Suurimmat vaikuttajat länsimaiseen ajatteluun?

Ketkä henkilöt ovat vaikuttaneet eniten siihen, että länsimainen moderni ajattelu on se mitä se tänään on?

Oma listani lyhyine perusteluineen (kronologinen järjestys):
1. Platon: länsimaisen filosofian isä. Sokrates ja moni muu oli ennen häntä, mutta Platon jäsensi ajatuksensa kirjalliseen muotoon.
2. John Locke: ajatus yhteiskuntasopimuksesta ja hallinnon oikeutuksesta
3. Isaac Newton: oivallus siitä, että luonto on säännönmukaisuuksia
4. Charles Darwin: evoluutio ja käytännössä myös ekologian "keksiminen" - Tärkeää oli myös ihmisen alkuperän selvittäminen.
5. Karl Marx: ajatus taloudesta ja tekniikasta historiallisen kehityksen määräävinä voimina
6. Sigmund Freud: piilotajunnan ymmärtäminen ja modernin psykologian isä.

Keitä on omalla listallanne?

142

714

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Darwin ja Nietzsche muita ei tarvita.

      • Nietzsche oli aika ristiriitainen eikä hänen jälkensä minusta ollut niin perustavaa laatua.
        Mutta osin nämä ovaat makuasioita.


    • Anonyymi

      Jeesus tietenkin. Ilman Jeesusta ei olisi nykyaikaista tiedettä eikä mitään hyvinvointivaltioita.

      • Oliko Jeesusta edes olemassa? Eikä Jeesuksen nimiin laitetulla opetuksella ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

        Siitä voidaan keskustella mikä oli kirkko-instituution merkitys länsimaiden kehitykselle.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Oliko Jeesusta edes olemassa? Eikä Jeesuksen nimiin laitetulla opetuksella ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

        Siitä voidaan keskustella mikä oli kirkko-instituution merkitys länsimaiden kehitykselle.

        Melkoinen jarruttaja!

        Itsekin myöntävät, ettei esim. ihmisoikeuksien noudattaminen ole mennyt kovinkaan onnistuneesti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Melkoinen jarruttaja!

        Itsekin myöntävät, ettei esim. ihmisoikeuksien noudattaminen ole mennyt kovinkaan onnistuneesti.

        Kirkolle ei voi mitään ihmisoikeusmitalli antaa, mutta katolisen kirkon suurin saavutus minusta on se, että se piti virallisena kielenään latinan ja latinan opetuksen myötä antiikin ajattelu "pysyi hengissä" läpi pimeän keskiajan ja välittyi aina valistuksen aikaan saakka.


      • Anonyymi

        Jeesus loi suhteellisuusteorian mutta silloin sitä ei kirjattu mihinkään.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Kirkolle ei voi mitään ihmisoikeusmitalli antaa, mutta katolisen kirkon suurin saavutus minusta on se, että se piti virallisena kielenään latinan ja latinan opetuksen myötä antiikin ajattelu "pysyi hengissä" läpi pimeän keskiajan ja välittyi aina valistuksen aikaan saakka.

        Vanhat kreikkalaiset ym. asiat pysyivät hengissä yli pimeän keskiajan arabikulttuurissa. Ilman sitä niistä tiedettäisiin hyvin vähän jos sitäkään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vanhat kreikkalaiset ym. asiat pysyivät hengissä yli pimeän keskiajan arabikulttuurissa. Ilman sitä niistä tiedettäisiin hyvin vähän jos sitäkään.

        Osittain näin.

        Hyvän vertailukohdan kielen ja perinteen vaikutuksesta antaa ortodoksisen kirkon ja katolisen kirkon vaikutusalueiden kehityksen vertailu.

        Ortodoksit keksivät (Halla-ahon laajasti tutkiman) kirkkoslaavin omaksi yhteiskielekseen ja katkaisivat näin yhteyden kreikankieliseen perinteeseen ja umpioituvat omaan "oikeaoppiseen" krisitilliseen perinteeseen. Lännessä kirkon (ja yliopistojen) virkamiehille opetettiin latinaa ja opetuksessa käytettiin klassisia latinankielisiä tekstejä (koska ne olivat parempaa latinaa kuin varhaisten kirkkoisien tekstit). Teksteistä opittiin paitsi kieli, niin myös paljon antiikin ajattelutavasta ja perinteestä ja se mahdollisti renesanssin ja myöhemmin valistuksen ajan.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Osittain näin.

        Hyvän vertailukohdan kielen ja perinteen vaikutuksesta antaa ortodoksisen kirkon ja katolisen kirkon vaikutusalueiden kehityksen vertailu.

        Ortodoksit keksivät (Halla-ahon laajasti tutkiman) kirkkoslaavin omaksi yhteiskielekseen ja katkaisivat näin yhteyden kreikankieliseen perinteeseen ja umpioituvat omaan "oikeaoppiseen" krisitilliseen perinteeseen. Lännessä kirkon (ja yliopistojen) virkamiehille opetettiin latinaa ja opetuksessa käytettiin klassisia latinankielisiä tekstejä (koska ne olivat parempaa latinaa kuin varhaisten kirkkoisien tekstit). Teksteistä opittiin paitsi kieli, niin myös paljon antiikin ajattelutavasta ja perinteestä ja se mahdollisti renesanssin ja myöhemmin valistuksen ajan.

        Joopa joo, miksi sitten protestantit kuitenkin ovat se kehittynein osa kristikuntaa? Hehän tekivät sen saman kuin ortodoksit, vieläpä pahemmin käyttäessään kaikkialla kansan omia kieliä? Miten ihmeessä kaltaisesi eu-fanaatikon ja trendi-globalistin mielestä nationalistiset umpioituneet protestantit nousivat koko maailmassa kehityksen kärkeen ja ovat siellä vieläkin, vaikka asema nyt vihdoin on horjumassa kommunistisen ja nationalisistisesti eristäytyneen Kiinan eduksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joopa joo, miksi sitten protestantit kuitenkin ovat se kehittynein osa kristikuntaa? Hehän tekivät sen saman kuin ortodoksit, vieläpä pahemmin käyttäessään kaikkialla kansan omia kieliä? Miten ihmeessä kaltaisesi eu-fanaatikon ja trendi-globalistin mielestä nationalistiset umpioituneet protestantit nousivat koko maailmassa kehityksen kärkeen ja ovat siellä vieläkin, vaikka asema nyt vihdoin on horjumassa kommunistisen ja nationalisistisesti eristäytyneen Kiinan eduksi.

        Protestanttinen pohjola on maallistunein osa kristikuntaa. Kun antiikin perintö oli siirretty yli keskiajan uudelle ajalle, niin katolinen kirkko oli tehtävänsä tehnyt. Paperin käyttöönoton ja siirtokirjasimien käyttöönoton jälkeen (Gutenberg) tieto levisi aivan toisella tavalla kuin käsin kirjoitettujen pergamenttikirjojen aikakaudella.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Protestanttinen pohjola on maallistunein osa kristikuntaa. Kun antiikin perintö oli siirretty yli keskiajan uudelle ajalle, niin katolinen kirkko oli tehtävänsä tehnyt. Paperin käyttöönoton ja siirtokirjasimien käyttöönoton jälkeen (Gutenberg) tieto levisi aivan toisella tavalla kuin käsin kirjoitettujen pergamenttikirjojen aikakaudella.

        Pohjolaa enemmän viittasin protestanttien menestykseen tietenkin Saksassa, Alankomaissa, Britanniassa, Sveitsissä ja ennen kaikkea Yhdysvalloissa.

        Jostain syystä katolilaiset siirsivät eteenpäion myös muuta tietoa kuin uskonnollista, kun taas kreikkalaiskatoliset eivät niin tehneet. Se ehkä oli kielikysymys, tai sitten ei. Luku. ja kirjoitustaidon ulottaminen koko väestöön oli protestanttien tuoma etu, juutalaisilta kopioitu.


      • Lähes 2000 vuoden viive puolisentoista vuotta kestäneen toiminnan tuloksissa panee kyllä arvioimaan, että väittämäsi kausaliteetti on vain liian innokkaan mielikuvituksen tuotetta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jeesus loi suhteellisuusteorian mutta silloin sitä ei kirjattu mihinkään.

        Jeesushan ei osannut kirjoittaa, vaikka hiekkaan harakanvarpaita raapustelikin.


      • Repe_RuutikaIlo kirjoitti:

        Lähes 2000 vuoden viive puolisentoista vuotta kestäneen toiminnan tuloksissa panee kyllä arvioimaan, että väittämäsi kausaliteetti on vain liian innokkaan mielikuvituksen tuotetta.

        Usein ajatuksenjuoksu menee yksioikoisesti niin, että länsimainen yhteiskunta = kristitty yhteiskunta ja kaikki hyvä täällä on kristinuskon ansiota. Kuitenkin ennen Roomaa kristinusko julistettiin valtionuskonnoksi Etiopiassa, jossa on siis liki 1000 vuotta pitempi kristitty historia kuin vaikka Suomessa joten jos tieteellinen kehitys olisi kristinuskon ansiota, niin Etiopian tieteen pitäisi olla ylivertaista Suomeen verrattuna.


    • Anonyymi

      Kyl Jeesus ja sen tarinat on mukana joukoissa moraalikäsityksillään.

    • Anonyymi

      Walter Brattain ja John Bardeen

    • Anonyymi

      Mitähän tämmöinen patsastelu omalla pikkufiksuudella tekee ateismipalstalla?

      • Anonyymi

        Niin just!Uskontopalstalle se kuuluu!!


    • Anonyymi

      Onko edes länsimaista vanhaa tai modernia ajaattelua olemassakaan. Eurooppa on hyvin hajanainen kansallisvaltioineen, eikä pysty kovin hyvin järkevään taloutensa kokonaisvaltaiseen ja tasapuoliseen suunnitteluun. Onko Eurooppa edes sivistys manner? Täältä alkoi maailman sodat, syynä aivan toisarvoiset asiat. Aloittaja antoi kuuden ajattelijan listan, jotka vaikuttivat omalta osaltaan eliitin kautta. Suosisin kuitenkin instituutioita., koulutusta, teollisuutta, tieteitä,kirkkoa, kristinuskoa ja demokratiaa, Yksittäisistä henkilöistä Jeesusta. Euroopan historia on taistelua saatanan ja Jeesuksen kannattajien välillä.

      • Hyvä kysymys, mutta minusta erityisesti Länsi-Euroopassa on paljon yhteisiä kulttuuripiirteitä, jotka näkyvät juuri instituutioissa, kuten koululaitoksessa / tieteessä, oikeuslaitoksessa ja oikeusvaltioperiaatteessa sekä poliittisessa ja taloudellisessa järjestelmässä eli liberaalissa demokratiassa ja markkinataloudessa, jota täydentää kaikissa Länsi-Euroopassa jonkinlainen hyvinvointiyhteiskunta.


      • >Euroopan historia on taistelua saatanan ja Jeesuksen kannattajien välillä.

        Olihan tämä läppää? 😮


    • Anonyymi

      Ehdottomasti: Dr. Kindsey!

      • Anonyymi

        Onneksi hänellä ei ollut tuollaiset nakkisormet;-D


    • Anonyymi

      Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-395)

      Tein pari vuotta sitten harrastusluonteisesti pienen julkaisemattoman koosteen siitä, että keitä tieteentekijöitä pidetään merkittävimpinä; perustuen 30:een julkaistuun tutkimukseen. Otoksena oli 500 merkittävintä tieteentekijää, mutta rajaukseksi jäi: fysiikka, matematiikka, kemia ja filosofia, lähinnä koska minulla ei silloin ollut aikaa laajentaa sitä, vaikka tarkoituksenani olikin nimenomaan laajentaa se kattamaan koko tieteen kenttä; eli myös erityisesti tekniikka, biologia, psykologia, informaatiotieteet, taloustieteet, kielitieteet, lääketiede, historiantutkimus, yhteiskuntatieteet jne.

      Arvioitu merkittävyys on eri asia kuin aloituksessa kysytty "vaikutus erityisesti länsimaiseen ajatteluun", mutta oletettavasti korrelaatio noiden kahden muuttujan välillä on silti varsin korkea. Toisaalta, eri tieteenaloilla toimineiden suhteellista vaikutusta on haasteellista arvioida, koska yleensä vakavasti otettavat kartoitukset keskittyvät johonkin tieteenalaan, eikä eri tieteenalojen välisestä suhteellisesta merkityksestä vallitse konsensusta.

      Fysiikan ja erityisesti matematiikan vaikutus on tietysti välillisempää kuin niiden tieteiden, joiden tulokset ovat paremmin popularisoitavissa laajojen ihmisryhmien käsitettävään muotoon, vaikka ns. moderni elämänmeno perustuukin pitkälti luonnontieteiden mahdollistamaan tekniseen kehitykseen. Vaikutus myös kumuloituu ajan funktiona, tarkoittaen sitä, että muinoin eläneillä ihmisillä on; ceteris paribus, enemmän vaikutusta kuin uudemmilla tulokkailla, vaikka heidän kontribuutionsa voikin jälkikäteen; "jättiläisten hartioilta" tarkasteltuna, vaikuttaa varsin vähäiseltä...

      Fysiikan osalta Einstein ja Newton ovat erittäin tasaväkisiä ja erottuvat erittäin selvästi muista (seuraavia: Bohr, Galilei ja Maxwell). Matematiikan osalta toisaalta Newton ja Euler erottuvat hyvin selvästi muista (seuraavia: Gauss, Arkhimedes ja Euklides). Kemian vaikuttavuus ei ole samaa luokkaa kuin fysiikan, kolmen kärki on: M. Curie, Berzelius ja Lavoisier.

