Mutaatioihin perustuvan evoluutioteorian onttous on helppo osoittaa

Evolutionistit väittävät evoluution onnistuvan toistuvilla samansuuntaisilla pienillä mutaatioilla (geenivaurioilla) kunhan aikaa kuluu tarpeeksi kauan. Maailman johtavat genetiikan asiantuntijat ovat kuitenkin hyvin perillä väitteen hataruudesta.

1. ”Koska suurin osa mutaatioista - jos niillä jotain vaikutusta on - ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” [Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997.]

Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.” [Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.]

Gerrish ja Lenski arvioivat, että hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000. [Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.]

Mm. Ohta, Kimura ja Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata!
[Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.] [Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.] [Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.]

2. DNA:n korjausmekanismi on luotu korjaamaan mutaatiot heti kun ne ilmestyvät. Mekanismi ei tunne "hyödyllisiä" ja "haitallisia" mutaatioita, koska kaikki geenivauriot ovat viime kädessä haitallisia.

Mutaatio älykkäänä ja hyödyllisenä "geenikoodarina" on evolutionistien absurdi väite. Tuskin nykyajan nuori tietokonesukupolvi sellaista väitettä enää nielee. Jos oikeasti olisi olemassa hyödyllisiä mutaatioita, niin miksi "evoluutio" olisi kehittänyt jokaiseen soluun korjausjärjestelmän, jonka tehtävänä on torjua mutaatiot? Siis kaikki mutaatiot. Siis kuten tietokoneessa, johon asennetaan virusten torjuntaohjelma. Ei sielläkään hyödyllisiä viruksia ole, vaan kaikki pyritään poistamaan.

3. Evolutionistien harmiksi eliöiden anatominen perusrakenne on ohjelmoitu emon munasoluun, mutaatioiden ulottumattomiin. Munasolun sisältämän rakennekoodin mukainen alkion anatominen perusrakenne syntyy gastrulaatiovaiheessa isäntägeenien ohjaamana. Jos evoluutiota olisi olemassa, se voisi tapahtua vain silloin. Siksi evolutionistit ovatkin mutatoineet gastrulaatiovaihetta ohjaavia isäntägeenejä laboratorioissaan yli sata vuotta. Jokainen aiheutettu mutaatio on kuitenkin tappanut tai vammauttanut alkion.

Kreationistit tietävät syynkin: Isäntägeenit eivät koodaa alkion anatomisia rakenteita, vaan ainoastaan toteuttavat munasolun sisältämää alkion rakennekoodia. Isäntägeenien mutaatiot häiritsevät rakennekoodin toteuttamista, ja siksi alkio poikkeuksetta tuhoutuu. Gastrulaatiovaiheen jälkeen on myöhäistä enää haaveilla evoluutiosta, koska eliön anatominen perusrakenne on jo valmis. Enää voi toteutua vain rajallista sopeutumismuuntelua, jota evolutionistit paremman puutteessa nimittävät ”evoluutioksi”.