Löysin nimittäin miehen suomi24-treffipalstalta. Eka joka kanssa chattailin, seuraavana viikonloppuna treffattiin livenä ja nyt on pari kuukautta tapailua takana. En siis ehtinyt kerätä negatiivisia kokemuksia mistään. Suhde, jos sellaisesta voi puhua, on kylläkin hieman epävakaalla pohjalla, en tiedä kehittyykö tästä mitään, sen aika näyttää. Mutta hauskaa on ollut tähän asti, toivon että se jatkuu :)
Mulla kävi tuuri?
???
102460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos netissä on paljon enemmän miehiä kuin naisia, helppohan sieltä on naisen valikoida mieleisensä.
Jos olisit mies ja löytänyt naisen, tuurista voisi puhua.
Naisten on jopa suhteellisen helppo löytää ukko netistä, mutta miesten ei. Jos joku nainen suostuu edes tapaamaan, niin aika omituisia ne ovat olleet. Tuntuu että netissä on todellakin vain jämänaisia, kun taas miesten taso on korkeampi, joka johtuu vissiin siitä kun monet miehet työskentelee muutenkin koneiden parissa, niin niiden on jopa luonnollista etsiä netistä seuraa, kun taas naiset mitkä netissä pyörii tuntuu olevan varttihulluja, yksinäisiä lihavia syöppöjä, itsesäälissä kehrääviä tms. Oma lajonsa on sitten ne helvetin kauniit naiset joilla on 100:n sivun vaatimuslista "millainen miehen tulee olla".
Ehkä siellä profiilisivuilla onkin jos jonkinlaista. Mutta chatista löysin ihan sattumalta loistotyypin, siis miehen. Olen nainen,enkä pidä itseäni minään jämänä. En ollut chatissa ensinnäkään etsimässä miestä,vaan juttelemassa sillä hetkellä itseäni kiinnostavasta aiheesta kun tämä tyyppi tarttui keskusteluun. Ja sitä keskustelua on jatkettu nyt muutamia kuukausia.
Seurustellaan nykyisin ja ollaan onnellisia tästä onnellisesta sattumasta, joka meidät yhteen toi.
Kyllä meitä koneiden kanssa työskenteleviä naisiakin on nykyään aika paljon. Eikä ainoastaan tekstinkäsittelijöinä vaan laidasta laitaan.
Ja vaatimuksia en ole koskaan esittänyt kenellekään. Ainakaan mitään listoja. Kyllä ne omat odotukset selviävät puolin ja toisin keskusteluissa. Ei siinä mitään listoja tarvitse esittää.
Olen samaa mieltä, että kyllä netistä olisi varmaan helppo "ukko" löytää. Mutta kyllä niitä helposti löytää "reaalimaailmastakin". Eri asia onkin sitten, löytääkö pitempiaikaista seuraa. :)
Olen sellainen itsesäälissä kehräävä, (en tosin ole laittanut profiilia tms) mutta onko se niin suunnaton kolo ihmisessä?
Ilma on sakeana itsesäälistä.Haparoiden kuljen harmaassa usvassa.Joudun tosin konttaamaan,kun olen niin lihava ettei jalat kanna.Asun tunkiolla,vain rotat ystävinäni,eikä niihinkään voi luottaa.Haluaisin muutosta elämääni,mutta Idän Pikajunan lähtölaituri ei ole täällä päinkään.Taivaalta sataa tikareita,joita en jaksa enää väistellä.Elämäni miehen kanssa vaipuisin syvään masennukseen,fiksumpi se olisi kuitenkin kuin minä.Sanelen tätä tekstiä kaatopaikanpitäjälle,enhän naisena ole oppinut vielä kirjoittamaan.Jos tulevaisuudessa on mitään toivoa,se löytyy miehistä,jotka osaavat käyttää koneita....
...sanoi kettu pihlajanmarjoista. Ja muita suomalaiskansallisia sananlaskuja :)
Jos joskus kävisi niin hyvin, että löytäisi kivannäköisen naisen täältä, niin se olisi tietenkin päästään vinksahtanut.
Minä olen mielestäni ihan kivannäköinen. Minulla ei ole vaaleita hiuksia, olen vähän pyöreä ja yksinhuoltaja, tosin en omasta tahdostani. Kaikenkaikkiaan olen hyvinkin tyytyväinen itseeni.
Minulla on deittiprofiili, olen saanut vastauksia paljonkin ja pidän kirjoittamisesta, tavannutkin olen jokusen, mutta ei oikein natsannut.
En ole katkera, elämäni päämäärä ei ole ehdoitta löytää joku vaan jos osuu kohdalle, niin hyvä on. Jämä en ole ollut koskaan enkä ole koskaan ketään kohdellut jämänä.
Voidaan vain kysyä, kuka on kivannäköinen ja kenen mielestä. Kuka on jämä ja kertooko se jotain ihmisen arvomaailmasta, jos hän luokittelee jonkun ihmisen jämäksi? Ketä varten on ihminen? Onko ihminen toiselle ihminen vai susi? Olenko minä jämä, kun olen yksin tai kun en huoli ensimmäistä eteen osuvaa miestä?
Auts, kyllä sattuu...
Ja vielä kaneetiksi, en ole vinksahtanut.
Kuka määrittelee (ellei ole asiantuntija) toisen vinksahtaneeksi.
Kovin katkeria tuntuvat olevan monet miehet täällä, mistä lie johtuneekaan. Aivan kuin se olisi naisten vika jos mies ei kelpaa. Ihan tavallinen nainen itsekin oon ja niin on myös mies jota edelleen tapailen. Asenne millä hän oli liikkeellä tosin ratkaisi, avoin muttei päällekäyvä on ihan hyvä yhdistelmä. Mutta kaipa mun on helppo puhua kun en ole joutunut montaa kuukautta roikkumaan palstalla, ainakaan vielä ;)