Patteriautovillitys on saanut monet rahastajat liikkeelle. Yksi iso ja kallis ryhmä ovat latausasemien myyjät, joita ARA vielä pönkittää mitoituksillaan ja rajoituksillaan. Kaikki tietävät, että suomessa päivittäinen ajosuorite henkilöautoilla on alle 50km, siihen ajoon tarvittavan sähkötehon lataaminen ei todellakaan vaadi 22kW ei 11kW teholatureita kotona, jossa auto seisoo useita tunteja jouten. Eri asia on "huoltoasemien" latauspisteet, koska silloin autolla pitää päästä jatkamaan matkaan tunnin kahden latauksen jälkeen.
Hyvin harvassa taloyhtiössä, jotka on rakennettu ennen vuotta 2020 on sähköpääkeskukset mitoitettu tuollaisille tehoille, siksi monissa taloissa on päädytty saatavan tehon rajoittamiseen ja jakamiseen. Kaikesta tuosta on sitten pitänyt maksaa useita tuhansia/autopaikka. MIKSI ihmeessä? Paremman ja edullisemman lopputuloksen antaa se, kun jokaiselle autolle annetaan 11kW/5minuuttia tunnissa sijaan esimerkiksi 1,8kW schuko pistokkeesta tai 3,6kW voimavirtapistokkeesta jatkuvasti.
Hyvin harvassa taloyhtiössä, jotka on rakennettu ennen vuotta 2020 on sähköpääkeskukset mitoitettu tuollaisille tehoille, siksi monissa taloissa on päädytty saatavan tehon rajoittamiseen ja jakamiseen. Kaikesta tuosta on sitten pitänyt maksaa useita tuhansia/autopaikka. MIKSI ihmeessä? Paremman ja edullisemman lopputuloksen antaa se, kun jokaiselle autolle annetaan 11kW/5minuuttia tunnissa sijaan esimerkiksi 1,8kW schuko pistokkeesta tai 3,6kW voimavirtapistokkeesta jatkuvasti.
Vastaukset 83
Vanhimmat
Valtion imbesilli laitos kuluttajan lompakolla, vihreän aivopierun ulostusta?
Kaikki iilmasto hössötyshän on kokomus vihreiden keino lypää kansan rahaa kaikkeen lisä kulutukseen ja yrittäjät rikastuu yritystukienn lisäksi vielä rahasttamallakin ..
Hyvä kysymys miksi tarvitaan lataus tehoa ?..No siksi kun meillä suomessa on talvi aivan jokainen vuosi.
"Yksi keskeinen mukavuustekijä talvisessa matkanteossa on lämmitys. ID.3:ssa lämmitystehoa voidaan antaa kabiiniin kerrostalokiukaan verran, kuusi kilowattia. Käytössä on myös ilmalämpöpumppu, mikä parantaa lämmityksen tehokkuutta. Tämän lisäksi akustolla on 5,5 kilowatin lämmitin ja myös takalasi, penkit, ratti ja sivupeilit ottavat jonkin verran tehoa lämmittäessään."
"Sain parhaimmillaan auton keskikonsolin näytölle jopa 12,5 kW lämmitysteholukeman, siis noin kahden kerrostaloasunnon kiukaan verran. Tämän teki mahdolliseksi kokeiluluontoinen kylmästartti -8 asteen lämpötilassa, ilman ennakkolämmitystä. Huomion arvoista on sekin, että vaikka tehoa imettiin kaapelit punaisena lämmitykseen, auton suorituskyky ei tästä tuntunut kärsivän lainkaan. "
Myyjällä atteriauto lainassa liikeestä
Miksi suomessa ostetaan sähköautoja joiden range on jopa yli 100 km kun
päivittäinen ajo on alle 50 km. Miksi ostetaan plugareita kun niilläkin pääsee sähköllä jopa 60 km . Olisiko mahdollinen syy pidempään toimintamatkaan kuin 50 km .
