Löysän rikin vaarat

1) Tässä oli kysymys vantin löystymisestä purjehtiessa, ei alapäästä irrotetusta vantista. Mikäli puhutaan tyypillisestä T-päätteestä, niin sen pitäisi päästä kääntymään lähes 90 astetta, jotta se voisi jäädä jumiin väärään asentoon, mikä olisi edellytys sille, että siihen voisi kohdistua taivutusta. Jos se pääsisi kääntymään sen noin 90 astetta, niin riskinä olisi toki myös välitön irtoaminen. Jos vantti on alapäästään kiinni, niin ei se pääte pääse kääntymään kuin joitain asteita, mihin ei liity riskiä, koska se kääntyy vapaasti takaisin suoraksi kun vanttiin tulee taas vetoa.

2) Jotta tuulen puolen vantin venyminen merkittävästi vaikuttaisi rikin geometriaan, mitä tässä ehdotat, tulisi käytännössä rustin olla lähessä mastossa kiinni ja ilman saalinkeja. Kysyjä kertoi veneessä olevan saalingit (kuten yleensä on), joten vaijerin murtovenymälläkään maston kulma ei merkittävästi muutu. Tämän skenaarion osalta ei ole mitään merkitystä sillä, onko suojan puolen vantti kireä, löysä vai kokonaan irti. Merkittävää voimaahan siinä ei kuitenkaan ole.

Aloittajalle vastauksena:
Tasaisessa tuulessa ja vedessä löysä riki ei aiheuta mitään riskiä kireään rikiin verrattuna (paitsi että et saa etustaagin notkoa kuriin etkä siis saavuta optimaalista nousukulmaa kryssillä). Sen sijaan isossa aallokossa kiihtyvyydet voivat saada rikin heilahtelemaan niin, että siihen löysään vanttiin kohdistuu impulsseja, jotka väsyttävät vantin päätettä, ja mikä vaarallisempaa, mahdollisesti saalingin kiinnitystä mastoon. Voit tarkkailla rikiäsi. Jos vantti paukahtelee välillä suoraksi, niin kannattaa tehdä asialle jotain. Jos se roikkuu tasaisen löysänä, niin eihän siinä silloin mitään vaurioittavia voimia ole.

Nämä ovat siis teoreettisia riskejä. Käytännössä useimmissa osatakilaveneissä vesillämme riki ei ole niin kireä etteikö suojan puolen vantit löystyisi purjehtiessa. Mastovauriot ovat kuitenkin harvinaisia, ja yleensä syy on jokin muu kuin väsymismurtuma (esim köyden irti repimä sokka tms). Älä siis murehdi. Jos löystyminen johtuu rungon joustosta, niin etpä sille kovin helposti mitään voisi tehdäkään.

Anonyymi kirjoitti:

1) Tässä oli kysymys vantin löystymisestä purjehtiessa, ei alapäästä irrotetusta vantista. Mikäli puhutaan tyypillisestä T-päätteestä, niin sen pitäisi päästä kääntymään lähes 90 astetta, jotta se voisi jäädä jumiin väärään asentoon, mikä olisi edellytys sille, että siihen voisi kohdistua taivutusta. Jos se pääsisi kääntymään sen noin 90 astetta, niin riskinä olisi toki myös välitön irtoaminen. Jos vantti on alapäästään kiinni, niin ei se pääte pääse kääntymään kuin joitain asteita, mihin ei liity riskiä, koska se kääntyy vapaasti takaisin suoraksi kun vanttiin tulee taas vetoa.

2) Jotta tuulen puolen vantin venyminen merkittävästi vaikuttaisi rikin geometriaan, mitä tässä ehdotat, tulisi käytännössä rustin olla lähessä mastossa kiinni ja ilman saalinkeja. Kysyjä kertoi veneessä olevan saalingit (kuten yleensä on), joten vaijerin murtovenymälläkään maston kulma ei merkittävästi muutu. Tämän skenaarion osalta ei ole mitään merkitystä sillä, onko suojan puolen vantti kireä, löysä vai kokonaan irti. Merkittävää voimaahan siinä ei kuitenkaan ole.

Aloittajalle vastauksena:
Tasaisessa tuulessa ja vedessä löysä riki ei aiheuta mitään riskiä kireään rikiin verrattuna (paitsi että et saa etustaagin notkoa kuriin etkä siis saavuta optimaalista nousukulmaa kryssillä). Sen sijaan isossa aallokossa kiihtyvyydet voivat saada rikin heilahtelemaan niin, että siihen löysään vanttiin kohdistuu impulsseja, jotka väsyttävät vantin päätettä, ja mikä vaarallisempaa, mahdollisesti saalingin kiinnitystä mastoon. Voit tarkkailla rikiäsi. Jos vantti paukahtelee välillä suoraksi, niin kannattaa tehdä asialle jotain. Jos se roikkuu tasaisen löysänä, niin eihän siinä silloin mitään vaurioittavia voimia ole.

