Kolmen suurvaltajohtajan F.D. Rooseveltin, Winston Churchillin ja Josif Stalinin keskinäisessä konferenssissa Teheranissa 28.11 - 1.12.1943 käsiteltiin viimeisenä päivänä myös Suomea. Tämä oli ainoa sodanaikaisten liittoutuneiden johtajien, “kolmen suuren”, keskustelu- ja päätöstilaisuus, jossa Suomi oli asialistalla. Päätettiin ryhtyä toimiin Suomen irrottamiseksi sodasta Saksan rinnalta tarjoten aseleposopimuksen perustaksi talvisodan päättänyttä rauhansopimusta maaliskuulta 1940 pienin muutoksin. Lisäksi keskusteltiin Suomelle määrättävistä sotakorvauksista ja mahdollisuudesta saada Ruotsi liittymään sotaan Saksaa vastaan.
Seuraava katkelma keskusteluista Teheranissa 1.12.1943 sisältää Suomea koskevan osuuden kokonaisuudessaan käännöksenä Neuvostoliiton julkaisemasta pöytäkirjasta. Yhdysvallat on julkaissut samansisältöisen pöytäkirjan.
Muistiinpanot hallitusten päämiesten istunnosta Teheranissa 1.12.1943 klo 13 - 15; Suomea koskeva osuus keskustelusta:
Roosevelt: Me Churchillin kanssa haluaisimme nyt ottaa marsalkka Stalinin kanssa yhteisesti pohdittavaksi Suomen ongelman. Olisi toivottavaa, että Suomi irrotettaisiin sodasta.
Stalin: Voin antaa siitä seuraavan tiedon: Jokin aika sitten Ruotsin ulkoministerin sijainen Boheman kysyi lähettiläältämme Tukholmassa, mitä Neuvostoliitto ajattelee Suomen asiasta. Hän sanoi suomalaisten pelkäävän, että Venäjä ottaa heiltä itsenäisyyden ja liittää Suomen maakuntana Venäjään. Boheman sanoi, että suomalaiset haluaisivat neuvotella venäläisten kanssa. Moskovasta tuli sitten vastaus, ettei Neuvostoliitolla ole aikomusta tehdä Suomesta maansa provinssia. Lisäksi lähettiläämme Tukholmassa kertoi neuvostohallituksen toimeksiannosta ruotsalaisille, ettei hallituksella ole mitään sitä vastaan, että suomalaiset tulisivat neuvotteluihin Moskovaan. Suomalaiset halusivat tehdä niin. Sitten Neuvostoliiton lähettiläs sai tehtävän ilmoittaa neuvostohallituksen toivomuksesta, että suomalaisten pitäisi kertoa oma käsityksensä Suomen irtautumisesta sodasta ja siihen liittyvät ehdot. Kun olimme Teheranissa, saimme tiedon suomalaisten vastauksesta Bohemanin välittämänä. Tarkkaa sananmuotoa emme ole vielä saaneet. Suomalaisten vastauksessa sanottiin, että Mannerheim ja Ryti olisivat valmiit tulemaan neuvotteluihin Moskovaan. Heidän käsityksensä mukaan pohjaksi voitaisiin ottaa Neuvostoliiton ja Suomen välinen raja vuodelta 1939 muutamin korjauksin. Siinä yhteydessä ei mainittu, mitä nuo korjaukset olisivat. Minun mielestäni tämä suomalaisten vastaus osoittaa, etteivät he tahdo ryhtyä mihinkään vakaviin neuvotteluihin neuvostohallituksen kanssa. He uskovat yhä Saksan voittoon.
Churchill: Tämä on hyvin kiinnostava tiedonanto.
Roosevelt: Kyllä, se on erittäin mielenkiintoinen, joskaan ei tyydyttävä tiedonanto.
Stalin: On kysymys siitä, että johtaviin suomalaispiireihin kuuluu ihmisiä, jotka edelleen uskovat Saksan voittoon.
Roosevelt: Olen samaa mieltä.
Seuraava katkelma keskusteluista Teheranissa 1.12.1943 sisältää Suomea koskevan osuuden kokonaisuudessaan käännöksenä Neuvostoliiton julkaisemasta pöytäkirjasta. Yhdysvallat on julkaissut samansisältöisen pöytäkirjan.
