"Iltalehti kertoi perjantaina 12.11.2021 Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lähettäneen alueille ohjauskirjeen uusista ohjeista liittyen koronarajoituksiin. Uudet ohjeet tulevat voimaan maanantaina 15.11. eli tänään.
Uusien ohjeiden mukaan koronan leviämisalue määritellään rokotuskattavuuden mukaan riippumatta taudin todellisesta leviämisestä, mutta myös positiivisten näytteiden määrän mukaan. Positiivinen näyte ei tarkoita, että henkilö olisi sairas; positiivisen näytteen saattaa antaa myös henkilö, joka on jo sairastanut taudin ja saanut luonnollisen immuniteetin, koska virusfragmentti näkyy epäluotettavissa rt-PCR -testeissä.
THL:n koronakartan perusteella Suomessa on noin 5,18 positiivisen näytteen antanutta ihmistä 100 000 kohden sairaalahoidossa eli noin 0,00518% suomalaisista.
Laaja joukkoaltistuminen voi tapahtua, jos esimerkiksi koronatartunnan saanut kahdesti koronapiikitetty liikkuu julkisilla paikoilla. Koska tartuntajäljittämistä vähennettiin rokotuskattavuuden kasvaessa, rokotettujen levittämien tartuntojen katkaisu vaikeutui. Ilmiö on näkynyt esimerkiksi hoivakodeissa, kouluissa ja sairaaloissa. Rokotettujen tartuttajien liikkuminen on mahdollistettu koronapassilla.
ILTALEHTI 12.11.2021: Uudet ohjeet rajoituksista: tätä tarkoittaa leviämisalue jatkossa
Uusissa ohjeissa mainittu ”200 / 100 000 rokottamatonta tai muuta väestöryhmää” 14 vuorokaudessa leviämisalueen tuntomerkkinä on 0,2 prosenttia — mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että koko Suomi tulee olemaan pysyvästi leviämisaluetta.
Todellisen tilanteen hahmottamista vaikeuttaa se, että tilastoissa esiintyvät rokottamattomat ovat osittain laskennallisia rokottamattomia.
Iltalehden artikkelista ei selviä, mitä ”muu väestöryhmä” tarkoittaa. Jos määritelmä on poimittu suoraan STM:n ohjeistuksesta, on se epämääräisyydessään sellainen, että se tarkoittaa aina sitä, mitä sen kulloinkin halutaan tarkoittavan. Miksi halutaan tällainen epälääketieteellinen määrittely? Onko syy poliittinen? Kuten tahtotila saada koronapassi laajennettuun käyttöön…
Rokotuskattavuuden nousuun epidemian lopettajana ei kannata toivoaan kiinnittää. Rokotuskattavuus on Sanna Marinin (sdp/WEF) hallituksen liikkuvan maalin strategia, jossa rokotekattavuustavoite on noussut 50% tavoitteesta ”satakaan prosenttia ei ehkä riitä” -kerronnaksi. THL:n Hanna Nohynek kertoi 13. lokakuuta 2021 Helsingin Sanomille, että koronarokotteiden tarkoitus ei ole estää infektioita, siis tartuntoja; laumaimmuniteettia on mahdoton saavuttaa koronarokotteilla."
Uusien ohjeiden mukaan koronan leviämisalue määritellään rokotuskattavuuden mukaan riippumatta taudin todellisesta leviämisestä, mutta myös positiivisten näytteiden määrän mukaan. Positiivinen näyte ei tarkoita, että henkilö olisi sairas; positiivisen näytteen saattaa antaa myös henkilö, joka on jo sairastanut taudin ja saanut luonnollisen immuniteetin, koska virusfragmentti näkyy epäluotettavissa rt-PCR -testeissä.
THL:n koronakartan perusteella Suomessa on noin 5,18 positiivisen näytteen antanutta ihmistä 100 000 kohden sairaalahoidossa eli noin 0,00518% suomalaisista.
Laaja joukkoaltistuminen voi tapahtua, jos esimerkiksi koronatartunnan saanut kahdesti koronapiikitetty liikkuu julkisilla paikoilla. Koska tartuntajäljittämistä vähennettiin rokotuskattavuuden kasvaessa, rokotettujen levittämien tartuntojen katkaisu vaikeutui. Ilmiö on näkynyt esimerkiksi hoivakodeissa, kouluissa ja sairaaloissa. Rokotettujen tartuttajien liikkuminen on mahdollistettu koronapassilla.
ILTALEHTI 12.11.2021: Uudet ohjeet rajoituksista: tätä tarkoittaa leviämisalue jatkossa
Uusissa ohjeissa mainittu ”200 / 100 000 rokottamatonta tai muuta väestöryhmää” 14 vuorokaudessa leviämisalueen tuntomerkkinä on 0,2 prosenttia — mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että koko Suomi tulee olemaan pysyvästi leviämisaluetta.
Todellisen tilanteen hahmottamista vaikeuttaa se, että tilastoissa esiintyvät rokottamattomat ovat osittain laskennallisia rokottamattomia.
Iltalehden artikkelista ei selviä, mitä ”muu väestöryhmä” tarkoittaa. Jos määritelmä on poimittu suoraan STM:n ohjeistuksesta, on se epämääräisyydessään sellainen, että se tarkoittaa aina sitä, mitä sen kulloinkin halutaan tarkoittavan. Miksi halutaan tällainen epälääketieteellinen määrittely? Onko syy poliittinen? Kuten tahtotila saada koronapassi laajennettuun käyttöön…
Rokotuskattavuuden nousuun epidemian lopettajana ei kannata toivoaan kiinnittää. Rokotuskattavuus on Sanna Marinin (sdp/WEF) hallituksen liikkuvan maalin strategia, jossa rokotekattavuustavoite on noussut 50% tavoitteesta ”satakaan prosenttia ei ehkä riitä” -kerronnaksi. THL:n Hanna Nohynek kertoi 13. lokakuuta 2021 Helsingin Sanomille, että koronarokotteiden tarkoitus ei ole estää infektioita, siis tartuntoja; laumaimmuniteettia on mahdoton saavuttaa koronarokotteilla."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.