Jotkut eivät vaan tajua, ei ole ihan kaikki inkkarit kanootissa tms... ei siitä täyspatteriautosta ajeta joka päivä tyhjäksi vaan se 50km , jonka jälkeen sen voi laittaa lataukseen samoin kuinladattavan hybridin. JOS joku ila/yö ei ihan kerkiä täydeksi latautumaan niin seuraavana iltana/yönä sitten lisää. Menikö jakeluun?
Juu eipä tietenkään tyhjäksi . Sen jälkeen kun akku on tyhjä ajetaan vain hinurinlavalla latausta saamaan. Se on selvä se ei sitä täyteen ladata yön aikana ID 3 77kw akku latautuu
tyhjästä täyteen 1,8 kw teholla 48 tuntia ja 30minuuttia. Lisäksi ollaan talvella ajamatta kun tuo lämmitys vie tehoa 6 kw . No nyt mä hokasin ajetaan se 50km ja sen jälkeen lataukseen
Vaikka hinurin lavalla lataukseen ei. kuski vaan se sähköauto.
"Jotkut eivät vaan tajua, ei ole ihan kaikki inkkarit kanootissa tms... ei siitä täyspatteriautosta ajeta joka päivä tyhjäksi vaan se 50km "
Miksi kulkuetta viittä sinisen paino joka kauppareissu Ola mukanaan kun akut painaa ainakin tuhatakiloo
Talvella pitää ostaa joka 2oo km jälkeen kun lämmitys syö tehoo tuplasti ja range puolittuu nopeesti pakkasella.
Kellä varaa kalliisiin sähköauto kuin ja latausasemiin ja omakotitaloihin kun vihreet vaan verottaa ilmstohössötyksellä
Mutta vihreiden johtajat ajaa saastuttaville ökymaastureioaan
Haavisto ja pikkanpekka
11+kW+on+järkevää+jo+ihan+siitä+syystä,+että+kolmivaiheisena+latauksen+hyötysuhde+paranee+10%+vuodenajasta+riippumatta.+Eli+3.7+kW+yksivaiheisena+heitetään+10%+sähköstä+harakoille.
Valehtelee latauslaitteiden myyjä.
Pidä+vaan+suusi+kiinni,+jos+et+mitään+ymmärrä.+Kolmivaihevirtalähteillä+on+yksinkertaisesti+parempi+hyötysuhde.+Yhdellä+vaiheella+päästään+ehkä+85%,+kolmella+vaiheella+taas+94-95%+hyötysuhteeseen.
Mihin+tämä+parempi+hyötysuhde+perustuu?+Minne+se+10+%+häviää,+kun+käytetään+yksivaihelatausta?
Jaa-a... jostain syystä autojen latureiden hyötysuhde on vain heikompi yhdellä vaiheella.
Ainakin 3-vaiheella suurempi 400V jännitepotentiaali auttanee jossain määrin. Ja ehkä se, että kolmella vaiheella jännite on jatkuvasti korkealla, eikä pompi siltasuuntaimen jälkeen? Mutta enpä tiedä mistä hyötysuhteen ero pohjimmiltaan johtuu.
Uudet piikarbidihakkurit (SiC) voivat muuten olla parempia hyötysuhteeltaan, paha sanoa käytetäänkö niitä sähköautoissa miten paljoa.
Voi+olla,+en+tiedä.+Tarkoitin+sitä,+että+tuo+10+%+alenema+hyötysuhteessa+ei+voi+muuta+kuin+muuttua+lämmöksi.+Kuumeneeko+jokin+kohta+enemmän?
Luulisi+auton+vaihtovirta-tasavirta-muuntimen+lämpenevän+tuon+10%+edestä.
Fiksumpaa on ladata 3,6 kW kolmesta vaiheesta. Ei tule niin suurta kuormaa yhdelle vaiheelle.