      Filosofian osalta Aristoteles ja Platon ovat erittäin tasaväkisiä (Aristoteles:ta voitaisiin; merkittävyyden osalta, pitää filosofian Einstein:ina ja Platon:ia Newton:ina :D) (seuraavia: Descartes, Nietzsche ja Hegel; Sokrateen filosofia on tavallaan sisäänrakennuttuna Platon:iin, koska Platon oli se, joka julkaisi jutut ja esim. Locke:kin kuulunee kärki-10:iin).

      Filosofia eroaa selvästi kovista luonnontieteistä mm. siinä suhteessa, että vallitsee huomattavasti vähäisempi yksimielisyys siitä, että ketkä ovat ja ketkä eivät ole merkittäviä (fysiikan osalta 100. merkittävimmän merkittävyys on vain 0.3% 1. sijoitetusta, kun taas filosofian puolella vastaavasti 100. merkittävyys on 35%, eli kovien luonnontieteiden alalla vallitsee erittäin paljon vahvempi konsensus ja matematiikka sijoittuu näiden välimaastoon).

      Ottaen huomioon Newton:n massiivisen kontribuution sekä fysiikan, että matematiikan puolella, hän on selvästi merkittävin tieteentekijä (seuraavia: Einstein, Aristoteles, Euler, Bohr, Galilei, Platon, Gauss, Descartes ja Maxwell) ja myös, koska hänen vaikutuksensa on kumuloitunut pidemmän aikaa. Merkilläpantavaa on mm. se, että hän kykeni siihen, vaikka olikin; ainakin julkisesti, kreationisti, mikä oli tuohon aikaan tietenkin normina, mikä tarkoittaa sitä, että hän ei antanut kreationististen käsitystensä vaikuttaa häiritsevästi luonnontieteelliseen tai matemaattiseen julkaisutoimintaansa ja toisaalta, hänen teologisilla pohdinnoillaan ei ole ollut mitään merkittäväksi arvioitua vaikutusta.

      Edellä esitetty lista on siis puutteellinen siltä osin, että siitä puuttuvat mm. Darwin, Freud (jota on vaikutuksestaan huolimatta arvosteltu myös epätieteellisyydestä), Koch, Pasteur, sekä mm. DNA:n löytäjät ja transistorin kehittäjät, mutta en usko, että he sijoittuisivat ainakaan korkeammalle kuin Newton, Einstein ja Aristoteles.

      "Lyhyistä listoistani" puuttuvien joukossa on myös Marx (joka kuuluu filosofien kärki-20:een) ja jolla taatusti on ollut välillisesti valtava vaikutus maailman tapahtumiin, mutta epäilemättä hän kärsii tämän tyyppisissä; väistämättä subjektiivisiin ja asiantuntija-arvioihin perustuvissa tutkimuksissa "merkittävyyskatoa" ja tilanne ilmeisesti olisi aivan toinen, jos "maailmanvallankumous" olisi tapahtunut tosiasia ja voihan se vieläkin tapahtua, mutta tällä hetkellä tilanne siis on tällainen.

      "Vaikutus" ei siis tässä tarkoita sitä, että se olisi välttämättä sama, kuin oma näkemykseni, eikä myöskään sitä, että sen tulisi olla sellainen, että se olisi ko. arvioissa ns. positiiviseksi arvotettu ja esim. Hegel:illä on ollut suuri välillinen, mutta varsin kiistanalainen vaikutus. Toisaalta, "uskonnollisella rintamalla", erityisesti Paavali:lla ja evankeliumien kirjoittajilla on tietenkin ollut suuri vaikutus, koska kristinuskohan on pitkälti heidän käsialaansa, millä puolestaan on ollut suuri vaikutus erityisesti länsimaiseen ajatteluun ja/tai sen kehittymisen estymiseen...

      • Anonyymi

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-396)

        Tieteentekijöiden merkittävyysarvojen (m1) validiteetin kannalta on lisäksi toivottavaa, että ne edellä mainitsemissani 30:ssä tutkimuksessa esiintyneet arviot suhteutetaan: 1) em. kullakin tieteenalalla vallitsevan (asiantuntija) konsensuksen asteeseen arvioitavien (kontribuution ja/tai sen vaikutuksen) merkittävyyden suhteen ja 2) ko. tieteenalojen keskinäiseen suhteelliseen merkitykseen.

        Tein nämä jatkoanalyysit äsken, s.e. käytin konsensuksen arvottamisessa: 1) kunkin tieteenalan 100:n kärkeen sijoittuvien tieteentekijöiden alkuperäisten merkittävyysarvojen (m1) summaa, eli m1 kerrotaan sillä, että kuinka suurta osuutta se edustaa ko. summasta ja jos tietty tieteentekijä on tuottanut kontribuutiota useammalle alalle (kuten erityisesti: Newton, Descartes, Leibniz, M. Curie ja Faraday ovat tehneet ja myös esim. Marx, mutta taloustieteet eivät siis ole tässä mukana...), niin ko. arvot summataan lopuksi ja 2) tieteenalalle tyypillisesti nykytilanteessa myönnettävää julkista rahoitusta, jonka approksimaationa käytin USA:n NSF-rahoitusta vuosina (2018-2020), joka edustaa noin neljännestä liittovaltion USA:n yliopistojen perustutkimuksen rahoituksesta ja jonka tieteenalakohtainen profiili lienee eräs tähän tarkoitukseen riittävän hyvistä mittareista.

        Nämä molemmat tarkennukset korostavat hyvin voimakkaasti ja käsittääkseni hyvin oikeutetusti fysiikan merkittävyyttä ja vähentävät voimakkaasti filosofian merkitystä, koska filosofit siis ovat erittäin paljon vähemmän yksimielisiä siitä, että ketkä ovat merkittäviä filosofeja (kuten ovat myös ei-asiantuntijatkin...), kuin fyysikot siitä, että ketkä ovat merkittäviä fyysikoita ja myös koska fysiikan alalle myönnetty em. rahoitus on ollut suuruusluokaltaan n. 10-20 kertaa suurempi kuin filosofialle myönnetty ja jos huomioon otettaisiin myös ei-julkinen yritys-rahoitus, jonka osuus lienee esim. USA:ssa jopa noin 70% kokonaisrahoituksesta, niin suhdeluvut olisivat ilmeisesti vielä paljon epäsuotuisampia filosofian kannalta.

        2-kappaleessa kuvatulla arviointitavalla kaikkien aikojen 10:n kärjeksi muodostuu: 1) Einstein, 2) Newton, 3) Bohr, 4) M. Curie, 5) Galilei, 6) Maxwell, 7) Euler, 8) Faraday, 9) Feynman ja 10) Dirac, tarkoittaen sitä, että nämä ovat tuottaneet erittäin merkittävää (laajaa ja/tai laadukasta ja/tai vaikuttavaa) kontribuutiota merkittäviltä alueilta. Tämä lista kuvaa siis lähinnä yleistä (asiantuntijanäkemys) konsensusta ko. henkilöiden tuottaman kontribuution merkityksestä suhteessa niihin tarkoituksiin, joita ollaan valmiita rahoittamaan nykyisessä tilanteessa kuvatulla tavalla.

        Tämä lista ei siis sisällä mm. lääketieteen ja tekniikan aloja, jotka ovat tällä arviointitavalla arvioituna hyvin merkittäviä, koska niille ja etenkin biomedikaaliselle lääke- yms. tutkimukselle ja kansanterveyteen yms. tarkoituksiin myönnetään tyypillisesti runsaasti rahoitusta ja myös muuallakin kuin USA:ssa. NSF:n suurimpia rahoitusmomentteja ovat olleet terveys- ja lääketiede (n. 25%), tekniikka (n. 19%), fysikaaliset tieteet (13-15%), ympäristötieteet (13-15%), informaatio- ja matemaattiset tieteet (12-14%), biologiaan liittyvät tieteet (n. 10%), yhteiskuntatieteet; jonka osa esim. filosofia tässä lienee (n. 3%) ja psykologia (n. 2%).


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-396)

        Tieteentekijöiden merkittävyysarvojen (m1) validiteetin kannalta on lisäksi toivottavaa, että ne edellä mainitsemissani 30:ssä tutkimuksessa esiintyneet arviot suhteutetaan: 1) em. kullakin tieteenalalla vallitsevan (asiantuntija) konsensuksen asteeseen arvioitavien (kontribuution ja/tai sen vaikutuksen) merkittävyyden suhteen ja 2) ko. tieteenalojen keskinäiseen suhteelliseen merkitykseen.

        Tein nämä jatkoanalyysit äsken, s.e. käytin konsensuksen arvottamisessa: 1) kunkin tieteenalan 100:n kärkeen sijoittuvien tieteentekijöiden alkuperäisten merkittävyysarvojen (m1) summaa, eli m1 kerrotaan sillä, että kuinka suurta osuutta se edustaa ko. summasta ja jos tietty tieteentekijä on tuottanut kontribuutiota useammalle alalle (kuten erityisesti: Newton, Descartes, Leibniz, M. Curie ja Faraday ovat tehneet ja myös esim. Marx, mutta taloustieteet eivät siis ole tässä mukana...), niin ko. arvot summataan lopuksi ja 2) tieteenalalle tyypillisesti nykytilanteessa myönnettävää julkista rahoitusta, jonka approksimaationa käytin USA:n NSF-rahoitusta vuosina (2018-2020), joka edustaa noin neljännestä liittovaltion USA:n yliopistojen perustutkimuksen rahoituksesta ja jonka tieteenalakohtainen profiili lienee eräs tähän tarkoitukseen riittävän hyvistä mittareista.

        Nämä molemmat tarkennukset korostavat hyvin voimakkaasti ja käsittääkseni hyvin oikeutetusti fysiikan merkittävyyttä ja vähentävät voimakkaasti filosofian merkitystä, koska filosofit siis ovat erittäin paljon vähemmän yksimielisiä siitä, että ketkä ovat merkittäviä filosofeja (kuten ovat myös ei-asiantuntijatkin...), kuin fyysikot siitä, että ketkä ovat merkittäviä fyysikoita ja myös koska fysiikan alalle myönnetty em. rahoitus on ollut suuruusluokaltaan n. 10-20 kertaa suurempi kuin filosofialle myönnetty ja jos huomioon otettaisiin myös ei-julkinen yritys-rahoitus, jonka osuus lienee esim. USA:ssa jopa noin 70% kokonaisrahoituksesta, niin suhdeluvut olisivat ilmeisesti vielä paljon epäsuotuisampia filosofian kannalta.

        2-kappaleessa kuvatulla arviointitavalla kaikkien aikojen 10:n kärjeksi muodostuu: 1) Einstein, 2) Newton, 3) Bohr, 4) M. Curie, 5) Galilei, 6) Maxwell, 7) Euler, 8) Faraday, 9) Feynman ja 10) Dirac, tarkoittaen sitä, että nämä ovat tuottaneet erittäin merkittävää (laajaa ja/tai laadukasta ja/tai vaikuttavaa) kontribuutiota merkittäviltä alueilta. Tämä lista kuvaa siis lähinnä yleistä (asiantuntijanäkemys) konsensusta ko. henkilöiden tuottaman kontribuution merkityksestä suhteessa niihin tarkoituksiin, joita ollaan valmiita rahoittamaan nykyisessä tilanteessa kuvatulla tavalla.

        Tämä lista ei siis sisällä mm. lääketieteen ja tekniikan aloja, jotka ovat tällä arviointitavalla arvioituna hyvin merkittäviä, koska niille ja etenkin biomedikaaliselle lääke- yms. tutkimukselle ja kansanterveyteen yms. tarkoituksiin myönnetään tyypillisesti runsaasti rahoitusta ja myös muuallakin kuin USA:ssa. NSF:n suurimpia rahoitusmomentteja ovat olleet terveys- ja lääketiede (n. 25%), tekniikka (n. 19%), fysikaaliset tieteet (13-15%), ympäristötieteet (13-15%), informaatio- ja matemaattiset tieteet (12-14%), biologiaan liittyvät tieteet (n. 10%), yhteiskuntatieteet; jonka osa esim. filosofia tässä lienee (n. 3%) ja psykologia (n. 2%).

        Vastaukseni meni vahingossa tuon seuraavan kommentin alle. Tässä kopio:

        Perusteellinen analyysi.

        Newtonin ja Einsteinin merkityksen vertailu on tietenkin vaikeaa, mutta minusta Newtonin ylivertainen saavutus oli se, että hän oikeastaan keksi "luonnonlait" eli ajatuksen että luonnossa on universaaleja ymmärrettävissä olevia säännönmukaisuuksia. Koko moderni luonnontiede on sen ajatuksen laajentamista ja soveltamista.

        Muutenkin listallani keskityin siihen, mitä laadullisesti uutta kukin henkilö toi ajatteluun enkä siihen mitä kaikkia virheitä he tekivät. Esimerkiksi Freudin teorioista suuri osa on vahvasti ja syystä kyseenalaistettu, mutta hänen perusajatuksensa alitajunnasta ja piilomotiiveista ja psyyken kerroksellisuudesta on ilmiselvästi kestävä ja toi ihmisen ymmärtämiseen jotain oleellisesti uutta.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Vastaukseni meni vahingossa tuon seuraavan kommentin alle. Tässä kopio:

        Perusteellinen analyysi.

