Maan ajaminen talousahdinkoon ilmaston suojelun nimissä ja saman aikaisesti epätoivoinen kasvun tavoittelu halpatyövoiman tuonnilla omat työttömät unohtaen on järjetöntä ja absurdia touhua.
Taustalla on vain eliitin ahneus. Kasvua on leivottava keinolla millä hyvänsä, kansan tehtäväksi jää joustaa ja ottaa iskuja vastaan.
Kehittyneen lajin toimintamalli hakisi kestäviä ratkaisuja rajoittmalla tarpeetonta väestönkasvua ja hyödytöntä maahanmuuttoa ja keskittäisi resursseja siihen , että kaikki voisivat antaa oman panoksensa yhteiskunnalle ja voisivat elää ihmisarvoisesti.
Suomalainen yhteiskunta on parhaillaan menossa elukoitten yhteiskunnaksi, jossa vahvimmat määrittelevät ketä tarvitaan ja kenet raadellaan kuoliaaksi.
Hallitsemattoman kasvun tavoittelun tilalle on osattava ottaa humanismi ja ihmisarvot.
Taustalla on vain eliitin ahneus. Kasvua on leivottava keinolla millä hyvänsä, kansan tehtäväksi jää joustaa ja ottaa iskuja vastaan.
Kehittyneen lajin toimintamalli hakisi kestäviä ratkaisuja rajoittmalla tarpeetonta väestönkasvua ja hyödytöntä maahanmuuttoa ja keskittäisi resursseja siihen , että kaikki voisivat antaa oman panoksensa yhteiskunnalle ja voisivat elää ihmisarvoisesti.
Suomalainen yhteiskunta on parhaillaan menossa elukoitten yhteiskunnaksi, jossa vahvimmat määrittelevät ketä tarvitaan ja kenet raadellaan kuoliaaksi.
Hallitsemattoman kasvun tavoittelun tilalle on osattava ottaa humanismi ja ihmisarvot.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olisi ymmärrettävä, että jatkuva kasvu merkitsee ympäristön kannalta tuhoa ja umpikujaa.
Materiaalisia hyödykkeitä ja palveluita tarjoava liike-elämä pyrkii lisäämään kulutusta ja tarjontansa kasvua, mutta tottahan on sekin että se tuo myös toimeentuloa .
Vaikka puntarissa on toimeentulo, toisella puolella on se tämän materiatarjonnan ja palveluiden kuluttama osa luonnonvaroista, epäsuorasti tai suoraan, joka on siinä välttämätöntä.
MIten tämä tasapaino näiden välillä olisi saavutettavissa ? Onko nyt jo niinkin että kuluttajien määrä on liiallinen tähän luonnonvarojen kulutukseen ja sen kasvuun, vai onko kulutus itsessään ylittänyt kohtuuttomuuksien rajan ?
Uutuuksien ja kertakäyttöisen tarjonnan uusiutumisen aikajännekin on lyhentynyt, myös ne aikaisemmin sinänsä käyttökelpoiset tavat ja toiminnot pyritään korvaamaan kiihtyvällä nopeudella uusilla.
Aikaisempi muuttuu käyttökelvottomaksi, joka on lyhytnäköistä kulutuksen hallinnointia, sen jatkuvan kasvun ehdollistamaa toimintaa.
Suomalaisten ongelmat ovat täysin itse aiheutettuja joka asian politisoinnilla ja oppineen väestönosan syrjinnällä maanpakoon ajamisella !