Muistiinpanot hallitusten päämiesten istunnosta Teheranissa 1.12.1943 klo 13 - 15; Suomea koskeva osuus keskustelusta:
Roosevelt: Me Churchillin kanssa haluaisimme nyt ottaa marsalkka Stalinin kanssa yhteisesti pohdittavaksi Suomen ongelman. Olisi toivottavaa, että Suomi irrotettaisiin sodasta.
Stalin: Voin antaa siitä seuraavan tiedon: Jokin aika sitten Ruotsin ulkoministerin sijainen Boheman kysyi lähettiläältämme Tukholmassa, mitä Neuvostoliitto ajattelee Suomen asiasta. Hän sanoi suomalaisten pelkäävän, että Venäjä ottaa heiltä itsenäisyyden ja liittää Suomen maakuntana Venäjään. Boheman sanoi, että suomalaiset haluaisivat neuvotella venäläisten kanssa. Moskovasta tuli sitten vastaus, ettei Neuvostoliitolla ole aikomusta tehdä Suomesta maansa provinssia. Lisäksi lähettiläämme Tukholmassa kertoi neuvostohallituksen toimeksiannosta ruotsalaisille, ettei hallituksella ole mitään sitä vastaan, että suomalaiset tulisivat neuvotteluihin Moskovaan. Suomalaiset halusivat tehdä niin. Sitten Neuvostoliiton lähettiläs sai tehtävän ilmoittaa neuvostohallituksen toivomuksesta, että suomalaisten pitäisi kertoa oma käsityksensä Suomen irtautumisesta sodasta ja siihen liittyvät ehdot. Kun olimme Teheranissa, saimme tiedon suomalaisten vastauksesta Bohemanin välittämänä. Tarkkaa sananmuotoa emme ole vielä saaneet. Suomalaisten vastauksessa sanottiin, että Mannerheim ja Ryti olisivat valmiit tulemaan neuvotteluihin Moskovaan. Heidän käsityksensä mukaan pohjaksi voitaisiin ottaa Neuvostoliiton ja Suomen välinen raja vuodelta 1939 muutamin korjauksin. Siinä yhteydessä ei mainittu, mitä nuo korjaukset olisivat. Minun mielestäni tämä suomalaisten vastaus osoittaa, etteivät he tahdo ryhtyä mihinkään vakaviin neuvotteluihin neuvostohallituksen kanssa. He uskovat yhä Saksan voittoon.
Churchill: Tämä on hyvin kiinnostava tiedonanto.
Roosevelt: Kyllä, se on erittäin mielenkiintoinen, joskaan ei tyydyttävä tiedonanto.
Stalin: On kysymys siitä, että johtaviin suomalaispiireihin kuuluu ihmisiä, jotka edelleen uskovat Saksan voittoon.
Roosevelt: Olen samaa mieltä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Churchill: Tunsin myötätuntoa suomalaisia kohtaan, kun vuonna 1939 syttyi sota Suomen ja Neuvostoliiton välille. Englannissa olivat sympatiat suomalaisten puolella. Kuitenkin kaikki Englannissa kääntyivät Suomea vastaan, kun suomalaiset liittyivät Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoon. Minusta se oli alhaista käytöstä suomalaisten taholta. Haluaisin nyt viitata muutamiin seikkoihin, joita pidän tärkeänä. Ensinnäkin Neuvostoliiton täytyy saada turvalliset pääsytiet Leningradiin. Mielestäni Venäjällä on oikeus saada varmistetuksi asemansa Itämerellä hallitsevana meri- ja ilmamahtina. Sitten haluaisin sanoa, että Englannissa koettaisiin suurena onnettomuutena, jos suomalaiset pakotettaisiin vastoin tahtoaan alistumaan toisen maan valtaan. En usko, että olisi Neuvostoliiton taholta tarkoituksenmukaista vaatia Suomelta sotakorvauksia.
Stalin: Meillä on aikomus vaatia Suomelta korvausta meille aiheutetuista vahingoista. Me emme tarvitse rahaa vaan korvausta tavaratoimituksina. Suomi voisi korvauksena toimittaa 5 - 8 vuoden kuluessa paperia, puuta ja muuta materiaalia.