        Newtonin ja Einsteinin merkityksen vertailu on tietenkin vaikeaa, mutta minusta Newtonin ylivertainen saavutus oli se, että hän oikeastaan keksi "luonnonlait" eli ajatuksen että luonnossa on universaaleja ymmärrettävissä olevia säännönmukaisuuksia. Koko moderni luonnontiede on sen ajatuksen laajentamista ja soveltamista.

        Muutenkin listallani keskityin siihen, mitä laadullisesti uutta kukin henkilö toi ajatteluun enkä siihen mitä kaikkia virheitä he tekivät. Esimerkiksi Freudin teorioista suuri osa on vahvasti ja syystä kyseenalaistettu, mutta hänen perusajatuksensa alitajunnasta ja piilomotiiveista ja psyyken kerroksellisuudesta on ilmiselvästi kestävä ja toi ihmisen ymmärtämiseen jotain oleellisesti uutta.

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-397)

        Kilgore.Trout: "Newtonin ja Einsteinin merkityksen vertailu on tietenkin vaikeaa, mutta minusta Newtonin ylivertainen saavutus oli se, että hän oikeastaan keksi "luonnonlait" eli ajatuksen että luonnossa on universaaleja ymmärrettävissä olevia säännönmukaisuuksia."

        Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että Newton on kaikkien aikojen merkittävin tieteentekijä (siis mm. matemaatikot ja filosofit mukaanlukien) ja toisaalta Einstein on selvästi vähintään 2-sijalla ja toisaalta nämä kaksi ovat erittäin selvästi edellä "pronssimitalistia", koska; kuten olen aiemminkin todennut, Newton:in "Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica" on; erityisesti luonnonilmiöiden matemaattisen mallinnuksen osalta, kaikkien aikojen, merkittävimmän kontribuution sisältänyt teos, joka kontribuutio; eli sen tuottama tieteellinen lisäarvo, on kertakaikkisen monumentaalinen, ottaen siis huomioon sen julkaisuajankohdan; 1687, yleisen tieteellisen tason; kuten on myös ollut teoksen yleinen vaikutus tieteeseen ja erityisesti tietenkin fysiikkaan...

        Einstein tarkensi oleellisesti Newton:in malleja; tietyiltä osin, kehittämäänsä suhteellisuusteoriaan liittyen, mutta tuo tapahtui vasta n. 218 v. myöhemmin... Einstein on kuitenkin siis toisaalta myös paljon "uudempi ilmiö", mikä nostaa häntä erityisesti populistisissa arvioissa ja toisaalta koska merkittävä osa Newton:in kontribuutiosta oli matematiikan alaan kuuluvaa (integraali- ja differentiaalilaskenta, jonka osalta hän toisaalta "jakoi"; mutta hyvin tunnetusti ei suinkaan myötämielisesti..., kunnian Leibniz:in kanssa...) ja toisaalta ns. puhtaan matematiikan nykyiset rahoitusosuudet ovat vähäiset suhteessa fysiikkaan, niin Einstein menee silti Newton:in edelle em. 2-arviointitavalla.

        Viiden kärki neljällä tavalla arvioituna, huomioiden kaikki neljä tieteenalaa:
        A) Eri tieteiden kohtelu täysin tasapäisesti (epävalidi tapa, johtuen siis mm. erittäin eri tasoisesta konsensuksen asteesta eri alojen kontribuution tieteentekijäkohtaisesta merkityksestä): 1) Newton (100), 2) Aristoteles (72), 3) Einstein (70), 4) M. Curie (68), 5) Platon (34).
        B) Pelkkä konsensus (painottaen tieteenalan asiantuntijoiden näkemyksiä) (paljon parempi tapa, mutta korostaen silti liikaa sellaisia tieteenaloja, jotka käytännössä eivät saa yhtä merkittävää rahoitusta, kuin esim. fysiikka; eli kuten esim. psykologiaa, kemiaa ja matematiikkaa): 1) Newton (100), 2) Einstein (90), 3) M. Curie (45), 4) Bohr (32), 5) Euler (28).
        C) Pelkkä rahoitus (painottaen käytännöllistä merkitystä ja sellaista sovellettavuutta, joka mahdollistaa riittävän laajan kannatuksen investoinneille): 1) Einstein (100), 2) Newton (73), 3) Bohr (35), 4) M. Curie (26), 5) Galilei (26).
        D) Konsensuksen ja rahoituksen yhdistelmä (paras näistä tavoista): 1) Einstein (100), 2) Newton (89), 3) M. Curie (36), 4) Bohr (35), 5) Galilei (26), 6) Maxwell (20), 7) Euler (20), 8) Faraday (18), 9) Feynman (16), 10) Berzelius (15).

        Vielä parempi tapa voisi olla se, että "rahoituksen imukyvyn" lisäksi tarkasteltaisiin tieteenalan yleistä vaikuttavuutta kaikkiin tieteenaloihin, esim. sitaattianalyysin keinoin, jolloin mm. matematiikan välillinen vaikutus saataisiin paremmin ja objektiivisemmin esiin, koska sillähän on erittäin keskeinen rooli mm. fysiikassa, informaatiotieteissä, tekniikassa ja taloustieteissä, vaikka ko. tieteiden edustajat voivatkin pitää sitä "lähinnä aputieteenä" ja toisaalta tietysti puhtaan matematiikan edustajien näkökulmasta useimmat niistä sovelluksista ovat silti varsin triviaaleja suhteessa siihen, että mikä heitä itseään kiinnostaa, mikä puolestaan voi olla sellaista, että sillä ei ole mitään käytännöllisiä sovelluksia esim. sataan vuoteen, mikä tietenkin asettaa omat haasteensa matemaattisen kontribuution todellisen vaikuttavuuden arvioinnille ja osa tuollaisesta matematiikasta voi olla esim. sellaista, että sillä tulee olemaan erittäin suuri merkitys syöteaineistona tuleville tekoälyjärjestelmille...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-397)

        Kilgore.Trout: "Newtonin ja Einsteinin merkityksen vertailu on tietenkin vaikeaa, mutta minusta Newtonin ylivertainen saavutus oli se, että hän oikeastaan keksi "luonnonlait" eli ajatuksen että luonnossa on universaaleja ymmärrettävissä olevia säännönmukaisuuksia."

        Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että Newton on kaikkien aikojen merkittävin tieteentekijä (siis mm. matemaatikot ja filosofit mukaanlukien) ja toisaalta Einstein on selvästi vähintään 2-sijalla ja toisaalta nämä kaksi ovat erittäin selvästi edellä "pronssimitalistia", koska; kuten olen aiemminkin todennut, Newton:in "Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica" on; erityisesti luonnonilmiöiden matemaattisen mallinnuksen osalta, kaikkien aikojen, merkittävimmän kontribuution sisältänyt teos, joka kontribuutio; eli sen tuottama tieteellinen lisäarvo, on kertakaikkisen monumentaalinen, ottaen siis huomioon sen julkaisuajankohdan; 1687, yleisen tieteellisen tason; kuten on myös ollut teoksen yleinen vaikutus tieteeseen ja erityisesti tietenkin fysiikkaan...

        Einstein tarkensi oleellisesti Newton:in malleja; tietyiltä osin, kehittämäänsä suhteellisuusteoriaan liittyen, mutta tuo tapahtui vasta n. 218 v. myöhemmin... Einstein on kuitenkin siis toisaalta myös paljon "uudempi ilmiö", mikä nostaa häntä erityisesti populistisissa arvioissa ja toisaalta koska merkittävä osa Newton:in kontribuutiosta oli matematiikan alaan kuuluvaa (integraali- ja differentiaalilaskenta, jonka osalta hän toisaalta "jakoi"; mutta hyvin tunnetusti ei suinkaan myötämielisesti..., kunnian Leibniz:in kanssa...) ja toisaalta ns. puhtaan matematiikan nykyiset rahoitusosuudet ovat vähäiset suhteessa fysiikkaan, niin Einstein menee silti Newton:in edelle em. 2-arviointitavalla.

        Viiden kärki neljällä tavalla arvioituna, huomioiden kaikki neljä tieteenalaa:
        A) Eri tieteiden kohtelu täysin tasapäisesti (epävalidi tapa, johtuen siis mm. erittäin eri tasoisesta konsensuksen asteesta eri alojen kontribuution tieteentekijäkohtaisesta merkityksestä): 1) Newton (100), 2) Aristoteles (72), 3) Einstein (70), 4) M. Curie (68), 5) Platon (34).
        B) Pelkkä konsensus (painottaen tieteenalan asiantuntijoiden näkemyksiä) (paljon parempi tapa, mutta korostaen silti liikaa sellaisia tieteenaloja, jotka käytännössä eivät saa yhtä merkittävää rahoitusta, kuin esim. fysiikka; eli kuten esim. psykologiaa, kemiaa ja matematiikkaa): 1) Newton (100), 2) Einstein (90), 3) M. Curie (45), 4) Bohr (32), 5) Euler (28).
        C) Pelkkä rahoitus (painottaen käytännöllistä merkitystä ja sellaista sovellettavuutta, joka mahdollistaa riittävän laajan kannatuksen investoinneille): 1) Einstein (100), 2) Newton (73), 3) Bohr (35), 4) M. Curie (26), 5) Galilei (26).
        D) Konsensuksen ja rahoituksen yhdistelmä (paras näistä tavoista): 1) Einstein (100), 2) Newton (89), 3) M. Curie (36), 4) Bohr (35), 5) Galilei (26), 6) Maxwell (20), 7) Euler (20), 8) Faraday (18), 9) Feynman (16), 10) Berzelius (15).

        Vielä parempi tapa voisi olla se, että "rahoituksen imukyvyn" lisäksi tarkasteltaisiin tieteenalan yleistä vaikuttavuutta kaikkiin tieteenaloihin, esim. sitaattianalyysin keinoin, jolloin mm. matematiikan välillinen vaikutus saataisiin paremmin ja objektiivisemmin esiin, koska sillähän on erittäin keskeinen rooli mm. fysiikassa, informaatiotieteissä, tekniikassa ja taloustieteissä, vaikka ko. tieteiden edustajat voivatkin pitää sitä "lähinnä aputieteenä" ja toisaalta tietysti puhtaan matematiikan edustajien näkökulmasta useimmat niistä sovelluksista ovat silti varsin triviaaleja suhteessa siihen, että mikä heitä itseään kiinnostaa, mikä puolestaan voi olla sellaista, että sillä ei ole mitään käytännöllisiä sovelluksia esim. sataan vuoteen, mikä tietenkin asettaa omat haasteensa matemaattisen kontribuution todellisen vaikuttavuuden arvioinnille ja osa tuollaisesta matematiikasta voi olla esim. sellaista, että sillä tulee olemaan erittäin suuri merkitys syöteaineistona tuleville tekoälyjärjestelmille...

        >Newton:in "Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica" on; erityisesti luonnonilmiöiden matemaattisen mallinnuksen osalta, kaikkien aikojen, merkittävimmän kontribuution sisältänyt teos, joka kontribuutio; eli sen tuottama tieteellinen lisäarvo, on kertakaikkisen monumentaalinen, ottaen siis huomioon sen julkaisuajankohdan; 1687, yleisen tieteellisen tason;

        Tuolloin ja myöhemminkin uskottiin yleisesti muun muassa, että lehmään sekaantumisen tuloksena mansikki voi synnyttää puoliksi ihmismäisen epäsikiön, joita olivat luotettavat todistajat nähneetkin. Mahdettiinkohan yliopistotieteessä pitää tällaista mahdollisena? Ainakin lainoppineet uskoivat epäsikiöihin, kun jakelivat epäonnisille lehmille kuolemantuomioita.


    • Anonyymi

      Kolmiyhteinen Jumala:
      *Isä Jumala
      *Poika Jumala (Jeesus Kristus)
      *Pyhä Henki Jumala

      Raamattu, Jumalan Sana.

      Israelin kansa:
      - Israelia koskevat profetiat Raamatussa
      - Israelin diaspora ja exodus

      Laki:
      - Kymmenen käskyä

      Evankeliumi:
      - Pelastus synnin perkeleellisestä tuhovoimasta ja vallasta
      Jeesuksen Kristuksen kautta.

      EVANKELIUMI:

      https://aitomiehet.pirkanmies.fi/material/fineng4c.pdf

      • Perusteellinen analyysi.

        Newtonin ja Einsteinin merkityksen vertailu on tietenkin vaikeaa, mutta minusta Newtonin ylivertainen saavutus oli se, että hän oikeastaan keksi "luonnonlait" eli ajatuksen että luonnossa on universaaleja ymmärrettävissä olevia säännönmukaisuuksia. Koko moderni luonnontiede on sen ajatuksen laajentamista ja soveltamista.

        Muutenkin listallani keskityin siihen, mitä laadullisesti uutta kukin henkilö toi ajatteluun enkä siihen mitä kaikkia virheitä he tekivät. Esimerkiksi Freudin teorioista suuri osa on vahvasti ja syystä kyseenalaistettu, mutta hänen perusajatuksensa alitajunnasta ja piilomotiiveista ja psyyken kerroksellisuudesta on ilmiselvästi kestävä ja toi ihmisen ymmärtämiseen jotain oleellisesti uutta.


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        Perusteellinen analyysi.

        Newtonin ja Einsteinin merkityksen vertailu on tietenkin vaikeaa, mutta minusta Newtonin ylivertainen saavutus oli se, että hän oikeastaan keksi "luonnonlait" eli ajatuksen että luonnossa on universaaleja ymmärrettävissä olevia säännönmukaisuuksia. Koko moderni luonnontiede on sen ajatuksen laajentamista ja soveltamista.

