meriin 30 miljoonaa vuotta sitten kehittyen hylkeiksi, valaiksi ym. niin miten se olisi ollut mahdollista. Eihän niiille olisi ollut vapaata ekolokeroa sillä kyllä kait sen ajan merissä kalojen, planktonin, ym. ötököitten syöjiä olisi ollut valmiiksi jo yltäkyllin.
Kun opetetaan miten maaeläimiä siirtyi takaisin
Anonyymi
695
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
19. Sillä maaeläimet muuttuivat vesieläimiksi ja uivat siirtyivät maalle.
https://www.finbible.fi/Apkryfk/38sal_viis.htm
Luonto on yhtä kilpailua, eikä "vapaata" ekolokeroa käytännössä ole. Esimerkiksi hylkeiden esi-isät mahdollisesti saivat kilpailijan maalla, joten ajautuivat rannikkoalueille ruveten keräämään ja saalistamaan ruokansa ensin vesirajasta ja sitten satojentuhansien ja miljoonien vuosien aikana vähitellen muuttuen yhä enemmän vesieläimiksi loppujen lopuksi vain lisääntyen maalla.
Sopeudu tai kuole pois...
Syöjiä oli toki ennestään, mutta maalta siirtyvillä oli lisävalmiuksia saaliin pyydystämisessä. Esimerkiksi ylimääräistä voimaa ja nopeutta, isompi suu tai vahvemmat hampaat. Ekolokero on suhteellinen käsite.
Tasalämpöisten eläinten etu vedessä siellä aikaisemmin olleiden saalistajien suhteen on tasalämpöisyyden tuoma veden lämpötilasta riippumaton ketteryys ja liikkuvuus. Mitä kylmempi vesi sitä suuremman edun tasalämpöisyys antaa kun pyydystetään vaihtolämpöisiä eläimiä (äyriäiset, kalat, nilviäiset, pääjalkaiset). Tietenkin sopeutuminen hyvin kylmäään veteen on haasteellisempaa.
En ymmärrä mikä on "ongelma"? Meillähän on eläviä välimuotoja maapeto-vesipeto välillä: minkki metsästää rannoilla ja vedessä, saukko oikeastaan vain vedessä, mutta imettää maalla, hylkeet ovat jo todella kömpelöitä maalla, mutta lisääntyvät maalla ja sitten on valaat jotka elävät vain vedessä ja myös synnyttävät ja imettävät siellä.
Ja sellainen tarkennus, että vaikka suomalainen saukko (Lutra lutra) imettää maalla, niin merisaukko (Enhydra lutris) imettää meressä. Näin se asteittainen sopeutuminen näkyy lähisukuistenkin lajien välillä.
Vielä hullumpaa olisi "älykkäästi" luoda kaksi samanlaista eläintä, joilla toisella olisi vesielämään täydellisesti sopeutunut hengitysjärjestelmä (kidukset) ja toisella hengenvaarallinen järjestelmä (keuhkot). Puhun tietysti miekkavalaasta, joka on merien ravintoketjun huipulla oleva peto, jolla on lehmän ruuansulatusjärjestelmä ja vesielämään vaaralliset keuhkot. Samaan aikaan vesissä elää samaa kokoluokkaa oleva valashai, jolla on vesielämään täydellisesti sopeutuneet kidukset ja ravintona pääasiassa plankton ja muut pieneläimet.