Nämä ovat siis teoreettisia riskejä. Käytännössä useimmissa osatakilaveneissä vesillämme riki ei ole niin kireä etteikö suojan puolen vantit löystyisi purjehtiessa. Mastovauriot ovat kuitenkin harvinaisia, ja yleensä syy on jokin muu kuin väsymismurtuma (esim köyden irti repimä sokka tms). Älä siis murehdi. Jos löystyminen johtuu rungon joustosta, niin etpä sille kovin helposti mitään voisi tehdäkään.

Lue lisää

"Tasaisessa tuulessa ja vedessä löysä riki ei aiheuta mitään riskiä kireään rikiin verrattuna (paitsi että et saa etustaagin notkoa kuriin etkä siis saavuta optimaalista nousukulmaa kryssillä)."

Eipä siihen notkon kurittamiseenkaan ole merkitystä sillä roikkuuko vantti ihan löysänä vai onko vedoton, mutta vielä suora. Vasta sitten on vaikutusta, kun on kiskottu niin tiukkaan, että on leen puolen vantissakin ihan merkittävä veto. Aika harvassa kruiserissa pystyy tätä saavuttamaan kovassa kelissä. Jos suojan puolen vantin jännitys menee purjehtiessa lähelle nollaa, niin esijännityksellä ei ole mitään merkitystä etustaagin notkoon koska kaikki veto tulee tuulen puolen vantista (joka taas riippuu vain kallistavasta momentista, jos suojan puoli on jo vedoton), hekistä ja mahdollisista barduunoista.

Anonyymi kirjoitti:

1) Tässä oli kysymys vantin löystymisestä purjehtiessa, ei alapäästä irrotetusta vantista. Mikäli puhutaan tyypillisestä T-päätteestä, niin sen pitäisi päästä kääntymään lähes 90 astetta, jotta se voisi jäädä jumiin väärään asentoon, mikä olisi edellytys sille, että siihen voisi kohdistua taivutusta. Jos se pääsisi kääntymään sen noin 90 astetta, niin riskinä olisi toki myös välitön irtoaminen. Jos vantti on alapäästään kiinni, niin ei se pääte pääse kääntymään kuin joitain asteita, mihin ei liity riskiä, koska se kääntyy vapaasti takaisin suoraksi kun vanttiin tulee taas vetoa.

2) Jotta tuulen puolen vantin venyminen merkittävästi vaikuttaisi rikin geometriaan, mitä tässä ehdotat, tulisi käytännössä rustin olla lähessä mastossa kiinni ja ilman saalinkeja. Kysyjä kertoi veneessä olevan saalingit (kuten yleensä on), joten vaijerin murtovenymälläkään maston kulma ei merkittävästi muutu. Tämän skenaarion osalta ei ole mitään merkitystä sillä, onko suojan puolen vantti kireä, löysä vai kokonaan irti. Merkittävää voimaahan siinä ei kuitenkaan ole.

Aloittajalle vastauksena:
Tasaisessa tuulessa ja vedessä löysä riki ei aiheuta mitään riskiä kireään rikiin verrattuna (paitsi että et saa etustaagin notkoa kuriin etkä siis saavuta optimaalista nousukulmaa kryssillä). Sen sijaan isossa aallokossa kiihtyvyydet voivat saada rikin heilahtelemaan niin, että siihen löysään vanttiin kohdistuu impulsseja, jotka väsyttävät vantin päätettä, ja mikä vaarallisempaa, mahdollisesti saalingin kiinnitystä mastoon. Voit tarkkailla rikiäsi. Jos vantti paukahtelee välillä suoraksi, niin kannattaa tehdä asialle jotain. Jos se roikkuu tasaisen löysänä, niin eihän siinä silloin mitään vaurioittavia voimia ole.

Nämä ovat siis teoreettisia riskejä. Käytännössä useimmissa osatakilaveneissä vesillämme riki ei ole niin kireä etteikö suojan puolen vantit löystyisi purjehtiessa. Mastovauriot ovat kuitenkin harvinaisia, ja yleensä syy on jokin muu kuin väsymismurtuma (esim köyden irti repimä sokka tms). Älä siis murehdi. Jos löystyminen johtuu rungon joustosta, niin etpä sille kovin helposti mitään voisi tehdäkään.

Lue lisää

1) T-päätteen vaurioituminen taivutuksesta tapahtuu jo paljon ennen 90 asteen pielessä olevaa suuntaa. Tämä juurikin siksi ettei se pääte käännykään vedon suuntaan heti vedon alkaessa uudesrtaan, koska kitkaakin on, eikä maston reikäkään ole vanhassa rikissä alkuperäisen muotoinen ja täysin sileä. Vaurio ei siis vaadi irroitettua vanttia!