Churchill: Uskon, että vahingot, jotka suomalaiset liitossa Saksan kanssa ovat aiheuttaneet, ylittävät sen, mitä tämä köyhä maa kykenee korvaamaan. Kun sanon näin, kuulen korvissani vanhan neuvostolaisen vakuutuksen: “Rauha ilman alueliitoksia ja muita velvoitteita”. Tämän muistan vielä siltä ajalta, kun Venäjällä tehtiin vallankumous.
Stalin (leikillisesti): Olenhan sanonut Teille, että minusta kai on tulossa konservatiivi.
Churchill: Me suunnittelemme parhaillaan maihinnousua Kanaalin yli Ranskaan, sotatoimia Italiassa ja Etelä-Ranskassa kuten myös hyökkäyksiä Neuvostoliiton ja Saksan välisellä rintamalla, sekä kaiken tuon ohella pyrimme saamaan Turkin liittymään sotaan Saksaa vastaan. Tässä tilanteessa näkisin mielelläni, että Suomi saadaan irti sodasta ja Ruotsi siihen mukaan.
Roosevelt: Minua kiinnostaa kysymys, olisivatko suomalaiset kykeneviä ajamaan saksalaiset maastaan ja kuinka paljon heillä on joukkoja Neuvostoliiton vastaisella rintamalla.
Stalin: Suomalaisilla on rintamalla meitä vastassa yli 21 divisioonaa. Jokin aika sitten suomalaisilla oli rintamalla 16 divisioonaa, mutta he ovat perustaneet viisi uutta divisioonaa, vaikka haluaisivat neuvotella meidän kanssamme.
Molotov: Minun täytyy mainita, että suomalaiset ovat jo 27 kuukauden ajan pitäneet Leningradia - Neuvostoliiton toista pääkaupunkia - tykistötulensa alaisena.
Roosevelt: Suomalaiset ovat varmaankin lisänneet divisiooniansa rintamalla siksi, että haluavat neuvotteluissa paremmat ehdot. Saamani informaation perusteella voidaan odottaa, että suomalaiset olisivat valmiit siirtämään rajan Karjalan kannaksella kauemmaksi Leningradista. Mitä Hankoon tulee, uskon voitavan ehkä sopia sen muuttamisesta uimarannaksi.
Churchill: En halua mitenkään painostaa venäläisiä ystäviäni Suomen asian vuoksi. Iso-Britannia on katkaissut välinsä suomalaisten kanssa. Me odotamme, että venäläisille suodaan tarpeellinen turvallisuus Suomen vastaisilla rajoillaan, mutta toisaalta pyydämme, että suomalaisten suhteen noudatetaan harkittua kohtuutta. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisia ehtoja venäläiset ovat ajatelleet Suomen irrottamiseksi sodasta.
Stalin: Nämä ehdot ilmoitettiin jo Yhdysvaltojen hallitukselle, kun se halusi toimia välittäjänä Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Kaikesta päättäen Yhdysvaltojen hallitus ei ole onnistunut välitystehtävässään.
Roosevelt: Meillä on tiedossamme, että Neuvostoliitto vaati palauttamaan voimaan Neuvostoliiton ja Suomen välisen rauhansopimuksen vuodelta 1940, jota vastaan suomalaiset ovat rikkoneet, koska he halusivat muuttaa sitä.
Stalin: Hangosta olemme valmiit luopumaan, jos sen sijaan saamme takaisin Petsamon, jonka Neuvostoliitto aikoinaan lahjoitti Suomelle.
Roosevelt: Miten olisi, jos suomalaisille ehdotettaisiin saapumista neuvotteluihin Moskovaan ilman ennakkoehtoja?
Stalin: Jos ei ole varmaa, että suomalaisten matkustaessa Moskovaan päästään myös sopimukseen, se hyödyttäisi vain Saksaa. Se käyttäisi hyväkseen Neuvostoliiton ja Suomen välisten neuvottelujen kariutumista. Aggressiiviset piirit Suomessa tulisivat myös hyödyntämään tilaisuutta osoittaakseen, että suomalaiset kyllä halusivat neuvotella mutta Neuvostoliitto ei siihen suostunut.