        Muutenkin listallani keskityin siihen, mitä laadullisesti uutta kukin henkilö toi ajatteluun enkä siihen mitä kaikkia virheitä he tekivät. Esimerkiksi Freudin teorioista suuri osa on vahvasti ja syystä kyseenalaistettu, mutta hänen perusajatuksensa alitajunnasta ja piilomotiiveista ja psyyken kerroksellisuudesta on ilmiselvästi kestävä ja toi ihmisen ymmärtämiseen jotain oleellisesti uutta.

        Edellinen meni väärään paikkaan! Piti olla tuon "Professori Realisti (XPR-396)" kirjoituksen alle.


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        Edellinen meni väärään paikkaan! Piti olla tuon "Professori Realisti (XPR-396)" kirjoituksen alle.

        Mutta tahatonta komiikkaa tuli koko rahalla! 😅

        Hetken ajattelin, että kyse oli vinkeästä vittuilusta, mutta hierarkkinen virhehän se olikin.


    • Anonyymi

      "Sigmund Freud: piilotajunnan ymmärtäminen ja modernin psykologian isä."
      -----------------------------
      Varo ettei pääsi mene sekaisin kun olet noiden mainittujen oppimestareittesi opetuslapsena tarpeeksi pitkään.

      Freudinkin psykologia meni päin persettä.

      Omasta mielestäsi olet varmaan fiksu ja viisas.
      Mutta jospa oletkin vain pikkunäppärä fiksuilija.

      • Kuten yllä olevassa kommentissani totean, niin kiinnitin huomion siihen, mitä kestäviä oivalluksia listan henkilöt tehkivät eikä missä kaikessa he olivat väärässä. Kaikkien ajatelusta ja ideoista voi löytää puutteita ja virheitä.

        Freudin oidipuskompleksit, peniskateudet jne ovat laajasti ja syystä kyseenalaistettu, mutta hänen ideansa ihmismielen kerroksellisuudesta ja piilotajunnan merkityksestä, aiemmin koettujen traumojen merkityksestä jne on kestävä ja aikanaan mullistava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

        Freud oli melko seko mutta avasi kuitenkin uuden tiedehaaran. Huvittavinta oli kaikkien naisten "peniskateus". En ole koskaan nauranut yhtä paljon kuin lukiessani siitä ensimmäistä kertaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Freud oli melko seko mutta avasi kuitenkin uuden tiedehaaran. Huvittavinta oli kaikkien naisten "peniskateus". En ole koskaan nauranut yhtä paljon kuin lukiessani siitä ensimmäistä kertaa.

        Freud (ja Marx) oli aikansa lapsi ja vaikka oivalsi jotain uutta eivät pystyneet irrottautumaan kulttuuritaustastaan. Jos lukee Freudin "analyysejä" omista tuntemuksistaan ja tulkintoja omista unistaan, niin on lohduttavaa nähdä että hän oli itsensä ja omien piilotajuisten tarpeidensa kaunssa yhtä eksyksissä kuin kuka tahansa tavan tallaaja.

        Naispuolinen feministi-Freud olisi varmaankin keksinyt "kohtukateuden"?


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Freud (ja Marx) oli aikansa lapsi ja vaikka oivalsi jotain uutta eivät pystyneet irrottautumaan kulttuuritaustastaan. Jos lukee Freudin "analyysejä" omista tuntemuksistaan ja tulkintoja omista unistaan, niin on lohduttavaa nähdä että hän oli itsensä ja omien piilotajuisten tarpeidensa kaunssa yhtä eksyksissä kuin kuka tahansa tavan tallaaja.

        Naispuolinen feministi-Freud olisi varmaankin keksinyt "kohtukateuden"?

        Miksi esittelet kurssikirjaviisauksiasi ateismipalstalla? Osoittaisit nyt suurta fiksuuttasi vaikka purkamalla Alvin Plantingan teistisiä argumentteja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi esittelet kurssikirjaviisauksiasi ateismipalstalla? Osoittaisit nyt suurta fiksuuttasi vaikka purkamalla Alvin Plantingan teistisiä argumentteja.

        Haha!Plantingan mystisismin penkomisesta on sama hyöty kuin levittäisi kompostin terassille!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi esittelet kurssikirjaviisauksiasi ateismipalstalla? Osoittaisit nyt suurta fiksuuttasi vaikka purkamalla Alvin Plantingan teistisiä argumentteja.

        Miksi sinä kuvittelet että tämä on joku viisausmittelö?
        Mitähän Freud sanoisi tuollaisesta reagoinnista? Tai Jung?

        Plantigan vaikutus kokonaisuutena länsimaiseen ajatteluun on mitätön. Hän on jälkijättöinen ja yksisilmäinen kristinuskon puolustelija, jonka ajattelussa kuvastuu häkellyttävän syvä historiattomuus. Hän puolustelee teististä jumalkäsitystä jonain "ihmisen perusluontoon" kuuluvana asiana, vaikka tiedämme, että teistiset jumalkäsitykset ovat ihmiskunnan kulttuurihistoriassa (ja uskontojen historiassa) hyvin myöhäinen muoto. Uskonnon juuret on animismissa. Miten joku "ihmisluontoon sisäänrakennettu" ajatusmalli ilmestyy vasta maanviljelyksen ja laajojen hierarkisten yhteisöjen myötä? Eikä kaikkialle edes maanviljelyn mukana.

        Jos Freud ja Marx olivat puutteissaan aikansa lapsia, niin Platinga on täydellisen uppoutunut omaan äärikristilliseen kuplaansa. Ja toisin kuin Freud tai Marx hän ei ole tehnyt yhtäkään oivallusta, jolla tulisi olemaan laajempaa ja pitempää vaikutusta ihmiskunnan tai länsimaiden historiassa.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Kuten yllä olevassa kommentissani totean, niin kiinnitin huomion siihen, mitä kestäviä oivalluksia listan henkilöt tehkivät eikä missä kaikessa he olivat väärässä. Kaikkien ajatelusta ja ideoista voi löytää puutteita ja virheitä.

        Freudin oidipuskompleksit, peniskateudet jne ovat laajasti ja syystä kyseenalaistettu, mutta hänen ideansa ihmismielen kerroksellisuudesta ja piilotajunnan merkityksestä, aiemmin koettujen traumojen merkityksestä jne on kestävä ja aikanaan mullistava.

        Hän kyseenalaisti itsekin aikaisemmat arviot naisten penis kateudesta.
        Aikakausi oli paljon sortavampi ja konservatiivisempi tuolloin.
        😁


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Freud oli melko seko mutta avasi kuitenkin uuden tiedehaaran. Huvittavinta oli kaikkien naisten "peniskateus". En ole koskaan nauranut yhtä paljon kuin lukiessani siitä ensimmäistä kertaa.

        Paavali huvittaa minua.
        "Jeesus tulee pian, ei kannata mennä naimisiin enään"

        Uskovaiset eivät tottele tätäkään kehotusta.
        😁


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Freud (ja Marx) oli aikansa lapsi ja vaikka oivalsi jotain uutta eivät pystyneet irrottautumaan kulttuuritaustastaan. Jos lukee Freudin "analyysejä" omista tuntemuksistaan ja tulkintoja omista unistaan, niin on lohduttavaa nähdä että hän oli itsensä ja omien piilotajuisten tarpeidensa kaunssa yhtä eksyksissä kuin kuka tahansa tavan tallaaja.

        Naispuolinen feministi-Freud olisi varmaankin keksinyt "kohtukateuden"?

        Yhtä eksyksissä?
        Johan tuolle nauraa naurismaan aidatkin.
        😁


    • Anonyymi

      Mille sijalle Martti Luther putosi ranking-listallasi.
      Entäs suomalaiset: UKK.

      Ilman Lars Leevi Laestadiuksen rohkeaa evankeliumin julistausta Suomen Lappi olisi hukkunut juoppouteen, huoruuteen, rikoksiin ja kaikenlaiseen raskaaseen syntielämään.

      • Luther tai hänen seuraajaansa hajottivat katolisen kirkon ja se toki oli merkittävä askel Länsi-Euroopan sekularisoitumisessa. Luther ei kuitenkaan "keksinyt" uskonpuhdistusta, vaan häntäkin ennen oli hyvin samansuuntaisia ajatuksia esitetty. Merkittävimpiä "esiuskonpuhdistajia" olivat Jan Hus ja John Wycliffe.

        Parlamentarismin ja demokratian murentajia on ollut ennen ja jälkeen UKK:n, joten ei hän laajemmassa katsannossa niin ainutlaatuinen ollut.


      • Anonyymi

        Ne olivat jo kristinuskosia.
        Valheellinen luterilaisuus just funkar inte.
        Sä där!
        😁


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Luther tai hänen seuraajaansa hajottivat katolisen kirkon ja se toki oli merkittävä askel Länsi-Euroopan sekularisoitumisessa. Luther ei kuitenkaan "keksinyt" uskonpuhdistusta, vaan häntäkin ennen oli hyvin samansuuntaisia ajatuksia esitetty. Merkittävimpiä "esiuskonpuhdistajia" olivat Jan Hus ja John Wycliffe.

        Parlamentarismin ja demokratian murentajia on ollut ennen ja jälkeen UKK:n, joten ei hän laajemmassa katsannossa niin ainutlaatuinen ollut.

        Miten UKK muka murensi parlamentarismia ja demokratiaa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten UKK muka murensi parlamentarismia ja demokratiaa?

        Tämä kävi hyvin selvästi ilmi kun Kekkosen loppuaikana hän jyrähti, että Koiviston hallituksen ei pitäisi enää jatkaa. Kun Koivisto tämän jälkeen suorassa TV-haastattelussa (jotta hänen lausumaansa tulisi kokonaan julkisuuteen) sanoi, että hänen hallituksensa istuu niin kauan kun sillä on eduskunnan luottamus, niin se aiheutti valtavan kohun, vaikka Koiviston lausuma oli parlamentarismissa täyssin triviaali itsestäänselvyys.

        Suomessa oli Kekkosen voiman vuosina totuttu, että hallituksen pitää nauttia ensin Kekkosen (ja Kekkosen kautta Moskovan) luottamusta ja vasta sitten eduskunnan. Se oli parlamentarismin irvikuva.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Tämä kävi hyvin selvästi ilmi kun Kekkosen loppuaikana hän jyrähti, että Koiviston hallituksen ei pitäisi enää jatkaa. Kun Koivisto tämän jälkeen suorassa TV-haastattelussa (jotta hänen lausumaansa tulisi kokonaan julkisuuteen) sanoi, että hänen hallituksensa istuu niin kauan kun sillä on eduskunnan luottamus, niin se aiheutti valtavan kohun, vaikka Koiviston lausuma oli parlamentarismissa täyssin triviaali itsestäänselvyys.

        Suomessa oli Kekkosen voiman vuosina totuttu, että hallituksen pitää nauttia ensin Kekkosen (ja Kekkosen kautta Moskovan) luottamusta ja vasta sitten eduskunnan. Se oli parlamentarismin irvikuva.

        Mitäs Moskovalla muka oli Vladimirovin kaveria Koivistoa vastaan? Sen hallituksen ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen, joten kai ainakin sinun mielestäsi ulkosuhteet olivat kunnossa itään.

        Koivistoa arvoteltiin jahkailusta ja kun asiat eivät lähteneet etenemään, Kekkonen viimeisillä voimillaan olisi halunnut vaihtaa toisen hallituksen, joka olisi kyennyt tekemään tarvittavat päätökset. Käytäntö ei ollut Kekkosen keksimä, mutta riitaisa aikakausi, jona hän oli presidenttinä, vaikutti siihen, että asioihin piti puuttua usein.

        Nykyinen tapa, jossa hallitukset istuvat koko kauden, ei ole tehnyt politiikasta mitenkään parempaa. Päin vastoin, taloudessa päätökset ovat olleet selkeästi huonompia, alkaen aina Holkerin sinipunahallituksesta. Mitä suorempaa kansanvalta on, sitä enemmän eduskuntaan äänestetyt julkkikset ja urheilijat sekä muut Pirkka-Pekka Peteliukset tuottavat sutta ja sekundaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitäs Moskovalla muka oli Vladimirovin kaveria Koivistoa vastaan? Sen hallituksen ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen, joten kai ainakin sinun mielestäsi ulkosuhteet olivat kunnossa itään.

        Koivistoa arvoteltiin jahkailusta ja kun asiat eivät lähteneet etenemään, Kekkonen viimeisillä voimillaan olisi halunnut vaihtaa toisen hallituksen, joka olisi kyennyt tekemään tarvittavat päätökset. Käytäntö ei ollut Kekkosen keksimä, mutta riitaisa aikakausi, jona hän oli presidenttinä, vaikutti siihen, että asioihin piti puuttua usein.

        Nykyinen tapa, jossa hallitukset istuvat koko kauden, ei ole tehnyt politiikasta mitenkään parempaa. Päin vastoin, taloudessa päätökset ovat olleet selkeästi huonompia, alkaen aina Holkerin sinipunahallituksesta. Mitä suorempaa kansanvalta on, sitä enemmän eduskuntaan äänestetyt julkkikset ja urheilijat sekä muut Pirkka-Pekka Peteliukset tuottavat sutta ja sekundaa.

        Parlamenttaarinen demokratia tarkoittaa sitä, että hallituksen on nautittava vain ja ainoastaan parlamentin luottamusta. Sitä ei muuta se mitä mieltä kustakin pääministeristä sinä tai joku muu on. Kekkosen aikana malli vääristyi ja käytännössä pääministerin piti nauttia ensisijassa Kekkosen luottamusta.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Parlamenttaarinen demokratia tarkoittaa sitä, että hallituksen on nautittava vain ja ainoastaan parlamentin luottamusta. Sitä ei muuta se mitä mieltä kustakin pääministeristä sinä tai joku muu on. Kekkosen aikana malli vääristyi ja käytännössä pääministerin piti nauttia ensisijassa Kekkosen luottamusta.

        Miten niin Kekkosen aikana vääristyi? Samalla tavalla hallitukset erosivat aiemminkin. Yhä edelleen presidentti nimeää hallitustunnistelijan, josta yleensä tulee pääministeri.

        Tuollaiset populisti-jonnet eivät tiedä Kekkosen ajasta yhtään mitään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin Kekkosen aikana vääristyi? Samalla tavalla hallitukset erosivat aiemminkin. Yhä edelleen presidentti nimeää hallitustunnistelijan, josta yleensä tulee pääministeri.

        Tuollaiset populisti-jonnet eivät tiedä Kekkosen ajasta yhtään mitään.

        Päivitä tietosi. Hallitustunnustelijan nimeää eduskunta.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Päivitä tietosi. Hallitustunnustelijan nimeää eduskunta.

        Päivitä itse. Presidentin aiemmat valtuudet eivät olleet Kekkosen keksimiä, vaan kaikilla hänen edeltäjillään oli samat valtuudet. Lisäksi aina Koiviston valintaan saakka hallitus erosi aina kun uusi (tai sama entinen) presidentti valittiin tehtäväänsä. Eikä sekään ollut Kekkosen keksintöä, ennen Kekkosta presidentti jopa osallistui hallituksen istuntoihin, Kekkonen luopui siitä tavasta, ja niin taisi tehdä jo Paasikivi.

        Miksi teillä ateisteilla pitää aina olla suuri saatananne? Eikö ateistina voi elää tuntematta elämää suurempaa vihaa tai katkeruutta?


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Luther tai hänen seuraajaansa hajottivat katolisen kirkon ja se toki oli merkittävä askel Länsi-Euroopan sekularisoitumisessa. Luther ei kuitenkaan "keksinyt" uskonpuhdistusta, vaan häntäkin ennen oli hyvin samansuuntaisia ajatuksia esitetty. Merkittävimpiä "esiuskonpuhdistajia" olivat Jan Hus ja John Wycliffe.

        Parlamentarismin ja demokratian murentajia on ollut ennen ja jälkeen UKK:n, joten ei hän laajemmassa katsannossa niin ainutlaatuinen ollut.

        Puolustan Kekkosta. Neuvostoliitto oli maailmanmahti. Me siinä kyljessä. UKK oli reaalipoliitikko.
        Muista vaarini kertoman vitsin. Puhelu tuli Kremlistä. Kekkonen kuunteli ja sanoi da, da, da, da, da, njet.
        Avustaja kysyi,miten uskalsit sanota 'njet' Krelille. Kekkonen vastasi, että kysyttiin, eikö kieli väsy, kun koko ajan sanoo vain da.

        Saatiin bilateraalinen kauppa, jolloin saatiin metelliteollisuus vientiin. Ostettiin halpoja raaka-aineita ja vietiin valmiita tuotteita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puolustan Kekkosta. Neuvostoliitto oli maailmanmahti. Me siinä kyljessä. UKK oli reaalipoliitikko.
        Muista vaarini kertoman vitsin. Puhelu tuli Kremlistä. Kekkonen kuunteli ja sanoi da, da, da, da, da, njet.
        Avustaja kysyi,miten uskalsit sanota 'njet' Krelille. Kekkonen vastasi, että kysyttiin, eikö kieli väsy, kun koko ajan sanoo vain da.

        Saatiin bilateraalinen kauppa, jolloin saatiin metelliteollisuus vientiin. Ostettiin halpoja raaka-aineita ja vietiin valmiita tuotteita.

        UKK oli toki reaalipoliitikkokin, mutta myös äärimmäisen vallanhimoinen ja vanhemmiten hänen käsityksensä omasta korvaamattomuudestaan oli silmiinpistävää. Kekkosen valtakauttahan jatkettiin kerran jopa eduskunnan poikkeuslailla oikeastaan vain koska Kekkonen ei halunut vaalihässäkkää. Se on aika pöyristyttävää demokratian halveksimista. Myös Kekkosen ympärille syntynyt itsesensuurin kulttuuri oli häpeällistä.

        Tietenkin voi kysyä paljonko on syytä Kekkosessa ja paljonko erityisesti silloisen Keskustapuolueen ns. "perässähiihtäjistä". Kekkostahan ehdotettiin Keskustan seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi vielä siinä vaiheessa kun sisäpiirille on täysin selvää Kekkosen vakava dementoituminen. Muistaakseni viimeinen ehdotus jatkosta tehtiin vain kuukausia ennen kun Kekkonen erosi tai todettiin täysin kykenemättömäksi hoitamaan töitään. Ilmeisesti Kekkonen itse ei enää lainkaan ymmärtänyt mitä teki kun allekirjoitti eroanomuksensa.


      • Ja Vilho Petter Nenonen, jonka luovaa tykistöajattelua vailla olisimme voineet saada rysäpöksyiltä turpiimme ratkaisevasti pahemmin.


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        Tämä kävi hyvin selvästi ilmi kun Kekkosen loppuaikana hän jyrähti, että Koiviston hallituksen ei pitäisi enää jatkaa. Kun Koivisto tämän jälkeen suorassa TV-haastattelussa (jotta hänen lausumaansa tulisi kokonaan julkisuuteen) sanoi, että hänen hallituksensa istuu niin kauan kun sillä on eduskunnan luottamus, niin se aiheutti valtavan kohun, vaikka Koiviston lausuma oli parlamentarismissa täyssin triviaali itsestäänselvyys.

        Suomessa oli Kekkosen voiman vuosina totuttu, että hallituksen pitää nauttia ensin Kekkosen (ja Kekkosen kautta Moskovan) luottamusta ja vasta sitten eduskunnan. Se oli parlamentarismin irvikuva.

        Totaalisesti näin. 👍


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        Päivitä tietosi. Hallitustunnustelijan nimeää eduskunta.

        Ja hänestä tulee yleensä pääministeri siksi, että suurimman puolueen johtajalla on tyypillisesti yhteistyökykyä ja poliittista osaamista.

        Itsestään selvää tämä ei tosin ole ja toisinkin voi käydä.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        UKK oli toki reaalipoliitikkokin, mutta myös äärimmäisen vallanhimoinen ja vanhemmiten hänen käsityksensä omasta korvaamattomuudestaan oli silmiinpistävää. Kekkosen valtakauttahan jatkettiin kerran jopa eduskunnan poikkeuslailla oikeastaan vain koska Kekkonen ei halunut vaalihässäkkää. Se on aika pöyristyttävää demokratian halveksimista. Myös Kekkosen ympärille syntynyt itsesensuurin kulttuuri oli häpeällistä.

        Tietenkin voi kysyä paljonko on syytä Kekkosessa ja paljonko erityisesti silloisen Keskustapuolueen ns. "perässähiihtäjistä". Kekkostahan ehdotettiin Keskustan seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi vielä siinä vaiheessa kun sisäpiirille on täysin selvää Kekkosen vakava dementoituminen. Muistaakseni viimeinen ehdotus jatkosta tehtiin vain kuukausia ennen kun Kekkonen erosi tai todettiin täysin kykenemättömäksi hoitamaan töitään. Ilmeisesti Kekkonen itse ei enää lainkaan ymmärtänyt mitä teki kun allekirjoitti eroanomuksensa.

        Se on kyllä surullinen luku historiassa. Mutta sitä edeltävät - kasvettiin rauhassa ja demokratiassa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se on kyllä surullinen luku historiassa. Mutta sitä edeltävät - kasvettiin rauhassa ja demokratiassa?

        Suomessa on ollut poliittista viisautta(kin). Vuodenvaihteen 1918-19 kunnallisvaalit olivat yksi nerokkaimmista poliittisista päätöksistä ikinä. Vasemmistokin sai osallistua vaaleihin ja samat miehet, jotka olivat katselleet toisiaan kiväärinpiippua pitkin alle vuotta aikaisemmin päätyivät yhteiseen kunnanvaltuustoon väittelemään koulujen ja siltarumpujen kunnostusmäärärahoista. Se oli ansainnut Nobelin rauhanpalkinnon jos sellaisia olisi silloin jaettu.

        Muutenkin sisällissodan jäkeistä sovintopolitiikka ajaneet poliitikot tekivät kauaskantoisempaa työtä kuin edes itse ymmärsivät. Jos vastakkainasettelua olisi jatkettu ja korostettu, niin miten olisi käynyt talvisodan syttyessä? Olisiko punavankien kakarat lähtenee Mannerheimin komennossa Suomea puolustamaan? Sovintolinjan marttyyri oli sisäministeri Ritavuori, jonka äärioikeistolaiset murhasivat hänen liian "pehmeän" linjansa takia.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Suomessa on ollut poliittista viisautta(kin). Vuodenvaihteen 1918-19 kunnallisvaalit olivat yksi nerokkaimmista poliittisista päätöksistä ikinä. Vasemmistokin sai osallistua vaaleihin ja samat miehet, jotka olivat katselleet toisiaan kiväärinpiippua pitkin alle vuotta aikaisemmin päätyivät yhteiseen kunnanvaltuustoon väittelemään koulujen ja siltarumpujen kunnostusmäärärahoista. Se oli ansainnut Nobelin rauhanpalkinnon jos sellaisia olisi silloin jaettu.

        Muutenkin sisällissodan jäkeistä sovintopolitiikka ajaneet poliitikot tekivät kauaskantoisempaa työtä kuin edes itse ymmärsivät. Jos vastakkainasettelua olisi jatkettu ja korostettu, niin miten olisi käynyt talvisodan syttyessä? Olisiko punavankien kakarat lähtenee Mannerheimin komennossa Suomea puolustamaan? Sovintolinjan marttyyri oli sisäministeri Ritavuori, jonka äärioikeistolaiset murhasivat hänen liian "pehmeän" linjansa takia.

        Tämä on totta. Mun molemmat punakapinallisten kakarat taistelivat talvisodassa ja jatkosodassa Suomen puolesta.
        Suomi oli kuitenkin hyvä paikka elää. Vaikka sodan jälkeen entiset natsit ottivat opettajien paikat ja työläisten kakaroilla ei ollut samanlaisia oikuksia. Mutta meidän tukena oli rauha ja Neuvostoliitto, jotka turvasivat yhteiskunnan kehityksen.


    • Anonyymi

      > Tärkeää oli myös ihmisen alkuperän selvittäminen.

      Miksi ja miksi uskot, ettse on nyt selvinnyt?

      • Sinun kannattaisi varmaa ottaa selvää mitä Darwin oivalsi.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Sinun kannattaisi varmaa ottaa selvää mitä Darwin oivalsi.

        > Sinun kannattaisi varmaa ottaa selvää mitä Darwin oivalsi.

        Darwin päivitti vanhan äitimaa-jumalkultin modernille ihmiselle sopivaksi. Ei mitään järkeä hänen teoriassaan..


      • Anonyymi kirjoitti:

        > Sinun kannattaisi varmaa ottaa selvää mitä Darwin oivalsi.

        Darwin päivitti vanhan äitimaa-jumalkultin modernille ihmiselle sopivaksi. Ei mitään järkeä hänen teoriassaan..

        Ei taida tiedemaailma lainkaan kaivata Darwinille aitouskovaisten hyväksyntää.


    • Marks on vaikuttanut keskitysleirit, orjuuttamisen, massa murhat sosialismin nimessä, se on se "ateismin" epäjumala jossa toverit on kuninkaallisia/pappeja, ateistit seuraavat Juutalaista Marksia se on heidän palvottu epäjumala.
      Matteus.4:17 Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle."

      • Marx on vastuussa Stalinin julmuuksista yhtä vähän kuin Jeesus ja Paavali Srebrenican joukkomurhasta, jossa kristityt teurastivat muslimeja.

        Marx oli yhteiskunnallinen ajattelija ja kuten jo aiemmin totesin, niin joissakin asioissa pahasti metsässä. Hänen perusoivalluksensa oli kuitenkin talouden ja teknologian perustava vaikutus historialliseen kehitykseen. Kun nyt joka mediassa jauhetaan kyllästymiseen saakka miten "digitalisaatio muuttaa taloutta ja yhteiskuntia" niin se on pohjimmiltaan puhtaan marxilainen ajatus. Ennen Marxia historia nähtiin suurmiesten ja "kansojen" pyrkimysten temmellyskenttänä ja talouden ja teknologian kehitys oli sivujuonne.

        Marx kuoli 1883 ja ehti nähdä jotain siitä millä tavoilla hänen ajatuksiaan lähdettiin "soveltamaan" ja niitä ihmetellessään totesi: "Minä en taida olla marxilainen."


      • Anonyymi

        Astioiden tiskaajaksi sulla korkeintaan on kykyjä älyn puolesta.


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        Marx on vastuussa Stalinin julmuuksista yhtä vähän kuin Jeesus ja Paavali Srebrenican joukkomurhasta, jossa kristityt teurastivat muslimeja.

        Marx oli yhteiskunnallinen ajattelija ja kuten jo aiemmin totesin, niin joissakin asioissa pahasti metsässä. Hänen perusoivalluksensa oli kuitenkin talouden ja teknologian perustava vaikutus historialliseen kehitykseen. Kun nyt joka mediassa jauhetaan kyllästymiseen saakka miten "digitalisaatio muuttaa taloutta ja yhteiskuntia" niin se on pohjimmiltaan puhtaan marxilainen ajatus. Ennen Marxia historia nähtiin suurmiesten ja "kansojen" pyrkimysten temmellyskenttänä ja talouden ja teknologian kehitys oli sivujuonne.

        Marx kuoli 1883 ja ehti nähdä jotain siitä millä tavoilla hänen ajatuksiaan lähdettiin "soveltamaan" ja niitä ihmetellessään totesi: "Minä en taida olla marxilainen."

        Käsittääkseni Marksin lääke vaivoihin oli, että työ vapauttaa.


      • Anonyymi
        kioski21 kirjoitti:

        Käsittääkseni Marksin lääke vaivoihin oli, että työ vapauttaa.

        Arbeit macht frei, oli kyllä se iskulause keskitysleirien sisääntulossa. Lue historiaa!


      • kioski21 kirjoitti:

        Käsittääkseni Marksin lääke vaivoihin oli, että työ vapauttaa.

        "Arbeit macht frei" oli saksankielisten talonpoikien sanonta, joka sittemmin on tullut tunnetuksi kovin paljon synkemmistä yhteyksistä. Marxia en siihen yhdistäisi.


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        "Arbeit macht frei" oli saksankielisten talonpoikien sanonta, joka sittemmin on tullut tunnetuksi kovin paljon synkemmistä yhteyksistä. Marxia en siihen yhdistäisi.

        Marksin nimissä laillistetaan sosialismi/kommunismi ja orjuutetaan ihmisiä. EU (Peto) on kommunismin luvattu maa.


      • kioski21 kirjoitti:

        Marksin nimissä laillistetaan sosialismi/kommunismi ja orjuutetaan ihmisiä. EU (Peto) on kommunismin luvattu maa.

        Jeesuksen nimissä on tapettu miljooni ihmisiä mutta se ei kerro mitään Jeesuksen ajatuksista - tai niistä ajatuksista joita evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen lausuneen.


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        Jeesuksen nimissä on tapettu miljooni ihmisiä mutta se ei kerro mitään Jeesuksen ajatuksista - tai niistä ajatuksista joita evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen lausuneen.

        Jeshuan nimessä ei ole tapettu ketään, hellenistien jeesus on antikristus eli paavi. Jeshua toimii eritavoin.
        John. 11:43 Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"
        44 Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä."


      • kioski21 kirjoitti:

        Jeshuan nimessä ei ole tapettu ketään, hellenistien jeesus on antikristus eli paavi. Jeshua toimii eritavoin.
        John. 11:43 Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"
        44 Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä."

        Eli Jeesus (tai Paavali) ei vastaa siitä mitä Jeesuksen nimissä on tehty, mutta Marx on syyllinen kaikkeen mitä hänen nimissään on tehty?


      • Ensimmäiset keskitysleirit perustivat engelsmannit Etelä-Afrikkaan. Jos kuningaskunta oli marksilainen, sitten varmaan Marx oli niihin syyllinen.


      • kioski21 kirjoitti:

        Käsittääkseni Marksin lääke vaivoihin oli, että työ vapauttaa.

        Olet käsittänyt ilmeisen monia asioita pahasti väärin.


      • kioski21 kirjoitti:

        Marksin nimissä laillistetaan sosialismi/kommunismi ja orjuutetaan ihmisiä. EU (Peto) on kommunismin luvattu maa.

        Uskosi on vapauttanut sinut järjen orjuudesta.


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        Eli Jeesus (tai Paavali) ei vastaa siitä mitä Jeesuksen nimissä on tehty, mutta Marx on syyllinen kaikkeen mitä hänen nimissään on tehty?

        Vastaavasti murhaavat kristityt eivät lainkaan edusta kristittyjä, kun taas murhaavat muslimit kyllä edustavat kaikkia muhamettilaisia.


      • Repe_RuutikaIlo kirjoitti:

        Vastaavasti murhaavat kristityt eivät lainkaan edusta kristittyjä, kun taas murhaavat muslimit kyllä edustavat kaikkia muhamettilaisia.

        No true Scotsman...


    • Anonyymi

      Uudemman ajan listana länsimaiseen ajatteluun vaikuttajina esitän:
      1.0 Televisiojuontaja, koska hän kuuluuttaa seuraavan ohjelman tai kertoo vakuuttavalla äänellä "kuinka asiat ovat".
      2.0 Internetin sovelluskehittäjä, koska hän tarjoaa alustan medialle.
      3.0 Radiotoimittaja, koska hänellä on ääni millä sanoa asiansa.
      4.0 Auktoriteettihahmo kuten opettaja, pappi, poliisi, lääkäri tms., tosin ovat alkaneet viimeaikoina menettää merkitystään.
      5.0 Minä itse, kuvitelma kaikkivoipaisuudesta tai äärettämästä ahdingosta, joihin ollaan sokaistuneita.
      6.0 Kaverit, tekevät ratkaisun siitä oletko pop vai out?
      Kyse on vain siitä kumpi on parempi, onko se vaikutus vai ruikutus?

      • Anonyymi

        Sosiaaliset infuensserit vetävät nykyisin lammaslaumoja onneen.
        Osta sitä ja tätä, pääset paratiisiin ja ehkä omaksi kuvakseen.
        😁


      • Anonyymi

        Oletko oikeasti suomalaisen peruskoulun suorittanut? Mikä on käsityksesi suomalaisuudesta ja eurooppalaisuudesta?


    • Anonyymi

      Kiitos KT, hienosta aloituksesta. En muistanut nimiä, vain ajatuksia ja listasi oli hyvä. Sieltä löytyivät dialektiikka, vapaus.veljeys ja tasa-arvo ja looginen empirismi.

      Kirkon asemaa vallanpitäjänä ja asenteita muokkaavana en voi sivuuttaa. Joku keisari toi kristinuskon Brittein saarelle, eipä ole siellä paljon druidi- uskovaisia nyt. Kristinusko vallanpitäjien voimana on kasvattanut eurooppalaisia. Onneksemme se on ollut joustava. Itse kävin Pelastusarmeijan pyhäkoulua lapsena, nyttemmin ateisti.

      Jos jotain haluaisin listaasi lisätä, olisivat ne vallan kolmijako-oppi. Montesguieu. Ja hallintotieteen isäksi kutsutun Max Weberin. Protestanttinen etiikka ja kapitalismin synty ja ideaali byrokratian malli, jotka olivat ehkä samaalla tavalla merkittyjä kuin Sokrateksen ajatukset Platolla.

      Kristinuskon eduksi katson sen joustavuuden, haitaksi katolilaisuuteen verrattuna tämän syntien sovitusripin. Katolisissa maissa on vähemmän itsemurhia.

      • Anonyymi

        Siis tietty tarkoitin kalvinistisen, protestanttisen ja luterilaisen kristinuskon vs. katolilaisuuteen. Se uskonto taipuu moneksi. Tarpeen mukaan.


      • Anonyymi

        Tukahdutetuimmat näistä Freud&Kinsey.


      • Vallan kolmijako oli hyvä lisäys!


      • Katolisten maiden alempiin itsemurhalukuihin en luottaisi. Koska itsemurha on sananmukaisesti vieläkin suuri synti ja häpeä, niin näissä maissa on tendenssi rekisteröidä itsemurhat onnettomuuksiksi.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Katolisten maiden alempiin itsemurhalukuihin en luottaisi. Koska itsemurha on sananmukaisesti vieläkin suuri synti ja häpeä, niin näissä maissa on tendenssi rekisteröidä itsemurhat onnettomuuksiksi.

        Siellä on se syntien anteeksiantaminen ripitäytymällä. Oikeesti. Saat anteeksi muutamalla Ave Marialla. Luterilainenkantaa rekeään hautaan saakka.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siis tietty tarkoitin kalvinistisen, protestanttisen ja luterilaisen kristinuskon vs. katolilaisuuteen. Se uskonto taipuu moneksi. Tarpeen mukaan.

        Tämä on totta. Luterilaisuuden ydinhän oli oikeastaan se, että uskonto ei saa häiritä hallitsijoiden toimia (sotia, avioeroja jne) eikä porvareiden liiketoimintaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siellä on se syntien anteeksiantaminen ripitäytymällä. Oikeesti. Saat anteeksi muutamalla Ave Marialla. Luterilainenkantaa rekeään hautaan saakka.

        Höpö höpö.
        Luterilaisetkin saavat anteeksi yksin alfauroksen ansiosta.
        Lue kirkon dokkarista!
        😁


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Tämä on totta. Luterilaisuuden ydinhän oli oikeastaan se, että uskonto ei saa häiritä hallitsijoiden toimia (sotia, avioeroja jne) eikä porvareiden liiketoimintaa.

        Evankelis-luterilainen uskonto on yksiyisasia, minun ja Jumalan välinen. Vallanpitäjät ovat sen ulkopuolella
        On se osa mun kulttuuriperintöä.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Vallan kolmijako oli hyvä lisäys!

        Ja mitä pidät Weberin byrokratiamallista? Olen ilokseni nähnyt sitä kaikkialla:-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tukahdutetuimmat näistä Freud&Kinsey.

        Ja se näkyy Euroopan väestötilastoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja mitä pidät Weberin byrokratiamallista? Olen ilokseni nähnyt sitä kaikkialla:-)

        Kukapa ei byrokratiasta pitäisi?
        Ihmiset tekevät töitään ohjeistuksen alaisina ja heidän asemansa perustuu osaamiseen ja ammattitaitoon. Päätökset tehdään samoissa tapauksissa samanlaisina. Virkamiehet valitaan pätevyyden perusteella eikä sukulaisia suosita:-)
        Tai no, onhan se vaikuttanut meidän ajatuksiimme, pidämme sitä itsestäänselvyytenä.
        Toimiessaan hyvin byrokratia on kuin tehokas, hyvin toimiva prosessi, joka tuottaa tasa-arvoista ja tasalaatuista tulosta. Keskitytään asioihin.

        Pakko sanoa, olen myös nähnyt ei-toivottuja sivuvaikutuksia:-)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kukapa ei byrokratiasta pitäisi?
        Ihmiset tekevät töitään ohjeistuksen alaisina ja heidän asemansa perustuu osaamiseen ja ammattitaitoon. Päätökset tehdään samoissa tapauksissa samanlaisina. Virkamiehet valitaan pätevyyden perusteella eikä sukulaisia suosita:-)
        Tai no, onhan se vaikuttanut meidän ajatuksiimme, pidämme sitä itsestäänselvyytenä.
        Toimiessaan hyvin byrokratia on kuin tehokas, hyvin toimiva prosessi, joka tuottaa tasa-arvoista ja tasalaatuista tulosta. Keskitytään asioihin.

        Pakko sanoa, olen myös nähnyt ei-toivottuja sivuvaikutuksia:-)

        Joku minua viisaampi sanoi, että byrokratia on kuin kolesteroli elimistössä. Se on välttämätön aine, jota ilman solut hajoaa, mutta jos sitä on liikaa, niin elimistö menee tukkoon.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Joku minua viisaampi sanoi, että byrokratia on kuin kolesteroli elimistössä. Se on välttämätön aine, jota ilman solut hajoaa, mutta jos sitä on liikaa, niin elimistö menee tukkoon.

        Se on pohja, oikeuskäsitys ja toimintapa. Joo, sen päälle on hyvä rakentaa 'ad hoc'- johtjuutta- Tai what ever.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Joku minua viisaampi sanoi, että byrokratia on kuin kolesteroli elimistössä. Se on välttämätön aine, jota ilman solut hajoaa, mutta jos sitä on liikaa, niin elimistö menee tukkoon.

        On se, välttämätön aine. Säännöt ja ohjeet. Että ihmiset tietää, mitä ne tekee ja miksi:-)

        Sillai tää rullaa paremmin.


    • Anonyymi

      Robert Cailliau ja Tim Berners-Lee. Nämä herrasmiehet avasivat tiedon leviämisen.
      Jimmy Wales ja Larry Sanger ovat olleet myös tärkeässä roolissa.

      • Anonyymi

        Sanotko vielä, ketä nää on?


      • Jos tietotekniikkaan lähdetään, niin eikö silloin Alan Touring ole ohittamaton.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sanotko vielä, ketä nää on?

        Timppa keksi www:n eli "netin". Hänon varmaan eniten ihmisten elämään vaikuttanut nimi viime vuosikymmeniltä.


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        Jos tietotekniikkaan lähdetään, niin eikö silloin Alan Touring ole ohittamaton.

        Siis Turing. Allu on tuore esimerkki nerosta, joka häpäistiin täydellisesti hänen eläessään ja nostettiin valtavaan (ja aiheelliseen) kunniaan, kunhan "perinteiset arvot" ensin riittävästi murtuivat.


    • Anonyymi

      Huippuosaaja. Merkittävä panos toisessa maailmansodassa. Maine palautettiin. mutta mitä väliä? Ihmisen elämä oli aika kaoottista. Epäreilua mun mielestä.

    • Anonyymi

      Vetävätkö nämä mielipidejohtajat
      enemmän ateismin suuntaan, vai
      onko keskiverto käsitys Jumalaan
      uskomisessa.

      • Minusta heidän ajatuksensa liittyvät ennen kaikkea uskonnollisesta ajattelusta irtautumiseen.