2) "Kysyjä kertoi veneessä olevan saalingit (kuten yleensä on), joten vaijerin murtovenymälläkään maston kulma ei merkittävästi muutu. Tämän skenaarion osalta ei ole mitään merkitystä sillä, onko suojan puolen vantti kireä, löysä vai kokonaan irti."

Kyllä se kulma vaan muuttuu, ja tupla vauhdilla kun suojan puolen vantti on jo menettänyt jännityksensä. Siis sama kallistavan momentin lisäys tuottaa kaksinkertaisen venymän vanttiin jos suojan puoli on jo löysä, verrattuna siihen että esijännitystä on siellä vielä jäljellä. Ero on hyvin olennainen sekä käytännössä että teoriassa.

Anonyymi kirjoitti:

1) T-päätteen vaurioituminen taivutuksesta tapahtuu jo paljon ennen 90 asteen pielessä olevaa suuntaa. Tämä juurikin siksi ettei se pääte käännykään vedon suuntaan heti vedon alkaessa uudesrtaan, koska kitkaakin on, eikä maston reikäkään ole vanhassa rikissä alkuperäisen muotoinen ja täysin sileä. Vaurio ei siis vaadi irroitettua vanttia!


2) "Kysyjä kertoi veneessä olevan saalingit (kuten yleensä on), joten vaijerin murtovenymälläkään maston kulma ei merkittävästi muutu. Tämän skenaarion osalta ei ole mitään merkitystä sillä, onko suojan puolen vantti kireä, löysä vai kokonaan irti."

Kyllä se kulma vaan muuttuu, ja tupla vauhdilla kun suojan puolen vantti on jo menettänyt jännityksensä. Siis sama kallistavan momentin lisäys tuottaa kaksinkertaisen venymän vanttiin jos suojan puoli on jo löysä, verrattuna siihen että esijännitystä on siellä vielä jäljellä. Ero on hyvin olennainen sekä käytännössä että teoriassa.

Lue lisää

Jos rikissäsi on niin pahasti kulunut T-päätteen vastakappale, ettei pääte pääse vapaasti kääntymään, niin suosittelen vahvasti osan uusimista. Se ei paljon maksa. Kitkavoimaahan siinä on vasta kun on vetovoimaa, ja suoraksi kääntyminen tapahtuu ihan sormivoimallakin, eli siinä vaiheessa kun kitkavoimaa voisi olla, on pääte jo suorassa.

Tuo kakkoskohdan väite on niin hullu, että kehotan tutustumaan fysiikan ja geometrian alkeisiin. Ja miettimään uudelleen. Vantin murtovenymäkin on niin pieni, ettei maston kulma ole merkittävästi muuttunut ennen kuin vantti murtuu.

Anonyymi kirjoitti:

Jos rikissäsi on niin pahasti kulunut T-päätteen vastakappale, ettei pääte pääse vapaasti kääntymään, niin suosittelen vahvasti osan uusimista. Se ei paljon maksa. Kitkavoimaahan siinä on vasta kun on vetovoimaa, ja suoraksi kääntyminen tapahtuu ihan sormivoimallakin, eli siinä vaiheessa kun kitkavoimaa voisi olla, on pääte jo suorassa.

Tuo kakkoskohdan väite on niin hullu, että kehotan tutustumaan fysiikan ja geometrian alkeisiin. Ja miettimään uudelleen. Vantin murtovenymäkin on niin pieni, ettei maston kulma ole merkittävästi muuttunut ennen kuin vantti murtuu.

Lue lisää

Tuttu, jo edesmennyt lentokoneinsinööri totesi aikanaan, että nykyinsinööreissä on se vika, ettei heillä ole sormituntumaa. Ja pahasta sormituntuman puutteesta nuo kuvitellut ongelmat kertovat Vantin pitää ensinnäkin olla tosi löysällä, jotta edes sit' kahden asteen suunnanmuutosta tulisi. Vantin venymiset tai muutkaan taas eivät senkään vertaa pysty muuttamaan yläpäässä vantin kulmaa mastoon.

Kun saalingit ovat viistot ja masto taipuu, löystyvät vantit väistämättä. Löysä vain tietenkin näkyy ainostaan leen puolella. Aloittajan ei kannata kannata mielenrauhaansa löystyvästä leen vantista menettää niin kauan, kun masto ei aallokossa ala elämään.

Tuolla ei ole mitään tekemistä aloittajan kysymyksen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla ei ole mitään tekemistä aloittajan kysymyksen kanssa.

