Inhimillisyyden ja pahuuden ero

Pohdiskelen hieman inhimillisyyttä ja pahuutta ja niiden eroa. Inhimillisyyteen kuuluu esimerkiksi se, että ihmisille tulee riitaa tai se, että ihmiset sanoo toisilleen asioita mitkä kaduttaa myöhemmin. Se kuuluu elämään ja useimmat kohtaa tällaisia asioita elämässään. Riidoissa ihmiset on itsekkäimmillään. Kukaan ei raivoa toiselle että "minä tein sinulle tässä asiassa väärin" vaan riidoissa osapuolet moittivat vain toisiaan. Myöhemmin voidaan itsekseen ajatella itsessäkin olleen vikaa vaikka riitatilanteessa ihmiset onkin itsekkäimmillään.

Pahuutta taas on se, että tietoisesti halutaan pilkata, panetella, hakkeroida tietokoneet, kuvata salaa, kuunnella salaa, pyrkiä ajamaan ihminen tuhoonsa. Edes pahoja rikollisia ei kohdella tällaisella toimintamallilla sivistysvaltiossa. Tällaiset toimenpideet on niin brutaaleita ettei ne kuulu sivistysvaltiossa keinovalikoimaan koska ovat mentaliteetiltaan keski-ajalta.

Se, että minä tai kuka tahansa muu tekee virheitä joita katuu, pyytää anteeksi ja haluaa toimia jatkossa toisin, ja tekee sen omaehtoisesti ilman että kukaan on edes esittänyt mitään kritiikkiä, on fiksuin mahdollinen tapa vastata virheistään. Virheistä voi moittia ja antaa palautetta ne henkilöt joita asia koskeekin, ei normaalisti muut ihmisiset, siis sivulliset. Omalla kohdallani olisi ollut oikeutettua ja ymmärrettävää, että olisin saanut kritiikkiä muutamilta ihmisiltä. Kritiikin ymmärrän niin, että se ei ole pilkkaa tai pahuutta vaan asioista sanomista. Kun sanotaan asiasta, se uppoaakin ihmiseen syvemmälle koska ihminen kyllä itsekin tietää milloin on väärin toiminut. Missään tilanteissa ketään ei voi tuomita ainakaan asioista mihin he eivät ole syyllisiä.

Usein kuulee puhuttavan että jollekin annetaan "samalla mitalla" takaisin. Samalla mitalla tarkoittaa nimensä mukaisesti suunnilleen samaa mittaa. Jos ihmisen moraalista toimintaa arvioitaisiin asteikolla 1-30 ja useimmat ihmiset asettuisi tasolle 4-6 ja ihminen sitten tekisi virheen joka liikkuisi esimerkiksi tasolla 6, niin samalla mitalla tarkoittaisi rankaisuna/opetuksena noin tasoa 6, eikä suinkaan esimerkiksi tasoa 30.

Opetuksen saatuaan ihminen voi jatkaa elämää tapansa korjanneena ja antaa itselleenkin myöhemmin anteeksi. Mutta jos rankaisu on tasolla 30 eli puhdasta pahuutta, niin ihminen käytännössä tuhotaan jolloin kyse ei ole enää opetuksesta vaan silkasta pahuudesta ja pahanteon nauttimisesta.

Yleensä pahuus oikeutetaan esimerkiksi sotatilanteissa sillä, että vastapuoli demonisoidaan ja luodaan omissa mielikuvissa lähes epä-ihmiseksi tai demoniseksi jolloin voidaan näennäisesti oikeuttaa itselleen mitkä tahansa toimenpiteet ja kokea vielä olevansa itse moraalisesti parempia siitä huolimatta, että on käytetty brutaaleita toimenpiteitä toista ihmistä kohtaan. Se ei ole enää inhimillinen virhe joka tapahtuu hetkessä ja ajattelemattomuutta vaan se on harkittua pahantekoa.

Kaikki ihmiset on epätäydellisiä ja jokaisella ihmisellä on asioita mitä he nolostelevat tai häpeävät ja useimmilla on historiassaan asioita mitä he katuvat. Pilkkaaminen ja pahuus ei ole koskaan oikeutettuja asioita ketään kohtaan. Se on vyön alle lyömistä joka koetaan useimpien ajattelussa epäreiluksi.

Rehellisyydestä vielä muutama ajatus. Tasan jokainen ihminen valehtelee. Jaan valehtelun kahteen ryhmään. Kaikki ihmiset valehtelee sellaisissa tilanteissa joiden motiivina on ylläpitää sosiaalisia suhteita. Jos ihmistä pyydetään esimerkiksi syntymäpäiville mutta ei jakseta mennä koska ei sillä hetkellä huvita, niin saatetaan sanoa että tuli työkiireitä. Tai kun joku kysyy olenko lihava, saatetaan asiaa kaunistella koska ei haluta loukata toista. Kaikki siis valehtelee sosiaalisten suhteiden takia tai asioissa jotka koetaan noloina jotta ei nolottaisi niin paljoa. Näinkin toimii jokainen joskus. En laske näitä valehteluja epärehellisyydeksi.

Lasken epärehellisyydeksi selaisen valehtelun jonka motiivina on saada jonkinlaista hyötyä itselle eri tilanteissa. Sellainen valehtelu rinnastuisi varastamiseen joka on myös epärehellisyyttä. Myös se että varastetaan esimerkiksi yksityisiä tietoja ja sähköposteja on varastamista ja epärehellistä.

Konteksti on asia mitä ei saisi koskaan sivuuttaa. Kysymättä sanojalta itseltään ei koskaan voi tietää asian kontekstia ellei ole itse tilanteessa mukana ja tunne sitä. Netissä varsinkaan ei voi tietää onko asian konteksti huumori, leikkimielisyys, sarkasmi, pelleily tai tosissaan olo koska tekstistä ei voi kuulla edes äänenpainoja.

En palaa lukemaan onko tähän viestiin vastattu koska tällä kellonlyömällä lopetin suomi24 keskustelujen seuraamisen pitkäksi aikaa.