Omistushalu vs. rakkaus ja ystävällisyys

Omistushalu voi saada kamaliakin muotoja. Kaiken kamalempi on sairaalloinen mustasukkaisuus. Rakkaus ei saa koskaan kamalia muotoja.

Omistushalu vaivaa mieltä, puolison TÄYTYY olla sellainen ja sellainen. Rakkaus on antavaa ja iloista, rakastaa puolisoaan sellaisena kuin hän on. Omistushalu takertuu toiseen. Rakkaus laajenee myös ystävyydeksi, kohdistuu myös muihin kuin puolisoon. Omistushalu ei elä mielessä, joka rakastaa ja iloitsee siitä, että hänen ystävällisyytensä menee perille.

Olen useita kertoja kertonut, että jos nainen näyttää kauneintaan miehelle niin, että mies heti tajuaa sen olevan TAHALLISTA, mies tekee vain yhden mahdollisen johtopäätöksen, nainen on erityisen ystävällinen. Muuten se olisi aivan mahdotonta. Poikkeuksetta miehessä tapahtuu näkyvä reaktio, mikä paljastaa, että herttailu on mennyt perille, vaikkei käyttäisi edes yhtä sanaa.

Vaimoni on näyttänyt kauneintaan muutamalle MIELLYTTÄVÄLLE miehelle. Seurauksena on ollut ylenpalttinen vastaystävällisyys sekä sanoissa, että teoissa, mutta TÄYSIN ilman vaatimusta antautumisesta seksiin. On vain solmittu KESTÄVÄ ystävyys.

Minunkin rakkauteni rakastavaa ja ystävällistä vaimoa kohtaan on vain kasvanut, kun näen konkreettisesti, kuinka ystävällinen hän on. Mutta ei sovi mustasukkaisille. He ovat determinoituneet olemaan käsittämättä, mitä herttaisuus on.

He tuntevat sanan herttaisuus, niin kuin psykopaatti tuntee sanan empatia, mutta ei voi tuntea sanan sisältöä, koska on kykenemätön sitä käsittämään. Siksi he antavatkin sanoille tyystin eri merkityksen.

Muutama tyttö on aivan OMA-ALOITTEISESTI näyttänyt kauneintansa. Olen ymmärtänyt, että he ovat samoin pyrkineet olemaa minulle erityisen ystävällisiä. Olen aivan sanallisesti kertonut että herttailu on tullut perille ja kiittänyt naisia vuolaasti. 🌹👀