Niin, että jos on ongelmia tai erimielisyyksiä, niin etsittekö ratkaisuja niihin ongelmiin tai erimielisyyksiin? Tai saatteko virtanne siitä, että ongelmat ja erimielisyydet ovat pysyvän laatuisia?
Siinä tämän illan kysymykset.
Siinä tämän illan kysymykset.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Etsin ratkaisuja liiankin kanssa. Muita välillä ärsyttää. Mutta en vain siedä valittajia. Onneksi osa ihmisistä arvostaa ongelmanratkaisijoitakin.
🦄
Oletko ratkaissut paljonkin ongelmia? Tai onko niitä ratkaisemattomia enemmän kuin ratkaistuja?
Olen ratkaissut omia ongelmiani kiitettävään tahtiin ja jonkin verran myös muiden ongelmia. Vaikka ovat muutkin ratkaisseet minun ongelmiani, ja kiitos siitä kuuluu heille.
Koska elän tällä hetkellä kohtuullisen (ei täydellisen) ongelmatonta elämää, tavoitteena on tulevaisuudessa pyrkiä ratkaisemaan enemmän muiden ongelmia. Yhteistyössä muiden kanssa tietysti.
🦄
Mielenkiintoinen keskustelu, mutta nyt on nukkumaanmenoaika. Huomenna on taas virkeälle ongelmanratkaisijalle käyttöä.
🦄
Muiden ongelmien ratkaiseminen on viisaimmillekin vähintäänkin ongelmallista, jos ne muut etsii ongelmiinsa syyllisiä eikä syytä. Aika harva lopulta miettii syytä ongelmiinsa, syylliset on aina helpompi löytää kuin se syy.
Näin vanhempina päivinä itselläni asia menee niin, että esimerkiksi ongelmat työelämässä ratkaisen niin, että palaan ongelmien syihin ja muistaessani ne, jätän toistamatta ne jatkossa. Yksityiselämässä ja ihmisten kanssa yleensä niin, että poistan ongelmien aiheuttajat elämästäni. Kaikki muu on turhaa.
Puhuin työelämän ongelmista. Harvoin kukaan pyytää henkilökohtaisiin ongelmiinsa apua, ellei ole kyse läheisestä ihmisestä. Silloin autan mielelläni.
Työpaikoilla ollaan yleensä kiinnostuneempia syistä kuin syyllisistä.
🦄
Ensisijaisesti koetan välttää ongelmia, seuraavaksi valitsen helpoimman ja realistisesti selvitettävän ongelman jos on pakko ja tulen onnelliseksi kun ratkaisen sen.
Ongelmia ei pysty välttämään, ellei ole ikinä törmännyt sellaisiin. Eikä siihen riitä yksi tai kaksi ongelmaa, vaan siihen tarvitaan paljon enemmän niitä, jotta niitä alkaa näkemään ennalta.
Mutta tämä on taas hyvä menetelmä, että aloittaa helpoimmasta ja pikkuhiljaa vaikeampiin. Kun pääsee siihen vaikeimpaan sen jälkeen kun ne helpoimmat on ratkaistu, ei se vaikeinkaan enää kovin vaikealta tunnu.
Eipä kysytty, osaako nähdä ongelmia etukäteen? Mutta se onkin paras tapa ongelmahommissa. Jotkut ei sitä pysty mitenkään sulattamaan, vaan pää kolmantena käyvät ongelman kimppuun, vaan pettyäkseen. Ja monet mittaavat tällä itseään.
Tunnistaminen on tärkeämpää, kuin puskeminen. Ei kannata mitata itseään isojen ongelmien ratkaisun mukaan vaan sillä, että vättää ongelmia, hoitaa ne mitkä tulee helpommin ja helpommin, eikä mieti mikä oli vaikeinta... koska aina tulee haastavempia, kun tietous lisääntyy..
Yleensä pyrin etsimään syyt ja jotenkin ratkomaan ne parhainpäin. Välillä vaan päätän ettei tuo asia ole edes ongelma. Ja jatkan elämää.
Valtaosa ongelmista on asenneongelmia.
Keskeneräisyys, silleen jättäminen, ratkeamattomat ristiriidat, suhteellisuudentaju... iän myötä ehdottomuus vähenee.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/29/elama-on-ongelma-joka-ei-ratkea-filosofi-varoittaa-positiivisen-ajattelun