On sinänsä, että aloittaja kertoo kiristävänsä "niin tiukkaan kuin uskallan". Varsin epämääräinen määre. Onko tuo sitten tarpeeksi kireä vai ei? Onko saavutettu Seldenin ohjeissa mainittu maks. 25% murtolujuudesta? Se vaatii aika kova vääntöä laiturissa ja lienee kireämpi kuin useimpien "niin tiukkaan kuin uskallan".

Itsellä oli edellisessä veneessä tuo 25%. Nykyinen vaatii enemmänkin. Syynä ei ole rungon joustaminen vaan rodien joustaminen. Ovat melko ohuet ko. veneeseen (Seldenin mitoituksen mukaiset). Monissa vastaavissa on 1-2 kokoa paksummat.

Seldenin ohjeen mukaan leen PÄÄvantin tulee pysyä kireänä 20 asteen kallistukseen saakka hekki maksimikireyteen vedettynä. Jos puuskissa siis kallistuu reilusti yli 20 astetta, saa PÄÄvanttikin löystyä. Muut vantit saa löystyä jo aiemminkin. Omassa veneessä D2 löystyy jo normikallistumilla, muut ei.

Samoin minä. Alkukaudesta kryssillä varmistetaan sopiva kireys.

Anonyymi kirjoitti:

On sinänsä, että aloittaja kertoo kiristävänsä "niin tiukkaan kuin uskallan". Varsin epämääräinen määre. Onko tuo sitten tarpeeksi kireä vai ei? Onko saavutettu Seldenin ohjeissa mainittu maks. 25% murtolujuudesta? Se vaatii aika kova vääntöä laiturissa ja lienee kireämpi kuin useimpien "niin tiukkaan kuin uskallan".

Itsellä oli edellisessä veneessä tuo 25%. Nykyinen vaatii enemmänkin. Syynä ei ole rungon joustaminen vaan rodien joustaminen. Ovat melko ohuet ko. veneeseen (Seldenin mitoituksen mukaiset). Monissa vastaavissa on 1-2 kokoa paksummat.

Seldenin ohjeen mukaan leen PÄÄvantin tulee pysyä kireänä 20 asteen kallistukseen saakka hekki maksimikireyteen vedettynä. Jos puuskissa siis kallistuu reilusti yli 20 astetta, saa PÄÄvanttikin löystyä. Muut vantit saa löystyä jo aiemminkin. Omassa veneessä D2 löystyy jo normikallistumilla, muut ei.

Lue lisää

Jos Seldenin ohjeenkin mukaan leen vantit saavat löystyä yli 20 asteen kallistuksella, niin tästä voitanee päätellä, että se leen vanttien löystyminen ei ole mitenkään vaarallista. Jos ei ole vaarallista yli 20 asteen kallistuksessa, niin tuskin pienemmässäkään, eikö?

Kuten ylempänä on todettu, on vanttien esikiristyksellä merkitystä vain sellaisessa kelissä, jossa esikiristyksen ansiosta leen vantit pysyvät kireällä. Jos ne löystyvät, ei esikiristyksellä ole enää mitään merkitystä rikin toiminnan kannalta, koska leen vantissa ei ole jännitystä ja näin ollen tuulen puolen vantissa on sama jännitys riippumatta siitä, mikä oli esijännitys. Tämähän todettiin jossain WB:n artikkelissakin.

Tuo Seldenin ohje maks 25% murtolujuudesta on RIKIN kannalta MAKSIMIesikiristys. Selden ei tietenkään voi ottaa kantaa rikin alla olevan veneen kestävyyteen, kun kyseessä on yleisohje. Ei varmasti kaikissa veneissä voi niin kovaan kiskoa, varsinkin, jos vanttien paksuus on mitoitettu yläkanttiin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Seldenin ohjeenkin mukaan leen vantit saavat löystyä yli 20 asteen kallistuksella, niin tästä voitanee päätellä, että se leen vanttien löystyminen ei ole mitenkään vaarallista. Jos ei ole vaarallista yli 20 asteen kallistuksessa, niin tuskin pienemmässäkään, eikö?

Kuten ylempänä on todettu, on vanttien esikiristyksellä merkitystä vain sellaisessa kelissä, jossa esikiristyksen ansiosta leen vantit pysyvät kireällä. Jos ne löystyvät, ei esikiristyksellä ole enää mitään merkitystä rikin toiminnan kannalta, koska leen vantissa ei ole jännitystä ja näin ollen tuulen puolen vantissa on sama jännitys riippumatta siitä, mikä oli esijännitys. Tämähän todettiin jossain WB:n artikkelissakin.

Tuo Seldenin ohje maks 25% murtolujuudesta on RIKIN kannalta MAKSIMIesikiristys. Selden ei tietenkään voi ottaa kantaa rikin alla olevan veneen kestävyyteen, kun kyseessä on yleisohje. Ei varmasti kaikissa veneissä voi niin kovaan kiskoa, varsinkin, jos vanttien paksuus on mitoitettu yläkanttiin.

Lue lisää

Veneessä on taatusti suuremmat varmuuskertoimet kuin vanteissa. Eli kyllä kestää, mutta saattaa tulla ongelmia haitallisen suurista muodonmuutoksista eli luukut voivat jumittua ja ovet lakata toimimasta.

Tavallaan jousto on hyvästäkin. Sehän lisää esijännityksen toiminta-aluetta. Äärettömän joustamattomassa rungossa ja vanteissahan pienikin venymä johtaisi leen vantin löystymiseen. Kuminauhat vanttien tilalla taas olisi helppo laittaa niin, ettei leen vantti koskaaan löysty.

Tuo 25% on tietysti rikin kannalta eli silloin aletaan olla vanttien mitoituksen maksimissa.

Ei ole oikea päätelmä, että saa löystyä yli 20 asteen kallistumalla = ei haittaa vaikka löystyy aiemminkin. 20 asteen kallistumalla veneen maksimaalisesta oikaisevasta momentista on tyypillisesti käytössä yli puolet ja maksimin saavutettaessa on jo purjevoimat radikaalisti pienemmät, sillä silloin kallistus on tyypillisesti 60 asteen paikkeilla. Miehistö laidalla ollaan vielä reilusti lähempänä maksimia jo 20 asteessa.

Siis löystyminen ei lisäänny tolkuttomasti maksimissa. Jos sen sijaan vantit löystyvät jo 10 asteen kallistumalla, on löystymä jo varsin suuri 30 asteessa ja potentiaalisesti vaarallinen.

Anonyymi kirjoitti:

Veneessä on taatusti suuremmat varmuuskertoimet kuin vanteissa. Eli kyllä kestää, mutta saattaa tulla ongelmia haitallisen suurista muodonmuutoksista eli luukut voivat jumittua ja ovet lakata toimimasta.

Tavallaan jousto on hyvästäkin. Sehän lisää esijännityksen toiminta-aluetta. Äärettömän joustamattomassa rungossa ja vanteissahan pienikin venymä johtaisi leen vantin löystymiseen. Kuminauhat vanttien tilalla taas olisi helppo laittaa niin, ettei leen vantti koskaaan löysty.

Tuo 25% on tietysti rikin kannalta eli silloin aletaan olla vanttien mitoituksen maksimissa.

Ei ole oikea päätelmä, että saa löystyä yli 20 asteen kallistumalla = ei haittaa vaikka löystyy aiemminkin. 20 asteen kallistumalla veneen maksimaalisesta oikaisevasta momentista on tyypillisesti käytössä yli puolet ja maksimin saavutettaessa on jo purjevoimat radikaalisti pienemmät, sillä silloin kallistus on tyypillisesti 60 asteen paikkeilla. Miehistö laidalla ollaan vielä reilusti lähempänä maksimia jo 20 asteessa.

Siis löystyminen ei lisäänny tolkuttomasti maksimissa. Jos sen sijaan vantit löystyvät jo 10 asteen kallistumalla, on löystymä jo varsin suuri 30 asteessa ja potentiaalisesti vaarallinen.

Lue lisää

Kuten aiemmin on selitetty, siinä pisteessä, kun suojan puolen vantit löystyvät, menettää esijännitys täysin merkityksensä. Kun mennään 30 asteen kallistuksessa, ei ole mitään merkitystä sillä, löystyivätkö ne jo 10 vai vasta 20 asteen kallistuksessa. Kaikki rikin voimat siinä 30 asteen kallistuksessa ovat identtiset.

"Veneessä on taatusti suuremmat varmuuskertoimet kuin vanteissa. "
Tuo on ihan absurdi väite. Sehän riippuu siitä veneestä ja siitä millaiset vantit siihen on valittu. Vaikka joku fiksu venesuunnittelija valitsisikin sen verran heppoiset vantit että katkeavat ennen rustien repeämistä, niin joku toinen on saattanut laittaa järeämmät vantit. Vantteja myös vaihdetaan jo olemassa oleviin veneisiin. Jotkut vaihtavat valtamerille lähtiessään paksumpiin, eivätkä näistä kaikki välttämättä ole osanneet laskea mitä vene kestää.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten aiemmin on selitetty, siinä pisteessä, kun suojan puolen vantit löystyvät, menettää esijännitys täysin merkityksensä. Kun mennään 30 asteen kallistuksessa, ei ole mitään merkitystä sillä, löystyivätkö ne jo 10 vai vasta 20 asteen kallistuksessa. Kaikki rikin voimat siinä 30 asteen kallistuksessa ovat identtiset.

