Entäpä jos kiusattu menee niin pitkälle, että joutuu itsemurha-ajatuksiin.
Hän lähettää ennen lähtöään viestin kiusaajille motiivinsa syistä.
Siihen on jo sitten pakko työsuojelupiirinkin tultava asioita selvittämään, työsuojelumiesten, työnantajan, jopa kiusaajaluottamusmiestenkin.
Siinä sitä sitten korvat punaisina kuunnellaan ja ihmtellään miksi ei aikanaan asioille tehty mitään.
Eräskin entinen pääluottamusmies kirjoitti oikein lehtiin siitä kuinka porukat kiusatulle "naaraa."
Siinä kyllä nauru rupeaa hyytymään ellei jäätymään.
Hän lähettää ennen lähtöään viestin kiusaajille motiivinsa syistä.
Siihen on jo sitten pakko työsuojelupiirinkin tultava asioita selvittämään, työsuojelumiesten, työnantajan, jopa kiusaajaluottamusmiestenkin.
Siinä sitä sitten korvat punaisina kuunnellaan ja ihmtellään miksi ei aikanaan asioille tehty mitään.
Eräskin entinen pääluottamusmies kirjoitti oikein lehtiin siitä kuinka porukat kiusatulle "naaraa."
Siinä kyllä nauru rupeaa hyytymään ellei jäätymään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ihmisen kuolemakaan ei paina tässä asiassa.
Työyhteisössä tehdään ehkä jotain "korjaavia" toimenpiteitä, ettei näin voi enää tapahtua.
Mutta vuoden parin päästä on kaikki unohdettu, meno ja kiusaajat taas entisessä vauhdissa.
Kiusaajat pitää saattaa henkilökohtaiseen vastuuseen kiusatun kuolemasta, siten että kaikki mahdolliset kiusatun omaiset ja tuttavat tietävät kiusaajien nimet. Sen luulisi purevan, kun omaisensa menettäneille jää elinikäiset kaunat. Tämä oli ohjeeni myös hänelle, joka menetti sukulaisensa Kuopiossa työpaikkakiusaamisen takia.
Firmaa vastaan on taasen aivan turhaa hyökätä näissä kiusausasioissa, mitään ei varmasti tapahdu, vastuuta kierretään eikä kukaan sitä kanna.
Kiusatut - hyökätkää kiusaajianne vastaan henkilökohtaisesti! Hankkikaa todisteita, sen jälkeen löytyy monia keinoja ajaa asiaa eteenpäin.
Kerron esimerkin omasta tilanteestani: Olin saanut täytenä yllätyksenä pääkiusaajan ja kumppaneittensa aikaansaaman nootin vuoksi tulla kuultavaksi" suuren inkvisaation" eteen. Olisin voinut kieltäytyä ja yritinkin ( käsky ei täyttänyt lain vaatimusta siitä, miten paljon ennen kuulemista minun olisi pitänyt saada tietää asiasta). Menin kuitenkin " halpaan" ja kuultavaksi. En tietenkään voinut kuin ítkeä siellä, olin niin järkyttynyt niiden toiminnasta ja ikään kuin shokissa. Eikä minulla ollut siellä ketään avustajaa- eli minun ei missään nimessä olisi pitänyt mennä sinne yksin. Mutta en tiennyt tarkkaan vielä silloin, mitä tuleman piti.
Kerroin niille, että edellisenä iltana myöhään ( olin saanut sen kutsun silloin iltapäivällä)lähdin ajamaan autolla suuressa tuskassani. Olin koko iltapäivän ja illan miettinyt pääni puhki, mitä kauheata ovat minulle tekemässä ja MIKSI. Kerroin niille aikomuksestani ajaa rekkaa päin, jos sellainen tulisi vastaan. Mutta ei tullut- kai se oli Luojan johdatus. Mutta: olivat siellä sanoneet, että minut pitää laittaa hoitoon, koska tuollaisia sanoin. Että se siitä sympatiasta ja avusta kiusattua kohtaan. Ei puhettakaan, että olisi alettu asioita järjestää tai selvittää minun parhaakseni, vaan lisää pökköä pesään minun kiusaamisekseni laittoi se kokousväki. Kiusaajilta ei heru myötätuntoa pienintäkään määrää. Ne ovat kovia kuin kivet.
Et ole ainut joka on jätetty yksin. Kiusaamis-ja selkeissä työnteon häiritsemisasioissa ei kiusatulle löydy tukijoita.
Sanovat vain että sä et ymmärrä huumoria, lisäten vielä että sä oot niin vittumainen mies. Olen sitä mieltä että kaikille vain kenkää surutta. Sitten selvittäkööt röttelöasiansa ja pulinat pois sanoisi Virolainen.