Type 1- ja type 2 -latausliitännät toimivat 230 voltin jännitteellä riippumatta siitä, käytetäänkö yhtä vai kolmea vaihetta.
Kolmivaiheessa vaiheiden välinen jännite on 400V. Sotket aika pahasti tässä nollan ja vaiheen väliseen jännitteeseen, se on 230V.
Edelleenkin pateriautoq ladataan yksivaiheisena .
Ei akku ole kolmivaiheinen.
Kolmivaihelaturi hyödyntää vain yhtä vaihetta.
No nyt tulee asiaa.
Siis jännite pysyy samana mutta virta saadaan n kasvatettua.
Mutta kasvaako otto virta tasaisesti kaikissa vaiheissa vai kuormittaa komvaan yhtä vaihetta.
Eihän myyjät tiedä kolmivaihe sähkön aloita kun ei sähkömihetkään ymmärrä
Kolmivaihe sähkö elei ole koulussa oltu paikalla.
Melkein kaikkien sähköautojen sisäänrakennettu laturi kykenee hyödyntämään kaikkia kolmea vaihetta.
Plugareita on tehty paljon yhden vaiheen latureilla, niissä ei kolmivaihelatureista saa sellaista hyötyä. Akut ovat pieniä, ja ne latautuvat nopeasti, muutamassa tunnissa.
Tyypillisessä omakotitalossa on 3x25 A liittymä. 11 kW latausteho vie tästä 3x16 A eli muuhun käyttöön jää 9 A. Asukas sovittaa muun sähkönkäytön, ei pese pyykkiä, ei laita ruokaa eikä ainakaan lämmitä sähkösaunaa.
Mutta jakeluverkko ei ole mitoitettu alueen kaikkien talojen yhtäaikaiseen maksimitehontarpeeseen. Koskee niin omakoti kuin rivi- ja kerrostaloja. Siispä sähköautojen yleistyessä verkkoyhtiö alkaa rajoittaa tehoa. Vaikka maksamme täydestä tehosta. Aivan sama kuin nettiliittymän nimellisnopeus joka on aivan eri kuin toteutunut.
Siispä tuo 3,6 kW voisi olla realistinen totuus.
3,6kW on maksimi mitä ihminen autonlataukseen tarvitsee kotonaan. Kymmenen tunnin latausaika antaa noin 200km toimintamatkaa ja tuo 3,6 kW riittää mainiosti myös talviaamun lämmitykseen. Se että ID.3:ssa on sikatehokas lämmityslaite ei tarkoita sitä että sitä pitäisi käyttää aina kaapelit punaisena.
Älä selitä . Kyllä monella on tarve lähteä pidemmälle kuin 200 km ja useasti . Vaikka kuinka tulisi keskimäärin kilometrejä 50 kilometriä. Kyllä siinä menee aikaa .lataillessa ja aivan turhaan kun ei lähdetä täyden akun kanssa liikkeelle. Kyllä talviaamuna tuo 3,6 kw teho on riittämätön ohjaamon lämmittämiseen ja lataukseen .
Miten verkkoyhtiö tekee tuon yksittäisen käyttäjän tehonrajoituksen? Mistä se näkee, kuka alueella lataa sähköautoa?
Mistä luulisit verkkoyhtiön katsovan kuinka paljon kussakin liittymässä käytetään sähköä.
Mutta kun se autolataus ei kuormita tasaisesti sitä kolmivaihe liittymää vaan ottaa esim yhdeltä vaiheelta yli puolet tehoo palaa pääsulakkeet jos sauna ja lämminvesivaraaja liesi samaan aikaan päällä
Tätä ei sähköalan perehtymään patteri kauppia ymmärrä
.
Mistäs luulet verkkoyhtiön tietävän, meneekö se sähkölämmitykseen, pizzan paistoon vai sähköauton akkuun?
