Tietääkö kukaan millaisia erikoismalleja tai kokeilukappaleita autotehtaat tekevät omista malleistaan.
Mulla on saksasta tuotu Passat josta selvisi kolarin jälkeen että kyseistä väriä on tehty ainoastaan kolme kappaletta kokeilumielessä.
Tyyppikilvessä ei ole ollenkaan värikoodia.
Oli muuten oma hommansa saada se...
Vastaavia juttuja on varmasti muitakin, olisi mielenkiintoista kuulla niistä.
Mulla on saksasta tuotu Passat josta selvisi kolarin jälkeen että kyseistä väriä on tehty ainoastaan kolme kappaletta kokeilumielessä.
Tyyppikilvessä ei ole ollenkaan värikoodia.
Oli muuten oma hommansa saada se...
Vastaavia juttuja on varmasti muitakin, olisi mielenkiintoista kuulla niistä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse toin myös saksasta passatin i.8t sedanin..väritys on viininpunaisen/beigen sekoitus..ei minkään laista värikoodia missään papereissa tai vaimen mukana tulleessa lätkässä..moottorille on jotain tehty kans..ilmeisesti chippaus..yms.Ostitko auton vw liikkeestä vai tehtaalta?mikä väri?
Väri on metallin kullan ja pronssin sekoitus, se vähän vaihtelee päivänpaisteen mukaan.
Auton ostin suoraan kuolinpesästä. Pappa polkaisi tyhjää ja riitainen pesä myi alle 2 tkm ajetun auton erittäin halvalla. Voisi sanoa että elämäni kauppa, eihän se kallis peli ole saksalaisen mittapuun mukaan.
Toi moottorihomma täytyy munkin tutkia... Eipäs ole tullut mieleenkään tutkia että onko autossa jotain muutakin extraa. Kaikki mahdolliset lisävarusteet siinä ainakin on.
Opel on valmistanut yhden(!) nelivetoisen Mantan.
Uudessakaupungissa tehtiin kaksi avonaista Calibraa. Lisäksi Opel GT:stä on tehty muistaakseni kaksi tai kolme targa-mallia, ilman sitä katossa olevaa välipalkkia.
Itselläni oli muuan "erikoismalli" aikoinaan. Perin nimittäin isoisältäni 78-mallisen Fiat 128:n; perusmallin, kirkkaan keltaisen, neliovisen.
Autossa hätkähdytti ärhäkkä suorituskyky. 1,6 Taunus oli aivan vastaantulija liikennevalolähdöissä (joita silloin poikasena...).
Joskus kellotimme Fiiulle tasan 14 sekuntia sataseen, vaikka pyrimme eliminoimaan kaikki mittaustekniset, suoritusta parantamaan pyrkivät virhemahdollisuudet eli kello käynnistyi ennen kytkimen nostoa ja pysähtyi, kun viisari oli 110:ssä, mikä kilometritolppien mukaan laskettuna vastasi todellista 100 km/h:n nopeutta.
Huippuakin Kasi keri 150, vaikka lupaukset olivat 5 kilsaa pienemmät. Enemmänkin olisi mennyt, mutta vaihteet loppuivat kesken. Tuohon aikaan oli sentään hyvä, jos auto kulki edes lähelle luvattua.
Hiivatin kyljissä luki 1100 ja periaatteessa tuo 55 hv:n moottori oli ainoa vaihtoehto meidän markkinoillamme, kun puhutaan konttiperäisestä uudemmasta tusinakasista.
Ennen pitkää salaisuus selvisi. Moottorin kyljessä oli pienen pieni, hyvin piilotettu kyltti: 1300 Lusso, joka tarkoittaa siis 1,3-litraista loistavaa.
Tätä kun näytti Hankkijan huoltomiehelle, niin selityskin löytyi.
"Joo, on meille tullut 132:siakin, joisssa lukee 1,6, mutta sisältä löytyy 1,8. Ei me olla muuta selitystä keksitty kuin että niiltä on tilatut koneet loppuneet ja ovat antaneet samalla rahalla reteemmän myllyn."
Tarkemmassa syynissä osoittautui sitten, että kone oli tosiaankin 65 hv:n 1,3-litrainen, mutta muuten auto oli välityksiä myöten 1,1:stä vastaava, joten ei ihme, että irtosi viivalta.
Ero ei ehkä tunnu suurelta, mutta se on yhtä suuri kuin jos 2,2:n paikalla vaikkapa Opel Vectrassa pellin alla olisikin 2,6-litrainen pata.