    • Anonyymi

      /1. Platon: länsimaisen filosofian isä. Sokrates ja moni muu oli ennen häntä, mutta Platon jäsensi ajatuksensa kirjalliseen muotoon./

      Voin muistaa (osittain?) väärin, mutta muistelen että eräs tuntemani psykiatri olisi kirjoittanut lehdessä:

      "Pol Pot (puna-khmeerit) noudatti Palatonin oppeja
      - tuloksena miljoona kuollutta."

      Pitääkö tämä kokonaan/osittain paikkansa ?

      • Kuka vaan voi sanoa noudattavansa kenen tahansa oppeja ja tehdä omien mieltymystensä mukaan. Yhteys Platonin ja Pol Potin ajatusten välillä on vähintään keinotekoinen.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Kuka vaan voi sanoa noudattavansa kenen tahansa oppeja ja tehdä omien mieltymystensä mukaan. Yhteys Platonin ja Pol Potin ajatusten välillä on vähintään keinotekoinen.

        Pitää muistaa,että Pol Potin agendan keskeinen elementti oli rekrytoida kaupunkien älymystö maaseudulle elintarviketuotannon perustehtäviin ruoan hinnan laskemiseksi.
        Pitää muistaa,että jo Plaattonin aikoina kaupunkien rahvas usein protestoi kohoavia elintarvikkeiden hintoja.
        Näin siis Pol Potin päämääränä oli saada kysyntä ja tarjonta paremmin kohtaamaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pitää muistaa,että Pol Potin agendan keskeinen elementti oli rekrytoida kaupunkien älymystö maaseudulle elintarviketuotannon perustehtäviin ruoan hinnan laskemiseksi.
        Pitää muistaa,että jo Plaattonin aikoina kaupunkien rahvas usein protestoi kohoavia elintarvikkeiden hintoja.
        Näin siis Pol Potin päämääränä oli saada kysyntä ja tarjonta paremmin kohtaamaan.

        Pol Potin ideologiaa leimasi "takaisin maalle" ja "irti rahan vallasta" -ajatukset. Tuloksena oli miljoonia kuolleita.


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        Pol Potin ideologiaa leimasi "takaisin maalle" ja "irti rahan vallasta" -ajatukset. Tuloksena oli miljoonia kuolleita.

        Hän oli siis joskus kaivattu äärikeskustalainen. 😆


    • Anonyymi

      Newtonin jälkeen Einstein ja sitten Stephen Hawking. Ne. jotka osoittivat meille, mitä on papplan aidan toisella puolella.

      • Anonyymi

        #mitä on papplan aidan toisella puolella#

        papplan aidan toisella puolella ruoho on vihreämpää.............


    • Anonyymi

      Siis pappilan aidan....
      mutta ei se oo se juttu. Meillä on usko oikeusvaltioon, että asiat tehdään lain mukaan, niinkuin kuuluui. Meillä on usko oikeudenmukaisuuteen myös lakien rikkomisissa. Meillä on käsitys siitä, mikä on oikein ja mitä saa tehdä.

    • Newton uskoi Israelin valtion synnyn tapahtuvan jo 1700 luvulla ystävällisen kuninkaan avustuksella, hän uskoi Raamatun sanan todeksi, toki sitä on vääristelty median avulla, mutta tämän hän tutki Danielin ja Ilmestyskirjan kohdilla.

      • Newton oli sekopää mystikko ja hyvä esimerkki siitä, että älykkäät ja tieteeseen paljon kontribuoineet ihmisetkin voivat olla muilla elämänalueilla kaikkea muuta kuin ylivertaisia tai esimerkillisiä. Keskeistä on kuitenkin se kestävä mitä he ovat jättäneet jälkeensä.

        Banaali vertaus voisi olla vaikka "Tavaramarkkina" -yhtye. Se teki suomalaisen kevyenmusiikin klassikon "Kevät" (se jossa kuljetaan Hakaniemen rantaa) ja nipun aivan kamalia yritelmiä, joita ei enää kukaan jaksa kuunnella. Tuo kaikki moska ei vähennä Kevät -kappaleen kauneutta.


      • Anonyymi

        Raamattu, Jumalan sana selittää itse itsensä.
        Jeremia profetoi Israelin paluun diasporasta.
        Israelin valtio perustettiin v. 1948.

        *Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin ei enää sanota: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset Egyptin maasta',
        vaan: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti ja toi Israelin heimon jälkeläiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin minä olin heidät karkoittanut.' Ja niin he saavat asua omassa maassansa." *
        Jeremia 23:7,8


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        Newton oli sekopää mystikko ja hyvä esimerkki siitä, että älykkäät ja tieteeseen paljon kontribuoineet ihmisetkin voivat olla muilla elämänalueilla kaikkea muuta kuin ylivertaisia tai esimerkillisiä. Keskeistä on kuitenkin se kestävä mitä he ovat jättäneet jälkeensä.

        Banaali vertaus voisi olla vaikka "Tavaramarkkina" -yhtye. Se teki suomalaisen kevyenmusiikin klassikon "Kevät" (se jossa kuljetaan Hakaniemen rantaa) ja nipun aivan kamalia yritelmiä, joita ei enää kukaan jaksa kuunnella. Tuo kaikki moska ei vähennä Kevät -kappaleen kauneutta.

        Tavaramarkkinoiden lähes kaikki kappalet lauloi kaiketi Akimoffin Lissu, mutta ei juuri Kevättä, jossa on äänessä Elisa Korjus. Näinkin piti käydä, että vasta loppumetrien jäsen piirsi bändin historiaan ja vieläpä erityisesti yrittämättä.


    • Anonyymi

      Aloittajan listaan on tullut vääriä henkilöitä, joten poistan niistä seuraavat.

      Platon, jonka vaikutus on todellisuudessa vähäistä moderniin ajatteluun, vaikka myönnettävä toki, että (Kreikan) antiikkisessa ajattelussa hänellä oli roolinsa.

      Marx ei myöskään ole vaikuttanut moderniin ajatteluun vaan vain heikosti aikaan saanut sekaannusta siihen.

      Freud kuuluu samaan joukkoon Marxin kanssa, eli vaikutus on heikko.

      Aloittajan listaamat muut: Locke, Newton, Darwin ovat merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä moderniin länsimaiseen ajatteluun.

      Näistä Newton on nostettava muita merkittävämmäksi, joskin on syytä nostaa myös Galileo Galilei, jonka ansiosta tiede ylipäänsä pääsi erottautumaan uskonnosta ja siten Newtonkin pääsi edistamään tieteellisen menetelmän kehittymistä.

      Ludwig Wittgenstein oli merkittävin yksittäinen henkilö, kuka koskaan on vaikuttanut moderniin ajatteluun. Hänen filosofiansa mullisti sen, miten länsimainen ihminen näkee itsensä, kielen ja ajattelunsa.

      Yhteiskuntafilosofeista on mainittava Locken ohessa myös Jean-Jacques Rousseau, jonka vaikutus kansanvallan ajatukseen on keskeinen.

      Lisäksi mainittakoon Albert Einstein, jonka merkitystä ajatteluun ei tarvinne selittää.

      Oma listani siten:
      1. Wittgenstein
      2. Galilei
      3. Newton
      4. Darwin
      5. Locke
      6. Rousseau
      7. Einstein

      • Anonyymi

        Freudin vähättely seksuaalisten paljastusten takia on huvittavaa.
        😁


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Freudin vähättely seksuaalisten paljastusten takia on huvittavaa.
        😁

        Vähättelijöiden seksuaalielämä on rypistynyttä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Freudin vähättely seksuaalisten paljastusten takia on huvittavaa.
        😁

        Freudin heikkous tulee siitä, että mitään piilotajuntaa ei ole olemassa, vaikka kovasti sellaista tyrkytetään moderniksi ajatteluksi. Toki ihmisellä on enemmän ja vähemmän tiedostettuja tarpeita, mutta ei ne mitään piilotajuntaa muodosta, joka siellä pinnan alla jotenkin kausaalisesti päättäisi ihmisen puolesta, mitä hän milloinkin tarvitsee ja päättää tehdä.


      • Kiitos hyvästä kommentista, joskin olen siitä joissakin kohdin tyystin eri mieltä.

        1. Witgenstein.

        En kiistä W: n vaikutusta filosofiassa ja erityisesti analyyttisessä filosofiassa, mutta hänen ajatuksensa olivat aika mutkikkaita jotta niillä olisi voinut olla vaikutusta laajemmin "massojen" ajatteluun. Väitöstilaisuudessaan W itse sanoi vastaväittelijänä toimineelle Bertrand Russellille (joka ei hänkään ihan turha filosofi ollut), että "Älä huoli, et sinä koskaan tätä tule kokonaan ymmärtämään". Hän viittasi teokseensa Tractatus logico-philosophicus, joka toimi myös hänen väitöskirjanaan.

        Minua viehättää W:n ajatus siitä, että yskiosainen Tractus-kirja on oikeastaan kaksiosainen: Ensimmäinen osa on itse kirja ja mitä siihen on kirjoitettu ja toinen osa on kaikki se, mitä siihen ei ole kirjoitettu. Tässä on kyse aika paljon juuri kielestä ja sen rajoista, mutta en ole ihan varma miten pitkälle ja laajasti tämä on nykyajattelussa ja -keskustelussa sisäistetty?

        Yksi Witgensteinin ajatus oli tarinoiden lähtökohtainen valheellisuus. Elämässä ei ole juonta ja jälkikäteen rakennetut tapahtumaketjut ovat aina epätosia. Tässä mielessä elämme jopa "anti-witgesteiniläistä" aikaa, kun kaikki halutaan tarinallistaa. W:n ajatus elämästä sattumien kaoottisena summana ei ole valtavirtaa.

        2. Galilei

        G sai tunnettuutta kun joutui törmäyskurssille katolisen kirkon kanssa, mutta aihe oli Kopernikuksen esittämä teoria aurinkokeskeisyydestä, jota Galilei kannatti. Joten miksei Nikolaus Kopernikus ole se varsinainen "sankari" joka riisti maapallolta aseman universumin keskipisteenä? Kopernikus voisi kuulua listalle.

        6. Rousseau

        Minusta aika rinnakkainen Locken kanssa. Molemmat olivat poliittisten järjestelmien analyytikkoja. Rousseau vastusti välillistä demokratiaa joten ainakaan sillä saralla hänen ajatuksensa poliittisesta järjestelmästä ei mennyt läpi ja en tiedä katsellaanko maailmalla pelkästään ihaillen Sveitsin jatkuvien kansanäänestysten mallia.

        Rousseaulla oli uraauurtava teoreetikko (ja vain teoreetikko) kasvatuksen ja lasten aseman ymmärtäjänä. Hänen teos "Emilie-kasvatuksesta" oli ensimmäisiä joissa lapsia ei nähty vain keskenkasvuisina ja keskeneräisinä aikuisina ja sinällään merkittävä. Lapsien ymmärtäjänä Rousseaun mainetta mustaa se, että hän teki taloudenhoitajansa kanssa useammankin aviottoman lapsen jotka kaikki hän lähetti orpokotiin häiritsemästä hänen työtään. Vaikka teoriassa Rousseau osasi kuvata lasten tarpeita aikalaisiaan paremmin käytännön toteutus omien lapsien osalta oli puistattavan huono.

        7. Einstein

        Merkittävää fyysikko, mutta minusta seisoi kuitenkin Newtonin hartioilla. Newton keksi ja todisti että luonnon säännönmukaisuuksia voi kuvata matemaattisilla malleilla. Einstein todisti että osin tämä matematiikka voi olla hyvin monimutkaista ja epäintuitiivista.

        Toki Einsteinin asemaa listalla tosin puolustaa se, että hänen teorioidensa pohjalta päädyttiin ajatukseen alkuräjähdyksestä (jota Einstein tosin itse aluksi vahvasti vieroksui) ja sillä tavalla hänellä oli ratkaiseva osa vastattaessa kysymykseen "mistä olemme tulleet". Einstein oli tavallaan kosmologiassa sitä, mitä Darwin oli biologiassa.

        Karl Marx

        Kuten kirjoitin, minusta Marxin idea taloudesta ja teknologiasta historian käyttövoimana oli uusi ja perustavalla tavalla oikea. Siinä mielessä esimerkiksi puhe "digitalisaatiosta" ja miten se vaikuttaa jopa politiikan tekemisen tapaan tai miten digijättien valta vaikuttaa maailmassa on hyvin "marxilaista" vaikka Karl Marx ei nimenä ole mitenkään "muodissa".

        Sigmund Freud

        Minusta Freudin ideoita ei voi sivuttaa. Vaikka hän yksityiskohdissa oli väärässä niin ajatus piilotajunnasta ja tiedostamattomista motiiveista oli monessa merkityksessä tajiunnan räjäyttävä. Jos merkitystä katsoo "myytinmurtaja" -näkökulmasta, niin Kopernikus mursi myytin maapallon asemasta universumin keskipisteenä, Darwin mursi myytin ihmisestä Jumalan kuvana ja Freud mursi myytin ihmisestä puhtaan järjen ja tietoisen ajattelun ohjaamana olentona.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Freudin heikkous tulee siitä, että mitään piilotajuntaa ei ole olemassa, vaikka kovasti sellaista tyrkytetään moderniksi ajatteluksi. Toki ihmisellä on enemmän ja vähemmän tiedostettuja tarpeita, mutta ei ne mitään piilotajuntaa muodosta, joka siellä pinnan alla jotenkin kausaalisesti päättäisi ihmisen puolesta, mitä hän milloinkin tarvitsee ja päättää tehdä.