Mikä on se väline, millä sähköyhtiö pätkii juuri autonlataajan liittymätehoja siten, että kunnollisen naapurin sähkönjakelu ei keskeydy?
Tai voi yksinkertaisesti hommata kuormantasauksen, auto saa vähemmän virtaa kun muualla menee enemmän. Ei tarvitse koskaan murehtia sulakkeiden palamista ja saa yleensä 11 kW. Eikä tarvitse kuin 3x25A liittymän. Win-win.
Näin voi myös ladata useampaa autoa huoletta 11 kW teholla. Teho on tietysti pienempi, kun ladataan useampaa autoa kerrallaan tai on vaikkapa sauna päällä, mutta ei tarvitse koskaan asiasta murehtia. Yleensä sitä paitsi vain yksi auto latailee.
Sitten vaihdat ne pääsulakkeet ja otat saunan pois päältä.
Tyypillisessä omakotitalossa? Rintamamiestalossa Perä-Posiolla?
"Kyllä talviaamuna tuo 3,6 kw teho on riittämätön ohjaamon lämmittämiseen ja lataukseen ."
Ensin yön aikana ladataan akku täyteen ja sitten viisi minuuttia ennen lähtöä lämmitys päälle. 3,6 kW riittää mainiosti tuohon hommaan.
Mutta jakeluverkko ei ole mitoitettu alueen kaikkien talojen yhtäaikaiseen maksimitehontarpeeseen. Koskee niin omakoti kuin rivi- ja kerrostaloja. Siispä sähköautojen yleistyessä verkkoyhtiö alkaa rajoittaa tehoa. Vaikka maksamme täydestä tehosta. Aivan sama kuin nettiliittymän nimellisnopeus joka on aivan eri kuin toteutunut.
Siispä tuo 3,6 kW voisi olla realistinen totuus.
On täällä asiantuntijoitakin joukossa... juurikin tämä on se syy, miksi ei noita kalliita 11kW ja yli latausasemia voi/kannata hintansa puolesta laitttaa kuin ehkä omakotitalojen latauspaikoille.
Pidä hyvä mies ikkunat ja ovet kiinni, ei kait sinun sauoa tarvitse autossasi?
Voi pyhä yksinkertaisuus. Latausasemaa ei osteta tehojen vaan T U R V A L L I S U U D E N takia. Kysy huviksesi, mitä mieltä vakuutusyhtiösi ja paikallinen palolaitos on mieltä asiasta. Varsinkin jos autotalli tai latauspaikka on rakennuksen sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä, latausasema on pakollinen investointi.
Se teho mikä siinä mukana tulee onkin sitten pelkkä mukavuustekijä.
Olipas mielipide tuokin... turvallisuuden!!!
Siksi kun ensin myyjät sanoi että voi ladata pidstorasiastakin.
Sittenkin se sulaa sanotaan osta lataus asem ja olet jo kahdelle säkörille maksanut myyjä heikon ammattitaidon vuokis i
Jos pistorasia sulaa, voit vaihtaa sen tilalle jakorasian sellaisilla liittimillä, jotka kestävät varmasti otetun kuorman. Osta vielä samantien metallinen rasia, jos sulaminen huolettaa.
Pistorasioitakin saa metallisina ja asennuksen alle voi laittaa paloa eristävän levyn.
Ihan hyvin voi ladata verkkovirralla. Mitään latausasemia ei tarvitse kukaan. Ne on höpöhöpöä. Sähkö on sähkö ja piste.
Voi ladata, ihan määräysten ja suositusten mukaan, eli 230VAC 8A jatkuvaa. Olkaa hyvä. Jos on aikaa, niin ongelmaa ei ole.
Valtava osa Suomen taloista on rakennettu 70-luvulla tai sitä aiemmin. Luuletko tosiaan, että sen aikaiset siimanohuet sähköjohdot kestävät jatkuvaa 8A virtaa? Tulipalon riski on järjettömän suuri.
