse tästä kirjoittelusta hyödy tuon taivaallista, päinvastoin tuskia siitäkin saa kun täällä on kaikenkarvaisia vähemmän sivistyneitä mukana, joita eivät palstojen varsinaiset aiheet kiinosta.
Kerro ihmeessä noin sarvikuonon näkökulmasta mitä epäilet vai oletko vain paha tai lääkäri tai muuten seko?
puutuminen voi johtua monista eri syistä.
esim. niska-kaularangan kulumasta.
purentavirheestä hampaissa. verenkiertohäiriöstä
jos kolesteroolisi on korkea, se kannatta hoitaa myös. syötkö vielä verenpainelääkkeitä?
entä mikä hb? crp on varmaankin otettu. mikä oli tulos? oletko ollut nykyisin stressaantunut?
paniikkihäiriökin voi olla syynä. näitä asioita on niin monta että yksi sydämen rasituskoe ei sulje pois lähellekään kaikkea mahdollista.
onku sinulla ollut 24 tunnin h-seurantalaite sydämen toiminnasta? vastaile näihin,niin mietitään lisää.hauskaa vappua kuitenkin.
Terve.
Vasemmassa olkapäässä on jotain ihmeellistä. joku luu on osittain poissa paikoiltaan, mutta voi kuulema olla synnynnäistä tai "ominaisuus".
Kaularangassa on huomattu vuonna 2003 jotain kulumaa, mutta ei kuulema vakavaa.
Eli röntgenkuvat on otettu niskasta ja olkapäästä, vasempaan käteen on tehty joku hermo/sähkökoe -tulos ok, ei vikaa. Sen lisäksi olen kahteen otteeseen päässyt fysiatrille Jorviin (12kk jonottelua).
Paniikkihäiriöön en jaksa uskoa, koska en saa koskaan mainittuja oireita, lähinnä oireet ovat kroonisia, eivät kohtauksia. En esim. pelkää esiintymistä, en saa jännityksestä koskaan oireita, ulkonaliikkumista, erilaisia tilanteita, tms.
Kolesteroli on hieman koholla, mutta hieman yli viitearvojen -kuulemma vastaa miesten keskiarvoa.
Stressiä ei olisi varmaan ilman näitä vaivoja. Vaivat aiheuttaa väsymyksen tunnetta ja jaksamattomuutta. Esim. päänsärky ja tinnitys ovat melko rassaavia jos tekee "aivotyötä".
Holster, siis 24h seurantakoe sydämen toiminnasta piti ottaa joskus muinoin, mutta lähete maksan lisätutkimuksiin ja holster-kokeeseen toi mielenkiintoisen viestin erikoislääkäriltä: "Ei aihetta lisätutkimuksiin?".
Verikokeissa ei ole tosiaan mitään muuta ihmeellistä kuin kohonnut ALAT-arvo, joka yleensä ollut noin 150. Trendi on ollut mielestäni hieman nouseva.
Mielestäni sydämestä voisi ottaa ainakin ultra-äänikuvat? ja tällainen seurantalaite ei olisi pahitteeksi. Verenkierronkin voi varmaan tutkia jotenkin? Kuulo pitäisi tutkia ehdottomasti jonkun erikoislääkärin käynnillä, tuskin kuitenkaan mitään auttaa. Mutta en pääse näiden lääkäreiden ajatusmaailmaan. Päänsärkyyn en osaa sanoa mikä siihen auttaa – joskus jopa haaveilen eläkkeestä ;), sanoo 33-v.
Kuntoilen nykyään 3 krt. viikossa. Painoa on tullut viime vuoden aikana varmaan 10kg. (polvi leikattiin vuosi sitten ja olin 8kk täysin ilman liikuntaa, mutta nyt tilanne on korjaantumassa)
Ainiin, verenpaineeseen olen nyt syönyt reilun viikon näitä pitkäkestoisia betasalpaajia, jotka ovat laskeneet painetta ja lepopulssia. Eli paineet on ollut lääkkeen syömisestä lähtien: n. 75/130 ja pulssi n. 65 (aikasemmin n.95/150 ja n.85).
Itse olen kärsinyt punajäkälästä, tinnituksesta, omituisista säryistä ja mm. jäykästä niskasta. Sekä toistuvista poskiontelotulehduksista. Luulin jo että kyse on amalgaamista, joten paikat vaihdettiin. Ja hyvä oli että vaihdettiin. Näytti että kaikki olisi pian pitänyt uusia kuitenkin. Mutta apua ei ongelmiin tullut. Päänsärky jatkui, niskat olivat jumissa, kipuilin ja ihmettelin. Hiiva oli toistuva riesa. Sitten eräs hammas päätyi tiensä päähän. Se oli juurihoidettu vuosia aiemmin. Ja muistan kuinka juurihoidossa rassi katkesi juuren sisään ja sementoitiin siinne. Kun hammas poistettiin, niin mitä juuren päässä pilkistikään. Piikki rassia. Se oli työntynyt poskionteloon ja selitti miksi punkteerauksia oli joskus 11 kertaakin peräkkäin. Eivätkä ne poistaneet tulehduksia. Niskaa oli kiropraktikko napsutellut kohdilleen. Päätetyössä työasento on yleensä aina vain sinne päin. Mutta sen perään ei ollut kipuilua ja tulehdukset vähenivät merkittävästi. Apua siis tuli vaikka vahingossa. Jäkälä taitaa olla ainakin itselläni eräänlainen elimistön stressin varaventtiili. Se vaihtaa muotoaan ja paikkaa - ja esiintyy välillä valkojäkälänä, välillä taas punajäkälänä. Punajäkälän tunnistaa verkkomuotoisesta halkeilusta joka näkyy valkeana muutoin purppuran värisellä ihovaurioalueella. Se alkoi näppynä, jonka huippu muuttui valkoiseksi, syntyi kraateri ja sen ympärys kasvoi ulospäin jättäen sisäänsä vaurioituneen ihoalueen. Kutina oli järkyttävä. UVA valo ja kovat kortisoonit auttoivat. Valkojäkälä puolestaan muodosti ihon alaisia sarveishelmiä, jotka kulkeutuvat ihon läpi pintaan ja muodostavat joskus hilamaisia teräväsärmäisiä ja kipeitä keskittymiä. Se ilmenee ikäänkuin ihon tai limakalvon kerrosten vääränä sijaintina. Siinäkin kutina on kamala. Itse altistuin vuoden ajan homeasunnolle. Hajuaistini hävisi, limakalvot turposivat ja sen perään olen syönyt allergia lääkkeitä, vaikka allergiakoe ei ole allergian syitä löytänyt. Sukurasituksena astma. Kilpirauhanen poistettu, liikakasvu kun käänsi kurkkutorven hassusti mutkalle. Diabetes II kulkee suvussa, sitä seurataan. Aika monta autoimmunijärjestelmään viittaavaa oireyhtymää. Taidan pistää korvan taa tuon aiemmin mainitun sivuston.
Nopea diagnoosi:
Hypokondria