Syrjittynä vanhempana eläminen

Aikuinen poika ja hänen vaimonsa ja lapsensa eivät juurikaan ole tekemisissä. Syy on vaimossaan joka aika lailla alusta asti päättänyt ettei pidä minusta ja olen paha ihminen jota ei elämään haluta. Jo aikaisemmin tilanne oli tällainen. Eivät käyneet juurikaan kylässä koskaan vaan poika yksin kävi joskus. Vaimonsa vanhemmilla taas kävivät useinkin. Tilanne on mennyt vain huonommaksi kun avioituivat ja saivat lapsen. Vaimonsa vanhemmat ovat lapselleen läheisiä ja yhteistä aikaa kyllä löytyy. Me taas näemme häntä paljon harvemmin ja silloinkin poikamme käy kahdestaan lapsensa kanssa. Vaimoa ei meillä näy. Lapsestakin huomaa ettemme ole hänelle yhtä läheisiä. Tuntuu myös että viime vuosina jopa oma poikamme on lähtenyt tähän mukaan ja välttelee meitä. Ei halua keskustella mistään. Ei vastaa puhelimeen tai viesteihin tai vastaa päivien viiveellä. Ei myöskään selvästikkään edes yritä pistää vaimolleen hanttiin ja tuoda meitä tasapuolisemmaksi vaan tuntuu että hän on tossun alla ja kun vaimo ei halua täällä olla niin sillä mennään. Koskaan en ole tehnyt mitään mikä mielestäni oikeuttaisi tämän kohtelun. Poikamme on ainut lapsemme ja meillä oli ennen niin läheiset välit aikana kun oli vielä sinkkumies. Ei aavistustakaan mitä on tapahtunut. Tuntuu että hänellekkin puolisonsa vanhemmat merkitsee enemmän nykyään. Nyt ovat taas kolmestaan heille menossa jouluksi lie kuinka monetta vuotta peräkkäin. Poikamme ilmoitti että tulee yksin käymään aaton jälkeen jonkin aikaa. Yhtäkään joulua eivät ole vastavuoroisesti meillä olleet vaan aina vaimonsa vanhemmilla ja hyvin tuntuvat viihtyvän. Tuntuu myös että oikeutemme isovanhemmuuteen on viety kokonaan ja toivoisin että edes jouluna kävisivät porukalla mutta ei. Olen jo pitkään tuntenut oloni hyvin loukatuksi ja syrjityksi enkä käsitä miksi näin on käynyt. Mieheni ei kommentoi asiaa yhtään mitenkään vaan tuhahtelee vain. Myöskään poikamme ei suostu keskustelemaan näistä asioista. Muitakaan lapsia ei ole ja heidän poikansa on ainoa lapsenlapsemme joka jopa vierastaa meitä koska näkee niin harvoin. Näin joulun alla on vain pakko purkautua koska tuntuu niin pahalta kun eivät tänäkään jouluna tule. Haluaisin olla tekemisissä enemmän poikani ja perheensä kanssa ja olla hyvä isovanhempi mutta sitä mahdollisuutta ei ole.