Ainoa turvallinen tapa ennen vuotta 1990 rakennettuihin kiinteistöihin on vetää sähkökaapilta vikavirtasuojan kautta uusi riittävän paksu kaapeli autotalliin/pihalle ja asentaa sen päähän latausasema. Kysy vaikka keneltä tahansa sähkömieheltä.
70-luvulla käytettiin aivan samanpaksuisia 1,5 mm2 johtoja 10 A:n sulakkeella. Vikavirtasuojan voi lisätä niillekin ja kiristää liitännät.
Joo, mutta materiaali ei ollut kupari vaan alumiini. On meinaan hapettuneet aika happamiksi tässä ajassa.
Ei pidä paikkaansa. Kuparijohdin niissä on. Itse johdin ei hapetu, mutta liitokset jakorasioissa kyllä.
Alumiinijohtimia ei näillä johdinpaksuuksilla ole käytetty. Tarkoitat varmaankin vielä vanhempia kangaseristeisiä rautalankajohtimisia rättijohtoja, joita asennettin käyttäen peltiputkia ja peltirasioita. Jos sellaisia löytyy, on ne aika uusia.
Siis johdin ei hapetu itse kaapelissa, vaan kuoritulta osuudeltaan jako- ja pistorasioiden liitännöissä.
8A on otettavissa turvallisesti 230 VAC pistorasiasta. Näin on asiantuntijat todenneet. 70-luvun sähköistykset ja sitä vanhemmat on syytä remontoida ajan tasalle, kun 50-vuoden ikä alkaa lähestyä. Siellä on paljon muutakin ongelmaa jo, kuin yksi 8A jatkuvaa syöttävä pistorasia, jos joku sellaisella haluaa autoaan ladata.
Juurikin näsitä rahastavista sähkömiehistä tässä palstalla on varoiteltu. 10A virtaan riittää hyvin 1,5mm2 kaapeli, jos matka ei ole sataa metriä.
Tuo on riittänä teho plugarille, eli akun saa täyteen 4-6 tunnissa. Sähkäriin toivoo vähän lisää tehoa.
Eikö sitä jokainen saa tehdä päätöksensä ihan itse ja tarpeensa mukaan. Jos sitä joskus tarvitsee nopeampaa latausta kotona, niin paska juttu jos sitä ei ole.
Älkää ostako kalliita latausasemia. Muutatatte sähkömiehellä vain pistorasian tällaiseksi muutaman euron Caravan-pistorasiaksi
https://www.puuilo.fi/famatel-seinapistorasia-16a-caravan
Siihen edullinen latausjohto Caravan-pistokkeella.
https://telewell.fi/fi/tuote/sahkoautojen-latauskaapelit/LATAUSKAAPELI-SUKO/latauskaapeli-kotiin-br-suko-16a-ja-caravan-16a-pistotulpat-vakiona-br-type-2-liitynta-autossa
Joo.+Kannattaa+säästää+muutama+satanen,+jotta+saa+nähdä+joka+ikinen+päivä+ylimääräistä+vaivaa+ja+10%+korkeammat+sähkökulut.
Lisäksi on hauskaa kuulla, mitä vakuutusyhtiö sanoo siinä kohdassa kun talo on palanut maan tasalle virheellisten latausviritelmien vuoksi.
Jos talo on palanut maan tasalle, ei mitään virheellisiä latausviritelmiä jää vakuutusyhtiön ihmeteltäviksi.
Taasko joku tyrkyttää tuota 16A schuko latausta. Joudut käyttämään sitä koko yön/päivän, jos haluat akun edes lähelle täyteen. 3 x 16A on paljon järkevämpi eikä sitä tarvitse käyttää täydellä teholla, jos on muuta isompaa kulutusta ja onhan noita tehonvalvontojakin.
Tätä ketjua kun lukee, niin ei ole ihme, että kansa ajaa onnellisena parin tonnin Tojoill.