"Veneessä on taatusti suuremmat varmuuskertoimet kuin vanteissa. "
Tuo on ihan absurdi väite. Sehän riippuu siitä veneestä ja siitä millaiset vantit siihen on valittu. Vaikka joku fiksu venesuunnittelija valitsisikin sen verran heppoiset vantit että katkeavat ennen rustien repeämistä, niin joku toinen on saattanut laittaa järeämmät vantit. Vantteja myös vaihdetaan jo olemassa oleviin veneisiin. Jotkut vaihtavat valtamerille lähtiessään paksumpiin, eivätkä näistä kaikki välttämättä ole osanneet laskea mitä vene kestää.

Lue lisää

Kiristin edellisen veneeni pää- ja alavantit Seldénin ohjeen mukaan; päävantit muistaakseni lukuun 800 ja alavantit 600:een. Masto teki montun ruffin kattoon ja pari turkkilevyä jumahti kiinni. Kyseessä kuitenkin tukevaksi tunnettu ruotsalainen. Käytin oikean kireyden tsekkaamiseen mittaria. Päävanttien 600 ja alavanttien 400 piti takilan niin kireällä, ettei leen puolen vaijereissa ollut minkäänlaista löysyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten aiemmin on selitetty, siinä pisteessä, kun suojan puolen vantit löystyvät, menettää esijännitys täysin merkityksensä. Kun mennään 30 asteen kallistuksessa, ei ole mitään merkitystä sillä, löystyivätkö ne jo 10 vai vasta 20 asteen kallistuksessa. Kaikki rikin voimat siinä 30 asteen kallistuksessa ovat identtiset.

"Veneessä on taatusti suuremmat varmuuskertoimet kuin vanteissa. "
Tuo on ihan absurdi väite. Sehän riippuu siitä veneestä ja siitä millaiset vantit siihen on valittu. Vaikka joku fiksu venesuunnittelija valitsisikin sen verran heppoiset vantit että katkeavat ennen rustien repeämistä, niin joku toinen on saattanut laittaa järeämmät vantit. Vantteja myös vaihdetaan jo olemassa oleviin veneisiin. Jotkut vaihtavat valtamerille lähtiessään paksumpiin, eivätkä näistä kaikki välttämättä ole osanneet laskea mitä vene kestää.

Lue lisää

Ne jo 10 asteen kallistumassa löystyvät vantit sallivat huomattavast suuremmat liikkeet rikille. Kun esijännitys menetetään, liikkeet tuplaantuvat eli jäykkyyttä menetetään. Silloin voi jo siellä 30 asteen kallistumalla olla selvä vääristymä rikigeometriassa ja myöskin masto pääsee elämään selvästi enemmän. Ja se leen vantti on reilusti löysä, jolloin voi tulla päätteisiin jo suurempia kulmia kuin mihin kiinnitykset on suunniteltu eli vaijeri voi vääntyillä puristepäätteen juuresta ja katketa ennen aikojaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten aiemmin on selitetty, siinä pisteessä, kun suojan puolen vantit löystyvät, menettää esijännitys täysin merkityksensä. Kun mennään 30 asteen kallistuksessa, ei ole mitään merkitystä sillä, löystyivätkö ne jo 10 vai vasta 20 asteen kallistuksessa. Kaikki rikin voimat siinä 30 asteen kallistuksessa ovat identtiset.

"Veneessä on taatusti suuremmat varmuuskertoimet kuin vanteissa. "
Tuo on ihan absurdi väite. Sehän riippuu siitä veneestä ja siitä millaiset vantit siihen on valittu. Vaikka joku fiksu venesuunnittelija valitsisikin sen verran heppoiset vantit että katkeavat ennen rustien repeämistä, niin joku toinen on saattanut laittaa järeämmät vantit. Vantteja myös vaihdetaan jo olemassa oleviin veneisiin. Jotkut vaihtavat valtamerille lähtiessään paksumpiin, eivätkä näistä kaikki välttämättä ole osanneet laskea mitä vene kestää.

Lue lisää

Aiempi selitys on väärin. Esijännityksellä on suuri vaikutus maston sivukallistumaan ja sivutaipumiin myös silloin kun esijännitys suojan puolen vanteissa on jo kokonaan menetetty.
Ajattelepa mitä tapahtuisi jos kyseisessä tilanteessa kierrät kaikkia vanttiruuveja löysemmäksi sen verran, mitä esikiristys aikanaan vaati. On selvää että tuulenpuolen löysääminen ko kallistumalla ja oikaisevalla momentilla lisää maston sivukallistumaa. Vaikutus sivutaipumaan on kaltaiselle turhan hankalaa selittää. Suojan puolen löysääminen taas lisää löysin vanttien heilahtelun määrää, minkä pitäisi olla helppoa ymmärtää.

