Missä menee se raja ettei henkilöllä ole itsemääräämisoikeutta? Siinäkö kun pahin on jo tapahtunut? Läheinen (yli 30v) puhuu jatkuvasti ettei ole mitään järkeä elää ja haluaa mummon ja papan, jotka ovat kuolleet aikoja sitten, viereen. Hän lahjoittelee arvotavaroitaan muille ja heittää pois jos ei ota vastaan. On itkuinen ja nyyhkyttää melkein koko ajan. Kovasti olemme kannustaneet menemään edes puhumaan jollekin ammattilaiselle, mutta siitä ei ole kuulemma mitään hyötyä. Kerran soitettu hätänumeroon kun oli aivan hysteerinen. Ambulanssi tuli, mutta eipä he voineet tehdä mitään sillä hän ei halunnut lähteä.. Huoli-ilmoitus tehty, mutta tuskinpa siitäkään hyötyä on.
Läheisen masennus
Anonyymi
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Huolestuttava tilanne oikeasti.
Se, että ihminen antaa tavaroitaan pois, on jo merkki siitä, että ehkä haluaa itsekin poistua elämästä. Ja puheet vielä siitä, että haluaa edesmenneiden viereen.
Jos on huoli-ilmoitus tehty, mainitsitteko siinä yhteydessä tuon tavaroiden pois antamisen ?
Olisi tärkeää saada hänelle jollakin keinoin apua, ja pikaisesti.
Ongelma on tosiaan tuo itsemääräämisoikeus. Ihmistä on vaikea saada hoitoon, jos hän ei itse sitä halua.
Auttaisiko, jos jonnekin ilmoittaisi, että on pelko siitä, että hän saattaa tehdä itselleen jotain vakavaa ?
Kaikki edellä mainitut asiat mainittiin ambulanssi henkilökunnalle.
No olisiko mahdollista soittaa jonnekin psykiatrian poliklinikalle tai terveysasemalle ? ( päiväaikaan tietysti )
Auttavia puhelimiakin on olemassa, kriisipuhelinta ym.
Netistä voisi etsiä jotain paikkoja, josta voisi kysellä, mitä tehdä.