Aika outoa menoa tässä aloituksessa. Ensiksi ostetaan 35-70t€ auto ja sitten säästetään muutama satanen kunnollisesta laturista, joka paremman turvallisuuden lisäksi on paljon helpompi ja nopeampi käyttää aina kun johto pitää kiinnittää tai irrottaa.
Hommatkaa omakotitaloon kuormaa tasaava 3x16A "laturi". Sulakkeet eivät voi palaa, sähköä säästyy ja käyttö on nopeampaa.
Mutta kukin taaplaa tyylillään.
Joissakin latausasemissa on vain kokonaistehon rajoitus eikä vaihekohtaisen virran rajoitusta. Ne eivät siis estä sulakkeen palamista jos vaikka liesi ja jokin muu kuormittaa yhden vaiheen vaikkapa 20A kuormaan ja muut vaiheet on hyvin pienellä kuormalla. Tällöin laturi mikä säätelee lataustaan talon kokonaistehon mukaan, polttaa sen ekan vaiheen missä oli kovin kuorma.
Kannattaa varmistaa latauslaitteen valmistajalta asti miten ovat tuon toteuttaneet.
Kolmivaihevirta (kolmivaihejärjestelmä) on yksi vaihtovirran muoto. Kolmessa vierekkäisessä johtimessa on sinimuotoinen, samantaajuinen ja yhtä suuri jännite. Jännitteiden välillä on 1/3 jakson (120°) vaihe-ero, jolloin vaiheista yhteensä käytettävissä oleva teho on koko ajan yhtä suuri. Vaihejohtimien lisäksi käytössä on usein nollajohdin. Kolmivaihevirtaa käytetään yleisesti, erityisesti voimansiirrossa, sillä vakiotehon käytöstä on joitakin käytännön etuja.
Toyota hybriidi ladattava Pluton maksaa noin 6o 00p e
Johon sulla ei ole varaa.
Eikä teslaakaan
Ilmeisesti kolmivaihelaturi tunnitelle missä vaiheessa on vähiten kuormitusta ja ottavat sen vaiheen käyttöön .
Jos ja ei mihinkään autoon sovi 4oo valtaus jännite.
Jos olen väärässä kertokaa.
Olet pihalla kuin lumiukko. Laturilla on mittarit syöttövirrassa jokaista vaihetta kohti. Siitä se tietää suurimman mahdollisen senhetkisen latausvirran.
Sähköautojen laturit muuttavat vaihtovirran joko 400V tai 800V tasajännitteeksi. Esim. kaikki Teslat käyttävät 400V tasavirtaa akustoissaan.
Saahan sitä sähköa ladata millaisesta töpselistä hyvänsä. Taloyvtiön osakkaiden kannattaa kuitenkin mietttiä nuo nousut ja asemat riittäviksi tulevaisuutta varten. No, siihen saa tukea. Jos tekee rempan, saa tukea, jos ei tee remppaa, ei saa tukea.
Monessa sähköauton laturi johdossa joita olen hypistellyt ei ole kuin kaksi paksumpaa nastaa.
Lisäksi kasi pienempää ohjausnastaa.
Siis ei kolmivaiheinen kytkentä mitenkään.
Kolmivaihe Vita han syntyy sähkölaitoksen la kun kolmivaihegeneraattori pyörii ja äärihohtimiin syntyy erivaiheine jännite ja tähtipisteesen nolla taso joka on maadoitettu
On olemassa kolmivaihe ja yksivaihe kaapeleita ja latureita. Molempia löytyy ja molempia voi hypistellä
Type2 liittimessa on aina kalustettuna 3,4 tai 5 isoa nastaa (suojamaa, nolla ja 1..3 vaihetta).
Sen lisäksi kaksi pienempää nastaa on aina kalustettuna jotta laturi tai oikeammin latauksen ohjain (siis se seinäboxi tai ns. shukolaturi) osaa kertoa sille oikealle latauslaitteelle mikä on siis auton sisällä, että kuinka suurella virralla auto saa sähköä ottaa.
Se ns. latauslaite ei siis tee muuta kuin kytkee kontaktorilla/releellä virran kaapeliin kun on saanut juteltua niillä kahdella ohjausnastalla auton kanssa aloitusdialogin ja sen jälkeen kertoo niillä kahdella nastalla pulssinleveysmodulaatiolla kuinka paljon virtaa auto saa ottaa.
Hyvin simppeliä eikä vaadi yksinkertaisimmillaan kuin releen, 10e elektroniikan, tehokaapelin, liittimet ja kotelon. Type2 liitin ja yllättäen se latauskumikaapeli on kalleimmat osat.
Mieluummin se aloittajan 3,8 kW teho kolmesta vaiheesta 5,5A per vaihe kuin 16A yhdestä vaiheesta.
Pystyykö kotilaturit muka summaaman erivaiheisen vaihtovirta tehon.
Miten mahdollista.
Kyllä.
3-vaihe virrasta voidaan tehdä tasavirtaa.
Mutta se ei olekkaan kolmivaihe latausta vaan tasavirralla lataamista.
Lataako nuo kotilataus asemtnsiten taas virralla eikä kolmivaihe virralla kuten myynti mies myynti väittää.
Sehän onkin kuusi juttu että patteriautoo kasaan taas virralla.
Kuka tietää totuuden.
Paras tapa han olis Ladata 4oov elikkä kahden vaiheen väliltä
Vaihtovirta Los. Jännite kasvaisi ja virran voimakkussa pienenee tehon kasvaessa.
Ohmin laki
Auton sisäänrakennettu laturi muuntaa tasavirraksi, 1, 2 ja 3-vaiheisen sähkön. Kyllä, myös jos yksi vaihe on vioittunut, laturi saa silti muunnettua 2 muuta vaihetta tasavirraksi.
Myös yksivaihelaturi muuttaa virran tasasähköksi. Laturille tulevien vaiheiden määrällä ei ole merkitystä kuin tehon kannalta.
"Laturille+tulevien+vaiheiden+määrällä+ei+ole+merkitystä+kuin+tehon+kannalta."
Yksinkertaisin esimerkki tästä on vanhat 3-vaihe hitsaustasasuuntaajat. Näissä kolmesta vaiheesta tasasuunnattiin diodien avulla tasavirtaa, plus ja miinus. Verkon kuormitus pysyi tasaisena. Vanhat isot hitsausmuuntajat sitten kytkettiin kahden vaiheen väliin eli yksi vaihe jätettiin käyttämättä.
Kerro nuo hyötysuhteiden erot, kun näytät tietävän. Auton latauksessa saaman virran suhteen hyötysuhteella ei ole merkitystä, taivaalle katoava hukkalämpö tietysti maksaa jonkin verran.
Hyötysuhteeksi+taitaa+tulla+noin+85%+yhdellä+vaiheella+ja+94%+kolmella.
No tuollaista summaa ei kyllä pankkikortti kestä. Onneksi itsellä on 3 x 16 A keskus pultattu seinälle, vaikka sähköautoa ei vielä olekaan.
Mieluummin ylimitoitus, silloin on optio kun kuitenkin joskus on tarve lähteä liikkeelle nopeammin kuin mitä hidas lataus kestää.
Eikö tämä ole ihan selvä asia.
1,8 kW latausteholla saa 12 tunnissa sähköä 100 km matkaan.
Suosittelen konemuksesta ok-käyttöön suoraan CEE 3×16 A / 400 V -voimavirtapistokkeeseen liitettävää säädettävää ja ajastettavaa laturia. Latausvirrat 8, 10, 13, 16 A ja latausteho 5,5-11kW. Hintakin vain 500 euron paikkeilla.