Churchill: Siinä tapauksessa sanomme suoraan, että he valehtelevat.
Stalin: Jos kerran Roosevelt ja Churchill pitävät kiinni siitä, että suomalaiset matkustavat Moskovaan, pitää heidän tulla. Kaikki riippuu siitä, kenet he lähettävät Moskovaan.
Churchill: Me englantilaiset emme halua puuttua suomalaisten menoon Moskovaan. Me jätämme tämän asian hoidon Neuvostoliiton hallitukselle.
Stalin: Jos presidentti Roosevelt on sitä mieltä, että neuvottelut suomalaisten kanssa aloitetaan, meillä ei ole mitään sitä vastaan.
Roosevelt: Arvioin, että Suomen nykyinen hallitus on natsimielinen. Olisi parempi, jos Moskovaan lähetettäisiin Suomesta toisia henkilöitä.
Stalin: Luonnollisesti se olisi parempi, mutta olemme valmiit neuvottelemaan myös Rytin tai itse paholaisen kanssa riippuen siitä, kenet Suomen hallitus lähettää.
Churchill: Oletteko valmis pohtimaan Suomen kysymystä liittyen yleisiin ponnisteluihin saada ruotsalaiset yhtymään sotaan toukokuuhun mennessä?
Stalin: Yhdyn siihen.
Churchill: Haluaisin silti tietää venäläisten ehdot rauhansopimukselle Suomen kanssa.
Stalin: Meidän ehtoihimme rauhan aikaansaamiseksi Suomen kanssa kuuluu Neuvostoliiton ja Suomen välisen rauhansopimuksen 1940 palauttaminen voimaan. Siinä yhteydessä olemme valmiit - jos suomalaiset niin haluavat - luopumaan Hangosta ja sen sijaan palauttamaan hallintaamme aikoinaan luovuttamamme Petsamon alueen. Me pyrimme myös vaatimaan tavaratoimituksina korvauksen, joka vastaa puolta suomalaisten meille tässä sodassa aiheuttamasta vahingosta. Lisäksi suomalaisten on karkotettava saksalaiset maastaan ja katkaistava suhteet Saksaan sekä täytettävä eräitä muita ehtoja.
Churchill: On helppoa aiheuttaa vahinkoja mutta vaikeaa korvata niitä. Käytäntö on osoittanut, että velat jäävät maksamatta. Saksan osalta on mielestäni selvää, että Neuvostoliitto voi ottaa sieltä kaikki koneet, mitä irti saavat.
Stalin: Churchill viittasi hieman aiemmin vanhaan tunnuslauseeseen, jossa vastustettiin kaikkia alueliitoksia ja muita vaatimuksia.
Churchill: Se voikin koskea Suomea, köyhää ja heikkoa maata. Suomi ei kykene korvaamaan Venäjälle aiheuttamaansa vahinkoa.
Roosevelt: Olen valmis edistämään Suomen irtautumista sodasta niillä periaatteilla, joista olemme juuri puhuneet. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomen hallituksen kokoonpanon muutos olisi parasta saada aikaan.
Stalin: Luonnollisesti se olisi hyvä.
Churchill: Minut on tämänpäiväinen keskustelu saanut vakuuttuneeksi.
churchill vaikutta joustavalta peräreiältä, noin puhumiensa asioiden suhteen.....
Churchill oli huolissaan sodan jälkeisestä ajasta, Saksan häviöhän oli jo hyvin tiedossa, ja Suomesta saatavasta vanerista ja sahatavarasta, mitä tarvittiin jälleenrakentamisessa.
Alunperinhän sotakorvaukset oli tarkoitus toimittaa puutavarana ja paperina.
Se seikka, että lopullisesti toimitettiin suurimmaksi osaksi metalli- ja konepajatuotteita mahdollisti Suomen saavan kipeästi kaivattuja valuuttatuloja sodan jälkeen puun ja paperin myynnistä erityisesti Iso-Britanniaan.
Suomen kohtalo päätettiin jo Teheranissa.
