Intohimo

Luulen että käsitteet himo ja intohimo sekoitetaan, tai ymmärretään yhdeksi ja samaksi asiaksi. Ei kai toisen perään monikaan kuolaa enää 20 aviovuoden jälkeen?! vaikka yhdessä elämisen ja yhdessä kokemisen himoa vielä olisikin. Sitä että on hyvä herätä toisen vierestä ja nukahtaa toisen viereen. Sitä että yhdessä tehdään jotain kivaa tai hankalaa mutta päämääränä molempia tyydyttävä lopputulos. Kun toinen palaa matkalta ja halataan. Kun yhdessä katsotaan lapsen jalkapallopeliä kentän laidalla, käsikkäin. Kun toinen makaa rankan työpäivän jälkeen sohvalla veto pois, tekee mieli hieroa sen selkää, hartioita, jalkoja ett' piristäisi. Sitä hyvän olon tunnetta jonka toisen kanssa kokee ja jakaa. Kun silittää toisen vatsaa ja suukottelee ihoa, eikä kyse ole seksuaalisesta himosta.

Eivätkö puolisot vaistoa milloin toinen ei enää tunne toista kohtaan mitään? Tai tuntevat pelkkää seksuaalista vetoa? En osaa kuin pähkäillä. Meillä on suhteessa intohimoa sekä satunnaisesti himoa. Tai jaa, ehkä se on vain rakkautta. Nämä ikääntyneet kropat eivät liiemmin voi himottaa ;)

Minä uskon että jos alussa on kipinää niin se kantaa myöhemminkin. Mutta suhdetta pitää hoitaa ja itseään myös. Joskus pitää vaikka pakottaa itsensä haluamaan vaikka kuinka nukuttaisi ja laiskottaisi. Saattaa nimittäin huomata ettei se niin kauheaa ollutkaan. Itse saan paljon virtaa seksistä ja tunnen siinä olevani miestäni lähempänä kuin koskaan muuten. Omasta kunnosta ja ulkonäöstä pitää jaksaa huolehtia. Sillä tavalla tuntee itsensä haluttavaksi. Eikä ole niin väsynyt.

Tietenkin kerrat harvenee kun aikaa kuluu koska on muitakin velvollisuuksia kuin vain seksi. Työ, lapset, koti, harrastukset. Mutta mikäs sen ihanampaa kuin välillä kömpiä peiton alle oman rakkaan kanssa ja kikattaa omia yhteisiä juttuja ja nukahtaa toisen kainaloon.

Kun muistaa joka päivä antaa suukon, halauksen, taputtaa pepulle, sanoa että tykkää, osoittaa pienillä teoilla että välittää. Ja joskus yllättää kesken päivän vaikka tekstarilla. Kyllä silloin kipinä säilyy.

on vain haave, jota ei voi saavuttaa tuntemalla palavaa intohimoa jatkuvasti vuodesta toiseeen. Sen tilalle tulee jotain muuta kuten lämpöä ja läheisyyttä.

Oikeastaan tuo intohimo on sudenkuoppa. Aina voi tuntea intohimoa toista (ja kolmatta, neljättä...jne) kuin puolisoaan kohtaan. Monet häikäisee ajatus intohimoisesta suhteesta ilman vastuuta ja velvollisuutta. Sellaisesta suhteesta ei tule mitään.

Yli 15 vuotta kestäneessä suhteessamme on vuosien myötä käynyt siten, että seksi sujuu ja kukoistaa. Seksin määrä ei ole vuosien saatossa vähentynyt, pikemminkin päin vastoin, seksiä harrastetaan hyvin usein, niin usein kuin olosuhteet suinkin sallivat. Ja hyvin harvassa ne kerrat, etteivät molemmat saa tyydytystä; turvallinen,tuttu ja laadukas "vakipano". Henkisesti taas olemme vuosien mittaan kasvaneet täysin eri suuntiin, molemmilla tavallaan omat elämänsä, omat tavoitteensa, omat ystävänsä, hyvin vähän kommunikointia, toisesta huolehtimista, välittämistä ja hellyyttä. Mutta melkoisen sopuisasti sujuva lähes yhteinen arki, yhteinen pitkä historia, talous, tottumus ja ehkä laiskuus tehdä muutoksia elämässämme pitävät meitä yhdessä. Onnellista vai onnetonta, vaikea sanoa.

Omalta osaltani huumaa löytyy vieläkin, kun joku tuttava vitsaili aikoinaan siitä että meillä on vielä virkeää kun ollaan niin tuore pari, niin naureskelin ettei se kaikilla laannu, mutta kyllähän se vähän laantuikin - tosin tällä kertaa ei naisen osalta! Harmittaa olla himokkaampi ja hellyydenkipeämpi kuin toinen. Eikä pelkästään seksi, vaan muutenkin olisi kiva saada useammin jotain pieniä huomionosoituksia.. ne ovat niin ihania silloin kun niitä on! mutta odottavan aika on pitkä.. Ihmisten pitäisi hoitaa suhdettaan. Olen pyrkinyt pitämään huolen siitä ettei mieheni tekisi mieli muita ainakaan sen takia ettei saa jotain kotona.. nyt se olenkin minä jolla on kaipausta joitain asioita kohtaan. En kuitenkaan aio tehdä mitään toisen selän takana. Kai tässä aikani jankutan josko tähän joku ratkaisu löytyisi, vai kaipaanko sitten loppuelämäni asioita, en tiedä..