Mutta kuten sanottu, kun näppituntumasi aiheesta selvästi puuttuu kokonaan, en jaksa loputtomiin selittää tällaisia itsestäänselvyyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Aiempi selitys on väärin. Esijännityksellä on suuri vaikutus maston sivukallistumaan ja sivutaipumiin myös silloin kun esijännitys suojan puolen vanteissa on jo kokonaan menetetty.
Ajattelepa mitä tapahtuisi jos kyseisessä tilanteessa kierrät kaikkia vanttiruuveja löysemmäksi sen verran, mitä esikiristys aikanaan vaati. On selvää että tuulenpuolen löysääminen ko kallistumalla ja oikaisevalla momentilla lisää maston sivukallistumaa. Vaikutus sivutaipumaan on kaltaiselle turhan hankalaa selittää. Suojan puolen löysääminen taas lisää löysin vanttien heilahtelun määrää, minkä pitäisi olla helppoa ymmärtää.

Mutta kuten sanottu, kun näppituntumasi aiheesta selvästi puuttuu kokonaan, en jaksa loputtomiin selittää tällaisia itsestäänselvyyksiä.

Lue lisää

Selvästi sinulla on sekä näppituntuma että teoreettinen ymmärrys aivan hukassa. Tietysti esijännityksen määrä vaikuttaa sivukallistumaan, mutta vaikutus on niin minimaalinen, ettei sillä ole mitään merkitystä. Se tiukan ja vähän vähemmän tiukan ero on kuitenkin vain millimetrejä vantin pituudessa. Suojan puolen vanttien heilahtelun määrään se toki vaikuttaa enemmän, mutta ei se kuitenkaan mitenkään pääse kasvamaan niin isoksi, että yläpää pääsisi väärään asentoon. Et saa sitä ylävantin yläpäätä irti mastosta edes väkisin vääntämällä, vaikka vanttiruuvi olisi kierretty maksimipituuteensa.

Kyllä ne vantit löystyy taaksepäin suunnatuilla saalingeilla lähes yhtälailla barduunoillakin. Molemmat kiristävät etustaagia ja taivuttavat mastoa. Sekä maston taipuminen että etustaagin kiristyminen löystävät vantteja.

Etustaagin kiristäminen venyttää sitä, jolloin masto kallistuu taakse ja vantit löystyy aivan kuten tapahtuisi etustaagia löysäämällä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ne vantit löystyy taaksepäin suunnatuilla saalingeilla lähes yhtälailla barduunoillakin. Molemmat kiristävät etustaagia ja taivuttavat mastoa. Sekä maston taipuminen että etustaagin kiristyminen löystävät vantteja.

Etustaagin kiristäminen venyttää sitä, jolloin masto kallistuu taakse ja vantit löystyy aivan kuten tapahtuisi etustaagia löysäämällä.

Lue lisää

"Kyllä ne vantit löystyy taaksepäin suunnatuilla saalingeilla lähes yhtälailla barduunoillakin. "
Ylävantit kyllä, eivät suinkaan kaikki.

"Molemmat kiristävät etustaagia ja taivuttavat mastoa. Sekä maston taipuminen että etustaagin kiristyminen löystävät vantteja."
Maston taipuminen normaalissa rajoissa ei vaikuta ylävanttien kireyteen juuri mitään.
Etustaagin kirityminen taas todella paljon. Juuri siitä syystä kun alla täysin oikein kerrot.
Takaviistoilla saalingeilla maston taipuminen keskeltä eteen vaikuttaa alavantteihin kiristävästi, ja sen saa aikaan peräharusta tiukkaamalla.

"Etustaagin kiristäminen venyttää sitä, jolloin masto kallistuu taakse ja vantit löystyy aivan kuten tapahtuisi etustaagia löysäämällä."

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ne vantit löystyy taaksepäin suunnatuilla saalingeilla lähes yhtälailla barduunoillakin. Molemmat kiristävät etustaagia ja taivuttavat mastoa. Sekä maston taipuminen että etustaagin kiristyminen löystävät vantteja.

Etustaagin kiristäminen venyttää sitä, jolloin masto kallistuu taakse ja vantit löystyy aivan kuten tapahtuisi etustaagia löysäämällä.

Lue lisää

Riippuu varmaankin mastotyypistä. Itsellä osatakila, 15 m, ei barduunoilla juuri taivu, mutta takastaakin kiristyksellä maston kaari syvenee aivan oleellisesti. Perästaaki vääntää toppia taakse ja etuharus kiinnityspistettä eteen.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu varmaankin mastotyypistä. Itsellä osatakila, 15 m, ei barduunoilla juuri taivu, mutta takastaakin kiristyksellä maston kaari syvenee aivan oleellisesti. Perästaaki vääntää toppia taakse ja etuharus kiinnityspistettä eteen.