        Mainostajat osaavat käyttää kohderyhmän jäsenten piilotajuntaa ostamisen kiihottamiseksi, jopa tarpeiden luomiseksi sitä kautta.
        😁


    • Anonyymi

      Marx oli nero. Tai toki niinkuin me kaikki, aikansa lapsi, loi teoriansa olosuhteissa, jotka eivät olleet mitenkään verrannollisia Venäjän maaorjuus- ja feodaalivaltaan. Marxia käytettiin raakasti vaan hyväksi.

      Vallankumous syö lapsensa.
      Sanonta on alunperin Ranskan vallankumouksesta ja girondistijohtaja Vergniaud'lta. Hän totesi La Révolution est comme Saturne : elle dévore ses enfants."Vallankumous on kuin Saturnus; se syö omat lapsensa".

      Tällä Vergniaud tarkoitti, että ennemmin tai myöhemmin jokaisessa vallankumouksessa valtaan pääsee ääriaines, ja ne ihmiset, jotka ovat alunalkaen olleet tekemässä vallankumousta ja jotka ovat olleet sen pioneereja, syrjäytetään ja tuhotaan.

      Mutta millään taivaallisella ei ollut mitään tekemistä tämän kanssa, kaikki ihmisten tekosia.

      • Ranskan vallankumous on hyvä vertailukohta. Vallankumousihanteet vapaus, veljeys ja tasa-arvo, yhtäläiset oikeudet, kirkon ja valtion erottaminen jne olivat kaikki kauaskantoisia ideoita ja tavoitteita, jotka näkyvät eurooppalaisessa ajattelussa tänääkin, vaikka itse vallankumous rapautui aika pian silmittömäksi teurastukseksi.

        Vallankumoukset voivat "syödä lapsensa" monella tavalla. Olihan varhaiskristillisyyskin vähäväkisten liike ja monessa mielessä kapinallinen ja jos ei "valtiovastainen" niin ylikansallinen ja "epäkansallismielinen" ja maallista vaurautta halveksiva. Siitä kehittyi katolinen kirkko, joka kukoistuksessaan maailman rikkain instituutio, merkittävä vallankäyttäjä, joka myös sorti ja rajoitti. Ja nyt itsenäisyyspäivänä pappi saarnaa sotilasparaatin yhteydessä ja isänmaallisuus ja uskonto on onnistuttu naittamaan yhteen.

        Menemättä syvemmälle politiikkaan, niin sosialidemokraattinen liike on myöhempi versio samasta ilmiöst. Alunperin kyse oli "köyhällistön kapinasta" ja liike esitti radikaaleja ja mahdottomana pidettyjää vaatimuksia, kuten 8 tunnin työpäivä, ilmainen terveydenhuolto, sosiaaliturva jne. ja nyt ne ovat paljolti valtionhoitajapuolue ja säilyttäjä.


    • Anonyymi

      Marx antoi työväenluokalle äänen. Se on kyllä vaikuttanut meihin, yhteiskuntaan ja maailmanhistoriaan.

      • Jos katsoo mitä marxilaisena ainakin itse itseään tuolloin pitänyt Suomen sos.dem puolue vuonna 1903 vaati, niin nuo vaatimukset ovat toteutuneet ja leimaavat hyvin paljon nykyistä yhteiskuntaamme: yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, työaikalait, ylityökorvaukset, ilmainen/halpa terveydenhuolto, ilmainen koulutus, järjestäytymisoikeus, sananvapaus, ...

        Voimme sanoa, että elämme hyvin marxilaisessa yhteiskunnassa. Oikeastaan ainoa toteutumaton asia demareiden Forssassa 1903 esittämästä listasta on valtion ja kirkon erottaminen.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Jos katsoo mitä marxilaisena ainakin itse itseään tuolloin pitänyt Suomen sos.dem puolue vuonna 1903 vaati, niin nuo vaatimukset ovat toteutuneet ja leimaavat hyvin paljon nykyistä yhteiskuntaamme: yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, työaikalait, ylityökorvaukset, ilmainen/halpa terveydenhuolto, ilmainen koulutus, järjestäytymisoikeus, sananvapaus, ...

        Voimme sanoa, että elämme hyvin marxilaisessa yhteiskunnassa. Oikeastaan ainoa toteutumaton asia demareiden Forssassa 1903 esittämästä listasta on valtion ja kirkon erottaminen.

        Olen niin samaa mieltä! Kirkon ja valtion erottamisen merkitys on tosin pienentymyt, koska kirkko on sopeutunut. Siis tää meidän ev-lut- kirkko. Se sallii ja tukee eikä siitä ole haittaa lapsen kasvatukselle:-)


    • Anonyymi

      Pääoma, työ ja lisäarvo, jonka jako on mielivaltainen.

    • Listasi on asiaa, mutta kun uutta länsimaisen ajattelun historiaa kirjoitetaan vuonna 2050, huomataan että listalle on pikku pakko lisätä Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari, jotka pontevasti taannuttivat ajatteluamme kohti kambrikautta ja yksisoluisia eliöitä. 🤔

      • Kilgore.Trout

        Astetta vakavammin, on hyvä huomio että vaikutusta se on huonokin vaikutus. Voi kysyä ketkä ovat ne ajattelijat joiden ajatuksilla on ollut negatiivinen vaikutus länsimaiseen ajatteluun.

        Esimerkiksi nationalismi ja kansallisvaltiot ovat olleet yksi länsimaisen ajattelun perusjuonne valistusajan jälkeen ja sen "isänä" pidetään usein von Herderiä, joka keksi nationalismi-termin 1770-luvulla. Rasismille ei taida löytyä keksijää, mutta antisemitismin tiivistämisessä valtionkirkkomme oppi-isän Lutherin merkitys on kiistaton. Natsien juutalaisvainojen väkivaltaisin vaihe alkoi tarkoituksellisesti Lutherin syntymäpäivänä, jonka kunniaksi järjestettiin "kristalliyönä" tunnettu juutalaisia ja heidän omaisuuttaan vastaan tehty hyökkäys. Kristalliyön käsikirjoitus oli suoraan Lutherin teoksesta "Juutalaisista ja heidän valheistaan".


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Astetta vakavammin, on hyvä huomio että vaikutusta se on huonokin vaikutus. Voi kysyä ketkä ovat ne ajattelijat joiden ajatuksilla on ollut negatiivinen vaikutus länsimaiseen ajatteluun.

        Esimerkiksi nationalismi ja kansallisvaltiot ovat olleet yksi länsimaisen ajattelun perusjuonne valistusajan jälkeen ja sen "isänä" pidetään usein von Herderiä, joka keksi nationalismi-termin 1770-luvulla. Rasismille ei taida löytyä keksijää, mutta antisemitismin tiivistämisessä valtionkirkkomme oppi-isän Lutherin merkitys on kiistaton. Natsien juutalaisvainojen väkivaltaisin vaihe alkoi tarkoituksellisesti Lutherin syntymäpäivänä, jonka kunniaksi järjestettiin "kristalliyönä" tunnettu juutalaisia ja heidän omaisuuttaan vastaan tehty hyökkäys. Kristalliyön käsikirjoitus oli suoraan Lutherin teoksesta "Juutalaisista ja heidän valheistaan".

        Nationalismi ja uskonnot ova olleet suurimpia syitä monenlaisiin sotiin ihmiskunnan historiassa.

        Ei ole mun oma ajatukseni, mutta allekirjoitan.


    • Mielestäni länsimaista ajattelua ensimmäisen maailmansodan jälkeen on muovattu keksintöjen ja teoreettisen päättelyn perusteella, eikä niinkään "suurella" ajattelulla.
      Siihen on olennaisesti ovat vaikuttaneet myös tehdyt virheet ja yhteiskunta kokeilut, sekä tahto oppia virheiksi koetuista asioista.
      1900 luvun alun jälkeisiä yksilöitä on siten vaikeaa nimetä, ainakaan siten että ne saisivat suurempaa konsensusta.
      Joten hmm..🤔 Einstein, Schrödinger, Heisenberg, Hawking.

      Hitler, Mao, Pol Pot, Stalin.

      Bolivar, Luther King, Washington, JFK.....

    • Anonyymi

      En tiennyt Lutherin antisemitistisestä puolesta. luulin, että naulasi teesinsä vain sen takia, että kansa saa kuulla jumalan sanaa omalla kielellään.

      • Sekin on myytti että katoliset eivät olisi saarnanneet kansankielellä. Liturgiset "vakio-osat" ja "puhe jumalalle" pidettiin latinaksi, mutta saarnat kansankielellä. Saksankielisiä (tai "kanta-saksan") raamatunkäännöksiä oli viimeistään 1390-luvulla. Frankit käänsivät Raamatun jo 900-luvulla.

        Lutherin juutalaisvastaiset kirjoitukset ovat todella synkkää luettavaa. Nykypäivän vihapuhe jää kakkoseksi.


    • Anonyymi

      Meillä on käsitys ( ehkä virheellinen) länsimaisesta sivistyksestä omine ajauksinemme. Silti kulutamme valtaosan maailman luonnonvaroista. Koska elintasomme perustuu kulutukseen
      Onko sivistystä viedä kaikki? Olemme isojen kysymysten äärellä.

      Tai onko meillä varaa antaa kaiken mennä ja murtua? Onhan tää vapaus ajatteluun jotain ainutlaatuista. Vapaus valintoihin, vai onko sitä?

      Jos hyvinvointivaltiot kuluttavat 80% kaikista luonnonvaroista, onko se oikein?

      • Anonyymi

        On.
        Afrikassa kaikki perheet olisivat kymmenpäisiä jos niillä olisi rahaa riittävästi.
        😁


      • Länsimaiden kulutuksen taso johtuu siitä, että tieteellistekninen kehitys on nostanut elintasomme maailman korkeimmaksi. Ainoa realistinen mahdollisuus ratkaista luontokadon ja ilmastomuutoksen uhat on sama tieteellistekninen kehitys. Meidän täytyy muuttaa tapamme tuottaa energiaa ja ravinto.

        Edesmennyt Neuvostoliitto oli hyvä huono esimerkki siitä, että valtio voi saastuttaa ja tuhota ympäristöä ja saastuttaa vähintään länsi-eurooppalaisella tasolla vaikka ei kykene nostmaan kansalaistensa elintasoa samalle tasolle.


    • Anonyymi

      Korkeakoulutus ja innovaatiot ovat meidän tulevaisuutemme?

    • Anonyymi

      Vaikka maailma hukkuu paskaan, me vain luemme lehtiä.
      pitäis kohta laulaa rastaan, jos se meinaa ehtiä....

      Laulu mun nuoruudesta.
      Kai se toivo on uusissa,paremmissa sukupolvissa ja niiden halusta toimia paremmin

      Teknologia etenee kyllä isoin harppauksin, tiede löytää keinoja ratkaista aina uusia pulmia.
      Koulutetaan ja tuetaan tiedettä!

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi nainen lyö leikiksi

      Olen mies ja kiinnostunut eräästä naisesta. Ollaan juteltu ja tavattukin, ja mielestäni meillä osuu kemiat hyvin yksiin. Nainen osoittaa kyllä kiinnos
      Tunteet
      93
      3390
    2. Martinan kauden päätöksen seuranta

      Sitten vain seuraamaan kuinka kulkee. Taitaa olla elämänsä kunnossa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      439
      2062
    3. Kerroin kaverille

      Että olen rakastunut sinuun. Se vastasi, että eihän siihen saa rakastua! Sanoin, että no miks ei, ihminenhän se hänkin on.
      Ikävä
      34
      1225
    4. Miten on mahdollista että kassatyttö on päässyt pääministeriksi

      ilman asianmukaista koulutusta ja minkäänlaista pätevyyttä?
      Maailman menoa
      433
      1196
    5. VTV:n exjohtaja Tytti Yli-Viikari haastoi oikeuteen

      entisen työantajansa VTV:n koskien irtisanomistaan. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/da065296-dc16-4395-8a57-082d4408a32f
      Maailman menoa
      42
      1110
    6. Kolari vasankarissa

      Taas 2 elämän koululaista osallisena. Ikävää vanhemmille, mutta kun tarpeeksi kauan ajellaan päihtyneenä, kenenkään puuttumatta,voi käydä huonosti. Ai
      Kalajoki
      9
      799
    7. Selviytyjät: Niko Saarinen avautuu yön piinasta: "Kukaan suomalainen ei ole nähnyt niin paljon..."

      Hui, kuulostaa aika ankealta… Nyt oli Nikon vuoro tippua kisasta, mutta hyvin hän veti! Lue Nikon tunnelmat kuvausten jälkeen: https://www.suomi24.
      Suomalaiset julkkikset
      4
      791
    8. Sanna otti 5236 euroa suomalaista kohden uutta velkaa koronan varjolla

      https://yle.fi/ Sossujen politiikka. Ruotsi velkaantui 1 670 euroa/per nuppi. Ruotsissa kuollut 20 000, Suomessa 6 000. Ruotsin väkiluku on k
      Maailman menoa
      224
      721
    9. Laura Huhtasaari sanoi Joe Bidenia seniiliksi twitterissä.

      Suomen tuleva ulkoministeri? https://twitter.com/LauraHuhtasaari/status/1576526813328994304
      Maailman menoa
      185
      680
    10. Komistus läheltä

      Sä taidat katsella mua siellä paikassa.
      Ikävä
      33
      652
    Aihe