Ei päätetty, vaan kesällä 1944 Kannaksella. Ainoastaan sinunlainen hölmö uskoo siihen mitä joku Stalin tai Putin sanoo.
Sodan aikana Stalinia sanottiin USA:ssa hyväntahtoiseksi "Joe sedäksi". USA:n presidentti Rooseveltin mielestä Stalin ei ollut paha mies ja kun hänelle antaa kaiken minkä hän haluaa hän alkaa demokratian kannattajaksi.
Stalin lupasikin Jaltalla Itä-Euroopan maille demokraattiset vaalit.
Silmät "Joe sedän" todellisista tavoitteista valitettavasti aukesivat liian myöhään. Vasta kun Chrchill piti kuuluisan rautaesirippu puheensa 5.3.1946 USA:ssa.
»Stettinistä Itämereltä Triesteen Adrianmerelle on laskeutunut ”rautaesirippu” maanosan halki. Tuon linjan takana ovat kaikki vanhojen Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden pääkaupungit. Varsova, Berliini, Praha, Wien, Budapest, Belgrad, Bukarest ja Sofia; kaikki nämä kuuluisat kaupungit ja väestö niiden ympärillä ovat paikassa, jota minun pitää kutsua Neuvostoliiton alueeksi, ja kaikki ovat tavalla tai toisella alamaisia, eivätkä ainoastaan Neuvostoliiton vaikutusvallassa vaan todella suuressa ja joissain tapauksissa kasvavissa mitoissa Moskovan kontrollissa.»
Hehehe no mikähän ei toteutunut, eikö muka tullut vuoden 1940 rajat lisättynä Petsamon menetyksellä?
Ja eikö muka Suomi joutunut maksamaan sotakorvauksia?
Ainoastaan sinunlaisesi hölmö vaan jaksaa horista joutavia!
"mikähän ei toteutunut, "
Ehdoton antautuminen . Se olisi merkinnyt miehitystä ja satojentuhansien suomalaisten internointia Siperian leireille.
Ja taas meni pieleen!
Teheranissa ei vaadittu Suomelta ehdotonta antautumista, eikä Suomen miehitystä taikka satojen tuhansien suomalaisten internointia Siperian leireille.
Opettelisit lukemaan!
Hölynpölyä. Suomen vuoden 1944 alussa hylkääminen ehtoihin kuului selvästi ehdoton antautuminen. Osaatko kirjoittaa mitään valehtelematta.
No Suomen armeijaa ei esimerkiksi internoitu ja tapettu Romanian malliin. Sitäkin sankarisi toki säälittävästi yrittivät. Suomalaiset vetäytyivät aina taaemmaksi ihmiskunnan syöpään kuuluvien venäläisten rikottua aselepoehtoja provokaatiota hakeakseen. Radiotiedustelu paljasti jokaisen neuvostoliittolaisen vastapuolella olleen tietoinen solmitusta aselevosta. Sankarisi eivät onneksi olleet niin tyhmiä, että olisivat suostuneet toisen nukun tapettaviksi 1944 'sosialismin edun nimissä'. Ei edes venäläinen ole niin tyhmä kuin sinä. Säälittävällä tulituksella yrittivät saada suomalaiset vastaamaan provokaatioihinsa, mutta turhaan. Toivottavasti Biden ei nykypäivänä usko mitään mitä Putin sanoo.
Ei kuulunut, etkö osaa yhtään mitään muuta, kuin valehdelaa?
Hehehee olet tyhmä kuin saapas, tiesitkös muuten sitä?
NL halusi Petsamon ja siellä olleen Euroopan rikkaiman nikkeliesintymän jo välirauhan aikana, painosti tässä asiassa Suomea. Suomi ei tähän suostunut ja ehdotti Saksan ja NL Kolosjoen kaivoksen yhteishallinta mutta NL ei tähän suostunut vaan halusi sen omakseen.
Painostus loppui kun saksalaisetkin saivat kauttakulun.
Petsamo olisi menetetty joka tapauksessa aikaisemmin ilman Jatkosotaakin ellei Saksa olisi tullut väliin.
"Petsamo olisi menetetty joka tapauksessa aikaisemmin ilman Jatkosotaakin ellei Saksa olisi tullut väliin."
Stalin ehdotti viiden kohdan sopimusta Saksalle vastineeksi liittymisestä Akselivaltoihin, ensimmäinen kohdassa Petsamon nikkeli luvattiin Saksan käyttöön.
Hitler ei hyväksynyt Stalinin tarjousta, vaan alkoi suunnitella hyökkäystä Neuvostoliittoon.
Marraskuun 25. päivänä 1940, samana päivänä kuin yllättävä lausunto Neuvostoliiton vastustamattomuudesta Bulgarian liittymiselle akseliin ja mahdollisesta Neuvostoliiton liittymisestä sopimukseen, [85] Neuvostoliitto tarjosi vastaehdotuksen Ribbentropin sopimusluonnokselle. [79] Se alkoi: "Neuvostohallitus on valmis hyväksymään luonnoksen neljän valtion sopimukseksi poliittisesta yhteistyöstä ja taloudellisesta keskinäisestä avusta". [79] Kahden salaisen protokollan sijasta Stalin ehdotti viittä:
1.Saksalaiset joukot lähtisivät Suomesta vastineeksi Neuvostoliiton takuusta nikkeli- ja puukuljetusten jatkumisesta ja rauhasta Suomen kanssa
2.Bulgarian kanssa solmitaan lähikuukausina keskinäinen avunantosopimus, joka mahdollistaisi Neuvostoliiton tukikohtien
3.Neuvostoliiton aluevallan keskus olisi Bakun ja Batumin eteläpuolella (satamat nykyään Azerbaidžanissa ja Georgiassa , joista etelään ovat Irak ja Iran )
4.Japani luopuu oikeuksista Pohjois- Sahalinin öljy- ja mineraaliesiintymiin vastineeksi asianmukaisesta korvauksesta
5.Vahvistus, että Neuvostoliiton ja Bulgarian välinen keskinäinen avunantosopimus oli poliittinen välttämättömyys. [4]
Ehdotukset tulivat samanaikaisesti valtavasti lisääntyneiden taloudellisten tarjousten kanssa. [85] Neuvostoliitto lupasi 11. toukokuuta 1941 mennessä toimittaa 2,5 miljoonaa tonnia viljaa, miljoona tonnia enemmän kuin heidän nykyiset velvoitteensa. [4] He lupasivat myös täyden korvauksen Volksdeutschen omaisuusvaatimuksista. [4]
Saksan reaktio
Schnurre , joka ei kyennyt salaamaan iloaan tarjouksesta, lähetti heti Berliiniin sähkeen, että "ottaen huomioon neuvottelujen nykytilanteen, Molotovin tämänpäiväisiä lausuntoja on pidettävä yllättävänä osoituksena Neuvostoliiton hyvästä tahdosta. Molotovin ehdotus Baltian maiden omaisuusvaateiden korvaamisesta ylittää huomattavasti odotuksemme." [4]
Hitler kuitenkin näki Neuvostoliiton alueelliset tavoitteet Balkanilla haasteena Saksan eduille ja näki suunnitelman tehokkaan Bulgarian tekemisen akselisopimuksen lisäosaksi. [6] Useaan otteeseen Molotov kysyi saksalaisilta viranomaisilta vastausta Moskovan vastaehdotuksiin, mutta Saksa ei koskaan vastannut niihin. [6] [84] [86] [87] Saksan kieltäytyminen vastaamasta vastaehdotukseen pahensi maiden välisiä suhteita. [88] Vastaehdotuksesta Hitler huomautti korkeimmille sotapäälliköilleen, että Stalin "vaatii yhä enemmän", "hän on kylmäverinen kiristäjä" ja "saksalainen voitto on tullut Venäjälle sietämättömäksi", joten "hän on saatava polvilleen mahdollisimman pian".
Stalin siis VALEHTELI Teheranissa että Suomi olisi 27 kuukautta pommittanut tykeillään Leningradia.
Tarkemmin sanoen Molotov puhui mitä Stalin oli käskenyt puhua.
Tällaisten roistojen lupaukset oli yhtä tyhjän kanssa.
Ja jenkki uskoi. Sotien jälkeen Tolvajärven sankarin Talvelan oli muutettava vähäksi aikaa Etelä-Amerikkaan, koska jenkit ja britit eivät muka ostaneet sellua Hitlerin kanssa yhteydessä olleen edustamalta firmalta.
Kun Leningradin piiritys oli alkanut, Saksan sodanjohto yritti saada myös Suomen osallistumaan kaupungin valloitukseen. Ylipäällikkö Mannerheim lähetti kirjeen, jossa hän totesi, että siihen eivät hänen sotilaansa ryhdy.
Suomalaisia on kuitenkin yritetty nimetä osallisiksi Leningradin kärsimyksiin. Niin teki varsinkin Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatsheslav Molotov. Liittoutuneiden johtomiesten Teheranin konferenssissa joulukuussa 1943 Molotov väitti itsepintaisesti, että suomalaiset ovat tykistöllään osallistuneet jo 27 kuukauden ajan Leningradin pommittamiseen. Häntä harmitti presidentti Franklin D. Rooseveltin myönteinen suhtautuminen Suomeen.
https://seura.fi/ilmiot/historia/suomalaiset-leningradin-piirittajina/
Leningradiin saarron murtumisen jälkeen kaupunkiin tulleet panivat merkille ettei rakennusten pohjoispuolella ollut tykinkranaattien osumajälkiä.
Suomalaiset ei niin ollen tulittaneet kaupunkia.
Itse asiassa Suomi pelasti Leningradin. Kun suomalaiset olivat kaupungin pohjoispuolella asemissa hyökkäämättä kaupunkiin ei Saksakaan voinut hyökätä pohjoisesta kaupunkiin.
Leningradin olisi käynyt kalpaten jos Saksa olisi miehittänyt Suomen ja hyökännyt kaupunkiin molemmilta puolilta.
Leningradin pelasti se että Suomi kävi omaa erillissotaansa ja kieltäytyi hyökkäämästä Leningradiin.
Tämä on liian monimutkainen asia ymmärrettäväksi venäläisille.
https://yle.fi/uutiset/3-9079460
Mannerheim nimenomaan ehdottomasti torjui saksalaisten vaatimukset hyökätä Leningradiin.
Jopa itse OKW:n esikuntapäällikkö Wilhelm Keitel kävi Suomessa taivuttelemassa Mannerheimia, mutta viimeksi mainittu oli jääräpäinen. Hän taisi (ihan tarkkaa sanamuotoa en muista) todeta, että Suomi ei tule koskaan hyökkäämään Pietaria vastaan. Tarkoituksellisesti hän käytti kaupungin historiallisesti oikeaa nimeä.
Tai sitten vain se ettei Aatu varannut tarpeeksi porukkaa hyvillä varusteilla käden lyöntiin Syvärillä.
Roosevelt: "Arvioin, että Suomen nykyinen hallitus on natsimielinen. Olisi parempi, jos Moskovaan lähetettäisiin Suomesta toisia henkilöitä."
Ja nyt on pyörätuolibolsun perilliset ainakin paperilla uhoamassa itänaapurille. Kiina ja muslimit tuhoavat onneksi lopulta molemmat.
Mitä Jaltalla keksittiin Suomen kohtaloksi ?
..vaan jopa kävi tuuri, onni ja säkä kun noinkin arvovaltaisista lähteistä ja näin vaikutusvaltaisella palstalla kuin Suomi24 saamme ensikäden tietoa suurvaltojen aikeista ...Hiukan tosin poikkeaa vuoden 1944 neuvostojoukkojen ohjeista ja hyökkäyssuunnitelmista ...
Hehehe kyllä nuo keskustelut ovat olleet julkista tietoa vuosikymmenet, löytyy tuoltakin:
https://history.state.gov/historicaldocuments/frus1943CairoTehran/d376
Kevään 1944 rauhanehdot olivat juuri ne, mitkä Teheranissa päätettiin, sitä et pysty kumoamaan velehtelulla.
Mannerheim tapatutti vielä 17 000 sotilasta lisää ja Porkkalaan tuli puna-armeijan sotilastukikohta. Ja tätä katastrofia Suomessa väitetään vielä "torjuntavoitoksi". 😭