Lue lisää

Ei se takastaagi koskaan etustaagin kiinnityspistettä eteen väännä suhteessa etustaagin keulakiinnitykseen. Eli sekin kiristää etustaagia. Pitkä vapaatoppi ja löysä mastoprofiili taipuu paljon ja etustaagi kiristyy vain vähän. Lyhyemmällä vapaatopilla ja jäykällä mastoprofiililla etustaagi kiristyy todella hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se takastaagi koskaan etustaagin kiinnityspistettä eteen väännä suhteessa etustaagin keulakiinnitykseen. Eli sekin kiristää etustaagia. Pitkä vapaatoppi ja löysä mastoprofiili taipuu paljon ja etustaagi kiristyy vain vähän. Lyhyemmällä vapaatopilla ja jäykällä mastoprofiililla etustaagi kiristyy todella hyvin.

Lue lisää

Juuri näin. Esimerkiksi omassa veneessäni on pitkä ohut toppi, joten jo 1:4 taljalla takastaagissa saa maston ihan banaaniksi. Samalla etustaagi kiristyy vähän. Jäykemmällä mastolla ja/tai lyhyemmällä topilla takastaagia voisi vetää kireämmälle, jolloin vastaavasti myös etustaagi myös kiristyisi enemmän. Nyt joudun käyttämään barduunoita jo keskituulessa saadakseni etustaagin kiristettyä, ja tuo tottakai vie huomattavasti jännitystä ylävanteista, jotka ovat (loivasti) taaksepäin.

Anonyymi kirjoitti:

"Kyllä ne vantit löystyy taaksepäin suunnatuilla saalingeilla lähes yhtälailla barduunoillakin. "
Ylävantit kyllä, eivät suinkaan kaikki.

"Molemmat kiristävät etustaagia ja taivuttavat mastoa. Sekä maston taipuminen että etustaagin kiristyminen löystävät vantteja."
Maston taipuminen normaalissa rajoissa ei vaikuta ylävanttien kireyteen juuri mitään.
Etustaagin kirityminen taas todella paljon. Juuri siitä syystä kun alla täysin oikein kerrot.
Takaviistoilla saalingeilla maston taipuminen keskeltä eteen vaikuttaa alavantteihin kiristävästi, ja sen saa aikaan peräharusta tiukkaamalla.

"Etustaagin kiristäminen venyttää sitä, jolloin masto kallistuu taakse ja vantit löystyy aivan kuten tapahtuisi etustaagia löysäämällä."

Lue lisää

"Etustaagin kiristäminen venyttää sitä, jolloin masto kallistuu taakse ja vantit löystyy aivan kuten tapahtuisi etustaagia löysäämällä."

Lähellä totuutta, mutta syy-seuraussuhteet vähän hukassa. Etustaagin kiristäminen ei kallista mastoa taakse vaan etustaagi kiristyy, jos kallistat mastoa taakse vetämällä takastaagilla, barduunalla tai vanteilla. Jos kiristät etustaagia suoraan siitä etustaagista, niin masto päinvastoin kallistuu eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

"Etustaagin kiristäminen venyttää sitä, jolloin masto kallistuu taakse ja vantit löystyy aivan kuten tapahtuisi etustaagia löysäämällä."

Lähellä totuutta, mutta syy-seuraussuhteet vähän hukassa. Etustaagin kiristäminen ei kallista mastoa taakse vaan etustaagi kiristyy, jos kallistat mastoa taakse vetämällä takastaagilla, barduunalla tai vanteilla. Jos kiristät etustaagia suoraan siitä etustaagista, niin masto päinvastoin kallistuu eteenpäin.

Lue lisää

Niin puhe oli etustaagin kiristyksestä purjehtiessa, jolloin se tehdään takastaagia tai barduunaa kiristämällä. Voima etustaagissa kasvaa 3-10 -kertaiseksi, jolloin se venyy huomattavasti. Etustaagi mitoitetaan n. 40% murtolujuudelle. Silloin se venyy materiaalista riippuen 0,2-0,3 % eli 10 m pituisena 2-3 cm.

Riippuu sitten miten paljon mastoa taaempana rustit ovat löystyykö esijännitys paljon vai vähän. Omissa veneissä satamassa mitattuna esijännitys on tippunut ~30% kun vetää takastaagin "pohjaan". Noissa on ollut 9/10 tai 19/20 riki jäykällä mastoprofiililla. Etustaagi kiristyy loistavasti, mutta mastokin taipuu tuossa jo reilusti eli iso latistuu.

On mulla myös vene, jossa rikiä säädetään purjehtiessa kiristämällä etustaagia taljalla alapäästään. Sillä saa vantit täysin löysästä aivan kireälle. Rake tietysti muuttuu tuolloin selvästi ja säätöalue on paljon suurempi kuin etustaagin venymä edellä.