Luettavaa kaikille

Anonyymi kirjoitti:

13.10.2021
B9‑0520/2021

PDF 124k WORD 46k
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
suullisesti vastattavan kysymyksen B9‑0033/2021 johdosta
työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan mukaisesti
EU:n avoimuudesta covid-19-rokotteiden kehittämisessä, ostamisessa ja jakelussa
(2021/2678(RSP))
Markus Buchheit, Jaak Madison, Joachim Kuhs, Sylvia Limmer
ID-ryhmän puolesta

B9‑0520/2021

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n avoimuudesta covid-19-rokotteiden kehittämisessä, ostamisessa ja jakelussa

(2021/2678(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen,

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 4, 6 ja 9 artiklan, 15 artiklan 3 kohdan ja 122 artiklan 1 kohdan sekä 168 artiklan,

– ottaa huomioon komission 18. kesäkuuta 2020 tekemän päätöksen hyväksyä sopimus jäsenvaltioiden kanssa covid-19-rokotteiden hankkimisesta jäsenvaltioiden puolesta ja siihen liittyvistä menettelytavoista sekä päätöksen liitteen (C(2020)4192),

– ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen tutkinnat ja aloitteet, joissa tarkastellaan EU:n hallinnon covid-19-pandemian vastaisia toimia,

– ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen EU:n avoimuudesta covid-19-rokotteiden kehittämisessä, ostamisessa ja jakelussa (O-000046/2021 – B9-0033/2021),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että vetoomusvaliokunta on vastaanottanut useita vetoomuksia (nro 1477/2020, nro 0062/2021 ja nro 0066/2021), joissa ilmaistaan huoli EU:n avoimuuden puutteesta covid-19-rokotteiden kehittämisessä, ostamisessa ja jakelussa;

B. toteaa, että vastaanotetuissa vetoomuksissa pyydetään, että komission, jäsenvaltioiden ja lääketeollisuuden tekemien covid-19-rokotesopimusten kaikki yksityiskohdat ja niihin liittyvät potilastason kliinisten kokeiden tiedot julkaistaan niin pian kuin mahdollista;

C. toteaa, että terveyspolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan; ottaa huomioon, että toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu EU:lle, kuuluu jäsenvaltioille. ottaa huomioon, että EU voi edistää kansanterveyteen liittyviä tavoitteita vain sisämarkkinoiden yhdentämisen kautta käyttäen oikeusperustana SEUT-sopimuksen 114 artiklaa;

D. toteaa, että komission puheenjohtaja keskittyi covid-19-pandemian alusta alkaen hankkeeseensa torjua virus maailmanlaajuisesti, ja hän tuki muiden aloitteiden ohella ”Global Goal: Unite for our Future” -kampanjaa, johon kuului Justin Bieberin ja muiden poptähtien tähdittämä konsertti, sillä hänen keskeisenä tavoitteenaan oli tarjota koronaton tulevaisuus kaikille;

E. ottaa huomioon, että neljä jäsenvaltiota – Saksa, Ranska, Italia ja Alankomaat – perustivat osallistavan rokoteallianssin edistämään rokotteiden hankintaa koko EU:lle; toteaa, että allianssi ilmoitti jo vuoden 2020 kesäkuussa tehneensä sopimuksen AstraZenecan kanssa;

F. ottaa huomioon, että lehtitietojen mukaan komission puheenjohtaja oli yhteydessä Saksan liittokansleriin ja pyysi, että valtuutus rokotteiden hankkimiseen siirrettäisiin Brysseliin; katsoo, että Saksan liittokansleri hyväksyi pyynnön, jotta Saksan puheenjohtajakausi neuvostossa voitaisiin pelastaa tarjoamalla sille uusi painopiste;

G. toteaa, että vuoden 2020 kesäkuussa osallistavan rokoteallianssin hanke luovutettiin komissiolle kirjeellä; ottaa huomioon, että tämän jälkeen EU:n rokotestrategia julkistettiin 17. kesäkuuta 2020;

H. toteaa, että komissio ei kyennyt tekemään sopimusta rokotevalmistajien kanssa ennen 27. elokuuta 2020, jolloin se julkisti sopimuksensa AstraZenecan kanssa;

I. ottaa huomioon, että EU on maksanut vain ensimmäisen ennakkomaksun rokotteista ja jäsenvaltiot ovat olleet vastuussa muiden kustannusten kattamisesta; ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot kieltäytyivät mRNA-rokotteista; ottaa huomioon, että joillekin jäsenvaltioille hinta oli merkittävämpi kysymys kuin toisille; toteaa, että kaiken kaikkiaan komission rokotestrategiasta puuttui varoja, koska terveyspolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan;

J. katsoo, että suurin osa länsimaista, erityisesti Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat ja Israel, on kyennyt hankkimaan rokotteita nopeammin kuin EU; katsoo, että EU:n rokotekampanja on jäänyt jälkeen sen läntisten kumppaneiden kampanjoista; ottaa huomioon, että vuoden 2021 tammikuun alussa lähes miljoona ihmistä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja kolme miljoonaa ihmistä Yhdysvalloissa oli jo saanut ensimmäisen rokoteannoksensa; ottaa huomioon, että 10. tammikuuta 2021 kolmannes Israelin väestöstä oli saanut ensimmäisen koronarokoteannoksensa;

K. ottaa huomioon, että koronarokotteita ei vielä ole hyväksytty EU:ssa mutta ne ovat saaneet ehdollisen myyntiluvan; ottaa huomioon, että ensimmäinen koronarokotteelle myönnetty ehdollinen myyntilupa myönnettiin BioNTechin rokotteelle 21. joulukuuta 2020;

L. katsoo, että EU ei ole halukas tunnustamaan EU:n ulkopuolella valmistettujen rokotteiden vastaavuutta; toteaa, että niiden jäsenvaltioiden kansalaisilla, jotka ova

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä